Sosiaaliset taidot työelämässä

Johdanto

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava puhuu siitä, kuinka tulevaisuuden työelämässä robotit ja koneet tulevat tekemään entistä enemmän suorittavia töitä, jotka ovat rutiininomaisia ja helposti ohjelmoitavissa. Tällöin ihmisille jää ne työtehtävät, joissa pitää olla luova ja kekseliäs, sekä osata toimia muiden ihmisten kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoida ja esiintyä vakuuttavasti. Sosiaaliset taidot ovat siis tulevaisuuden työelämässä menestymisen ehto. (Halava, 2021.)

Sosiaaliset taidot tarkoittavat sitä, että ihminen pystyy käyttäytymään kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ja ystävällisesti silloinkin, kun ne herättävät tunteita. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu kyky ilmaista itseään, ottaa kontaktia ja kuunnella toista. (Työterveyslaitos, 2019.)

Halusin tutkia sosiaalisia taitoja tarkemmin ja koota mielestäni tärkeimpiä osa-alueita tähän esseeseen. Aihe on mielestäni kiinnostava ja halusin kirjoittaa siitä, jotta pääsisin itse syventymään ja oppimaan uutta. Työhyvinvointi on kiinnostanut minua jo pidempään aiheena, ja koenkin että sosiaalisten taitojen puute saattaa olla suurena osana suomalaisten työyhteisöjen huonoa työhyvinvointia. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on ollut suosittu termi viime vuosina, ja monille se tuntuu tarkoittavan myös hyvin eri asioita. Itselleni se on tärkeä arvo, ja minulle se sisältää oman fyysisen ja henkisen hyvinvointini lisäksi myös koko yhteiskunnallisen hyvinvoinnin. Ajatuksenani on ollut kirjoittaa tulevaisuudessa opinnäytetyö työhyvinvointiin liittyen, joten tämä essee tulisi olemaan tukena opinnäytetyössäni.

Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että suomalaisen työn liiton (2017) tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin vaikuttavat työyhteisön ilmapiiri sekä hyvä ja motivoiva johtaminen. (Suomalaisen työn liitto, 2017. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021)
Ilmapiiriin ja johtamiseen vaikuttavat yksilöiden tavat toimia työyhteisössä, eli sosiaaliset taidot. Sosiaalisten taitojen merkitys siis korostuu työelämässä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja sitä kautta myös tuloksellisuuteen.

Sosiaaliset taidot

Psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä toimia työyhteisössä rakentavasti ja taitoa ratkaista sosiaalisia ongelmia tavalla, jota kaikki arvostavat ja joka johtaa kaikkien kannalta hyvään lopputulokseen. Hänen mukaansa sosiaalisiin taitoihin kuuluu tärkeimpänä ja keskeisimpänä laaja varasto vaihtoehtoja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ja kyky valita oikea ratkaisu. Sosiaalisesti taitavalla ihmisellä on käytössään suuri määrä erilaisia toimintamalleja, joista hän joustavasti valitsee tilanteen kannalta parhaimman ja tehokkaimman. Sosiaalisesti taitava joutuu joskus neuvottelemaan, joskus sovittelemaan tai tarttumaan ongelmaan tiukasti ja joskus myös vetäytymään. Hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustettu ihminen ei joudu turvautumaan aggressioon eikä hänen toimintaansa välttämättä edes kiinnitetä paljoa huomiota. Sosiaaliset taidot tarkoittavat myös kykyä ymmärtää toista ihmistä, hänen näkökantojaan ja tunteitaan. Sosiaalisiin taitoihin luetaan myös empatia ja sympatia, sekä herkkyys ja hienotunteisuus. (Keltikangas-Järvinen, 2018.)

Keltikangas-Järvinen avaa hyvin sitä mistä asioista sosiaaliset taidot muodostuvat. Hänen mukaansa ihmisen sosiaaliset taidot eivät kuvasta vain kykyä selvitä sosiaalisista tilanteista, vaan myös laajemmin persoonallisuutta. Ihmisen sosiaalisissa taidoissa näkyy kyky arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä, kyky ottaa huomioon muiden oikeudet ja kyky käyttäytyä sovittujen sääntöjen mukaan. Rakentava sosiaalinen vuorovaikutus edellyttää monia ominaisuuksia, kuten tervettä itseluottamusta, tasapainoista tunne-elämää, harkintaa, kykyä kontrolloida ja arvioida omaa käytöstään. (Keltikangas-Järvinen, 2018.)

