Tampere
28 Jan, Saturday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Stressaako, stressaako ja vielä kerran stressaako?



Kirjoittanut: Rasmus Janakka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Simply Well - Neljä askelta terveyteen
Kristian Ekström
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Mitä stressi on?

 

Stressi on yksi kehomme luontaisia reaktioita, joka on ollut osa meitä jo vuosituhansia sitten. Sen tarkoitus on ollut suojella meitä esimerkiksi, vaikka kun jokin eläin tai vaikka ihminenkin hyökkää kimppuun. Uhkaavan tilanteen aikana kortisolia ja adrenaliinia vapautuu elimistöömme, jonka seurauksena kehomme valmistautuu uhkaavaan tilanteeseen. Hetkellisesti ihmisen sydän alkaa tykyttämään nopeammin, lihakset ovat valmiina toimintaan, hengitys nopeutuu sekä aistimme ja keskittymisemme hetkeksi terävöityy. Ongelmana onkin se, että maailma, ympäristö ja eläminen ovat muuttuneet merkittävästi jo ihan vuosi satojen tai kymmenienkin aikana, mutta meidän stressihermostomme reagoi edelleen samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten. (Ekström 2014, 19)

 

Stressin vaikutuksia yleisesti

 

Stressillä on lukuisa erilaisia vaikutuksia elämäämme. Osan niistä pystymme ja osaamme varmasti tunnistaa paremmin kuin osan. Välillä stressireaktio voi kestääkin kauan ennen kuin huomaamme sen vaikutukset. Mikäli et ole myöskään täysin tietoinen stressin vaikutuksista niitä asioita voi olla vaikea huomata ja muuttaa. Yksi iso ongelma onkin se, että kehomme stressijärjestelmä on lähtökohtaisesti tarkoitettu vain lyhytaikaista ja harvoin ilmenevää stressiä varten, kuitenkin siitä huolimatta nykypäivänä tilanteet ovat usein vääjäämättä hyvin pitkä kestoisia tässä hektisessä maailman tilanteessa ja elinympäristössä missä monet kokevat tarpeen olla jatkuvasti tavoitettavissa muutamissa minuuteissa. On tutkittu, että joidenkin arvioiden mukaan jopa 75–90 % kaikista lääkärikäynneistä liittyy jollain tapaa stressiin. (Ekström 2014, 19) Omasta mielestäni luku on hirvittävän suuri. Varsinkin tässä kohtaa, kun terveydenhuoltomme on muutenkin huomattavasti ylikuormitettua koronaviruksen takia. Ehkäpä jokaisen meistä tulisi tutustua stressiin ja sitä kautta omaan kehoomme ja itseemme. Uskon, että tämän kautta emme olisi niin kuormittuneita, joka taas puolestaan näkyisi positiivisesti terveytemme kautta, joka taas toisi helpotusta yhteiskunnallemme ja terveydenhuollollemme.

 

Se, että et itse koe stressiä ei välttämättä tarkoita, ettetkö olisi stressaantunut. Päinvastoin stressijärjestelmämme on erittäin herkkä ulkopuolisille ärsykkeille ja se reagoikin äärettömän nopeasti huomaamattamme edes asiaa. Pelkästään se kuinka kohtaamme jonkun vastaan tulevan ihmisen voi laukaista stressireaktion ihan kuten vaan se, että naapurimme vaikuttaa kärttyiseltä vs. hän tulee samaan aikaan postilaatikolle hyvän tuulisena aamukahvinsa kera. (Ekström 2014, 20) Kun olemme pitkäaikaisen stressin vaikutuksen alaisena kehossamme, tapahtuu lukuisia muutoksia esimerkiksi sydämen syke, verenpaine, kolesteroli, masennus, ärtymys, lihasten kireys ja nesteen kertyminen ovat nousussa. Samaan aikaan vastustuskyky, rentoutuminen, keskittymiskyky, muisti, suoliston toiminta, libido ja unenlaatu sekä määrä ovat laskusuhdanteessa. Eikä tässä vielä kaikki. Tämän lisäksi on hyvin todennäköistä, että meillä lisääntyy himo kahvia, alkoholia, makeisia, epäterveellistä ruokaa ja päihteitä sekä piristeitä kohtaan. (Ekström 2014, 24) Ei kuulosta hyvältä, eihän? Pystytkö sinä tunnistamaan itsestäsi, että kärsit tai olet kärsinyt joistain näistä oireista? Tähän vielä lisätäkseni oireita on vielä enemmän eikä kaikki todellakaan ole listattuna tässä näin. Myös sukupuolella on merkitystä, kuinka koemme ja käsittelemme stressiä. Miehillä saattaa olla helpompi taipumus kohdata asiat joko taistele tai pakene reaktion kautta, kun taas naisilla on taipumus jakaa stressaava kokemus muiden kanssa kuten vaikkapa kumppaninsa (Ekström 2014, 20). Tässähän on kaikki mahdollisuudet taas ristiriidalle tai konfliktille, joka taas nostattaa stressiä kummallakin osapuolella.

