Johdanto

Tiimimme Marianne ja Revenan Matilda pitivät Empirialle Sukelluskurssi nimisen extrapajan maanantaina 3.10.2022. Pajan ennakkotehtävänä oli tehdä SWOT-analyysi itsestä. Heille, jotka eivät tiedä mitä SWOT-analyysi pitää sisällään, tässä kertaus: SWOT-analyysi on neliö, joka koostuu kahdesta sisäisestä ja kahdesta ulkoisesta asiasta. Sisäisiä asioita ovat vahvuudet (S) ja heikkoudet (W). Ulkoisia asioita ovat mahdollisuudet (O) ja uhat (T). Toinen ennakkotehtävä oli kirjoittaa määritelmät taloussanastoille. Itselleni tehokkain oppimistapa on kirjoittaa oppimani ylös ja opettaa muita. Täältä siis pesee.

Tavoitetulos = Yrityksen kyseisellä tilikaudella tai kuukausitasolla tavoittelema tulos. (Veteläsuo 2018)

Nettotulo = Verojen ja muiden lakisääteisten maksujen jälkeen käteen jäävä summa. (Kajanto 2021)

Kiinteät kulut = Kuluja, jotka yrityksen on pakko maksaa kuukausittain. Nämä kulut eivät muutu. Niitä voivat olla esimerkiksi vuokrat, työntekijöiden palkat, vakuutukset, sähkö- ja vesilaskut. (Veteläsuo 2018)

Myyntikatetarve = Kiinteiden kulujen ja käyttökatetarpeen yhteissumma. Käyttökate = rahamäärä, joka jää jäljelle, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat ja kiinteät kulut. (Veteläsuo 2018)

Ostot = Kaikki yrityksen tekemät tuote – ja palveluostot. Eivät sisällä kuluja. (Veteläsuo 2018)

Liikevaihto = Myyntituottosumma, josta on vähennetty kaikki alennukset ja arvonlisävero. (Veteläsuo 2018)

Arvonlisävero = Valtion keräämä kulutusvero. Yritys lisää alvin myytyjen tuotteiden tai palveluiden hintojen päälle. Kuluttaja siis maksaa alvin yritykselle ja yritys tilittää sen valtiolle. (Verohallinto n.d.)

Kokonaismyynti = Kokonaismyynti (laskutus) on liikevaihto + arvonlisävero. (Veteläsuo 2018)

Laskutustavoite = Laskutustavoitteen avulla voi laskea yrityksen päivä- ja tunti laskutustarpeen. (Veteläsuo 2018)

Vakuutusmaksut = Yrittäjän eläkevakuutusmaksu (YEL) on pakollinen. Määrä vaihtelee yrittäjän tulojen mukaan. Toinen pakollinen vakuutusmaksu on (TyEL), mikäli yrityksellä on työntekijä. (Veteläsuo 2018)

Kurkistus itse pajaan

Kuten voimme todeta, ennakkotehtävä oli laaja ja opettavainen. Itse lähdin pajaan ajatuksella, että paja pitää sisällään paljon teoriaa ja toteutetaan luentotyylisesti. Pajan toteutus kuitenkin yllätti minut täysin. Paja alkoi sääntöjen kertauksella. Säännöistä itselle jäi mieleen tarkka aikataulutus. Mikäli joku myöhästyisi, ei hän pääsisi takaisin pajaan. Sääntöjen yhteydessä kerrottiin myös pajan tavoitteet, kuten meidän tiimimme pajoissamme aina on tapana. Tavoitteina oli: Läpileikkaus liiketoimintasuunnitelmasta, itsensä johtaminen (myöhästyneet eivät pääse jatkamaan), sekä epämukavuusalueelle meneminen.

Seuraavaksi meidät jaettiin neljän hengen ryhmiin, joissa teimme SWOT-analyysin koko tiimistä niin, että otimme huomioon jokaisen tiimiläisen itsestään kirjoittamat analyysit. Tässä kohtaa päätimme tiimillemme myös projektipäällikön. Päälliköksi valikoitui tiimin jäsen, jolle johtaminen on epämukavuusaluetta, ainakin tänä kyseisenä kertana. Toinen tehtävä oli haastavin ja olisi myös kaivannut lisää aikaa. Tehtävänä oli keksiä liikeidea annettujen megatrendien pohjalle. Meidän tiimillemme itse megatrendeihin tutustumiseen kului yllättävän paljon aikaa. Teksti oli vaikeasti luettavaa, mutta konsultoitaessamme pajan vetäjiä, kävikin ilmi, että olemme oikeilla jäljillä. Megatrendimme otsikko oli: Verkostomainen valta voimistuu. Lähdimme miettimään ratkaisua, kuinka suuri yhteisö (vaikka kaupunki tai maa) saataisiin osallistettua päätöksen tekoon koko yhteisöä koskevissa päätöksissä. Liikeidean suunnitteluun annettiin innovointityökaluja. Niitä olivat 100 liikeidean nopea listaus sekä lumipallo. Meidän tiimimme ehti listaamaan vajaa kymmenen liikeideaa, joista olikin jo tehtävä lopullinen päätös nopeasti ajan loppuessa. Liikeidea: Appi, jonka avulla kaupunkilaiset saavat itse suunnitella puistot. Apissa voi valita teeman (koirapuisto, leikkipuisto yms) ja tämän jälkeen suunnitella sen puitteet itse. Idea myydään kaupungille. Kaupunki palkkaa urakoitsijat toteuttamaan puiston, joka saa eniten ääniä.

