Tampere
28 Jan, Saturday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Sosiaalisen median valtakausi



Kirjoittanut: Tomi Lehtonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Internet on mullistanut tavan, jolla ihmiset muodostavat tietoa ja pääsevät siihen käsiksi. Tämän lisäksi Internet on mullistanut koko media-alan, -tuotannon ja -sisällön. Sosiaalinen media, tai puhekielessä some, on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana Internetin läpimurron myötä ja ottanut järkähtämättömän roolin nyky-yhteiskunnassa. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan Internetin palveluita ja sovelluksia, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Sanoilla sosiaalinen ja media viitataan ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja informaatioon sekä kanaviin, joiden myötä sitä jaetaan ja välitetään. Some eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä siten, että käyttäjät eivät ole vain tiedon vastaanottajia, vaan voivat myös toimia aktiivisena osana mediassa; luoda sisältöä, kommentoida, tykätä, merkitä suosikkeja ja jakaa sisältöjä. Käyttäjien toiminnan tarkoituksena on tuottaa lisää sosiaalisuutta, verkostoitumista sekä yhteisöllisyyttä. (Alanne 2018; Hintikka n.d.)

Sosiaalinen media on edistänyt merkittävästi informaation saatavuutta vuorokauden ympäri. Kaikella tällä on vaikutusta siihen, miten ihmiset löytävät ja jakavat tietoa toisilleen. Vuonna 2017 47 % suomalaisista seurasi uutisia sosiaalisen median kautta ja jopa 80 % 18-24-vuotiaista piti sosiaalista mediaa pääasiallisena uutisväylänään. Yksi syy miksi sosiaalista mediaa käytetään niin paljon mm. tiedonhankintaan ja yhteydenpitoon, on eri alustojen käyttäjäkeskeisyys. Alustojen käyttöliittymät ovat intuitiivisia, helppokäyttöisiä ja responsiivisia; ne mukautuvat sopiviksi eri laitteille, jonka vuoksi palvelun käyttökokemus säilyy hyvänä laitteesta riippumatta. (Alanne 2018.)

Mielenterveys vs. sosiaalinen media

Sosiaalista mediaa ja siellä vietettyä aikaa usein paheksutaan ja sitä voidaan pitää jopa ajantuhlaamisena. Sosiaalisen median vaikutukset ovat jokseenkin ristiriitaisia, sillä sen käytöllä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Uskon, että sosiaalisen median vaikutuksissa ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen on suuria yksilöllisiä eroja. Tutkimukset viittaavat myös tähän suuntaan, sillä huolimatta runsaasta datan määrästä, yksiselitteiseen lopputulokseen somen vaikutuksista mielenterveyteen ja hyvinvointiin ei olla päästy.

Joidenkin tutkijoiden mukaan sosiaalinen media on auttanut voimaannuttamaan ihmisiä esimerkiksi kehopositiivisuutta ja -neutraaliutta korostavalla sisällöllä sekä tehnyt heistä vähemmän riippuvaisia instituutioista ja perinteisestä mediasta. Joissain maissa sosiaalisen median on jopa nähty edistävän demokraattista kehitystä. (Alanne 2018.) Lisäksi runsaamman somen käytön on todettu korreloivan aktiivisemman sosiaalisen elämän kanssa. Sillä voi olla myös vertaistuellinen merkitys ja sen kautta on mahdollista löytää erilaisia ryhmiä tai yksilöitä, joita ei omasta lähiympäristöstä muuten löytyisi. Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös erilaisia uhkia, kuten nettikiusaaminen sekä vahingollisten tai itsetuhoisten tekojen ja aatteiden ihannointi. Lisäksi jatkuva ärsyketulva voi tuntua uuvuttavalta ja häiritä hetkessä elämistä sekä koukuttaa ja addiktoida. (Haikola 2021.)

Yle uutisoi vuonna 2021 Oxfordin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan sosiaalisessa mediassa vietetyllä ajalla ei olisi merkittävää yhteyttä lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin. (Hallamaa 2021.) Kuitenkin nuoruudessa fyysisten ja tunne-elämän muutoksien keskellä voidaan kokea mm. omaan kehoon liittyvää epävarmuutta. Median välittämät kehoon liittyvät ihanteet eivät aina ole identiteetin ja itsetunnon kehittymisen kannalta suotuisia tai edes realistisia. Erityisesti teini-ikäiset kokevat tyytymättömyyttä omasta kehostaan ja vertailua tapahtuu omiin vertaisiinsa sekä median esittämiin kehoihin nähden. Tyytymättömyyden ja riittämättömyyden tunteet yhdistettynä median tuomiin ulkonäköpaineisiin voivat johtaa kehonkuvallisiin ja itsetunnollisiin ongelmiin, jotka saattavat ilmetä esimerkiksi syömishäiriöinä. (Spisak 2015.)

