Tampere
16 Oct, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Sormuksen Ritarit – Tiimiä rakentamassa



Kirjoittanut: Emilia Parikka - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Taru Sormusten Herrasta, Sormuksen Ritarit
J.R.R Tolkien
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tiimi voidaan määritellä kahden tai useamman hengen ryhmäksi, jonka jäsenet ovat dynaamisessa, keskinäisessä ja sopeutuvassa vuorovaikutuksessa toteuttaakseen yhteisen tavoitteen. Tiimin jäsenillä on toisiaan täydentäviä taitoja ja he ovat sitoutuneet yhteiseen tehtävään sekä suoritustavoitteeseen ja yhteiseen toimintamalliin. Tiimiläiset ovat yhteisvastuussa suorituksestaan ja voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Vuorovaikutus tiimissä on avointa ja se tarjoaa yhteisen jatkuvan oppimisen ja kokeilemisen mahdollisuuksia. Kullekin jäsenelle on annettu erityiset tehtävät hoidettavakseen ja jäsenyys on ajallisesti rajoitettu. (Google Sites, n.d. ) Tämä on määritelmä tiimistä Google Sitesilla, Yhteisöllisyyden alapuolella. Luettuani J.R.R Tolkienin Sormuksen Ritarit ja katsottuani tiimin määritelmää huomasin miten suurin yhteys tiimillä ja sen rakentamisella on kirjan tarinan kanssa.

 

Määritelmässä sanotaan tiimin jäsenillä olevan taitoja, jotka täydentävät toisiaan. Kun retkikuntaan valitaan jäseniä, jotka lähtevät saattamaan sormusta Mordoriin tuhottavaksi, valitaan erilaisia taitoja omaavia yksilöitä. Nämä yksilöt täydentävät toisiaan ja antavat tiimille parhaat mahdolliset lähtökohdat onnistumiseen. Huomautan nyt, että käytän tiimistä monesti sanaa seurue, kun käytän kirjan tapahtumia esimerkkinä. Tämä sanavalinta on luonnollisempi ottaen kirjan kuvitteellisen tapahtuma paikan ja ajan. Seurue ja retkikunta ovatkin tässä yhteydessä synonyymeja sanalle tiimi.

 

Frodo valitaan sormuksen kantajaksi, sillä syystä tai toisesta kohtalo on valinnut hänet sen tehtävän suorittajaksi. Hän tuntee sormuksen paremmin, kuin moni muu paikalla olijoista, sillä se on ollut hänellä pitkään. Frodon ystävä Sam valitaan retkikuntaan, sillä hän ei suostu parhaan ystävänsä lähtevän vaaralliselle matkalle ilman häntä. Samissä on yllättävää viisautta ja maalaisälyä, mikä osoittautuu hyödyksi matkan varrella. Lisäksi hän tuntee Frodon muita paremmin, mikä osoittautuu myöhemmin suureksi hyödyksi. (Tolkien, 2011)

 

Seuruetta johtamaan valitaan Gandalf Harmaa, joka on mahtava velho ja tuntee tien muita paremmin. Hän myös tuntee vihollisen, jota vastaan taistelua tullaan käymään, eikä ole yhtään pahitteeksi, että hänellä on taikavoimia, joita käyttää, kun vastassa on maagisia vastustajia. Toiseksi johtajaksi valitaan Aragorn, joka on menneiden kuningas ihmisten sukulainen ja samoillut erämaissa paljon. Hän tuntee seudut, joille seurue matkaa ja hän tuntee erilaisia parantavia yrttejä ja on loistava miekkamies. Boromir, iso ihminen lähetetään matkaan myös lihasvoimana, josta tulee matkan varrella hyötyä. Kääpiökansaa edustamaan lähetetään Gimli, joka tuntee Morian kaivokset, joiden läpi heidän on kuljettava matkallaan. Lisäksi kääpiöt ovat todella sitkeitä, pelkäämättömiö sotureita. (Tolkien, 2011)

 