 

Stressillä on kuitenkin hyviäkin puolia ja vähäisissä määrin silloin tällöin stressi on jopa ihan kaivattu asia. Esimerkiksi jos valmistaudut tärkeään kilpailuun niin todennäköisesti saat kehostasi enemmän irti kuin tavallisesti treenatessasi. Itsellänikin on omakohtaisia kokemuksia tästä kuten vaihto-oppilas vuosinani 2015–2016 harrastin maastojuoksua Yhdysvalloissa. Treeneissä olin aina selvästi keskitasoa hitaampi juoksija, mutta kuitenkin kilpailuissa pärjäsinkin aina keskimääräistä juoksijaa hieman paremmin. Toinen tilanne missä koen, että stressistä on ollut hyötyä, on ihan vaikka koulunpääsykokeet. Pieni jännitys pitää valppaana ja auttaa keskittymään paremmin siihen mitä on tekemässä. Tärkeintä palautumisen kannalta on, että tietää sen stressaavan tilanteen olevan ohi pian.

 

Kokemuksiani stressistä

 

Tämän vuoden aikana koen, että olen kärsinyt liian paljon stressistä. Olenkin huomannut, että sen seurauksena olen kärsinyt useammasta stressin aiheuttamasta oireesta, vaikka taustalla on toki ollut muitakin terveydellisiä tekijöitä. Asioita mitä olen itse huomannut kehossani ovat olleet uupumusta, liikkumattomuutta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, libidon heikentymistä, univaikeuksia, tarvetta kofeiinipitoisille juomille sekä himoa kahvia, makeaa ja rasvaista ruokaa kohtaa. Varmasti olen kärsinyt monista muistakin oireista, joita vaan en ole tunnistanut tai mitannut mm. verenpainetta. Nämähän oireet näkyvät tietenkin minussa monin eritavoin kuten vaikkapa painonnousuna. Painoni on noussut viimeisen vuoden aikana selkeästi. Tässäkin on kuitenkin taustalla liikkumattomuus koronan jäljiltä tai kesällä murtunut nilkkani, joka esti liikunnan lähes täysin. Siitä huolimatta stressillä on ollut iso vaikutus asiaan. Olen ikään kuin joutunut ikävään kierteeseen kehoni kanssa, josta aion nyt taistella pois. Lyhyesti voisikin kuvata, että stressin takia olen nukkunut huonosti, jonka jälkeen en ole jaksanut syödä ja liikkua kunnolla, jonka seurauksena paino on noussut ja stressitasoni ovat taas korkeammalla ja niin edelleen. Tähän oravanpyörään on valitettavasti liiankin helppo sortua, mutta vaikeampi vähillä voimavaroilla enää kivuta pois. Tämä ei kuitenkaan ole mahdotonta. On tutkittu, että stressitasojen ollessa korkealla painon pudottaminenkaan ei onnistu, vaikka yrittäisi, vaan rasva silti kertyy sisäelinten ympärille (Ekström 2014, 27). Eli pudottaaksesi painoa sinun täytyy ensin pudottaa stressiä kuormastasi. Sen seurauksena sinulla ei myöskään ehkä tee mieli niin paljoa tankata kehoosi huonoja energianlähteitä. Stressi myös kerää nestettä eli painoa kehoosi, jolla voi olla vakaviakin terveysseurauksia.

 

Nyt samaan aikaan kun olen lukenut sekä kirjoittanut stressistä olen myös oppinut tunnistamaan stressin lähteeni. En ole ehkä aiemmin tunnistanut selkeästi mikä kaikki minua stressaa vaan olen ajatellut lähtökohtaisesti yhtä tai kahta asiaa ja, että ne ovat vain hetkellisiä stressin aiheuttajia. Näin ei kuitenkaan olekaan. Olen nyt ymmärtänyt paremmin, että stressi mitä koen arjessa päivittäin, koostuu hyvin monesta pienemmästä kokonaisuudesta, joka myös tekee stressistä jatkuvaa. Tämähän ei ole hyvä asia sillä stressaavien tekijöiden kokonaiskuorma onkin se ongelman ydin. Onkin hyvin yleistä tässä nykymaailmassa, että stressitekijöitä on useita ja melko huomaamattomiakin sellaisia kuten jatkuva kiire tai vaikkapa puhelin ja sen lähettämät ilmoitukset (Ekström 2014, 26). Itse koen stressiä mm. kiireen takia. Kun selaan kalenteriani taaksepäin niin ei sieltä löydy kovinkaan montaa rakoa, johon olisi voinut vielä lisätä jotakin. Myös puhelin aiheuttaa minulle stressiä sekä keskittymisvaikeuksia. En omista vielä erillistä työpuhelinta ja yrittäjänä koen velvollisuuden olla aina heti tavoitettavissa 24/7 vaikka näin ei pitäisi ollakaan. Koen stressiä siitä, että painoni on noussut enkä ole enää niin tyytyväinen itseeni. Tämä tuntuu pahalta, koska olen aina ollut suht urheilullinen ja liikunnallinen. Uskon, että taustalla vaikuttaa myös vahvasti aiemmat kokemukseni koulukiusattuna. Myös liikunta sekä kavereiden näkeminen on jäänyt hyvin minimiin ja siitä on ollut helppo joustaa, kun kalenteri on muuten näyttänyt hyvin täydeltä tai en ole muuten vaan jaksanut enää liikkua tai sosialisoitua kaiken muun jäljiltä. Olen kuitenkin ennen ollut hyvin ekstrovertti luonteeltani ja lähes jokainen ilta jossain menossa. Olen stressannut parisuhteen haasteista, jotka ovat lähtökohtaisesti johtuneet terveydellisistä syistä kuten vaikka hiljattain saadusta keskivaikean uniapnean diagnoosistani. Olen yrittänyt korjata tilannetta nyt CPAP laitteen avulla sekä pidemmillä yöunilla, mutta nyt olen huomannut stressaavani unesta ja sen riittävyydestä, eikö olekin typerää, vaikka yritän vain päästä ulos stressin kierteestä sekä uupumuksesta? Tällä hetkellä stressaan myös, kuinka aikani riittää koululle ja kirjaesseiden tekoon samaan aikaan kun pitäisi pyörittää omaa yritystä ja päästä taloudellisiin tavoitteisiin. Ajattelen myös, että onko panokseni riittävä koulussa ja tuonko myös riittävästi euroja tiimiyrityksellemme samaan aikaan kuin omaakin taloutta pitäisi hoitaa. Stressin aiheuttajia on varmasti vielä lukuisia muitakin, mutta eiköhän tässä ole jo ihan tarpeeksi ja aikapaljon liikaakin…

