Tampere
28 Jan, Saturday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Stressiessee



Kirjoittanut: Iina Sinisalo - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Stressitohtori
Sanna Leino
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut: Iiris Sorri, Iina Sinisalo & Tuomas Kuusisto

 

Johdanto

 Stressi… Projektit, esseet, ihmissuhteet, työ, ulkonäkö. Stressiä on kaikkialla ja koko ajan, jos sitä oikeasti lähtee miettimään. Jopa rentouttavalla lomamatkalla sitä stressaa loman loppumista, ihon palamista tai tavaroiden hukkaamista. Stressi kuuluu jokaisen ihmisen elämään eikä siltä voi täysin välttyä, mutta kaikki eivät kuitenkaan koe stressiä samalla tavalla. Siitä tämän esseen kirjoittajakolmikko on keskustelujemme pohjalta elävä esimerkki. Olemme stressaajina täysin erilaisia, siksi halusimmekin tutustua aiheeseen perinpohjaisesti ja kirjoittaa stressiesseen.

 

Kuvitellaan tilanne, jossa tekisimme yhteisen projektin esimerkiksi tapahtuman muodossa. Siinä missä Tuomas rennon letkeästi hoitaisi omat hommansa, stressaisi Iiris itsensä hengiltä jo viikkoja ennen tapahtumaa. Iina taas olisi Tuomaksen lailla rauhallinen ja luottavainen projektiin koko suunnittelun ajan, kunnes tapahtumapäivä koittaa. Silloin alkaa Iinan stressaaminen, joka ei jää keltään huomaamatta.

Miten voimme olla stressaajina näin erilaisia? Mitkä ovat syyt sen takana? Mitä stressi on ja miten se oireilee? Onko stressiä mahdollista hallita? Ainakin näihin kaikkiin kysymyksiin haluamme saada vastauksen esseessämme.

 

Mitä stressi on?

Stressi on luonnollinen ja jopa tarpeellinen osa elämää, sillä stressi voi parhaimmassa tapauksessa jopa pelastaa elämämme tai puskea meitä eteenpäin kohti tavoitteitamme. Toisaalta stressi voi aiheuttaa valtavasti ahdistusta, sairautta ja jopa kipua. Ihmisen stressijärjestelmä on erittäin monimutkainen, eikä sille edes löydy kaiken kattavaa määritelmää. Mikään asia yksin ei aiheuta stressiä, vaan reaktio riippuu ihmisen näkökulmasta, asenteesta sekä synnynnäisestä temperamentista.

Stressillä on sekä fysiologinen, että psykologinen vaikutus, mikä tarkoittaa sitä, että sillä on vaikutus niin kehon, kuin mielenkin toimintoihin. Fysiologisesti ajateltuna stressi on elimistön vireystilan kohoamista riippumatta siitä johtuuko se innostuneisuudesta vai ahdistuneisuudesta. Tämän lisäksi huono fyysinen kunto, alkoholin käyttö, raskas liikunta sekä sairaudet ovat elimistölle stressaavia tekijöitä.

Psykologisella tasolla stressiä voidaan ajatella tilanteena, kun tuntuu etteivät langat olekaan enää visusti käsissä vaan vaatimukset ja odotukset kasvavat tai jopa ylittyvät, mutta resurssit eivät riitä niiden täyttämiseen. Nämä vaatimukset saattavat olla ulkoisia, kuten tiimimme odotukset yksilöstä tai itsemme keksimiä, jolloin vaadimme itseltämme tiettyä laatua ja tasoa. Stressi ei ole aina huono asia, sillä siitä saa hyviä hormoneja avuksi vaativiin tilanteisiin. Keho myös yrittää stressioireiden avulla kertoa, jos olisi syytä ottaa vähän rauhallisemmin ja levähtää.  (Leino 2020, 39–40.)

 

 Temperamentti

Stressitohtori- kirjassa kuvaillaan temperamenttia seuraavasti: ”Temperamentti on yksilöllinen taipumus, valmius tai tyyli reagoida ympäristöön ja sisäisiin tiloihin, kuten väsymykseen ja nälkään” (Leino 2020, 10).