Vuorovaikutusta vai vaikutusta

Sosiaalinen media on lisännyt kohtaamisten määrää ja madaltanut vuorovaikutuksen kynnystä. Se on mahdollistanut myös ystävyyssuhteiden luomisen sekä paremman ja helpomman yhteydenpidon ihmisten välillä, mistä syystä nuoret käyttävät sitä ehkä jopa runsaammin kuin aikuiset. Lisäksi se tarjoaa erilaisia tapoja identiteetin muovautumiseen ja jakamiseen. Samalla kuitenkin sosiaaliset paineet ja odotukset ovat voimistuneet ja lisääntyneet yleisöjen koon kasvaessa ja vuorovaikutuksen ollessa entistä suunnitellumpaa. Mukaan on tullut myös uusia erilaisia vuorovaikutuksen muotoja, kuten kommentointi ja tykkäykset, jotka omalta osaltaan vaikuttavat ihmisten väliseen kommunikointiin ja sosiaalisuuteen liittyviin paineisiin. Samalla sanattomat, kehonkieleen ja äänensävyihin perustuvat viestinnän välineet ovat vähentyneet vuorovaikutuksen siirtyessä yhä enenevissä määrin online-tilaan. (Matikainen & Hietajärvi 2022.)

Tutkijat ovat todenneet, että sosiaalisen median kuvallinen kommunikaatio voi aiheuttaa pahoinvointia, sillä jokainen voi esittää elämänsä ideaalisesta näkökulmasta vailla minkäänlaisia säröjä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti kokemukseen omasta elämästä, vaikka moni ymmärtääkin sosiaalisen median epätodellisuuden. Pelkkä parhaiden palojen selailu voi luoda myös vääristyneitä käsityksiä niin omasta kuin muidenkin elämästä. Epätodellisuuden ja kiillottelun tiedostamisesta huolimatta voi olla hyvin vaikeaa olla vertailematta itseään ”täydellisiin”, ajan trendejä vastaaviin ihmisiin. Somen luomat ihanteet ovat myös muokanneet ihmisten käytöstä ja toimintaa esimerkiksi siten, että kuntosaliohjelmia ja harjoittelua on pyritty muokkaamaan sellaisiksi, että kuka tahansa voisi saada Kardashian-pepun kotikonstein. (Haikola 2021; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.)

Uhka, mahdollisuus vai FOMO?

Nykypäivänä yhä nuoremmat liittyvät sosiaalisen median palveluihin ja moni vanhempi on huolesta sekaisin jälkeläistensä turvallisuudesta. Vanhempi voi kuitenkin kannustaa, rohkaista ja opettaa lastaan toimimaan myönteisesti ja toisia kunnioittavasti Internetissä sekä sosiaalisen median kanavissa. Työelämä, koulutus ja nykyään myös suuri osa sosiaalisesta elämästä keskittyy verkkoon, jolloin ns. nettitaitojen ja medialukutaidon harjoittelu kannattaa aloittaa jo varhain. Etenkin lapset saattavat olla vielä turhan hyväuskoisia ja naiiveja, jonka vuoksi he ovat vaarassa tulla huijatuksi tai seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Netissä mahdollinen anonymiteetti tekee myös kiusaamisen helpommaksi, kun ”ei kukaan” ole vastuussa tapahtumista. Some tarjoaa kuitenkin myös paljon hyvää; mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden ylläpitoon, vahvistamiseen ja solmimiseen, mikä on tärkeää etenkin kasvavalla nuorella. Lisäksi lapsen tai nuoren on mahdollista hankkia tietoa tai tutustua toisenlaisiin näkemyksiin ja mielipiteisiin, ja tätä kautta avartaa omaa maailmankuvaa ja elämänkatsomusta. Netin välityksellä käytävät keskustelut opettavat myös itseilmaisua ja jokaisen tarvitsemia mediataitoja. (Mannerheimin lastensuojeluliitto n.d.)

Ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa mm. opiskelun ja työnteon välttelyyn sekä keinona säädellä ahdistustaan. Keskittymisen ollessa haastavaa puhelin otetaan helposti käteen ja aletaan selata vaihtuvaa ja koukuttavaa sisältöä eri kanavista. Vaikka sosiaalinen media värikkäine ja jatkuvasti vaihtuvine sisältöineen on koukuttavaa, tärkeintä kuitenkin on, miten ihminen itse kokee hallitsevansa sosiaalisen median käyttönsä ja sen vaikutukset elämäänsä. Nykyään, etenkin nuorten keskuudessa on jopa trendikästä pitää taukoa sosiaalisesta mediasta. Tällöin joko poistetaan kokonaan tai inaktivoidaan omat käyttäjätilit somen eri palveluista halutuksi ajaksi. Usein tauon pitämiseen kuitenkin liittyy pelko paitsi jäämisestä (FOMO – fear of missing out), sekä siitä ymmärtävätkö läheiset kyseistä päätöstä. FOMO-ilmiö voi myös vaikuttaa omaan some-käyttäytymiseen ja siellä vietettyyn aikaan. Jokaisen olisikin syytä pohtia omia tarpeita ja sosiaalisen median käyttötarkoituksia sekä vaikutuksia. Vaikuttaako selailu hyvinvointiin sitä tukevasti vai heikentävästi? Tulisiko somen käyttöön tehdä rajoituksia tai linjauksia, jotka tukisivat hyvinvointia paremmin? Pystyykö somea seuraamaan tarpeeksi kriittisesti? Osaako somea hyödyntää sosiaalisten suhteiden tukena, eikä niitä haittaavana tekijänä? (Haikola 2021; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.)

Suojaa suhteilla ja suhtautumistavoilla

Miltei mikä tahansa mediassa nähty sisältö voi potentiaalisesti aiheuttaa joillekin käyttäjille jonkin asteisia ongelmia joissakin olosuhteissa. Pelkkä mediassa nähty rooli- tai käyttäytymismalli ei tuota mitään ilman sisäsyntyistä motivaatiota, joka syntyy samaistumisen tunneperäisen eläytymisen ja tiedollisen prosessoinnin kautta. Hyvä vastalääke etenkin sosiaalisessa mediassa esitettäville epärealistisille ja ylivoimaisille minäihanteille rakennetaan myönteisten ja turvallisten ihmissuhteiden kautta: mitä enemmän tukea ja hyväksyntää ystäviltä ja perheeltä saadaan, sitä vahvemmaksi itsetunto kehittyy. Mitä vahvempi itsetunto on, sitä myönteisempi on oma minä- ja ruumiinkuva. Mitä vahvempi itsetunto ja ehyempi identiteetti on, sitä vähemmän median epäsuotuisat mallit vaikuttavat yksilöön. (Spisak 2015.)

Aiheen tutkiminen on hyvin haastavaa ja tuloksiin vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tarkasteltava näkökulma, tutkimuksen kesto ja tutkimuksiin osallistuvat henkilöt. Anne Haikola toteaa Psykologi lehden julkaisussa:

”Somea on haastava tutkia, koska syy-seuraussuhteita on vaikea erotella toisistaan. Emme voi eristää ihmisiä laboratorioon pitkiksi ajoiksi vain älypuhelin seuranaan.” (Haikola 2021.)

Sosiaalinen media voi tuottaa ja tukea hyvää vuorovaikutusta ja verkostoitumista sekä lisätä hyvinvointia. Se voi myös luoda ahdistusta, tarpeetonta vertailua, epätodellisia ihanteita ja lisätä yksinäisyyden kokemusta. Huomiota kannattaa kiinnittää pelkän ajankäytön lisäksi käyttötapoihin ja niiden mahdollisiin muutoksiin. (Matikainen & Hietajärvi 2022; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö n.d.)

 

Lähteet:

Alanne, N. 2018. Hyvä paja some. Medialiitto. Viitattu 23.9.2022. https://www.medialiitto.fi/agendalla/hyva-paha-some/

Hallamaa, T. 2021. Aiheuttaako sosiaalinen media masennusta? Tuore tutkimus ei havaitse yhteyttä, mutta lopullista vastausta kysymykseen ei saada. Yle. Viitattu 23.9.2022. https://yle.fi/uutiset/3-11933791

Matikainen, J. & Hietajärvi, L. 2022. Sosiaalinen media voi lisätä hyvinvointia. Helsingin yliopisto. Viitattu 23.9.2022. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/sosiaalinen-media-voi-lisata-hyvinvointia

Haikola, A. 2021. Somen molemmat puolet. Psykologi lehti. Viitattu 23.9.2022. https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/

Spisak, S. 2015. Median vaikutukset ja suojaavat tekijät. Viitattu 23.9.2022. https://etelansyli.fi/wp-content/uploads/2013/08/tiivistelma_etelansyli.pdf

Hintikka, K. n.d. Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.9.2022. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-media

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. n.d. Sosiaaliset suhteet. Viitattu 29.9.2022. https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/sosiaaliset-suhteet/

Mannerheimin lastensuojeluliitto. n.d. Lapsi sosiaalisessa mediassa. Viitattu 29.9.2022. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close