Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Sporttia ja bisnestä Pakkahuoneella



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Sport & Business Seminar. 11.3.2020 Pakkahuoneella Tampereen ytimessä. Seminaari, jossa huippu-urheilu ja yrityselämä tuodaan yhteen kovan puhujakatraan ja joukon verkostoitujia kanssa. Urheilumaailman opit ja kopit johtajille. Inspiraatiota bisneksen huippusuorituksiin.

Tänäkin vuonna tapahtuman projektitiimi oli tavoittanut mahdottoman hyvät puhujat osaksi päivää. Tuntui, että tähän kentälliseen oli valittu erityisen huolella sisällöt, jotka puhuttelivat hyvin eri tavoin kuuntelijoita, mutta kuitenkin toisiaan sointuvasti täydentäen. Seminaarissa nähtiin ja kuultiin koripallon saralta tutut Henrik Dettmann ja Shawn Huff ensimmäistä kertaa yhdessä lavalla, erityisesti pikaluistelu-urastaan tuttu Mika Poutala sekä viimeisenä, muttei vähäisimpänä, mies, joka ei hänkään erityistä esittelyä tarvitse: Erkka Westerlund.

 

Henrik Dettmann ja Shawn Huff

 

Dettmann, meritoitunut koripallovalmentaja, sekä koripallomaajoukkue Susijengin kapteenina toiminut Huff nostivat vuorollaan mielenkiintoisia huomioita koripallopelaajien yhtäläisyyksistä yritysmaailman työntekijöihin. Siitä, kuinka pelaajat ovat parhaimmillaan. Siitä, kuinka saada jokainen pelaamaan samaa peliä. Tuttu lause kuului heidänkin suustaan: joukkue on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Joukkue ei koe menestystä ilman, että jokaisen yksilön vahvuudet otetaan huomioon.

Dettmannin ja Huffin puheesta kuului moneen otteeseen sen merkitys, että jokaisella pelaajalla tulee olla selkeä rooli, jossa kunkin potentiaali tulee käyttää hyväksi. Yksinkertaisimmillaan tämä on sitä, että oikeassa ympäristössä ja oikeilla työtehtävillä sekä yksilöllisiä vahvuuksia hyödyntämällä saadaan aikaan paras lopputulos. Itseluottamus johtaa onnellisuuden tunteeseen, minkä kautta on entistä helpompi luoda sekä odotuksia että mahdollisuuksia tulevaan. Näin ollen päästään puhumaan myös erilaisista motiiveista, jotka ovat aidoimmillaan silloin, kun niiden taustalle on haettu selkeä merkitys. Motiiveja voi olla esimerkiksi itsensä ilmaiseminen, ystävät, yhteisöllisyys tai palava intohimo tehtävää kohtaan, mutta ne on kaivettava jokaisesta yksilöllisesti. Vasta, kun pelaajalla tai näin ollen työntekijällä on selkeä identiteetti eli käsitys itsestään, on helpompi myös lähteä puhumaan siitä, mitä joukkueen voimalla voidaan tehdä yhdessä. Päivän parhaita fraaseja oli ehdottomasti toteamus, johon Dettmann ja Huff päättivät puheenvuoronsa:

”Suden vahvuus on lauma – ja lauman vahvuus on susi”.

 

Mika Poutala

 

Päivän intensiivisin tunti. Päivän toinen puhuja, Mika Poutala, todella otti yleisön haltuunsa. Joku voisi ajatella, että harmittelen, kun tästä puheenvuorosta tuli päivässä vähiten tekstiä muistiinpanoihini, mutta se tunnelataus, jonka Poutala sai aikaan, oli itsessään uskomaton. Se 0,03 sekuntia, jotka ovat jääneet huulille elämään. Poutalan sanoista paistoi urheilun hauskuuden merkitys tekemisessä sekä sitä kautta kiitollisuus tienä onnellisuuteen. Tiivistettynä Poutalan sanoma kuului aika lailla näin:

”Kaikissa asioissa on hyvät puolensa, jos ne osaa etsiä”.

Tavoitteista ja niiden saavuttamisesta hän nosti muutaman olennaisen kohdan. Ensinnäkin tavoitteiden on oltava mitattavissa. Jos tavoitteen mittari ei ole seurattavissa, sitä on vaikea pitää tavoitteena, koska edistyminen ei ole helposti tulkittavissa. Toisena tavoitteiden asettamisen kriteerinä hän piti tavoitteen ylös kirjaamista. Jos sitä ei ole näkyvillä ja vahvistettu mustana valkoiselle, se helposti jää mietinnän tasolle ja mielen syövereihin, unohtuu. Kolmantena ehkä se olennaisin; tavoitteelle on asetettava takaraja. Ison tavoitteen niin kutsuttu deadline voi olla pitkälläkin tulevaisuudessa, mutta on hyvä muistaa, että jopa olennaisempia voivat olla ne asetetut välitavoitteet. Ne rakentavat matkaa kohti määränpäätä, ja kun sen saavuttaa, on raivannut tiensä jo monen pienemmän esteen yli onnistuneesti, onnistunut monta kertaa.