Keltikangas-Järvinen muistuttaa kirjassaan, että sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat kaksi aivan eri asiaa. Sosiaalisuus kuitenkin auttaa sosiaalisten taitojen opettelussa. Sosiaalinen ihminen nauttii muiden seurasta, on kiinnostunut muista, lähestyy ja hakee kontaktia helposti, jolloin hän saa jatkuvasti harjoitusta siitä, miten ihmisten kanssa toimitaan. Sosiaalinen ihminen saa siis enemmän harjoitusta ja myös palautetta omasta toiminnastaan, jolloin hänellä on mahdollisuus kehittää toimintaansa. Sosiaaliselle ihmiselle on myös tärkeää, että hänestä pidetään, joten hän myös haluaa kehittää sosiaalisia taitojaan. Vähemmän sosiaalinen ihminen taas ei pidä yhtä tärkeänä sitä, pidetäänkö hänestä vai ei, eikä myöskään halua kehittää sosiaalisia taitojaan yhtä paljoa. (Keltikangas-Järvinen, 2018.)
Olen itse huomannut suhteellisen sosiaalisena ihmisenä, että sosiaalisten taitojen oppiminen vaatii sitä, että saa palauttetta muilta ihmisiltä sekä osaa arvioida omaa toimintaansa ja reflektoida käyttäytymistään. Allekirjoitan Keltikangas-Järvisen toteaman siitä, että sosiaalinen ihminen haluaa miellyttää muita ja sitä kautta kehittää itseään. Opiskellessani johtajuutta ja tiimiyrittäjyyttä koen sosiaalisten taitojen kehittämisen erittäin tärkeänä ja niin kuin aiemminkin on todettu sosiaalisten taitojen merkitys työelämässä tulee korostumaan entistä enemmän myös tulevaisuudessa. Haluan ainakin itse olla mukana tukemassa sekä omaani että ympärillä olevieni ihmisten työhyvinvointia, ja siksi kehittyä sosiaalisissa taidoissa ja oppia toimimaan erilaisissa tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen sanoo, että ihmisten sosiaalisuuteen vaikuttaa myös heidän persoonallisuuden piirteet, onko enemmän ulospäin suuntautuva vai itsenäinen työskentelijä. Hannosen mukaan se, että puhuu paljon ei tee kenestäkään sosiaalisesti taitavaa, vaikka toinen puhuu paljon, kontakti voi olla yksisuuntainen, eli ilman kuuntelemista kyse ei edes ole vuorovaikutuksesta. Omassa työssään Hannonen on nähnyt sosiaalisten taitojen puutetta selvitellessään työyhteisöjen ristiriitoja. ”Yksi työyhteisön jäsenistä ei esimerkiksi hahmota, miten hänen puhetapansa vaikuttaa työkavereihin. Hän katsoo oikeudekseen opastaa muita omasta mielestään rehellisesti ja suorasanaisesti. Muut kokevat sen tylyksi ja loukkaavaksi. ” Hannonen sanoo.
Hannosen mielestä työn vaatimukset ratkaisevat myös sosiaalisten taitojen tarpeen. Hänen mielestään sen verran sosiaalisia taitoja pitää jokaisella olla, että pystyy tervehtimään, sanomaan tarvittaessa kiitos ja ole hyvä, sekä vastaamaan kun kysytään. Mutta esimerkiksi vaativaa asiakastyötä tekevä tarvitsee erilaiset vuorovaikutustaidot kuin vaikka koodaaja, joka työskentelee pääasiassa itsekseen. (Työterveyslaitos, 2019.)

Sosiaalinen älykkyys ja tilannetaju

Terveyskirjaston mukaan sosiaalinen älykkyys tarkoittaa taitoa lukea sosiaalisia tilanteita, kykyä eläytyä toisten tunteisiin ja tilannetajua. Sosiaalisesti älykäs on aidosti läsnä, kuuntelee, on ystävällinen, joustava, sekä empaattinen ja myötätuntoinen. Sosiaalinen älykkyys auttaa tunnistamaan eri tilanteissa pieniä vihjeitä toisten eleissä sekä havaitsemaan sanattomia viestejä ja tunteita. Sosiaalisesti älykäs ihminen ei nosta itseään esille, puhu koko ajan itsestään eikä hänellä ole tarvetta tuoda osaamistaan esille. Hän ei myöskään vetäydy taustalle, vaan on aktiivinen, ottaa osaa ja toimii siten että kaikilla on hyvä olla. (Terveyskirjasto, 2017.) Itse koen että sosiaaliset taidot ja sosiaalinen älykkyys tarkoittavat hyvin pitkälti samoja asioita, tai vähintäänkin kulkevat käsikädessä.

