Tampere
15 Jan, Friday
-12° C

Proakatemian esseepankki

Strategian suunnitteleminen pähkinänkuoressa



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Strategia tarkoittaa käytännössä organisaation elämäntarkoitusta ja tulevaisuuden suunnitelmaa. Sen takia on tärkeää, että strategia suunnitellaan huolella ja kirjoitetaan selkeästi auki, jotta kaikki organisaatiossa olevat ovat tietoisia yhteisestä strategiasta ja suunnasta. Tässä esseessä käydään läpi strategian suunnittelun eri vaiheita sekä erilaisia sudenkuoppia sen parissa.  

 

Strategian suunnitteleminen 

Strategian suunnitteleminen on erittäin laaja kokonaisuus ja sen konkreettinen käytäntöön vieminen voi joskus muodostua haasteelliseksi. Arjen pyörteessä systemaattinen suunnittelu saattaa unohtua muiden kiireiden takia ja siksi onkin tärkeää etukäteen miettiä konkreettisia steppejä niin strategian suunnittelemiseksi kuin käytäntöön viemiseksi. Suunnittelun avulla johdon arkipäiväinen työ myös helpottuu, eikä johtaminen ole jatkuvasti vain niin sanottua ad hoc-johtamista eli tässä ja nyt johtamista. 

Yksi työkalu systemaattiseen strategian suunnitteluun ja käytännön työlle on strategian vuosikello, mihin voi miettiä selkeät ajankohdat suunnittelulle sekä käytäntöön viemiselle. Valmiita vuosikellopohjia löytyy netin täydeltä, mutta tärkeintä on, että organisaatio saa koostettua omannäköisen kokonaisuuden, mikä palvelee heidän tarkoitustaan parhaiten.  

Ennen strategian suunnitteluprosessia tulisi organisaation arvot olla selvillä, sillä strategian tulisi pohjautua niihin. Ensimmäinen steppi onkin miettiä, miksi yritys on olemassa ja mitkä ovat sen ydinarvot. Arvojen suunnittelu voidaan toteuttaa omistajien ja johdon välillä, sillä näin vältetään kaikille kaikkea efektiä ja saadaan helpommin kasaan “säväyttävät” arvot, joista on enemmän hyötyä yrityksen strategian suunnittelussa sekä arkipäivän elämässä organisaation sisällä.  

Kun strategiaa lähdetään suunnittelemaan, tulisi johdon lisäksi osallistaa prosessiin myös muuta henkilöstöä, sillä näin saadaan sitoutettua koko henkilöstöä paremmin kohti yhteistä tavoitetta. Tämän avulla myös itse strategia on selkeämpi kaikille, kun koko henkilöstö on päässyt vaikuttamaan sen muodostamiseen. Näin pystytään välttämään paremmin vastareaktiot “valmiina annettuun” strategiaan verrattuna.  

Strategian ollessa valmis, jää johdon vastuulle seurata sen viemistä käytäntöön sekä varmistaa konkreettisten steppien näkyminen arkipäivän tekemisessä organisaation sisällä. Erityisesti tähän arkipäivän tarkasteluun toimii hyvänä apuna vuosikello, johon on esimerkiksi valmiiksi suunniteltu tietyt “tarkastuspisteet” strategian edistymiseen.  

 

Tavoitteiden asettaminen 

Strategian suunnittelun yhteydessä mietitään usein myös erilaisia tavoitteita organisaatiolle, jotka on hyvä kirjoittaa auki suunnitteluvaiheessa. Näin pystytään samalla määrittelemään mittarit tavoitteiden seurantaa varten.  

Monissa organisaatioissa, erityisesti suurissa, on luonnollista, että tavoitteet vierivät ylhäältä alaspäin. Se alkaa kuitenkin olla jo hiukan vanhahtava organisaatiomalli, mikä ei välttämättä palvele tarkoituksenmukaisesti enää tämän päivän liike-elämässä.  

Maailma muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi, mikä aiheuttaa jatkuvaa muutospainetta myös organisaatioille. Kyky muokkautua ja parhaan mukaan ennakoida muun maailman muutosta tarjoaa organisaatioille tavan pärjätä kilpailussa markkinoilla. Yksi työkalu kompleksisuutta vastaan on palvelumuotoilu sekä yhteiskehittäminen. Toimivan palvelumuotoiluprosessin avulla yritys pysyy jatkuvasti aallonharjalla, sillä se on jatkuvaa ja iteratiivista kehittämistä yksittäisten lineaaristen projektien sijaan. Ennen kaikkea tässä toimintamallissa johdon vastuulle jää niin henkilöstön kuin sidosryhmien sitouttaminen yhteisten tavoitteiden ja strategian suunnitteluun, mikä takaa paremman ja kestävämmän lopputuloksen.  

 

Pohdinta 

Strategian suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen kannattaa siis sitouttaa henkilöstöä ja sidosryhmää, jotta saadaan aikaan kestävämpiä tavoitteita tulevaisuuden kannalta. Organisaation kannattaa myös rohkeasti kokeilla erilaisia työkaluja strategiatyön tueksi ja näin löytää parhaiten toimivat käytännöt. Tärkeintä on kuitenkin, että strategian suunnitteluun käytetään jotain systemaattista työkalua tai keinoa, jotta pystytään paremmin seuraamaan sen toteutumista, sillä muuten strategia saattaa helposti jäädä vain pöytälaatikkoon kerääntyväksi suunnitelmaksi.  

Lähteet 

Ahtola, H. 2020. Palvelumuotoiluprosessi ja sen vaiheet. Arter. Blogi. Julkaistu 10.2.2020. Luettu 13.1.2021. https://www.arter.fi/palvelumuotoiluprosessi-ja-sen-vaiheet/   

 

Tuulaniemi, J. 2016. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Pro. 

Auvinen, V. 2016. 7 vinkkiä strategian käytäntöön vientiin. Blogi. Julkaistu 25.8.2016. Luettu 13.1.2021. https://dazzle.fi/fi/blogi/7-vinkkia-strategian-kaytantoon-vientiin/  

 

Luukka, P. 2019. Yrityskulttuuri on kuningas. Helsinki: Alma Talent. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close