Tampere
16 Oct, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Suosituimmat esseet – Ensimmäinen kommenttiessee



Kirjoittanut: Arto Ala-Seppälä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Suosituimmat esseet
Ensimmäinen kommenttiessee

 

1       JOHDANTO

 

Olen kirjoittanut nyt yhteensä viisi yksilöesseetä ja muutaman akateemisen esseen, joista toisen kirjoitimme harjoitus esseenä viime syksynä. Kaiken kaikkiaan uutena Proakatemialaisena olen siis varsin alussa kirjoitelmieni parissa. Täytyy myöntää, että alkuun ajattelin kirjoittamisen olevan heikkouksiani, mutta koen löytäneeni itsestäni uuden puolen kuluneen vuoden aikana.

 

Olen kehitellyt ohjeiden pohjalta oman esseerakenteen ja tyylin, mikä toistuu jokaisessa yksilökirjoitelmassani. Olen saanut valmentajaltani hyvää palautetta esseistäni ja erityisesti hyvänä pidin korjausehdotuksia. Esseeni ovat sisällöltään oikein hyviä, mutta toivomisen varaa olisi enemmän pohdiskelevassa otteessa lähdeaineistoon viitaten. Myöskin esseiden pituudessa oli toivomisen varaa, tosin tällä kertaa ne voisivat olla jopa hieman lyhyempiä.

 

Nyt kun minulla riittävän monta itsenäistä suoritusta esseiden parissa, on aika ottaa mallia muilta.

 

 

KOMENTTIESSEE

 

Päätin lähteä kirjoittamaan ensimmäisen kommenttiesseen ja mielenkiintoni osui ensimmäisenä esseepankin neljään suosituimpaan esseeseen. Kommenttiesseiden tarkoituksena on lukea esseitä, avartaa ajattelua ja virittää keskustelua kommenttien pohjalta. Kuitenkin huomasin, että nämä neljäsuosituinta esseetä oli saanut vain muutaman kommentin. Minulle heräsi kysymys, että miksi nämä neljä ovat suosituimpia esseitä?

 

Miksi esseet ovat keränneet näyttökertoja niin paljon? Miksi suosituimmalla esseellä on liki kymmentuhatta ja miksi kolmella seuraavalla liki viisituhatta näyttökertaa? Ovatko ne ottanee vain ajansaatossa yliotteen paikastaan vai onko ne sisällöltään niin ainutlaatuisia? Millaista sisältö ne tarjoavat ja pystyykö niitä kenties haastamaan suosiollaan? Paljon kysymyksiä ja lähden etsimään vastauksia näille. Ehkä saamme aikaan keskustelua näiden ympärille? Tässä omat kommenttini esseisiin.

 

 

1.1       Essee: ”Proaktiivisen ja reaktiivisen suhtautumistavan erot” – Esseepankin arkisto, Ei tiimiä

Kiitos esseestä Esseepankin arkisto!

 

Monesti aluemyyntipäällikön urallani kouluttajani nostivat minulle esille, että vaikuta asioihin mihin pystyt oikeasti vaikuttamaan. Nämä sanat nousivat minulla mieleen lukiessani tätä esseetä ja aloin pohtia: ”Toiminko oikeasti proaktiivisesti vai täytänkö kalenterini muiden sanelemana?”

 

”Proaktiivinen ihminen ymmärtää asiat, joihin hän voi vaikuttaa ja keskittyy niihin.” Juuri näin, on tärkeää oivaltaa, että mihin ja miten voi todella vaikuttaa. Asiat mihin ei voi vaikuttaa on pelkkää energian hukkaa jopa pelkän ajatuksen tasolla.

 

”Reaktiivisessa elämäntavassa asiat vain tapahtuvat sinulle ja reagoit jatkuvasti ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin. Olet liian kiireinen reagoimaan etkä ehdi olemaan proaktiivinen.” Aloin miettiä näin kevään kiireiden helpottaessa, että haalinko liikaa tekemistä kalenteriini. Syntyykö tästä vauhtisokeus, mikä kallistaakin minut enemmän reaktiivisuuden puollelle.

 

Mitä mieltä te muut lukijat olette tästä?

 

Lähde: https://esseepankki.proakatemia.fi/proaktiivisen-ja-reaktiivisen-suhtautumistavan-erot/

 

 

1.2       Essee: ”Niskahartiaseudun kiputilat, havainnoista hoitokeinoon” – Esseepankin arkisto – Ei tiimiä

 

Kiitos esseestä Esseepankin arkisto!

 

Täytyy myöntää, että tässäpä oli mahtava tietopankki niskahartiaseudun anatomiasta ja toiminnasta. Laulajana koen aiheen tärkeäksi ja yllätykseni tuli miten monta asiaa liittyy niskahartiaseudun toiminnallisuuteen.

 

”Niskakivut ovat erittäin yleisiä, arviolta joka 25. terveyskeskuskäynti johtuu niskakiviuista.” Edellä mainittu on myös todella yllättävä määrä, miten paljon niskahartiaseudun oireet vaikuttavat yhteiskunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin.

 

”Silloinkin kipua on mahdollista lievittää, mutta hoito vaatii sitoutumista sekä asiakkaalta että terapeutilta.” Terveyshaasteita omaavana pysähdyin tässä kohtaa miettimään omaa sitoutumistani kuntoutumiseen ja totesin, että nyt on oltava reaktiivisuuden sijasta proaktiivinen.