Helena Åhman ja Harri Gustafsberg kirjoittavat kirjassaan Tilannetaju – päätä paremmin, siitä kuinka ilman kirkasta tilannetietoisuutta ja hyvää henkistä suorituskykyä todellisuuden tulkintakyky voi vaurioitua pahoin. Henkinen ja fyysinen olotila vaikuttavat siihen mitä havaitsemme eri tilanteissa, ja kuinka toimivia päätöksiä pystymme tekemään. ”Stressitilanteen aiheuttama reaktio on yksi merkittävimmistä huonoa tilannetajua aiheuttavista ilmiöistä. Huonoa tilannetajua aiheuttaa ylivirittyneisyyden lisäksi alivirittyneisyys, muun muassa heikko energiataso. ”(Åhman ja Gustafsberg, 2020.) Tämäkin mielestäni tukee sitä päätelmää, että työhyvinvointi ja oikeanlaisen työkyvyn ylläpitäminen tukee sosiaalisten taitojen oppimista ja hyödyntämistä. Tilannetajun merkitykseen osana sosiaalisia taitoja on mielestäni tärkeää kiinnittää huomiota työelämässä. Jos näkee tai kuulee vääriin, tulkitsee väärin ja tekee virheellisiä johtopäätöksiä kohtaa väistämättä haasteita. Moni meistä itseni mukaan lukien ajattelee varmasti omaavansa hyvän tilannetajun, mutta todellisuudessa läsnäolo ja keskittyminen arkisissa tilanteissa tuntuu herpaantuvan turhankin usein.

Åhman ja Gustafsberg mainitsevat, ettei kenenkään tulisi jämähtää paikoilleen kehittämättä niitä inhimillisiä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Ilman jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä mieli ja ajattelu voivat kapeutua ja sulkeutua, jolloin huonon tilannetajun lisäksi myös oman edun tavoittelu, typeryys ja huonot ratkaisut saattavat astua esiin. Hyvä tilannetaju auttaa paitsi tekemään hyviä päätöksiä, myös korjaamaan nopeammin huonoja päätöksiä, joita jokainen tekee joskus.”Organisaation inhimillinen pääoma muodostuu yksilöiden ja sitä kautta tiimien henkisestä suorituskyvystä – mielen sitkeästä ja joustavasta taidosta muodostaa tilannetietoisuutta.” (Åhman ja Gustafsberg, 2020.)

Tunteet

Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, sekä tunteisiin ja tunteilla reagoiminen ovat keskeisessä osassa sosiaalisia taitoja. Tunteiden merkitys korostuu osana sosiaalisia taitoja, sillä ne vaikuttavat ihmisiin sekä hyvässä että pahassa, halusimme tai emme. Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää kirjoittavat kirjassaan Johda tunneilmastoa tunteiden merkityksestä työelämässä. Heidän mukaansa tunteet tulisi ottaa erityisen hyvin huomioon työpaikoilla, sillä tunteiden huomioiminen vaikuttaa ihmisten suorituskykyyn, hyvinvointiin, potentiaaliin, luovuuteen, energiaan ja sitoutumiseen. Ihmiset tuntevat päivittäin monia eri tunteita, myös työpaikoilla, ja silloin tarvitsemme tunnetaitoja. Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä tunteita rakentavasti. Jos tunteita yrittää ohittaa tai tukahduttaa, käsittelemättömät tunteet tulevat esiin vääristyneinä ja haitallisina, kuten kyynisyytenä, halveksuntana ja välinpitämättömyytenä. Tunnetaitoihin kuuluu myös kyky pystyä valitsemaan miten omien tunteiden kanssa tulisi toimia. Kukaan ei voi valita omia tunteitaan, mutta jokainen voi valita millä tavoin suhtautuu tunteisiinsa ja miten tunteiden kanssa toimii sosiaalisissa tilanteissa. Vastuun ottaminen omista tunteistaan tarkoittaa sitä, että ymmärtää miten tunteita voi käsitellä ja ilmaista työympäristössä. (Rantanen, Leppänen ja Kankaanpää, 2020.)

