Tampere
18 Jan, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Stressi ja siitä palautuminen



Kirjoittanut: Aaron Taivalsalmi - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Stressi ja palautuminen

Katsoin juuri Firstbeat:in tekemän videon, missä käsiteltiin muun muassa stressiä, palautumista ja henkistä hyvinvointia, erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Firstbeat on yritys, mikä on erikoistunut yleiseen hyvinvointiin henkisellä ja fyysisellä puolella, sekä erityisesti niiden mittaaminen ja analysointi erilaisten välineiden ja asiantuntijoiden avulla.
Videolla haastateltiin myös Harri Gustafsbergia, joka on toiminut noin 20 vuotta Poliisin erikoisyksikkö Karhussa. Hän on myös filosofian tohtori ja tekee nykyisin töitä erityisesti mielen suorituskyvyn valmentajana. Hän siis todella tietää mitä on stressi ja miten stressaavista tilanteista tai henkisesti vaativista työkuormista palaudutaan.

Sen lisäksi, että aiheena mielen kaikenlainen opettaminen ja optimointi kiinnostaa minua ajattelen, että tämä on myös erittäin läheinen ja tärkeä aihe myös koko Proakatemian sisällä. Todella moni proakatemialainen yrittäjäopiskelija on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että on tullut puraistu liian iso pala kakkua niin sanotusti. Proakatemialle hakeutuu tyypillisesti hyvin ahkeria ja kunnianhimoisia tekijöitä. Vaikka ne ovatkin ihailtavia ja arvokkaita yrittäjäopiskelijan piirteitä, niin niissä on myös valitettavasti vahva kääntöpuoli. Tällaiset ihmiset, itseni mukaan lukien haalivat itselleen erilaisten projektien ja muiden töiden suhteen aivan liikaa hommia ja kuitenkin jossain kohtaa ne henkiset jaksamisen resurssit tulevat vastaan. Emme kuitenkaan ole robotteja, vaan meillä on rajoituksemme.

Tässä esseessä pureudun videon asiasisältöön ja pyrin tuomaan faktatietoa ylipäänsä stressistä, sekä listaan myös keinoja palautua stressaavista tilanteista, erityisesti näin työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Terveyskirjasto määrittelee stressin seuraavasti: ”Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.”

Stressi on siis fysiologinen reaktio, joka aktivoi autonomisen hermoston sympaattista puolta. Harri mieltääkin haastattelussa mielen ja kehon hyvin yhtenäiseksi toisiinsa. Ihminen on niin vahva psykofyysinen kokonaisuus, että se mitä koemme mielissämme, koemme monesti myös kehoissamme ja mitä koemme kehoissamme, koemme monesti myös mielissämme.
Vaikka aina varmasti löytyy myös yksilökohtaisia eroja muun muassa siitä, mitkä tilanteet kukin kokee stressaaviksi ja missä määrin, mutta kuitenkin erään psykologin: Lauri Nummenmaan mukaan tunteet koetaan kehossa silti samalla tavoin.

Stressi ei aina ole myöskään pahasta. Me ihmiset tarvitsemme tietyissä määrin tällaista kohonnutta vireystilaa. Kun ”stressaamme” kohtuullisin määrin ja hetkellisesti, niin meidän tarkkaavaisuus ja suorituskykymme lisääntyy. Harrin mukaan kuitenkin jos stressin määrä on liian suuri suhteessa meidän omiin henkisiin resursseihimme, alamme muun muassa menettää tilannetietoisuutta ja kun me menetämme tilannetietoisuutta, me alamme helposti tekemään suorastaan tyhmiä ja epärationaalisia päätöksiä.
Harri puhuu myös videolla, miten yksilö voi onneksi hallita tietoisesti ja epätietoisesti stressiä ja sen vaikutuksia yksilöön ja miten yksilö voi palautua tästä stressistä. Hän täsmentää, että ihminen voi merkittävästi kehittää tätä kykyä ihan puhtaalla harjoittelulla. Mutta miten? Astumalla sinne kuuluisan mukavuusalueen ulkopuolelle. Alueelle ja kontekstiin, minkä yksilö kokee haastavaksi tai stressaavaksi.

Stressillä on hyvin monenlaisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Firstbeat asiantuntijan mukaan ”positiivinen stressi” on muun muassa innostuneisuutta, tehokkuutta ja ”draivia” tehdä asioita. ”Negatiivinen stressi” puolestaan on ahdistusta, turhautumista ja uupumista. Kun tällainen negatiivinen stressi jatkuu tarpeeksi pitkään, ovat sen vaikutukset selvät: sydän- ja verenkiertosairaudet, unettomuus, masennus ja jopa erilaiset infektiot vastustuskykymme heikentyessä. Itse en vielä onneksi tunnista noita pitkittyneen stressitilan oireita, mutta esimerkiksi ahdistus ja turhautuminen ovat minulle jo tulleet erittäin tutuiksi tovereiksi.
Mutta se toistaiseksi itse stressistä. Keskitytään seuraavaksi hieman siihen, miten voimme palautua stressistä mahdollisimman tehokkaasti ja minkälaisia konkreettisia asioita voimme edellä mainitun ”stressaavien tilanteiden harjoittelun” lisäksi tehdä, jotka edistävät omaa palautumista ja ehkäisevät stressin kumuloitumista.

Firstbeat listaa videollaan seuraavat keinot, joilla omaa palautumista voi edistää:
• Säännöllinen liikunta
• Tarpeellinen määrä unta
• Meditointi
• Hengitys- ja rentoutumisharjoitukset
• Avantouinnit tai kylmät suihkut
• ”Multitaskaamisen” vähentäminen
• Alkoholin käytön vähentäminen
• Läheisten kanssa ajanvietto

Itse harrastan liikunta säännöllisesti ja voin kyllä henkilökohtaisesti täysin allekirjoittaa sen merkityksen stressiä lieventävänä keinona. En pidä itseäni erityisen stressaavana ihmisenä, mutta aina välillä tietysti tulee itsekkin haukattua vähän liian iso pala kakkua ja silloin liikunta on kyllä ehdottomasti sellainen asia, mihin stressin saa helposti purettua ja mielihyvähormonit jylläämään.

Olen joitakin hengitys- ja rentoutumisharjoituksia käynyt itse läpi, mutta henkilökohtaisesti en ole itse saanut niistä oikein mitään. Aion kyllä ehdottomasti vielä joskus kuitenkin meditointia ja ainakin kylmiä suihkuja kokeilla. Monet akatemialaisetkin vannovat niiden toimivuutta sentään!

Stressi on siis asia, mikä on varmasti väistämätöntä. Eikä sitä Harri Gustafsbergin mukaan ainakaan aina tarvikkaan yrittää väistää, mutta on hyvä erottaa ”hyvä” ja ”huono” stressi toisistaan. Kuuntele kehoasi, se kyllä kertoo sinulle, kun tarvitset lepoa!

Lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=8kxHOSwkOKs Firstbeat ja Harri Gustafsberg (2019)
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close