Harmaana marraskuisena iltapäivänä noin kolmisenkymmentä henkilöä on kokoontunut Platform 6:n tiloihin. Joukossa näkyy useampia tuttuja kasvoja myös Proakatemialta, supertiimin rakentaminen on selvästi aihe, joka kiinnostaa. Supertiimeistä on puhumassa Pouria Kay, joka uskoo siihen, että supertiimiä ei voi palkata, se rakennetaan.

Tilaisuus alkaa määrittelyllä mikä on tiimin ja ryhmän ero. Hmm, muistan että tästä on puhuttu Saawankin kanssa, mutta suoraa vastausta ei tule mieleen. Puhuttiinkohan tästä ensimmäisen kevään ensimmäisissä pajoissa? Siitähän nyt on aikaa. Pouria Kay tenttaa yleisöltä vastausta kysymykseen ja ehdotuksia tulee laidasta laitaan. Ehdotetaan, että tiimillä täytyy olla yhteinen tarkoitus ja tavoite. Lopulta tiimin määritelmäksi määritetään, että tiimissä ihmisten täytyy tietää kuinka työskennellä toistensa kanssa ja mikäli tiimistä poistetaan yksi henkilö, tiimin työskentely vaikeutuu. Huomaan pohtivani, että pitääkö tämä paikkansa Saawan kohdalla. Monestihan Saawasta on joku pois, eikä Saawan toiminta siitä vaikeudu. Vai vaikeutuu sittenkin? Kay summaa myös, että itsenäisesti menestyvät yksilöt eivät vielä välttämättä ole tiimi. Huomaan peilaavani tätä ajatusta jääkiekkojoukkueisiin: jotkut maat nojaavat taitaviin yksilöihin, kun taas Suomen jääkiekkomaajoukkue luottaa tiimityöhön sekä hyvään tiimihenkeen. Näin muistelen ainakin usein kuulleeni etenkin Jukka Jalosen suusta.

Tiimin määrittelyn jälkeen siirrytäänkin puhumaan aivoista. Opin, että aivot ovat 73 prosenttisesti vettä ja loput aivoista ovat lähinnä rasvaa ja että ne sisältävät 100 miljardia neuronia eli hermosolua, joista jokainen sisältää 1000–10 000 yhteyttä. Kay näyttää myös muutamia pelottavia kuvia siitä mitä aivoille tapahtuu vuosien alkoholin, kannabiksen tai heroiinin käytön jälkeen. Mietin, että miltähän omat aivoni näyttäisivät, jos ne kuvattaisiin ja tulen siihen tulokseen, että ehkä on parempi, etten tiedä. Miten aivot edes liittyvät supertiimeihin?

No aivothan liittyvät kaikkeen. Ne ovat keskushermostoa hallitseva elin, jonka tehtävänä on käsitellä aistien kautta saatua informaatiota. Aivoja tarvitaan ihan vain siihen, että pystymme liikkumaan, puhumattakaan tietoisuuden merkityksestä. Aivojemme kehitys on esimerkiksi sosiaalisten verkostojen ansiota ja aivoja tarvitaan juuri ylläpitämään sosiaalisia taitoja, jotka liittyvät olennaisesti toki myös tiimityöskentelyyn. Aivomme käsittelevät informaatiota ja ärsykkeitä eri tavalla, joka vaikuttaa myös käyttäytymiseemme.

Luottamus + turvallisuus + ilo

Aivoista supertiimeihin. Salainen aines supertiimeihin tulee tässä: se kuinka hyvin ihmiset työskentelevät yhdessä, on tärkeämpää kuin se, kuinka hyvin he suoriutuvat tehtävästä. Supertiimin toimivuus rakentuu Kayn mukaan kolmesta pääpilarista: luottamuksesta, turvallisuudesta ja ilosta.