Poutalan puheenvuoron lopussa yleisöstä nousi kysymys luovuttamisesta. Onko ok luovuttaa ja jos, niin milloin on oikea aika? Vastaus lavalta kuului erittäinkin lohdullisin lausein. Usein ensimmäisen keinon ei ole kannattavaa olla luovuttaminen. Kun sellaisia tunteita alkaa heräämään, on ensisijaisesti syytä miettiä, mitkä asiat ja osa-alueet tekemisen kokonaisuudessa ovat niitä, joita muuttamalla jatko saadaan ehkä helpostikin pieninkin elein muutettua parempaan suuntaan.

 

Erkka Westerlund

 

Westerlund oli päivän todellinen antaja, jolta sai opillisesti kaikista eniten irti. Hänen puheenvuoronsa painottui valmentavan johtajuuden keinoihin, jotka ovat hyvinkin isosti pinnalla tällä hetkellä työelämässä. Tie voittamiseen ja menestymiseen perustuu jatkuvaan oppimiseen sekä kehittymiseen, ja tämä on polku, jonka vain voittajat käyvät.

Westerlund nosti mielenkiintoisia vastakkain asetteluja valmentamisesta sekä valmentavasta johtajuudesta. Tulosten tekemisessä nyt ja heti on vissi ero siihen, että edettäisiin teoilla rakentaaksemme tulevaisuutta. Valmentavan johtajuuden näkökulmasta vaihtoehdot jakautuvat karkeasti siihen, johdetaanko työtä vai kehitetäänkö ihmistä, yksilöä. Kuten aiemminkin jo on todettu, johtamisen ja etenkin ihmisten kohtaamiskulttuurin muutos on hyvin pinnalla, ja nostaa koko ajan paremmin päätään muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuten Westerlundkin totesi, parhaimmillaan joukkuevalmentaminen on yksilövalmentamista. Siitä, että johtaja puhuisi monologilla asiaansa tiimin ulkopuolella, muutetaan ajattelua ja toimintaa koko ajan siihen suuntaan, että johtaja on yksi siitä porukasta, joka etenee, oivaltaa ja oppii dialogin keinoin. Yksilövalmentamisessa valmentajan rooli on kysyä ja etenkin kuunnella, kysyä kuullun perusteella ja niin edespäin. Jos näin ei tapahdu, valmentamista voidaan kutsua ainoastaan kehon kehittämiseksi, ei niinkään mielen valmentamiseksi. Näin ollen hyvän johtajan piirteisiin luetaan auttaminen, innostaminen ja ennen kaikkea inspiroiminen.

Ihmiskeskeisen valmentamisen ja johtamisen taustalla on monia oppimisen kannalta tärkeitä taustamuuttujia, henkisiä voimavaroja. Näistä voidaan luetella esimerkiksi motivaatio, itseluottamus, asenne, vastuullisuus ja suoritustunne. Sisäinen motivaatio on merkityksen antamista asioille, jotka kukin kokee tärkeiksi ja itseään eteenpäin vieviksi. On olennaista rakentaa oma tavoite- ja kehityssuunnitelma, jotta motivaation voima voidaan käyttää täysillä hyödyksi. Itseluottamuksessa tärkeimpiä avaintekijöitä ovat omien heikkouksien tunteminen ja etenkin tunnustaminen sekä omat henkiset voimavarat. Asenne yksinkertaisesti ratkaisee monessa kohtaa, koska se on yksi niistä asioista, jonka voimme itsellemme tavallamme valita. Kun tilanteet näkee mahdollisuuksina, on sitä kautta myös helpompi arvottaa niitä isoiksi ja pieniksi sen mukaan, mikä vaikutus niillä olisi tulevaisuudessa. Sekä itselle että muille pitää osata ja haluta olla vastuullinen, koska se on iso askel luottamuksen luomiseen. Suoritustunteella puolestaan tarkoitetaan tunteen merkittävää voimaa. Kun oman hyvän suoritustilan pystyy tunnustamaan, sille pitää myös antaa mahdollisuus vaikuttaa. Nämä ovat niitä, joita on hyvä oppia sekä tunnistamaan että käyttämään ja joiden pohjalle tulevaisuus ja tavoitteet on hyvä rakentaa.

Iso osa-alue Westerlundin puheenvuorossa oli hetkessä elämisen arvostaminen ja siihen täysillä hyppääminen. Kun itseä ja toisia oppii arvostamaan, antaa samalla mahdollisuuden ja tilan elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Seuraava Westerlundin esiin tuoma lause kokoaa mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla myös koko päivän luonteen.

”Huippujoukkue koostuu henkisesti vahvoista ihmisistä.”

 

Kiitos Sport & Business Seminar. Kiitos Henrik ja Shawn. Kiitos Mika, ja kiitos Erkka. Toivottavasti saamme kuulla palan yhdistettyä sporttia ja bisnestä taas vuodenkin päästä.

 

 

 

Etusivu

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close