Tampere
19 Oct, Saturday
9° C

Proakatemian esseepankki

Suomalainen yrittäjyys



Kirjoittanut: Jesse Pihkanen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viiden meren kansa
Risto Isomäki
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yrittäjyyden voidaan katsoa saaneen alkunsa keräilykulttuurista. Kun ihmiset keräilivät ja metsästivät luonnonantimia ja vaihtoivat niitä toisiin elintarvikkeisiin ja tavaroihin, kyse oli ikään kuin yrittäjyydestä. Tietokirjailija Risto Isomäki julkaisi mielenkiintoisen teoksen ”Viiden meren kansa”, joka kertoo Suomen historiasta, aivan alkujuurilta asti. Kirja sinällään ei ole tietokirja, vaan pikemminkin moniin tiedelähteisiin pohjautuva kaunokirjallinen teos. En ajatellut kirjoittaa kirjasta esseetä, mutta sitä luettuani huomasin tarinoista kantavia teemoja läpi vuosituhansien. Minuun teki vaikutuksen erityisesti tarinoissa esiintyvien hahmojen sopeutumiskyky ja paljon romantisoitu suomalainen sisu. Päätin siis kirjan pohjalta pohtia hieman, millaista suomalainen yrittäjyys on ja millaisien vaikutteiden kautta se on muotoutunut juuri suomalaiseksi yrittäjyydeksi.

Me suomalaiset olemme ahkeria, hiljaisia, hieman apaattisia, mutta aina rehellisiä. Toisaalta meitä on tituleerattu useasti maailman onnellisimmaksi kansaksi. Hassua, kuinka eri tavalla itse näemme itsemme, elämmehän me täällä kylmässä takapajulassa, jonka ilmasto ei ole viljelylle kovinkaan suotuisa, eikä oikeastaan millekään muullekaan. Suomalaisuudella on kuitenkin pitkät perinteet yrittäjyydessä. Arvioiden mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Espanjan ja Portugalin suunnalta nykyisen Suomen alueelle noin 11 000 vuotta sitten. Toisaalta ei voida vielä sanoa heidän olleen suomalaisia. Suomalais-ugrilaisen kielen alkeet ovat syntyneet noin 6000-6500 vuotta sitten ja muovautuneet erilaisiksi kieliksi vuosisatojen varrella. Ensimmäisten Suomea asuttaneiden ihmisten pääelinkeino oli vuosituhansia hylkeenpyydystäminen. Hylkeen rasva oli tärkeä valuutta, jota vaihdettiin koruihin, astioihin ja muihin erilaisiin tarvikkeisiin. Oli tavallista, että kylän miehet lähtivät useita viikkoja kestäville vaihtokauppamatkoille vesistöjä pitkin. Pohjoisesta etelään tultaessa hylkeiden määrä väheni, joten rasvan ja nahkojen arvo kasvoi. Nykyään myynti tapahtuu hiirtä klikkaamalla, teknologia on kehittynyt ja pienentänyt maailmaa. Mutta myynnissä ja yrittäjyydessä piilevät edelleen ne samat, vuosituhansia vanhat piirteet ja periaatteet. (Isomäki, 2018, 287-293).

Yrittäjyyteen suhtaudutaan nykyään aina päivä päivältä paremmin, mutta on otettava huomioon, että suomalainen on katkera. Vanhan sanonnan mukaan suomalainen on ainoa, joka maksaa 50 euroa, ettei naapuri saa satasta. Tai saman kuulee joskus jopa toisinpäin. Pointtina on kuitenkin se, että Suomessa kotimaista yrittäjyyttä ihannoidaan siihen pisteeseen, kun henkilö menestyy. On toki poikkeuksia, kuten Nokia, jota kohtaan valtaväestöllä oli positiiviset mielikuvat ennen 2000-lukua. Yritysten itsessään sallitaan menestyä, mutta henkilöt niiden takana ovat katkerien tähtäimessä. Kauppalehden uutisessa, Pihlajalinnan perustajan Mikko Wirénin kertoo, että yrittäjyys on saamassa kasvojenkohennusta ja siihen suhtaudutaan aina paremmin, mutta menestyminen on silti kirosana. Samaisessa uutisessa Duudsoneista tuttu HP Parviainen kertoo, että suomalainen yrittäjä on valmis menemään läpi vaikka harmaan kiven. Duudsoneille sanottiin useaan otteeseen, että lopettakaa pelleily ja menkää oikeisiin töihin. Duudsonit käänsivät tämän kuitenkin energiaksi ja päättivät jatkaa ja panostaa tekemisiinsä. Suomalaisesta yrittäjästä huokuu sisu. Sisukas yrittäjä on valmis tekemään töitä uskomansa asian eteen, vaikka muut tästä pilkkaisivatkin. Oli tavoite sitten viiden hylkeen pyydystäminen ja niiden vaihtaminen astiastoon markkinoilla, tai oman TV-sarjan saaminen ihmisten katseltavaksi, on suomalaisella sisulla ja pitkäjänteisyydellä päässyt pitkälle jo vuosituhansia.