Keskushermoston ja aivojen toiminnassa olevat erot voidaan huomata temperamenttieroina, sillä temperamentilla on neurobiologinen pohja. Temperamentti on melko pysyvä psyykkinen tila, joka saadaan perintönä syntyessä, mutta siihen voivat vaikuttaa varhaislapsuuden ympäristötekijät sekä sikiökehityksen aikaiset haasteet. Myöhemmällä iällä voimakkaat traumakokemukset ja aivofysiologiset muutokset voivat vaikuttaa ihmisen temperamenttiin.  (Pentikäinen n.d.)

Meillä kaikilla on useita temperamenttipiirteitä, jotka yhdistyvät toisiinsa luoden temperamenttiprofiilin. Yhdessä kasvatuksen ja ympäristön kanssa nämä luovat ihmisen persoonallisuuden. Yksikään temperamenttipiirre ei ole toistaan parempi tai huonompi, mutta ne ovat aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, mikä taas tarkoittaa sitä, että eri persoonallisuuden ja temperamentin omaavat ihmiset toimivat yksilöllisesti eri tilanteissa.

Esimerkkinä voimme käyttää Iiristä ja Iinaa, jotka ovat todella ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia. Heille tilanne, jossa on paljon uusia ihmisiä on luultavasti erittäin miellyttävä, ja he saavat tilanteesta paljon irti. Tuomas taas saattaa kokea tilanteen kuormittavana, sillä tarvitsee enemmän omaa tilaa ja aikaa mietiskelylle.  Toiselle henkilölle hermoja raastava tai pelottava tilanne voi olla toiselle täysin arkipäivää. Temperamentti siis vaikuttaa siihen, mitkä ärsykkeet saavat meidät stressaantumaan. Temperamenttipiirteiden ei tulisi kuitenkaan antaa rajoittaa elämää. Ne eivät estä sinua tekemästä mitään vaan antavat sinulle tietyn valmiuden reagoida eri tilanteisiin. Tosinaan taas oman temperamentin tunnistaminen auttaa stressin ehkäisemissä, kun osaa olla asettamatta itseään jatkuvasti tilanteeseen, joka on täysin oman temperamentin vastaista.  (Leino 2020, 10.)

 

Mistä stressaamme?

Stressin aiheuttajia on lukuisia ja kuten jo mainitsimme, ihmiset reagoivat eri tekijöihin eri tavalla. Jokaisella henkilöllä on myös oma maksimimäärä, minkä verran stressiä pystyy sietämään ilman, että lamaantuu täysin.

Mitkä sitten ovat näitä tekijöitä? Stressitohtori-kirjan sivun 109 taulukon mukaan Stressitekijät voivat olla joko fyysisiä: alkoholi ja muut päihteet, fyysisesti raskas työ, univaje, melu, saasteet, sairaudet, kipu ja heikko fyysinen kunto.

Psykologisia: työn aiheuttama stressi, jatkuva kiire, pelko, viha, uskomukset ja jatkuvat kielteiset ajatukset, traumaattiset tapahtumat ja innostus.

Tai sosiaalisia: ihmissuhdeongelmat, sosiaalisten tilanteiden pelko tai sosiaalisen tuen alhainen määrä. Tässä oli vain pieni pintaraapaisu siihen, mistä kaikesta stressaamme. Onkin tärkeää yrittää tunnistaa omia stressitekijöitään, jotta niitä pystyisi onnistuneesti rajaamaan pois arjestaan. (Leino 2020, 109–111.)

Stressitohtori kirjassa oli myös erilaisia ”stressitestejä” joissa kysyttiin kysymyksiä elämän eri osa-alueilta. Vastasimme työtä käsittelevään testiin omakohtaisella näkemyksellämme Empirialaisina. Kysymykset kuuluivat seuraavasti:

 

  1. Tuntuuko, että sinulla on liikaa töitä tai teetkö usein ylitöitä?
  2. Uskotko pystyväsi siihen, mitä sinulta töissä pyydetään?
  3. Nautitko siitä, mitä teet?
  4. Tuntuuko työympäristösi ahdistavalta, masentavalta, painostavalta tai liian meluisalta?
  5. Tunnetko jääneesi vaille kiitosta tai tunnustusta?
  6. Tekisitkö mieluummin jotain toisenlaista työtä?

(Leino 2020, 113.)

