Tampere
27 Feb, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Suomen sote-alan hierarkia kaipaa muutosta



Kirjoittanut: Elisa Ilottu - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla kirjoitetaan, että tällä hetkellä Suomen sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä ja toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka lisäksi määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, vastaa yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Yksinkertaistettuna siis vastuu sotea-alaa koskevista päätöksistä ovat toimistoissa jakkupuvuissa läppärin kanssa istuvat johtajat. Eivät siis itse asiakastyössä raatava hoitohenkilöstö. Toimintamallit sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle sanellaan ylhäältä päin, vaikka hoitohenkilöstön luomat käytännön ratkaisut ja toimintamallit muokkautuisivatkin paremmin asiakaslähtöisiksi käytännöiksi. Tämä lisäisi potilastyytyväisyyden lisäksi myös työhyvinvointia työpaikoilla.

Tarpeeton arvojärjestys työpaikoilla sotealalla

Tehy-lehden artikkelissa ”Väärässä pöydässä” (8/2023) terveydenhoitoalan ammattilaiset kertovat kokemuksistaan hierarkiasta sote-alalla. Artikkelissa kirjoitetaan lääkärien ja hoitajien välisestä kuilusta ja taukotilojen kirjoittamattomista säännöistä. Hoitajat ja opiskelijat kertovat saamastaan negatiivissävytteisestä palautteesta liittyen väärässä ruokapöydässä istumiseen tai lääkärien kahvihuonevierailuun. Lisäksi eräs hoitajista väittää lääkäreiden puhuvan hoitajille epäkunnioittavasti, hänen mukaansa lääkäreitä tulee ”palvella ja pokkuroida”, ja heillä on tapana jättää jälkensä muiden siivottavaksi. Erityisen pöyristyttävää oli lukea kokemuksesta, jossa lääkäri ei ollut edes vaivautunut tervehtimään hoitajaa.

Samanlaista ilmiötä olen huomannut myös itse työharjoitteluissani sairaalalla mutta oman kokemukseni perusteella sama pätee myös muita ammattialoja. Lääkärit tervehtivät vain toisiaan, mutta myös hoitajat tervehtivät vain hoitajia ja fysioterapeutit fysioterapeutteja. Ylipäätään tervehtimiskulttuuria Suomessa tulisi muuttaa hierarkiattomaksi: Miksei toista voi tervehtiä vain koska tämä on vastaantuleva ihminen? Itselleni ajatus siitä, että jotakuta kohdellaan vähempiarvoisena, koska häntä ei ole koulutettu johonkin tiettyyn työtehtävään on täysin käsittämätön. Ranskassa työharjoittelussa ollessani ihastuin erityisesti tervehtimiskulttuuriin, sillä siellä ei ollut väliä onko vastaantuleva ylilääkäri vai vapaaehtoistyöntekijä tai siivooja, vaan jokaista tervehdittiin ja tavallisesti pysähdyttiin jopa kysymään kuulumisia.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anu Kajamaan väitöskirjaa varten tekemässä tutkimuksessa sekä HETE-hankkeeseen (Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni) sisältyvässä tutkimuksessa ilmeni tehottomuuden takana olevan useimmiten heikkoa johtamista, puutteellista töiden organisointia sekä sisäistä hierarkiaa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, sillä ideat jäävät usein vain ideoiden asteelle. Muutoksia ohjataan selkeästi ylhäältäpäin ja ilman konkreettista tuntumaa käytännön arkeen. Kajamaa painottaa mielestäni tärkeintä agendaa hoitotyössä eli sitä, että asiakkaan pitäisi olla kaiken toiminnan keskiössä. Onhan sotealan ammatit nimenomaan asiakaspalveluammatteja. (Kajamaa 2015)