 

Esseestä oli myös hauska huomata yhtäläisyyksiä myynnin ja diagnosoinnin välillä. ”Oleellista on kuitenkin selvittää miten ongelma vaikuttaa asiakkaan elämään ja miten se voitaisiin lieventää.” Pitkän myyntialan kokemuksen omaavana kutsuisin tätä ongelman ratkaisemiseksi.

 

Lähde: https://esseepankki.proakatemia.fi/niskahartiaseudun-kiputilat-havainnosta-hoitokeinoon/

 

 

1.3       Essee: ”Soluessee: Idiottit ympärilläni” – Esseepankin ariksto – Ei tiimiä (Samuel Kautto & Juuso Häkkinen)

 

Kiitos esseestä Esseepankin arkisto! (Samuel Kautto & Juuso Häkkinen)

 

Löysin saman kirjan pokkari versiona huoltoaseman hyllystä ja se odottaa nyt lukemista. Ihmistyypit ja ihmissuhdetaidot ovat minulle erityisen mielenkiintoinen aihe ja pidän niiden tutkimisesta. Täytyy pian yrittää saada kirja lukuun.

 

Kävitte persoonavärit hyvin tiivistetysti läpi. Kahdeksan vuotta ovelta ovelle myynnin parissa kävin kolme koulutusta ihmissuhdetaitoihin liittyen. Vastaavia värejä kuvailtiin seuraavasti:

 

Punainen = Valvoja (luontainen johtaja)
Keltainen = Kontaktinottaja (valmis sanailija)
Vihreä = Tukija (luotettava tekijä)
Sininen = Analyytikko (tarkka analyytikko)

 

Näiden pohjalta pystyn suoraa yhdistämään värit vastaaviin persoona kuvauksiin ja vastaavaan nelikenttää, missä jaetaan hallitsevat persoonat vasemmalla ja vähemmän hallitsevat oikealle. Ylös tulevat ihmiskeskeiset ja alas tulevat asiakeskeiset. Tätä työkalua käytän kohtaamisissa hyvinkin alitajuntaisesti tänä päivänä.

 

Lähde: https://esseepankki.proakatemia.fi/soluessee-idiootit-ymparillani-2/

 

 

1.4       Essee: ”Miten kirjoitetaan hyvä essee?” – Silvia Laurila – Ei tiimiä

 

Kiitos Silvia Laurila esseestä!

 

”Proakatemiassa esseet ovat arkipäivää. Jotkut rakastavat kirjoittamista, tosille se on viheliäinen mörkö.” Tämä kuulostaa hyvinkin tutulta, mitä olen kuullut kanssaopiskelijoiden reaktioita esseiden palautuspäiviin liittyen.

 

Minulle kirjottaminen on mukavaa, mutta en oikein osaa hahmotta vielä ajankäyttöä kirjoittamiseen. Sen olen huomannut, että tunnissa saan luetuksi noin kaksikymmentä sivua ja samalla teen mustiin panot. Nykyinen esseerunko ja kirjoittamisen tyyli vie minulta aikaa noin kahdeksan tuntia.

 

”Essee on asiatyylinen tutkiva ja pohtiva kirjoitelma.” Sainkin palautetta valmentajaltani, että voisi ottaa kirjoitelmissani pohtivampaa otetta lähdeviitteisiin. Tässä esseeohjeessa on hyvät raamit esseiden kirjoittamiseen ja ne toimivat hyvänä ohjenuorana. Ainakin ne ovat minua auttaneet kevään yksilöesseissä. Voisin jatkossa hieman haastaa itseäni subjektiivisen ja tutkielmaesseen välillä.

 

Lähde: https://esseepankki.proakatemia.fi/miten-kirjoitetaan-hyva-essee/

 

 

POHDINTA

 

Luettuani nämä neljä suosituinta esseetä voin todeta, että nämä kaikki ovat tyyliltään aivan erilaisia. Suosituin oli lyhyt ja ytimekäs essee, mikä käsitteli hyvin kohdennettua ja rajattua aihetta. Se on myös varmasti valtaväestölle hyvin helppo lukuinen.

 

Toiseksi suosituin oli taas erittäin pitkä, ammattitietoon ja sanastoon sukeltava, mikä varmasti omassa ammattikunnossa on hyvä kirjoitelma, mutta maallikolle se oli hieman raskasta luettavaa tietomäärän vuoksi. Kolmanneksi suosituin essee oli myös pitkä, mutta hyvin selkokielinen. Se käsitteli itselleni mielenkiintoista aihetta, mutta voi olla toiselle puuduttava.

 

Neljäntenä oli esseeohjeet, mikä on varmasti hyvä luettavaksi jokaiselle Proakatemialaiselle. Loppujen lopuksi voisin todeta, että ehkä näiden esseiden suosio perustuu paljolta siihen, että ne toimivat esimerkkeinä hyvistä ja huonoista esseistä. Vuosien saatossa nämä esimerkkiteokset ovat saaneet paljolti näyttökertoja opiskelijoiden keskuudessa.

 

Mikäli näiden kanssa haluaa lähteä kilpaleimaan, näkisin ainoana vaihtoehtona lähteä etsimään myös lukijoita Proakatemian ulkopuolelta ja yrittää ohjata lukijoita omaan tekstiin. Toki sisällön pitää olla myös laadukas ja puheenaihetta herättävä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close