 

Miten tästä stressin oravanpyörästä pääsee pois?

 

Ei hätää sillä myös pitkään kuormitettu stressijärjestelmä on mahdollista elvyttää takaisin normaaliin. Helppoa se ei ole kuten olenkin jo aiemmin todennut, mutta mahdollista kuitenkin. Asian eteen täytyy tehdä isoja muutoksia elämässä ja olla valmis sitoutumaan niihin pitkäjänteisesti. Monelle elintapojen muutos voi tuoda helpotuksen jo muutamissa viikoissa, kun taas pahimmissa tapauksissa kehon stressijärjestelmän kuntoutuminen voi kestää jopa vuosia. (Ekström 2014, 25) Hyviä tapoja purkaa stressiä on ensimmäisenä kartoittaa vaikkapa paperille mitkä kaikki asiat stressaavat sinua arjessa, mutta myös mitkä kaikki asiat tuovat helpotusta elämääsi. Voit jakaa paperin, vaikka kahteen eri puoleen tai laittaa plus tai miinus merkin asian perään. Tässä kohtaa ehkä huomaat plussien sekä miinusten epätasapainon. Plussina toimivat hyvin esimerkiksi kävelymatka töihin musiikkia kuunnellen, päivän keskellä oleva kahvitauko tai rakas harrastuksesi. Alkuun on varmasti parempi vaihtoehto lähteä niin sanotusti ”posin” kautta ja miettiä mitä pientä voisit lisätä arkeesi parantaaksesi sitä ja helpottamaan stressiä. (Ekström 2014, 27–29) Tällaisia asioita voivat olla mm. liikunta, fyysinen kosketus, vapaa aika ystävien kanssa tai hengitys ja rentoutumisharjoitukset, on tärkeää osata pysähtyä päivän aikana (Ekström 2014, 20). Tämän jälkeen onkin helpompi lähteä miettimään yksinkertaisesti mistä stressin aiheuttajista voisit luopua kokonaan, koska varmasti päivääsi tai ainakin viikkoosi mahtuu asioita, jotka voisit sivuuttaa. Kun huomaan, että jäljelle jää muutamia stressaavia asioita on hyvä miettiä kuinka niitä voisi muuttaa vähemmän stressaaviksi tai jopa omaa suhtautumistasi asiaan. Sanotaan myös, että ihmisiä ei stressaa asiat vaan, kuinka niihin suhtautuu. Se on hyvin yksilöllistä. Asia mikä helpottaa toista ihmistä voikin olla toiselle ihmiselle suurin mahdollinen stressinaiheuttaja. Aloita pienistä ja helpoista muutoksista älä haukkaa liian isoa kuormaa tai palaa kerralla. Liian ison palan haukkaaminen ei ole kestävää ja pahimmillaan on jopa yksi uusi stressin aiheuttaja lisää niin kuin minullakin kävi unen kanssa. Pystyt tähän muutokseen varmasti, minäkin pystyn!

 

Ps. jos kamppailet ylipainon kanssa, vaikka söisit suhteellisen terveellisesti niin painonpudotuksen osalta rentoutuminen voi olla jopa parempi vaihtoehto ja voi tuottaa parempia tuloksia kuin aktiivinen liikkuminen stressaantuneena (Ekström 2014, 28).

 

Lähde: Ekström, K. 2014. Simply Well neljä askelta terveyteen. 1. painos. Painettu Eu:ssa: Kustannusyhtö Tammi Oy

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close