Kajamaan väitöskirjaan liittyvässä tutkimuksessa Oulun yliopistollisen keskussairaalan keskusleikkausosastolla hoitohenkilöstö loi uuden toimintamallin osastolle. Tutkimuksen ansiosta eri ammattikuntien välinen yhteistyö lisääntyi ja eri alojen ammattilaiset oppivat toisiltaan. Lopputuloksena olivat kolmanneksella pudonneet sairauspoissaolot ja valtakunnallisesti kärkitasolle noussut leikkaussalien käyttöaste. Kajamaan väitöskirjan tutkimus ja HETE-hanke ovat konkreettinen näyte siitä, että uusien toimintatapojen omaksuminen ja jalkauttaminen onnistuvat myös niin, että hoitohenkilöstölle annetaan aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. (Kajamaa 2015)

Ranskassa ja ulkomailla on eri työkulttuuri

Oman työharjoittelukokemukseni perusteella voin sanoa Ranskassa fysioterapeutin työnkuva olevan laajempi, mikä osaltaan lisää ammattialan arvostusta ja lähentää ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Sairaalassa, jossa olin työharjoittelussa viime keväänä fysioterapeutit esimerkiksi antoivat kipulääkkeitä, sitoivat haavoja ja kipsasivat murtumia. Fysioterapeutit voivat myös kirjoittaa lähetteen röntgeniin tai lääkärille, ja myös fysioterapeutin suoravastaanottoa suositaan. Hoitajilla, fysioterapeuteilla ja muulla sairaalahenkilökunnalla oli aina mahdollisuus konsultoida lääkäreitä ja kirurgeja ilman erityistä kynnystä. Historiansa perusteella Ranskaa voidaan kuitenkin pitää varsin hierarkkisena yhteiskuntana. Sairaalamaailmassa tämä hierarkia määräytyi lähinnä työvuosien ja -kokemuksen pohjalta.

Myös monissa muissa Euroopan maissa fysioterapeutin työnkuva on laajempi verrattuna Suomeen. Tehy-lehden artikkelissa Ruotsissa työskentelevä Mika Sorviston mukaan hänen työpaikallaan fysioterapeutit antavat injektiona kortisonia, voivat tehdä asiakkaalle lähetteen röntgeniin ja fysioterapeutin vastaanotolle voi tulla suoraan ilman lähetettä (Mäkinen 2023). Samoin esimerkiksi Englannissa lääkäreiden lisäksi myös fysioterapeutit, farmaseutit ja sairaanhoitajat voivat määrätä potilaalle lääkkeitä jo vuodesta 1992. Siellä lääkeenmääräämisoikeuksia on kuitenkin erilaisia, lääkkeitä saa määrätä vain omille potilailleen ja ennen lääkkeen määräämistä terveydenhuollon ammattilaisen on suoritettava hyväksytysti lääkkeenmääräämiskoulutus. (Ehrnrooth 2023) Tällainen eri ammattiryhmien työnkuvan laajentaminen lisää ammattiryhmien välistä yhteistyötä, vähentää hierarkiaa, tuo taloudellisia hyötyjä ja potilaan näkökulmasta myös helpottaa hoidon saamista.

Osallistava johtaminen ratkaisuksi johdon hitaalle päätöksenteolle

Nykyaikaisessa sote-alan päätöksenteossa pienenkin asian päättäminen kestää, sillä päätökset on hyväksyttävä aina ylemmällä johdolla. Ratkaisu moniin sotealan ongelmiin hierarkiassa voisi löytyä osallistavan johtamisen kanssa. Osallistavassa johtamisessa osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä korostetaan yrityksen tärkeimpänä menestystekijänä. Henkilöstön ollessa hyvinvoiva ja viihtyvän työssään on heidän mahdollista myös tuottaa tulosta.

Laadukkaamman potilashoidon toteutumisesta osallistavan johtamisen avulla löytyy myös tutkimustuloksia. Esimerkiksi ”Osallistava johtaminen terveydenhuollossa” kandidaatin tutkielmaa varten tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella osallistavalla johtamisella päästiin todella hyviin tuloksiin; Potilaidenaikatauluttaminen hoitoon oli joustavampaa ja potilaat pääsivät hoitoon nopeammin. Potilaat suosittelivat osallistavaan johtamiseen sitoutuneita sairaaloita laadukkaan hoidon ansiosta. Osallistavaan johtamiseen sitoutuneissa sairaaloissa hoitajat uskoivat potilaiden pärjäävän paremmin kotiutumisen jälkeen, ja potilaiden hoitoon liittyviä ongelmia ei ratkaistu ainoastaan johtoportaassa, vaan ongelmanratkaisu hajautettiin. Hoitajat kokivat, että potilashoito oli laadukasta. Myös osastonhoitajat huomasivat, että potilastyytyväisyys lisääntyi osallistavalla johtamisella. (Nieminen ym. 2021)

