Tampere
20 Jan, Wednesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

SWOT: Omat vahvuudet ja heikkoudet



Kirjoittanut: Tuomas Saarinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksilöessee / Tuomas Saarinen

5.12.2020

SWOT: Omat vahvuudet ja heikkoudet

Mikä ihmeen SWOT?

SWOT-analyysi on nelikenttämalli, jossa analysoidaan yksilön, projektin tai yrityksen sisäisiä vahvuuksia (Strengths) ja heikkouksia (Weaknesses) sekä näihin liittyviä ulkoisia mahdollisuuksia (Opportunities) ja uhkia (Threats). Mitä enemmän analyysin kohteella on vahvuuksia (tai heikkouksia), sitä paremmin ne voidaan kääntää ulkoisiksi ja konkreettisiksi mahdollisuuksiksi (tai uhkiksi).

Vahvuudet antavat analyysin kohteelle kilpailuedun, ja heikkoudet puolestaan haittaavat tätä. Mahdollisuudet ovat niitä asioita, joita voidaan toteuttaa vahvuuksien kautta tai ympäristön ominaisuuksia, joita voidaan kääntää omaksi hyödyksi vahvuuksilla. Uhkat puolestaan ovat tämän käänteinen muoto: ne ovat tekijöitä, jotka vievät kilpailuetua pois ja saattavat olla jopa vahingollisia tekijöitä analyysin kohteelle.

Useimpien lähteiden mukaan SWOT-analyysi pohjautuu Albert Humphreyn ajatuksiin hänen vertaillessaan Fortune 500 -yrityksiä Stanford Research Institutessa 60- ja 70-luvuilla. Humphrey ei tosin itse ota kunniaa analyysin keksimisestä, joten alkuperä jäänee lopullisesti hämärän peittoon. Vaikkei keksijästä olekaan varmaa tietoa, SWOT-analyysi on tänäkin päivänä laajalti käytössä yrityksien aivoriihissä ja sitä käytimme myös Aurin ja Markan liidaamassa pajassa syyskuussa 2020. Käyn tässä yksilöesseessä läpi pajassa tekemäni henkilökohtaisen analyysini ja pohdin, miten voisin parhaiten kehittää itseäni vielä viimeisen kouluvuoden aikana.

Oma SWOT-analyysini

Vahvuudet (S): nöyryys, empatia, hyvä stressinsietokyky; ”ei turhasta murehtimista”, aurinkoisuus vaikeissakin tilanteissa

Heikkoudet (W): toisinainen itsekkyys, vastuuntunnon puute, motivaation löytämisen vaikeus, keskittymiskyvyn puute

Mahdollisuudet (O): pitkät ja vahvat ihmissuhteet, paineen alla työskentely, ihmisten halukkuus työskennellä kanssani

Uhat (T): kiinnostus samaan työtehtävään ei kestä pitkään; oikean uran löytäminen voi olla vaikeaa, omaan tekemiseen varmuuden löytämisen haasteellisuus, tiimityötaidot

Analyysin analyysi

Hehheh, tässähän menee kappaleen otsikko jo aika metatasolle. Ei välitetä siitä, katsotaan tarkemmin mitä näistä löytyy!

Oma optimistisuus toimii hyvin vaikeissa tilanteissa, vaikka pelkkä usko ei aina riitäkään siihen, että kaikki loksahtaisi paikalleen. Jokaisessa huonossa asiassa on kuitenkin hyviäkin puolia, ja kun asioita osaa aina katsoa myös tältä kantilta, niitä hyviä asioita alkaa pian löytyäkin. Tämä on minusta tärkeää myös työelämässä, ja ylipäätään pidemmissä ihmissuhteissa. Pelkästään vikoihin ja virheisiin polttopisteen kääntäminen ei ole kovin kauaskantoista.

Heikkouksista itsekkyys tulee aina ensimmäisenä mieleen. Olen sitä onnistunut kyllä kitkemään, mutta ajoittain se putkahtaa mörkönä esiin ja näkyy esimerkiksi haluttomuutena kehittää toimintaa muiden kanssa ja liiallisena intona pitää kaikkia projektiin liittyviä naruja omissa käsissä. Tämä näkyy tietyllä tapaa myös HIGHLEVELissä: vaikka alkuperäinen tapahtumatuotannon tiimi on kutistunut seitsemästä hengestä vain yhteen, haluan silti tehdä kaiken oman pääni mukaan, vaikka hommaa olisikin enemmän. Yksin ei saa kuitenkaan ihan kaikkea tehtyä täydellisesti, vaikka niin usein valheellisesti kuvittelenkin. Tiimityötaitojen oppiminen ja luottamuksen kasvaminen on ollut tähän kuitenkin suuri apu.