Oli mielenkiintoista huomata, miten erilaisia vastauksia annoimme tähän kyselyyn, vaikka toimimme kaikki Empirian tasavertaisina jäseninä. Vastauksiamme vertaillessa jälleen korostui se, kuinka erilaisia stressaajia todella olemme.

 

Oireet ja vaikutukset

Vaikka stressi itsessään on psykologista voivat sen vaikutukset näyttäytyä fyysisinä oireina. Terveyskirjaston sivuilla on lueteltuna muun muassa seuraavia oireita: sydämentykytys, pahoinvointi, huimaus, päänsärky, hikoilu, flunssakierre sekä selkävaivat.

Oireet voivat toki olla myös olla psyykkisiä, jolloin tavallisimipiin oireisiin lukeutuu esimerkiksi: ärtyneisyys, univaikeudet, jännittyneisyys, aggressio, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja muistiongelmat. (Mattila 2022.)

Terve henkilö pystyy toipumaan lyhytkestoisesta stressistä usein hyvin ja nopeasti.

Pitkään jatkuneesta vakavasta stressistä voi kuitenkin aiheutua useita eri terveysriskejä. Tällainen krooninen stressi altistaa erilaisille sairauksille, sillä se heikentää ihmisen immuunipuolustusta vaikuttaen muun muassa luuytimen toimintaan, mikä voi johtaa esimerkiksi osteoporoosin tai verisairauksien syntyyn. Vakava krooninen stressi voi olla syyllinen myös esimerkiksi diabetekseen, sydän-ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin tai dementiaan. (Leino 2020, 138–139.)

Emme tietenkään saa unohtaa työuupumusta eli burn-outtia, masennusta, päihdeongelmia tai jopa itsetuhoisia ajatuksia, jotka ovat myös vahvasti kytköksissä stressiin. Tällöin on syytä suunnatta välittömästi lääkärin vastaanotolle. Sosiaaliseen elämään stressi voi vaikuttaa perhe- ja parisuhdeongelmina tai jopa täydellisenä eristäytymisenä muista ihmisistä. (Mehiläinen n.d.)

Psykoterapeutti Minna Tuominen muistuttaa Mehiläisen sivuilla, että stressi on normaalia ja kuuluu ihmisen elämään, mutta avun hakemista ei saa pitkittää liian kauan. Hänen mukaansa hoitoon tulisi hakeutua kahden viikon kuluttua oireiden jatkuessa. Hän muistuttaa myös, ettei yksin tarvitse jaksaa, vaan huolien jakaminen ammattilaiselle on äärettömän tärkeää. Tuominen toteaa seuraavasti: ”Menestyvän ihmisen tulisi muka pärjätä ja jaksaa aina vain yksin. Osoittaa kuitenkin suurta myötätuntoa itseä kohtaan tunnustaa, että tarvitsen muita. Onnellisuustutkimuksetkin puhuvat sen puolesta, että yhdessä toimivat ihmiset ovat tyytyväisimpiä ja myös fyysisesti terveimpiä” (Mehiläinen n.d.) Tämä olisi jokaisen akatemialaisenkin hyvä sisäistää, ennen kuin on jo polttanut itsensä loppuun.

 

Opiskelijat ja stressi

Stressi tuntuu olevan yleinen ilmiö koulumaailmassa, sillä jatkuvasti jokin deadline painaa päälle. Joitakin opiskelijoita saattaa stressata myös opiskelun tuoma sosiaalinen paine käydä eri tapahtumissa, vaikka ei välttämättä olisi kiinnostusta tai rahaa käydä ulkona. Luonnollisesti myös raha tai tässä tapauksessa sen puute aiheuttaa opiskelijoille valtavasti ylimääräistä stressiä.

Ylen artikkelissa YTHS:n eläköitynyt ylilääkäri Kristina Kunttu on tutkinut yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuutta 1960- ja 2000-luvuilla. Vastoin odotuksia nykyopiskelijan mielenterveysongelmat ovat jopa hieman vähentyneet 60-lukuun verrattuna, mutta stressin määrä sen sijaan on moninkertaistunut. Stressin määrä näyttää artikkelin mukaan olevan kytköksissä opiskeluvuosien määrään. Määrään vaikuttavat myös YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan myös yhteiskunnan muutos, jossa opiskelu ei enää takaa vakituista työpaikkaa. Tämä johtaa luonnollisesti opiskelun hyödyn epäilemiseen, sekä stressitason nousuun. (Tiessalo 2017.)