Ajatellessani vaikutusmahdollisuuksiani paremman tulevaisuuden työpaikan kehittämisessä, tunnen oloni toivottomaksi. Se on ahdistusta ja pelkoa siitä, etten pysty omalla toiminnallani vaikuttamaan asioihin ja rakentamaan parempaa yhteiskuntaa, että minulta puuttuu valta ratkoa ongelmia. Mielestäni etsiessämme vaikuttavampaa päätöksentekoa, yksi vastaus olisi ottaa huomioon useampi vallan taso päätöksiä tehtäessä. Voimme edelleen luottaa hierarkiaan, silloin kun se on paikallaan, mutta myös rakentaa ja tukea aikaisempaa sallivampaa yhteiskunnallista viitekehystä, joka antaa ihmisten ja yhteisöjen itse kehittää ja etsiä ratkaisuja ongelmiinsa. Johtajuus nojaa jälkimmäisessä tapauksessa enemmän kysymyksiin kuin vastauksiin, suhteisiin kuin rakenteisiin, reflektointiin kuin reaktioihin (Aaltonen & Vauramo 2016) Eli ylhäältä tulevien käskyjen sijaan kysytään henkilöstöltä, millaisin keinoin toiminnan tulosta voidaan parantaa. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä, aktiivisuutta sekä keskinäistä luottamusta työnantajan ja -tekijöiden välillä. Aktiivisuutta kaivataan erityisesti henkilöstöltä, joiden on ideoitava uutta ja uskallettava tuoda omia mielipiteitä esiin. Johtajien tehtävänä on mahdollistaa ideointi antamalla työntekijöille enemmän vapautta, työkaluja ja riittävästi resursseja.

Lopuksi

Suomessa toteutettavalle sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikalle on kaikesta huolimatta kuitenkin perusteet eikä kirjoitukseni tarkoituksena ollut kyseenalaistaa Suomen lakia. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta on loppujen lopuksi kuitenkin valtion tuella toteutettu julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Myös leikkauksia on tehtävä ja erityisesti julkisen terveydenhuollon sektorilla painitaan jatkuvasti kiristyvien säästöpaineiden kanssa. Kehitys- ja muutosprojekteja on jatkuvasti vireillä ja kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoministeriön työntekijät tekevät varmasti parhaansa. Suomen kansalaisena saamme olla enemmän kuin kiitollisia lähes ilmaisesta julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästämme huolimatta siihen liitettävistä epäkohdista. Haluan kuitenkin herätellä ajatuksia osallistavaa johtamista toteuttavan yhteiskunnan suuntaan myös valtion tasolla.

 

Lähteet:

Mäkinen, T. 2023. Väärässä pöydässä. Tehy-lehti nro 8/2023, s. 14–21.

Ehrnrooth, L. 2023. Mukana syöpämatkalla. Tehy-lehti nro 10/2023, s. 68–71.

Kajamaa, A. 2015. Ajankohtaista Uudeltamaalta: Terveydenhuolto kaipaa tiimihenkeä ja hierarkian purkua. Tekes tiedottaa -julkaisu. Julkaistu 26.1.2015.

Nieminen, S. Pesonen, S. & Kiviniitty, K. 2021. Osallistava johtaminen terveydenhuollossa – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kandidaatin tutkielma – Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto. Julkaistu maaliskuussa 2021.

Aaltonen, M. & Vauramo, E. SOTE ja Suomi 2040 – Kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää Suomea 2016. Suomen kuntaliitto. Julkaistu Helsingissä 2016. https://tarkeissatoissa.fi/sites/kunteko.fi/files/documents/sote2040_paino_Mika%20Aaltonen.pdf

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close