Väitöskirjatutkija Emilia Lahden tutkimuksen mukaan sisu on yleismaailmallinen voimavara. Sisu tarvitsee kuitenkin rinnalleen pehmeyttä ja psykologista turvallisuuden tunnetta. Sisua voidaankin rinnastaa periksiantamattomuuteen ja sinnikkyyteen, mutta sisu nähdään sisäisenä voimana, joka on välillä tietoisen yrittämisen ulottumattomissa. Periksiantamattomuudesta poiketen sisu syntyy vasta kun on kohdattu henkisen ja fyysisen voimavarojen rajat. Sisu on kyky tarttua toimeen ja saada asioita aikaiseksi. Moni yrittäjä joutuu kohtaamaan yrittäjäpolullaan monia esteitä ja hidasteita, eikä yrittäjyys olekaan koskaan se helpoin tie. Onkin oleellista, kuinka sisukas yrittäjä on. Kun kaikki omat voimavarat liiketoiminnan eteen on käytetty, on esitettävä kysymys, jatkaako vai luovuttaa? Sisu on geeneihimme, eri kulttuurien ja vuosituhansien aikana muokkaantunut voimavara.

Vuosituhansia sitten ihmiselle tärkeintä oli saada ruokaa ja selvitä talven yli. Yrittäjyys oli kokopäiväinen työ, kuten se on usein edelleen. Yrittäjyyden tavoitteet ovat kuitenkin muuttuneet historian saatossa. Toki edelleen piirteet yrittäjyyden taustalla ovat samat, saada ravintoa ja selvitä. Danske Bank teetti tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten yrittäjien tavoitteita. Vain 3% vastaajista tavoittelee yrittäjyydellä miljoonaomaisuutta, 35% puolestaan taloudellista riippumattomuutta. Tutkimukseen vastanneista 37 prosentille riitti päivittäinen pärjääminen. Tutkimuksesta selvisi, että suomalaiset yrittäjät ovat keskimäärin haluttomampia kasvamaan. Nuorten yrittäjien kohdalla kasvuhalukkuus oli 49%, mutta kaikkien yrittäjien kohdalla vain 26%.

Proakatemia haluaa olla tulevaisuuden yrittäjyyden esikuva ja edelläkävijä. Uskon tämän tavoitteen toteutuvan. Proakatemian tiimien yhteenlaskettu liikevaihto kasvaa vuosi vuodelta ja tiimien projektit ovat muuttumassa yhä suuremmiksi. Moni projekti on alkanut ottamaan riskejä. Muistan Proakatemialle tullessani, että ihmettelin projektien pienuutta. Miltei kaikki projektit toteutetaan ns. nollabudjetilla, ja sormet ristissä toivotaan, että viivan alle jää jotain positiivista. Nyt muutama vuosi myöhemmin, olen huomannut ajattelutavan muuttuvan erityisesti uusien tiimien myötä. Taloudellisia riskejä uskalletaan ottaa yhä enemmän ja liiketoiminnoista pyritään tekemään paremmin skaalautuvia. Tämä on mielestäni hieno asia, sillä juuri skaalautuvuus on se tekijä, joka toimii pohjana kasvuyritykselle. Uskon jokaisesta Proakatemian opiskelijasta löytyvän hyppysellinen suomalaista sisua, joten haluaisinkin haastaa sinut pohtimaan, kuinka paljon riskejä siedät Proakatemialla opiskellessa? Oletko todella valmis kokeilemaan jotakin projektia, joka tuntuu mahdottomalta? Mielestäni epäonnistumista pelätään liikaa. Proakatemia on oiva paikka epäonnistua. Valtio on kuitenkin se, joka vuokrasi loppupeleissä maksaa, toisin on valmistumisen jälkeen. Taloudellinen epäonnistuminen tietää vain lisää työtä, jolla laina aikanaan maksetaan pois. Uskon, että epäonnistumisesta oppii ja jää käteen enemmän verrattuna tilanteeseen, että et yritä ollenkaan.

Me otimme Aglille 10 000€ suuruisen lainan, joka kieltämättä valvottaa aina ajoittain öisin. Summa on kohtuullisen pieni verrattuna ”oikean” yritysmaailman lainoihin, mutta iso summa kahdelle jaettavaksi. Aglin myynti starttasi kesällä oletetusti, mutta verkkokauppa myynti hiipui kesän loppuessa. Proakatemialla ehkä tunnetuin fraasi on ”luota prosessiin”, näin myös itse teen Aglin kohdalla. Agli valittiin myyntipäiville tuotteeksi ja pääsimme Aglilla Red Brick Accelerator -startupkiihdyttämöön mukaan. Mikäli olisimme luovuttaneet jo ensimmäisten kuukausien aikana, emme olisi saaneet mahdollisuutta ja ennen kaikkea kokemuksia näihin osallistumisesta. Lainaa kyseinen kiihdyttämö ei meidän puolesta maksa, mutta uskon sieltä saatavien oppien ja suomalaisen sisun avulla meidän tekevän Aglista vielä tunnetun ja menestyvän vaatebrändin.

Risto Isomäki – Viiden meren kansa. Into 2018.

https://danskebank.com/fi/uutiset/uutisarkisto/press-releases/2018/12092018-b

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalainen-sisu-on-nyt-tiedetta-sisu-on-kuin-tuli-joka-voi-mennessaan-polttaa-kaiken/b171e4dc-f843-3f7c-8dda-3ecf4f06d363

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yrittajyys-on-suomessa-ok-kunhan-et-menesty/b31a7eaf-3879-3bea-af8f-43253ff29653

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close