Legolas valitaan haltijoista seurueeseen, sillä hänellä on loistava näköaisti, kuuloaisti ja erinomainen jousiammunta taito. Haltiat ovat valppaampia, kuin muut lajit ja pystyvät lukea luonnosta asioita, jotka kertovat vihollisen läsnäolosta tai siellä ennen tapahtuneista asioista. Viimeiset kaksi seurueeseen liittyvää ovat Merri ja Pippin, Frodon hyvät ystävät. He kuten Sam ja Frodo ovat hobitteja, joten eivät ehkä äkkiseltään järkevin valinta, mutta he itse vaativat päästä mukaan. Lopulta neuvosto toteaa, että heidän pienuudestaan saattaa olla hyöytyä, kun yritetään liikkua huomaamattomasti vaarallisissa paikoissa. (Tolkien, 2011)

 

Nämä erilaiset henkilöt tuovat tiimiin omat vahvuutensa ja tukevat toisiaan niissä kohdissa, missä he ovat heikoimillaan. Tiimi tarvitsee, sekä älyä, että lihasvoimaa, mutta myös nokkeluutta ja tietotaitoa. On osattava olla huomaamaton ja samalla pystyä taistelemaan tilanteen niin vaatiessa. Kiinnitin myös huomiota siihen, että tiimiin valittiin myös jäseniä, jotka selkeästi halusivat siihen mukaan. Ketään ei pakotettu jäseneksi, vaan ne jotka valittiin halusivat todella olla osa tätä kyseistä tiimiä. Mielestäni on erittäin tärkeää, että jäsenillä on motivaatiota olla osa tiimiä ja he todella haluavat antaa omat taitonsa ja tietonsa tiimin käytettäväksi.

 

Tiimissä tärkeää on tasa-arvo hierarkiasta huolimatta. Kun yhtä seurueen jäsentä vaaditaan laittamaan haltia valtakunnassa side silmilleen ja tämä kokee sen vastenmielisenä loukkauksena häntä vastaan, päättää ryhmän johtajana toimiva Aragorn, että koko seurue laittaa siteen silmilleen. Näin päästään ratkaisuun, joka miellyttää molempia osapuolia ja seurue osoittaa kaikkien jäsenten olevan samanarvoisia. Tämä tasa-arvoisuus ei kuitenkaan astu tielle silloin, kun on tosi tilanne ja johtoasemassa täytyy olla yksi henkilö. Seurueen syöksyessä Morian kaivoksiin pimeydessä, jossa he eivät näe eteensä, annetaan ohjat johtaja portaan ylimmälle henkilölle, eli Gandalfille, jolle reitti on jokseenkin tuttu. (Tolkien, 2011) Aina kun tulee todellisen päätöksen hetki ja ei ole aikaa vatvoa, kysellä ja suunnitella, on johtoportaassa, sillä hetkellä ylimpänä oleva henkilö se, joka lopullisen ratkaisun tekee. Useimmiten tämä on Gandalf tai Aragorn. He kuuntelevat muita, mutta tekevät lopulta valinnan.

 

Kun hobitit kulkevat Rivendelliä kohti on Frodo selkeästi heidän johtajansa ja kun tämä käskee heidän piiloutua Mustilta Ratsastajilta, he seuraavat käskyä epäröimättä. Tämä ei kuitenkaan tee heistä sokeita johtajuudelle, vaan jonkun toisen tietäessä tilanteesta tai aiheesta enemmän, kuunnellaan heitä, jotka siitä eniten tietävät tai joiden taitoalueeseen se liittyy. Hobittien vaeltaessa Synkmetsän halki annetaan ohjat Merrille, joka on kulkenut siellä ennenkin. Toinen esimerkki tästä ohjaksien antamisesta sille, joka aiheesta parhaiten tietää on Neuvoston kokous, jossa maailman tilannetta punnitaan ja selvitetään, mikä on seurueen tarkoitus ja ketä siihen tulisi valita. Jokainen paikalla olijoista kertoo sen osuuden yhteen punoutuvasta kokonaisuudesta, jonka he ovat eläneet, kokeneet tai muutoin tietävät todeksi. (Tolkien, 2011)

IMAGE 1. Picture by: Pau Llopart Cervello

 