Kaikenlaiset tunteet vaikuttavat ihmisten sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen vuorovaikutustilanteissa. Etenkin työpaikoilla, tiimeissä ja organisaatioissa olisi tärkeää panostaa tunteiden tunnistamiseen sekä oikeanlaiseen kohtaamiseen ja käsittelyyn. ”Tunneilmastolla on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja yrityksen menestymiseen.” Tunnetietoisuudella on myös vaikutusta laadukkaisiin päätöksiin, toimiviin ihmissuhteisiin ja vaikuttavaan kommunikointiin. (Rantanen, Leppänen ja Kankaanpää, 2020.) Johda tunneilmastoa -kirjassa on paljon hyviä käytännön harjoituksia tunnetaitojen kehittämiseen työpaikoilla, sekä käytännön testauksen tuloksia siitä miten harjoitukset ovat vaikuttaneet positiivisesti tiimeissä.

Kuuntelu

Kate Murphy avaa hyvin kuuntelun tärkeyttä kirjassaan Et taida kuunnella, hän tutki kuunteluun liittyvää tieteellistä tutkimusta, biomekaanisia ja neurologisia prosesseja sekä psykologisia ja tunneperäisiä vaikutuksia. Murphyn mielestä kuuntelemisen palo näyttää sammuvan kulttuuristamme, sillä olemme jatkuvasti alttiina erilaisille häiriötekijöille kuten älylaitteille. Hänen mukaansa yksinäisyyttä tunnetaan yhä useammin muiden ihmisten seurassa, siitä syystä, että paikalla olijat eivät kuuntele toisiaan eivätkä keskity vuorovaikutukseen. Murphyn mukaan kuuntelemalla osallistumme, ymmärrämme, saamme yhteyden, myötäelämme ja kasvamme ihmisinä. Toisen ihmisen aito kuunteleminen vaikuttaa kuuntelijan kehollisiin tuntemuksiin, kehon kemiaan, tunteisiin ja älylliseen ajatteluun. Päätös kuunnella tai jättää kuuntelematta on valinta, jonka teemme päivittäin monta kertaa. Se kuinka hyvin, ketä ja missä kuuntelemme, määrää elämämme suunnan hyvässä ja pahassa. Ja jos kuuntelemme huonosti, valikoiden tai emme lainkaan, supistamme omaa ymmärrystämme maailmasta ja riistämme itseltämme mahdollisuuden kehittyä parhaimmillemme. ”Vilpittömän kuuntelun taito näyttää unohtuneen monelta, tai on kenties jäänyt oppimatta alun alkaenkin.” (Murphy, 2020.)

Kuuntelun tärkeys korostuu mielestäni erityisesti työelämässä sillä ihminen viettää suuren osan päivästään työpaikalla ja monet kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet koetaan päivän aikana työn merkeissä. Jos johtaja ei kuuntele alaistaan, alainen johtajaa tai työkaveri toista työkaveria, seuraa väistämättä ongelmia. Proakatemialla paja -tilanteissa on virkistävää, kun älylaitteet suljetaan neljäksi tunniksi, ja keskitytään keskustelemaan dialogin avulla isossa ryhmässä. Jotta syvälliseen dialogiin päästään ja voidaan oppia toisilta, vaaditaan erinomaista keskittymis- ja kuuntelutaitoa. Kuitenkin jos esimerkiksi pajassa tai palaverissa osa porukasta puhuu liikaa, puhuu toisten päälle, ei kuuntele tai ymmärrä kuulemaansa tai ei keskity, niin myös muiden oppiminen ja työnteko vaikeutuu. Puutteellisten kuuntelutaitojen vuoksi työyhteisöissä joudutaan myös usein väärinymmärrysten ja epäselvyyksien takia tekemään ylimääräistä työtä ja selvittämään niin sanotusti turhia asioita.
Kuuntelun merkitys korostuu myös silloin kun ihminen on jossain tärkeässä tilanteessa esimerkiksi työhaastattelussa tai bisnestapaamisessa, näissä tilanteissa ihminen myös jännittää usein jonkin verran. Jännittäessä tulee helposti keskustelun edetessä mietittyä sitä, että mitä minä sanon seuraavaksi ja tällöin kuuntelu unohtuu. Saman asian olen huomannut väittely tilanteissa, jossa kaksi osapuolta yrittävät argumentoida parhaansa mukaan omia mielipiteitään, eikä tällöin kiihtyneessä tilassa kuuntele lainkaan mitä vastapuoli sanoo. Mitä enemmän pohtii omaa vastaustaan, sitä enemmän jää kuulematta toisen puheenvuorosta, ja sitä todennäköisimmin sanoo väärät sanat omalla vuorollaan.

