Luin Rokmindin blogikirjoituksen ¨7 askelta tiimiytymiseen¨ (Godenhjelm, 2019) ja siellä ensimmäisenä askeleena mainittiin luottamus. Luottamus on tiimiytymisen perusta, ja se vaatii avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä. Luottamuksen syntymiseen vaaditaan myös tekoja sanojen pohjalta. Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa ja siihen vaikuttavat yksilöiden aikaisemmat kokemukset luottamuksesta erilaisissa ihmissuhteissa. Traumojen vaikutus kykyyn luoda uusia ihmissuhteita on suuri. Keiju Vihreäsalo puhuu kirjassaan ¨Jotta voisin rakastaa¨ pelosta ja rakkaudesta romanttisissa ihmissuhteissa, mutta monia kirjan ajatuksia voi heijastaa myös muihin ihmissuhteisiin. Haluan tässä esseessä pohtia luottamuksen luomista sosiaalisen turvallisuuden saavuttamiseksi sekä avoimen dialogin ja tunnetaitojen merkitystä tiimissä.

Sosiaalinen turvallisuus

Opetushallituksen mukaan sosiaalisen turvallisuuteen kuuluvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Jokaisella ihmisellä on perustarve kuulua joukkoon ja olla osa jotakin yhteisöä (opetushallitus, 2020). Kokemukset aidoista vaikuttamisen mahdollisuuksista kasvattavat sosiaalisen turvallisuuden tunnetta. Tiimissämme avoimen dialogin kautta pyritään takaamaan jokaisen mahdollisuus vaikuttaa ja saada oma äänensä kuuluville. Avoin dialogi kuitenkin vaatii luottamusta. Proakatemialla sosiaalisen turvallisuuden saavuttamiseksi on luotu hyvät lähtökohdat. Yksi Proakatemian suurimmista vahvuuksista, yhteisöllisyys, on helposti nähtävissä jo opintoja aloittaessa. Paja tilanteet mahdollistavat ja ohjaavat kaikkien osallistumista keskusteluun ja ovat hyvä alusta luottamuksen luomiselle.

Avoin dialogi

Dialogia opiskellessa tulee usein vastaan neljä kohtaa, suora puhe, kuuntelu, odotus ja kunnioitus. Nämä ovat dialogin neljä jalkaa, ja jokaista näistä tarvitaan. Suora puhe tarkoittaa rehellistä ja avointa puhetta aiheesta riippumatta. Ihmiset, jotka ovat suorapuheisia mielletään usein ilkeiksi tai ylimielisiksi. Suoralla puheella ei kuitenkaan tarkoiteta loukkaavaa puhetta, vaan rohkeutta esittää asiat niin kuin ne oikeasti ovat ja kertoa omat ajatukset, tunteet ja mielipiteet avoimesti. Kuuntelu on hyvin yksiselitteinen sana mutta, se on silti usein haastavaa. Laadukkaan dialogin rakentamiseksi on kuunneltava mitä muut puhuvat. On helppo jäädä kiinni omaan ajatukseen ja odottaa omaa puheenvuoroa. Kuuntelemalla muita voi kuitenkin saada uusia näkökulmia ajatukseesi tai muuttaa mieltään. Kuuntelussa on tärkeänä osana myös pyrkiä ymmärtämään mitä toinen sanoo. 19 hengen tiimissä jokainen ymmärtää ja tulkitsee asian eri tavalla. Kolmantena odotus. On tärkeä odottaa omaa puheenvuoroa ja antaa tilaa hiljaisuudelle. Ei kuitenkaan kannatta odottaa tai olettaa ihmisten ymmärtävän, jos ei avaa suutaan. Viimeisenä kunnioitus. Kunnioitus on tärkeä osa niin dialogia kuin muutakin tiimin toimintaa. Kunnioitus muita dialogia käyviä ihmisiä kohtaan voi esiintyä monella tavalla. Minulle yksi tärkeimpiä kunnioituksen osia on kunnioitus toisen mielipiteitä tai ajatuksia kohtaan. On täysin normaalia, että ihmiset ovat erimieltä tai yhteiset tapahtumat koetaan eri tavalla ja ne herättävät osapuolissa erilaisia tuntemuksia. Kunnioitus näkyy tavassa pyrkiä ymmärtämään toisen näkökulmaa asiaan, vaikka siitä ei olisikaan samaa mieltä.

Vihreäsalon mukaan kunnioituksen puute on merkki kyvyttömyydestä erottaa itseä toisesta. Mielestäni tiimissä kunnioitus ja empatia – kyky asettua toisen asemaan – kulkevatkin hyvin lähellä toisiaan. Jos palataan alkuun, tiimiytymiseen ja luottamuksen luomiseen, on empatialla tässäkin suuri merkitys. On tärkeä pyrkiä ymmärtämään muiden käyttäytymistä ja toimintatapoja hyvän tiimin luomiseksi. Proakatemialla mökkipaja on hyvä esimerkki tapahtumasta, joka on omalla kohdalla vahvistanut luottamusta tiimiin ja näin ollen edesauttanut tiimiytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Proakatemia eroaa vahvasti muista kouluista, siinä että tunnetaidoilla on huomattavasti suurempi merkitys, kuin perinteisessä opiskelussa. Tunnetaidot ovat yhä enenemissä määrin tärkeitä työelämässä, ja saammekin opiskelun aikana korvaamattomia oppeja näistä.