 

Stressinhallinta

 On tärkeää oppia tunnistamaan haitallinen ja kuormittava stressi, jotta sitä olisi mahdollista hallita. On olemassa lukuisia stressinhallintakeinoja, joiden avulla stressi voi olla torjuttavissa tai ainakin helpotettavissa. Unohtamatta taas sitä, että jokainen kokee stressin eri tavalla ja siksi kaikki keinot eivät tehoa samalla tavalla eri henkilöille.

Keräsimme Mieli ry:n -sivustolta muutamia vinkkejä stressinhallintaan:

  1. Pohdi niitä asioita, jotka aiheuttavat sinulle stressiä. Onko sinun mahdollista vaikuttaa näihin stressitekijöihin itse? Pystytkö esimerkiksi laskemaan tekemisen tasoa tai hidastamaan tahtia?
  2. Keskustele ja jaa stressaavat asiat ystävien tai työkavereiden kanssa. Jos et koe saaneesi apua ota yhteys ammattilaiseen.
  3. Pidä rajoistasi kiinni ja opettele sanomaan ei.
  4. Priorisoi ja luo itsellesi selkeä aikataulu.
  5. Ota työ-tai koulupäivän aikana lyhyitä hengähdystaukoja.
  6. Vapaa-ajalla on tärkeää palautua ja rentoutua. Merkkaa kalenteriin aikaa pelkälle olemiselle.
  7. Opi pysähtymään ja hiljentymään. Voit kokeilla mindfulness-harjoitteita tai rauhoittavan musiikin kuuntelua.
  8. Koita pitää yllä positiivista ajattelua ja vältä synkeään ja kielteiseen ajatteluun lipumista.
  9. Pidä huolta siitä, että tavoitteesi ovat oikeasti saavutettavissa.

(Suomen mielenterveys ry 2021.)

Näitä stressinhallintakeinoja on syytä yrittää soveltaa omaan arkeensa sopivaksi, jotta stressi ei pääse liian pahaksi.

 

POHDINTA

 Päällimmäisenä tavoitteenamme esseetä kirjoittaessa oli saada enemmän ymmärrystä tiimiläistemme stressieroista ja siinä samalla oppia mahdollisimman paljon stressistä. Ajattelimme aiheen olevan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä, mutta se osoittautuikin todella laajaksi sekä haastavaksi, sillä stressi vaikuttaa moneen asiaan niin fyysisesti, kuin psyykkisestikin. Luulimme myös tietävämme, mitä stressi on, mutta tämä oli kaukana totuudesta. Esseen kirjoittamisen jälkeen meidän on huomattavasti helpompaa ymmärtää erilaisia stressaajia ja ehkä osaamme jopa auttaa heitä jakamalla oppimiamme stressinhallintakeinoja. Kaikkien tiimiläistemme olisi hyvä tutustua omiin, sekä toistensa temperamenttipiirteisiin, sillä niihin tutustuminen ei auta ymmärtämään pelkästään stressireaktioita, vaan monen muunkin tilanteen reaktion. Opimme myös, ettei kaikki stressi ole haitallista, vaan joskus stressin vapauttamista hormoneista voi olla hyötyä kinkkisen paikan tullen.

Stressi kuuluu elämäämme, mutta sen ei tarvitse koitua kohtaloksemme. Stressiä on mahdollista hallita.

 

 

Lähteet:

Leino, S. 2020. Stressitohtori. Helsinki: S&S.

Mattila, A. 2020. Stressi. Viitattu 1.12.2022.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976#s2

Mehiläinen. N.d. Mielenterveys on pääasia: Stressi. Viitattu 1.12.2022. https://www.mehilainen.fi/mielenterveys/stressi

Pentikäinen, I. N.d. Temperamentti ja persoonallisuuspiirteet. Viitattu 1.12.2022. https://peda.net/p/Ismo%20Pentikäinen/pyjyi23/2tjpp

Suomen mielenterveys ry, 2021. Stressinhallinta. Viitattu 1.12.2022.
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/

Tiessalo, P. 2017.Opiskelijoiden stressi tuplaantunut – “Tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa pitkään opiskelleen päälle lankeaa epäilyksen varjo” Yle. Viitattu 1.12.2022.
https://yle.fi/a/3-9832926

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close