Tampere
23 Nov, Monday
3° C

Proakatemian esseepankki

Sovelluksista



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sovelluksista

Tässä esseessä kerron sovelluskaupan optimoinnista sekä sovelluksen kehitysprosessista yleisesti. Projektipäällikön roolissa olen tutkinut erilaisista lähteistä saatuja tietopaketteja ja koonnut tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, jos haluaa applikaation tuottavan lisäarvoa asiakkaalle sekä olevan kannattava sijoitus yritykselle. Sovellukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

1. Yrityksen ainoa palvelu eli yritys on pääasiassa vain sovellus esim. musiikkipalvelu Spotify.

2. Yritykselle digitaalinen lisäarvopalvelu, joka tukee tai rikastaa muuta liiketoimintaa esim. kanta-asiakkaille suunnattu sovellus, kuten Hesburgerilla.

3. Sovellus liikkuvan henkilökunnan toiminnan helpottamiseen esim. huoltomiehen tai asentajan elämää helpottavaksi työkaluksi tai liiketoiminnan mittareiden etäseurantaan.

Käsittelen aihetta näkökulmasta, jossa yrityksen ainoa palvelu on itse sovellus.

Tutkimusten mukaan suomalaiset käyttävät mobiililaitteita lähes kolme ja puoli tuntia päivässä ja mobiilin käyttö on lisääntynyt tasaisesti kaiken ikäisillä. Kasvukäyrä on nouseva. Yhdysvaltalaisen IT-alan tutkimusyrityksen Standish Groupin mukaan silti jopa 67 % IT-projekteista menee päin mäntyä.
Ihmiset eivät enää etsi applikaatioita appikaupoista, kuten ennen vanhaan. Outoa sanoa ennen vanhaan, mutta niin se teknologia vaan on kehittynyt. Nykyisin asiakkaalle täytyy kertoa suoraan, miksi tarvitset tämän applikaation ja millä tavalla elämäsi helpottuu ladattuasi sen. Applikaatioihin liittyvät markkinat ovat äärimmäisen kilpailtu ala. Sovelluksia putkahtelee tuon tuosta ja siksi erottautuminen valtavasta massasta on erittäin tärkeää. Tähän oikea lähestymistapa on sovelluskaupan optimointi. Sovelluskaupan optimointi on itselleni ihan uusi asia sinänsä, tiedän mitä on SEO, mutta sovelluksista en ole ollut aiemmin tietoinen. Erilaisista lähteistä poimitut tiedot osoittautuivat suhteellisen samaa linjaa tukeviksi ja kokosin niistä tärkeimpiä pointteja yhteen.

Sovelluksen kehitys

Arvoa tuottavaa mobiilisovellusta kehitettäessä, digituotteen tulee tarjota jonkinlaista hyötyä tai hupia käyttäjien elämään. Sovelluksen sisällön on oltava originaalia, näyttävää ja sen tulee ratkaista sellainen ongelma käyttäjän elämästä, jonka ratkaisemisesta hän on valmis tarvittaessa myös maksamaan. Jokaisen sovelluksen kohdalla erottuminen laajasta tarjonnasta on välttämätöntä, jotta siitä kiinnostutaan ja sen pariin palataan yhä uudelleen. Tärkeitä kysymyksiä lähdettäessä kehittämään tuotetta kuin tuotetta, oli kyse sitten fyysisistä objekteista tai mobiiliapplikaatioista, ovat; Kenelle sovellus on tehty? Miten hyvin sovellus vastaa kohdekäyttäjän uniikkeihin tarpeisiin? Miten se eroaa vastaavista jo olemassa olevista tuotteista tai palveluista? Mikä on tärkein erottava tekijä? Miksi käyttäjät valitsevat juuri sinun sovelluksesi? Miten teet ensivaikutelman, joka saa käyttäjän pysähtymään ja lataamaan?

Suurin riski sovelluksen kehittämisessä on digituotteen rakentaminen heikkojen oletusten ja mututuntuman varaan. Sovellusten kohdalla saatetaan helposti lähteä laukkaamaan sellaisten sovellusideoiden perässä, joita haluaisi itse käyttää ja joista kaverit ja perhe tykkäävät. Itselle ja omaan käyttötarkoitukseen suunnitteleminen onkin yksi IT-alan rakkaimpia perisyntejä. Kaikki kehitysideat perustuvat toki oletuksiin, mutta “mutu-oletusten” tunnistaminen ja testaaminen on olennainen osa sovellusten tuotekonseptin kehitystä. Sovellusprojektissa kannattaa panostaa siihen, että heti alussa pölytetään ja ravistellaan oletuksia, jututetaan oikeita käyttäjiä ja keksitään keinoja mitata, kuinka hyvin nämä oletukset vastaavat tosimaailmaa. Paras tuotekonsepti syntyy eri näkökulmien risteyskohdassa ja sillä varmistetaan, että jokainen sijoitettu euro menee oikeaan kohteeseen oikeilla perusteilla ja tuottaa vastinetta sekä arvoa digisijoitukselle.