Tunnetaidot

Tunnetaitoihin sisältyy tunteen tunnistaminen, sietäminen ja säätely, tunteiden purkaminen, käsittely sekä ilmaiseminen (Tunne & taida, 2020). Tunteiden ilmaiseminen on taito, josta on hyötyä sosiaalisissa tilanteissa myös muille. Yksilöllä täytyy kuitenkin olla aikaisemmat kohdat jollain tasolla hallussa, että tunteita on mahdollista ilmaista esimerkiksi sanallisesti. Tunnetaidot ovat taitoja, joita tarvitaan kaikissa elämän osa-alueissa. Alkukantaisten tunnetaitojen synty alkaa jo ensimmäisinä elinkuukausina.

¨Ihmiset ymmärtävät toisiaan intuitiivisesti, lukevat toisiaan tietoisen mielen ohi. Tämä kyky kehittyy varhaislapsuudessa enne puhetaitoja, ja sen varassa kommunikoidaan ensimmäiset kuukaudet. Kyky heijastaa toisen ihmisen tunteita ja mieltä on itse asiassa aiempaa perua kuin kyky tiedostaa omaa minuutta. Yhteisöllisyyden pohjana oleva myötävärähtelyverkosto kehittyy varhaislapsuudessa ensin. Siten me on itse asiassa ennen minää¨. (Vihreäsalo, 165).

Aivojen tunnesäätelykeskus eli etuosalohko kehittyy 25-20 vuotiaaksi asti mutta tunnetaidot voivat kehittyä läpi elämän. Tunnetaidot eivät rajoitu vain omiin tunteisiin vaan myös muiden tunteiden ymmärtämiseen. Henkilökohtaisten tunnetaitojen kehittäminen toki auttaa myös muiden tunteiden ymmärtämisessä.

Työelämässä erityisesti johtajilta vaaditaan hyviä tunnetaitoja. Johtajan on kohdattava erilaisia työntekijöitä sekä asiakkaita ja pyrittävä ymmärtämään heidän puolta asiasta. Tunnetaidoilla on myös suuri rooli työhyvinvoinnissa. Hyvät tunnetaidot edesauttavat toimivaa tiimityötä. Tiimissä hyvät tunnetaidot vähentävät turhia konflikteja ja kasvattavat ymmärrystä tiimin jäseniä kohtaan.

Pohdinta

Olen aina analysoinut paljon omaa toimintaani ja tuntemuksiani. Koen, että siitä on ollut hyötyä, sillä minun on nyt helpompi kehittää tunnetaitojani ja pyrkiä ymmärtämään muita ihmisiä, koska ymmärrän itseäni ja omia toimintamallejani jo suhteellisen hyvin. Olen pitänyt omaa herkkyyttäni ja vahvaa empatia kykyäni joskus haittana, mutta tiimissä olen saanut kokea ne vahvuuksiksini. Omien kokemusteni mukaan tunnetaidot ja kunnioitus tukevat toisiaan. Kunnioitus toista kohtaan luo mahdollisuuden kuunnella ja ymmärtää toisen tunteita. Proakatemialla haluan ehdottomasti kehittää omia tunnetaitojani ja löytää tapoja hyödyntää niitä esimerkiksi johtamisessa.

Olen huomannut, että avoin dialogi on vielä hyvin vierasta useilla työpaikoilla. Omien tunteiden ja ajatusten sanottaminen työpaikalla aiheuttaa kollegoissa usein hämmennystä eikä siihen osata välttämättä reagoida. Tiedostan, että elämme Proakatemialla tietynlaisessa kuplassa ja mahdotonta olettaa työpaikoilla samanlaista yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. En kuitenkaan halua toimia omien periaatteideni vastaisesti, joten pyrin muissakin yhteisöissä luomaan avoimempaa ilmapiiriä pienin stepein.

Haluan oppia luottamaan tiimini vielä paremmin ja omalta osaltani luoda turvallisen ympäristön jokaiselle tiimiläiselle olla oma itsensä. Haluan vielä lopettaa esseen Keiju vihreäsalon sanoihin: Luottamus on usko johonkin, mikä ei ole kontrolloitavissa, luottamusta toiseen ihmiseen. Se on hellittämistä ja antautumista.

Lähteet:

Vihreäsalo, K. 2018. Jotta voisin rakastaa. Otava, Suomi.

Godenhjelm, M. 2019. 7 askelta tiimiytymiseen. Julkaistu 1.2.2019. Luettu 1.3.2020

https://rokmind.fi/7-askelta-tiimiytymiseen/

Opetushallitus. 2020. Sosiaalinen turvallisuus. Luettu 1.3.2020

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sosiaalinen-turvallisuus

Tunne & taida. 2020. Miten tunnetaitoja opitaan? Luettu 1.3.2020

https://tunnejataida.fi/tunnetaidot/tunnetaidotmitaneovat/