Seuraavana vuorossa oli Business Model Canvasin täyttö sekä empatiakartta. Empatiakartassa oli tärkeää keskittyä asiakkaaseen. Mitä asiakas näkee ja kuulee? Mitä asiakkaan tarvitsee tehdä ja tuntea? Loimme myös yritykselle brändipersoonan miettimällä yritykselle arvot, vision ja brändiviestin.

Viides tehtävä oli itselleni haastavin. Kun kuulin sanan excel, ensimmäinen ajatus oli, että minusta ei ole tässä apua. Tehtävänä oli siis tehdä tuote- ja budjettisuunnitelma valmiiseen exceliin. Aikaa oli muistaakseni 20-30 minuuttia. Kaikki sivut olisi pitänyt tuoda tulostettuna pajan vetäjille. Yksikään tiimi ei tainnut tätä kuitenkaan ehtiä tekemään.

Paja päätettiin pitchaukseen. Pitch sai kestää maximissaan 3 minuuttia, sen tuli olla selkeä ja brändinmukainen. Pitchissa sai olla vain 1 dia. Tämä oli haastava tehtävä, sillä tiimimme joutui jakautumaan kahtia lopussa, ennen esityksiä. Minä ja Samuli teimme yrityskirjamme loppuun, Joonas ja Roosa suunnitteli pitchin ja tekivät PowerPointin. Aikaa oli 10 minuuttia. Minun ja Samulin oli tarkoitus vastata PowerPointissa näkyviin kysymyksiin, mutta koska esitys ei tullut ajoissa perille, vedimme sen lonkalta. No, ainakin yleisö viihtyi.

Loppumotorola

Mikä meni hyvin?

• Pajan tavoitteet täyttyivät ainakin omalla kohdallani. Se, kun mitään ei saa jäädä miettimään tai viimeistelemään, turhauttaa minua. Kuitenkin opin taas paljon itsestäni ja siitä, miten hoidan asiat paineen alla. Paja ehdottomasti opetti siihen, ettei tuleen kannata jäädä makaamaan vaan nousta ja jatkaa matkaa. Tuntuu, että ylitin omat odotukseni osallistumalla budjettisuunnitelman tekoon. Hyvää oli myös se, että en ottanut vetovastuuta (joka on minulle ominaista), vaan halusin, että joku, joka ei koe sitä vahvuudeksi, ottaa sen hoidettavakseen. Pajaan oli panostettu toden teolla ja sen kyllä huomasi.

Mitä kehitettävää?

• Aikaa oli vain neljä tuntia ja se oli liian vähän. Vaikka aikaa olisi ollut puolituntiakin enemmän, olisimme silti joutuneet työskentelemään paineen alla. Osa pitcheista meni itseltäni ohi, sillä täytimme esityksistä samalla palautelappua. Pitchien aikana kiersi myös jokaisen tiimin yrityskirja vuorollaan. Tapahtui liikaa samaan aikaan, joka haittasi keskittymistä.

Mitä opin?

• Isoin oppi, jonka tajusin vasta seuraavana päivänä käydyssä motorolassa oli, että tässä ei ollutkaan tarkoitus syöttää mahdollisimman paljon tietoa pienen ajan sisällä, vaan jotain jopa arvokkaampaa. Pajan kirjoittamaton tavoite olikin testata meidän ryhmädynamiikkaamme. Tarkastella, kuinka itse toimii ja suoriutuu paineen alla. Huomata uusia puolia. Toiset vaativat painetta, jotta asiat saadaan eteenpäin. Huomasin, että vaikka nopea tempo otti päähän, olin itse kuitenkin neljässä tunnissa tehokkaampi innovoija, kuin koko akatemian aikana olen yhteensä ollut. Tarkoituksena oli myös herätellä, kuinka paljon tietoa tarvitsemme ja kuinka niitä voi hyödyntää, vaikka paja- tai esseeaiheina.

Mitä vien käytäntöön?

• Vien käytäntöön kuuntelun tärkeyden ja tiimin hyödyntämisen. En olisi oppinut puoliakaan oppimistani asioista, jos olisin työskennellyt yksin. Joskus on hyvä myös pysytellä taka-alalla ja antaa muillekin mahdollisuus johtaa. Olisi myös hauska pitää itse yhtä opettavainen ja hyvin suunniteltu paja. Kiitos Marianne ja Matilda!

Lähteet:

Kajanto, M. 2021. ”Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on?” Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä eroa niillä on? | OP Media (op-media.fi). Viitattu 4.10.2022

Verohallinto. 2020. ”Mikä arvonlisävero on?” Mikä arvonlisävero on? – vero.fi Viitattu 4.10.2022

Veteläsuo, M. 2018. ”Minun yritykseni liiketoimintasuunnitelma” MINUN_YRITYKSENI-LIIKETOIMINTASUUNN.doc (live.com). sivu 20 ja 21. Viitattu 4.10.2022