Sovelluskaupan optimointi

Lähdetään ihan perusasioista. Selkeä, yksinkertainen ja tunnistettava logo. Logot hukkuvat todella nopeasti massaan, eikä erottuvuutta helpota se, että samalla värityksellä ja tekstityylillä löytyy satatuhatta muuta appia. Kun logo on saatu kuntoon, on vuoro ottaa kuvakaappaukset appista sekä mahdollisesti iskeä opetusvideo sovelluskaupan kylkeen, asiakkaan latauspäätöksen helpottamiseksi. Keskimäärin kuluttaja tekee latauspäätöksen seitsemän sekunnin vilkaisun aikana. Tässä ajassa käyttäjän pitäisi kokea onnistumisen kokemus: löysin sen mitä etsin ja osaan todennäköisesti käyttää sovellusta. Yleensä asiakas selaa vain 1-3 kuvaa ennen kuin joko poistuu tai painaa Lataa -nappia. Näyttääkö appi luotettavalta, onko se tyylikäs ja millaiset arvostelut se on saanut. Kuten jo todettu, kilpailu on kovaa ja ihmisillä on jatkuva kiire. Tai sitten kyse on keskittymisongelmasta. No, eteenpäin. Kuvat ja videot ovat viimeisen päälle tyylitellyt, on vuoro kirjoittaa sovelluksestasi kuvaukset. Jotkin sivustot kehottivat käyttämään emojeita joko suoraan sovelluksen nimessä tai sitten sen kuvauksessa, jälleen erottuvuuden parantamiseksi. Sovelluksiin tulee lisätä lyhyt kuvaus (80 merkkiä) sekä pääkuvaus (4000 merkkiä) applikaation toiminnoista ja ideasta. Kuvauksissa tulee käyttää relevantteja avainsanoja, jotka liittyvät appisi tarjoamaan ominaisuuteen tai käytettävyyteen. Mahdollisimman alkuun tulisi käyttää avainsanoja, jotka ovat tärkeimpiä kuvaamaan sovellustasi. Koko kuvaustekstin aikana samoja avainsanoja tulisi käyttää minimissään 3 kertaa, mutta maksimissaan 5 kertaa, jotta sovelluskauppojen tekoälyjen on helpompi ymmärtää ja jaotella tekstiä ja tätä kautta nostaa listasijoituksiasi. Tässä ovat kaikista tärkeimmät kohdat, joiden huomioon ottaminen on pakollista jos haluaa menesty listasijoituksissa ja saada latauksia.

Datan rooli ja käyttö korostuu launchauksen jälkeen merkittävästi. Millaisia kielivaihtoehtoja sovellus tarjoaa, missä maassa kyseinen sovellus otetaan käyttöön ja keitä ovat pääasialliset käyttäjät. Latausten määrä, käyttöaika, uninstalling ja niin edespäin. Tällainen data kertoo esimerkiksi Googlelle appin laadusta ja siten näkyvyys joko paranee tai heikkenee. Näkyvyyden ollessa hyvää ja latausten määrä kohtuullisella tasolla, vaikuttaa seuraavaksi asiakkaiden tekemät sovelluksen arvioinnit. Klassinen tähtiarvostelu asteikolla 1-5 kertoo potentiaaliselle asiakkaalle sekä sovelluskaupalle heti paljon. Omaan toimintaani peilaten pystyn samaistumaan tällaisten tekijöiden aiheuttamaan vaikutukseen hyvin. Ensimmäiseksi katson itse tähtiarvostelun. Mikäli arvostelut ovat keskiarvoltaan yli 4 tähteä, en edes vilkaise kommentiarvosteluita. Arvion taas ollessa alle 4 tähteä, menen tyypillisesti selaamaan muutaman ylimmän kommentin ja arvioin, onko kyseiset arvostelut sellaisia, jotka mahdollisesti vaikuttavat omaan latauspäätökseeni. Appien määrä kasvaa jatkuvasti, eikä kilpailu ole katoamassa minnekään, joten “latausten taistelu” tulee olemaan ikuista.

LÄHTEET: Pynninen, E., Riippi, J., Yli-Urpo, J. 2018. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää mobiilisovellusten ostamisesta, mutta et ole uskaltanut kysyä -opas. Vincit. Mobiiliopas.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close