Mielestäni tämä on erittäin tärkeää myös tiimiyrittäjyydessä, sillä mehän valitsemme johtoportaan itsellemme. Tämän johtoportaan tulee kuunnella kaikkia tiimin jäseniä, erityisesti niitä, joiden erikoisalaa jokin asia on, mutta lopulta he ovat ne, jotka päätöksen tekevät. Tämä tehostaa päätöksentekoa ja asioiden etenemistä. Lisäksi luottamusta saadaan rakennettua vain, jos alun perin annetaan mahdollisuus näyttää onnistuminen. Lisäksi haluan. painittaa sitä, miten kirjassa kuunnellaan sen jäsenen ääntä, jolla on paras tietämys aiheesta. Johtajat eivät sokeana puske eteenpäin ja usko vain omaan visioonsa, vaan todella pysähtyvät ja nostavat esiin heitä, jotka tietävät. On erittäin tärkeää tiimin toiminnan kannalta, että johtaja osaa huomata yksilöiden vahvuuksia ja kuunnella johdettavaa tiimiään.

 

Sormusten Ritareissa neuvoa ja apua osataan pyytää myös tiimin ulkopuolelta, silloin kun oma osaaminen ei riitä. Hobittien matkatessa Synkmetsässä kaksi heistä jää jumiin puuhun, jota Vanhaksi Halavaukoksi kutsutaan. Sam ja Frodo eivät saa ystäviää omin avuin ulos puusta, joten he kutsuvat apua ja apuun saapuukin Tom Bobadil, joka loitsullaan saa puun päästämään hobitit vapaaksi. (Tolkien, 2011) Mihin tässä kiinnitin huomiota, on se, että hobitit yrittävät ensin selvittää tilanteen itse, mutta huomaavat melko nopeasti vain pahentavansa tilannetta. He eivät kuitenkaan jää hakkaamaan päätään seinään tai yrittämään mahdottomia, vaan sen sijaan kutsuvat apua. Avun pyytäminen on jotakin, mikä on monelle jostain syystä vaikeaa ja on tiimin selviämisen kannalta erittäin tärkeää. Tiimissä pitää olla luottamusta toisiin, jotta voidaan pyytää apua, mutta myös siihen, että apua voidaan pyytää tiimin ulkopuolelta silloin kun tiimin tietotaito ei siihen riitä. Tämä antaa tiimille mahdollisuuden oppia jotakin uutta ja kehittyä, sekä keskittää osaamistaan sinne mistä sille on eniten hyötyä.

 

Yksi kantava teema Sormusten Ritareissa on se, että tiimiläistä ei jätetä yksin ja tätä autetaan vaikkei apua osattaisikaan pyytää. Frodo on kovin itsenäinen ja itsepäinen henkilöhahmo, joka ei halua vaarantaa ystäviään, joten kerta toisensa jälkeen hän pyrkii suorittamaan vaarallista tehtäväänsä yksin. Todellisuus on kuitenkin se, että hän ei pysty siihen yksin ja sen tietävät parhaiten hänen sitkeät ja vieläkin itsepäisemmät ystävänsä, jotka tarjoavat apunsa, silloinkin, kun Frodo yrittää siitä kieltäytyä. (Tolkien, 2011)

 

Monesti emme itse osaa nähdä avuntarvettamme tai emme ylpeyttämme pysty sitä myöntämään. Saatamme kietoa sen hyväntahtoisiin ajatuksiin, kuten emme halua rasittaa muita tai Frodon tapauksessa asettaa heitä vaaraan. On kuitenkin aina parempi ottaa vastaan apua silloin, kun sitä tarjotaan. Frodo luuleekin olevansa kovin ovela ja yrittää lähteä matkalleen Konnusta kenenkään tietämättä, mutta kuinka ollakkaan kaikki kolme hänen ystäväänsä ilmestyvät mukaan, sillä he ovat jo pitkään huomanneet ystävänsä aikeen lähteä yksin. Lopulta Frodo on erittäin iloinen saamastaan avusta ja tuesta, sillä hänen ystävänsä ovat laittaneet kaiken lähtöä varten valmiiksi häneltä salaa. Näin matkan teko sujuu huomattavasti helpommin, kuin mitä se olisi yksin salaisesti lähtiessään sujunut. (Tolkien, 2011)

 