Syvennytään ensimmäisenä luottamukseen. Kay summaa, että meidän täytyy luottaa ihmisiin sellaisina kuin he ovat, ei siihen keitä odotamme heidän olevan. Kayn mukaan suurin osa työpaikkojen ongelmista johtuukin juuri siitä, että meillä on virheellisiä olettamuksia. Jotta pystymme luottamaan tiiminjäseniin, meidän täytyy ymmärtää heitä ja tunnistaa tiiminjäsenten eroavaisuudet. Kay luettelee erilaisia persoonallisuus- ja tiimiroolitestejä sekä esittelee meille kehittämänsä Preferences Model -työkalun, joka auttaa ymmärtämään miten tiiminjäsenten mieli toimii. Onko henkilö enemmän objektiivinen vai subjektiivinen eli keskittyykö henkilö mieluummin tavoitteeseen vai siihen, miten tavoite saavutetaan? Entä, luoko henkilö mieluummin rakenteita ja sääntöjä vai pitääkö hän jäsentämättömästä ympäristöstä? Kallistuuko henkilö enemmän rationaalisuuteen vai tunteiden vietäväksi? Onko henkilö yksityiskohtainen vai kokonaisvaltaisempi? Tosiasioihin perustuva vai intuitiivinen? Kallistuuko henkilö turvallisiin valintoihin vai haluaako hän ottaa riskejä ja kokeilla uusia ideoita? Entä onko hän kontekstuaalinen vai käsitteellinen? Enemmän tekninen vai humanistinen? Näiden erilaisten piirteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa meitä luottamaan tiiminjäseniin paremmin.

Toinen kantava pilari supertiimeillä on tunne turvallisuudesta. Kay muistuttaa, että voimme kirjaimellisesti jäykistyä pelosta, jolloin emme pysty liikahtamaan tai ajattelemaan. Kay kehottaakin tiimejä käsittelemään pelkoja ja hälventämään niitä luomalla turvallisen ilmapiirin. Kay käy läpi myös neljä erilaista tapaa, miten pelko voi tiiminjäsenissä ilmetä. Downer on tiiminjäsen, joka on hyvin negatiivinen, pessimistinen ja lähinnä valittaa. Tämä käyttäytyminen voi johtua Kayn mukaan siitä, että henkilö pelkää tulla hylätyksi, joten hän kiirehtii itse hylkäämään kaiken ensin. Show-off henkilö käyttäytyy pöyhkeilevästi ja kaikkitietävästi ja hänestä saa kuvan, että hän ajattelee olevansa parempi kuin muut. Todellisuudessa tämä show-off henkilö saattaa pelätä, että häntä ei arvosteta ja hän haluaa todistella itseään. Passiivinen henkilö on hyvin hiljainen, ei osallistu eikä kysy kysymyksiä, sillä hän pelkää kritiikkiä ja ei näin ollen halua antaa mitään mitä voisi kritisoida. Tank (eli tankki tai panssarivaunu) on henkilö, joka on dramaattinen ja saattaa räjähtää yllättäen sekä ylireagoi, sillä hän pelkää kontrollin menettämistä. Näin ollen hän haluaa itse kontrolloida tilannetta ja kiinnittää huomiota. Näiden erilaisten pelkojen ymmärtäminen ja käsitteleminen auttaa tiimiä menemään eteenpäin ja luomaan turvallisempaa ilmapiiriä. Kay muistuttaa myös, että pelottomuus ei ole pelon puuttumista, se on sitoutumista johonkin pelkoa suurempaan.

Kolmas supertiimien tärkeä pilari on ilo. Supertiimeillä on hauskaa yhdessä, he heittävät läppää ennen virallisen palaverin alkua ja jakavat kuulumisia myös omasta henkilökohtaisesta elämästään. Supertiimin jäsenet ovat motivoituneita tulemaan töihin. Kay nostaakin esiin ihmisten emotionaaliset tarpeet, jotka vaikuttavat motivaatioon ja hyvinvointiin. Näitä tarpeita ja motivaation lähteitä Kay listaa kahdeksan: saavutukset eli tarve edistyä, yhteenkuuluvuus/rakkaus eli yhteys muihin ihmisiin ja yhteys itseen, vastuu/panos eli tarve myötävaikuttaa ja olla osallisena, tunnustus/merkitys eli huomatuksi tuleminen, haasteet/kasvu eli tarve oppia ja kehittyä, monimuotoisuus eli tarve jännitykselle ja monipuolisuudelle sekä erinomaisuus eli tarve olla ylpeä teoista.

Yhteenveto

Kaksi ja puoli tuntia kestäneen setin loppuun Kay summaa supertiimin reseptin: luokaa ymmärrys tiimin monimuotoisuudesta, se auttaa ratkaisemaan ongelmia. Erilaiset persoonat luovat monipuolisen tiimin, joka osaa ajatella asioita eri näkökulmista. Luokaa siteitä, turvallinen ympäristö ja käsitelkää pelkoja, älkää reaktiota. Luokaa tarkoitus, jonka puolesta kannattaa taistella, ja ruokkikaa tiimiläisten emotionaalisia tarpeita. Näistä aineksista rakentuu supertiimi.

Pouria, K. 2022. How to build superteams? Luento. 9.11.2022. Red Brick. Tampere.