Toinen heikkous on vastuuntunnon puute. Tämä nousee esille etenkin tarkat deadlinet omaavissa työtehtävissä. En koe stressiä tai pelkoa deadlinen lähestymisestä, vaikka se varmasti olisi ihan tervettä ja tehokkuutta edistävää. Tämä voi koitua myöhemmin suureksi haitaksi asiakasprojekteissa, jos en opi tunnistamaan, mikä on aidosti kiireellistä ja samalla aidosti tärkeää. Vahvuuksien puolelle kirjoitettu ”ei turhasta murehtimista” voi siis kääntyä myös heikkoudeksi, mikäli sen päästää liian pitkälle.

Kolmas haastava asia on pitkäaikaisen keskittymisen vaikeus ja motivaation löytäminen silloin, kun se on aivan tiessään. Tällä hetkellä livestriimaus on ollut ensimmäinen aidosti kiinnostava aihealue mitä Proakatemialla on tullut vastaan. En siis stressaa siitä, löydänkö yhtä unelma-alaa, koska nykypäivänä täytyy osata monenlaisia taitoja yhä nopeammin muuttuvan työllisyystilanteen, digitalisaation ja yhteiskunnan kehittymisen vuoksi. Kukaan ei voi luottaa pärjäävänsä yhdellä työpaikalla parikymppisestä eläkkeelle asti.

Tähän voisi olla ratkaisuna tiimiyrittäjyys monessa paikassa yhtä aikaa. Olisi aivan mahdollista tehdä kahta tai kolmea työtä, jotka yhteensä veisivät viikkotasolla saman verran työtunteja kuin päivätyö yhdessä yrityksessä ja samalla nämä työtehtävät olisivat sopivaa vastapainoa toisilleen. Toinen ratkaisu olisi kausityötehtävät, kuusi kuukautta töitä talvikauteen sidoksissa olevalla toimialalla ja toiset kuusi kuukautta puolestaan kesäkauden alalla samalla tavalla. Yksinyrittäjäksi minusta ei ole, mutta sen jo tiedänkin enkä lähde kokeilemaan niin ohutta jäätä edes sillä kuuluisalla kepillä. Tiimityö voisi siis mahdollistaa tällaisen elämän. Tiimitaitoja onkin vielä hyvin aikaa oppia viimeisenä vuonna Proakatemialla.

Tavoitteet tämän esseen pohjalta

Uutta SWOT-pajaa tuskin lähden näin lyhyen aikavälin jälkeen pitämään. Tässä on oppinut henkilökohtaisesti itsestään paljon, mutta esimerkiksi HIGHLEVELille SWOT on vielä tekemättä. Se voisi auttaa minua näkemään tähän asti piilossa olleita mahdollisuuksia ja uhkia, ja kehittämään liiketoimintaa entistäkin paremmaksi. Näen siinä paljon haasteita, mutta myös tulevaisuuden alan, koska nykytilanne ja koronaviruspandemia näyttää jäädyttäneen isommat livetapahtumat ainakin seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Aion myös pitää mielessä omat kehittämiskohteeni, sillä ne todennäköisesti tulevat kompastuskivinä vastaan kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ehkäpä jos pitää silmänsä auki ja näkee uhat ennalta, voi ensi kerralla kompastumisen välttää. SWOT on mainio työkalu reflektointiin, mutta ehkei kuitenkaan sellainen, jonka toistaisi viikoittain tai edes kuukausittain. Enemmän koen tästä olevan hyötyä näin 2-3 kertaa vuodessa tehtynä, ja kerätä viikko- ja kuukausitason dataa muulla tavoin.

Lopuksi tähän vielä kirjallinen kiitos Marjutin ja Aurin informatiivisesta pajasta!

Lähteet

Paja 8.9.2020: ”Tunnista oma vahvuutesi” / Marjut Palonen ja Auri Saarelainen
Manoharan, P. Krishnan: ”Education And Personality Development” 2008, s. 111

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close