Kun kahden tai useamman henkilön keskustelussa osapuolet kuuntelevat ja tarttuvat siihen mitä toinen sanoo, se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Murphyn mukaan kuuntelu vaatii ennen kaikkea uteliaisuutta ja kaikki ihmiset ovat kiinnostavia, jos heiltä osaa kysyä oikeat kysymykset. Tutkimuksissa on todettu, että jos kuuntelija on tarkkaamaton, niin myös puhuja muistaa vähemmän informaatiota ja ilmaisee asiansa epäselvästi. Tarkkaavainen kuuntelija saa siis enemmän tietoa ja asiaankuuluvia yksityiskohtia. Kuuntelu on kiinnostuksen ja kunnioituksen osoitusta, ja sen myötä syntyy opettavaisia keskusteluja sekä luottamusta ihmissuhteissa. (Murphy, 2020.)

Pohdinta

Murphy toteaa kirjassaan aika karulta kuulostavan faktan siitä, että Z-sukupolvi, ensimmäinen näyttöjen ääressä varttunut sukupolvi, kokee yksinäisyyttä ja raportoi huonommasta terveydentilastaan todennäköisemmin kuin muut. (Murphy, 2020) Tähän pitäisi mielestäni myös tulevaisuuden johtajien kiinnittää huomiota. Voitaisiinko tulevaisuuden työelämästä tehdä sellaista, että ihmiset ovat aidosti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja että he kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä merkityksellisyyden tunnetta. Olisiko jopa mielenterveysongelmia ja uupumuksia mahdollista hoitaa ja ennaltaehkäistä sillä, että työpaikoilla kiinnitettäisiin enemmän huomiota sosiaalisiin taitoihin ja sitä kautta parannettaisiin työhyvinvointia?

Tilannetaju, tunnetaidot ja sosiaalinen älykkyys yhdessä aidon läsnäolon ja kuuntelun kanssa muodostavat mielestäni hyvän perustan sosiaalisille taidoille. Sosiaaliset taidot työelämässä auttavat synnyttämään sellaista vuorovaikutusta, joka vie yritystä ja yksilöitä eteenpäin kohti tavoitteita ja tuloksia. Niin kuin Liisa Keltikangas-Järvinen kirjassaan toteaa, sosiaalisia taitoja on mahdollisuus oppia. (Keltikangas-Järvinen, 2018) Oppiminen vaatii kuitenkin vahvaa itsensä johtamista ja omien toiminta tapojen tunnistamista ja tarkastelua. Osa sosiaalista taidoista tulee myös kokemuksen kautta, ja tärkeää onkin oppia reflektoimaan omaa käyttäytymistään.

Tämän esseen ansiosta syvennyin sosiaalisten taitojen osa-alueisiin ja pohdin aihetta vahvasti myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tein esseen kirjoitus prosessin sekä lukuhetkien aikana monia oivalluksia, sekä omaan käyttäytymiseeni sekä tiimimme toimintaan liittyen. Sain myös esseetä kirjoittaessa paljon lisää ajatuksia sekä näkökulmia tulevaa opinnäytetyötä ajatellen, sekä ideoita tiimimme työpajoihin.

Lähteet:

Halava I. tulevaisuustutkija. 2021. Luento 13.10.2021. Tampere.

Keltikangas-Järvinen L. 2018 E-Kirja. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY, Helsinki.

Murphy K. 2020 E-kirja. Et taida kuunnnella. WSOY, Helsinki.

Rantanen J., Leppänen I., Kankaanpää H. 2020 E-Kirja. Johda tunneilmastoa. Alma Talent.

Gustafsberg H., Åhman H. 2020 E-Kirja. Tilannetaju: päätä paremmin. Alma Talent.

Työreveyslaitos, 2019 https://www.ttl.fi/tyopiste/sosiaalisia-taitoja-tarvitaan-tyopaikalla-mutta-suupaltti-ei-valttamatta-ole-sosiaalinen/ (Luettu 27.10.2021)

Suomalaisen työn liitto, 2017 https://suomalainentyo.fi/2017/10/23/tutkimus-tyoilmapiiri-tyohyvinvoinnin-tarkein-tekija/ (Luettu 29.11.2021)

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021 https://stm.fi/tyohyvinvointi (Luettu, 29.11.2021)

Duodecim Terveyskirjasto, 2017, Kaisa Vuorinen https://www.terveyskirjasto.fi/lnv00011 (Luettu, 6.12.2021)