Mainitsin aiemmin siitä, että Sam tuntee Frodon paremmin, kuin kukaan muu ja tämä osoittautui hyödylliseksi ja tämän todistaa hetki aivan kirjan lopussa, kun Frodo on taas kerran lähtemässä yksin kohtaamaan vaarat. Hän katoaa seurueelta ja yrittää lähteä yksin kohti Mordoria, mutta Sam tajuaa hänen aikeensa ja lyöttäytyy tämän mukaan vastusteluista huolimatta. (Tolkien, 2011) Tämä ja muut kohtaukset kirjassa kertovat mielestäni hyvin siitä, että joskus me olemme hukassa, vaikkemme sitä itse myöntäisi tai näkisi ja on tärkeää, että tiimissämme on ihmisiä, jotka uskaltavat ja pystyvät meitä auttamaan ja tukemaan silloinkin, kun emme itse sitä tajuaisi. Tässä myös merkittävää on mielestäni se, että joskus on parempi, että jonkin osan tehtävää hoitaa pieni iskuryhmä, eikä niin, että koko tiimi yrittää olla mukana jokaisessa osassa. Tämä vain tuhlaa tiimin potentiaalia ja estää sitä menemästä eteenpäin.

 

Joskus tiimityöskentelyssä täytyy myös uhrautua, jotta tiimi voisi onnistua. Tämä tarkoittaa, että joudumme tekemään asioita tai tehtäviä, joita emme ehkä koe mukaviksi tai juuri omalle arvollemme sopiviksi. Saatamme ajatella, että meistä olisi johonkin enempäänkin tai, että jokin homma on vain vastenmielinen. Mainitsin aiemmin, siitä miten koko seurue laittoi liinat silmilleen, jotta yhden jäsenen ei tarvitsisi tehdä sitä yksin. Moni seurueen jäsenistä, koki tämän inhottavana ja jopa vastenmielisenä tehtävänä, mutta tekivät sen silti, sillä he eivät olisi päässeet päämääränsä ilman tätä inhottavaa elettä. Kun taas Morian kaivoksissa tuntematon ja vahva taikuutta omaava vihollinen hyökkää seurueen kimppuun, käy Gandalf taistoon tätä olentoa vastaan, pelastaakseen seurueen ja tehtävän, jota nämä ovat suorittamassa. Hän käskeekin muiden paeta ja jatkaa tehtävän suorittamista välittämättä siitä, mitä hänelle tapahtuu. Lopulta Gandalf joutuu uhraamaan itsensä, jotta seurue pääsee pakenemaan. (Tolkien, 2011) Tämä esimerkki on tietysti todella äärimmäinen, eikä kenenkään tule oman henkensä kaupalla uhrautua oman tiimin menestymisen tähden. Mutta tämä toimii vertauskuvallisena esimerkkinä, miten toisinaan joudumme tekemään vaikeita valintoja ja mahdollisesti suorittamaan tehtäviä, jotka eivät olisi meille ne hyödyllisimmät, mutta jotka edesauttavat tiimin menestykseen. Et ehkä haluaisi myydä tuotteita myyntipäivillä, mutta teet sen kuitenkin, sillä se auttaa tiimiäsi lähemmäs tavoitettaan.

 

Luin tämän kirjan ja peilasin siitä tiimityöskentelyyn, sillä rehellisesti sanottuna, olin kyllästynyt lukemaan suurten johtajien menestystarinoista ja markkinointikikoista. Sen sijaan halusin nähdä mitä tarjottavaa sadun omaisella tarinalla voisi olla tarjottavanaan tiimin rakentamiseen ja toimintaa liittyen. Nautin suuresti tästä tavasta syventää omaa ymmärrystäni tiimityöskentelystä ja toivon sen välittyneen myös lukijalle.

 

Written By: Emilia Parikka

 

LÄHTEET:

 

Google Sites. N.d. Tiimin Määrittely. Nettisivu. Luettu: 14.8.2021.  https://sites.google.com/site/yhteisollisyys/home/tiimin-maeaerittely

 

Tolkien, J. 2011. Taru Sormusten Herrasta. Sormuksen Ritarit. Toinen Painos. Juva: Bookwell Oy

 

IMAGE 1: https://pixabay.com/photos/ring-lord-of-the-rings-hobbit-4612457/

 

Kommentit
  • Veikko Airas

    Sadun tarinan lukeminen reflektoivalla tavalla on mun mielestä siistiä ja se oli hyvä idea! Nostit esiin hyviäkin oleellisia toimivan tiimin pointteja esseessä! Essee pysyi myös mielenkiintoisena loppuun asti. Kiitos Emilia!

    13.9.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close