Tässä esseessä pohdin, miten rakennetaan tehokasta ja kestävää somemarkkinointia. Kirjoitus prosessin alussa lähdin miettimään, miten lähdemme toteuttamaan markkinointikurssilla tehdyn suunnitelman mukaista markkinointia. Miten toteutamme sen mahdollisimman tehokkaasti ja miten saavutamme markkinoinnin tavoitteet.

Lähdin perkaamaan markkinointisuunnitelmaa ja miettimään mitä kaikkea somemarkkinoinnin tekemisessä tulisi ottaa huomioon. Kuten kaikessa markkinoinnissa niin myös somemarkkinoinnissa on tärkeää miettiä kanavat. Mihin someen panostaa ja mikä on tuotteen/palvelun todellinen asiakasryhmä sekä millaista sisältöä asiakasryhmä mieluiten kuluttaa. Somemarkkinoinnissa segmentointi ja asiakasryhmän ymmärrys korostuu, sillä ymmärtämällä asiakasryhmääsi voit kohdentaa markkinointiasi todella tehokkaasti.

Somemarkkinointi alkaa sopivan kanavan valinnalla. Somekanavia on runsaasti mutta valinnassa on tärkeää muistaa valita kohtuudella, koska parhaisiin tuloksiin pääsee, kun somemarkkinointi pysyy säännöllisenä. Yleisisimpiä yritysten valitsemia somekanavia ovat: Facebook, Instagram, Linkedin, Youtube, Twitter, Pinterest, Snapchat, Tiktok ja Google business. Voikin olla järkevää ottaa aluksi haltuun vain muutama kanava ja tämän jälkeen lisätä, jos siihen nähdään tarvetta. Yleisin valinta somemarkkinointia startatessa on Facebook ja Instagram. Tämän yhdistelmän valinta on myös helppo, koska molempiin voi halutessaan päivittää samat sisällöt vain yhdellä klikkauksella. Somekanavan valinnassa tulisikin lähteä tarkastelemalla sitä tavoitteen kautta. Somekanavan valintaa vaikuttaa paljon onko tavoitteesi esimerkiksi rakentaa yrityksen brändiä, lisätä tunnettavuutta, myydä kanavassa, ohjata lukija verkkosivuille, luoda työnantaja mielikuvaa yms. (Digimarkkinointi n.d.)

Parhaisiin tuloksiin säännöllisellä mainonnalla ja markkinoinnilla

Somemarkkinoinnin tulee olla säännöllistä, jotta pääset parhaisiin tuloksiin. Tietoa pitää löytyä riittävästi ja sitä pitää tuottaa lisää säännöllisesti. Valitut somekanavat vaikuttavat kuitenkin siihen kuinka säännöllistä markkinointisisällön tuotannon tulee olla. Instagramissa päivityksiä voi tehdä yhden tai kaksi viikossa, kun taas Twitterissä voi olla tehokasta päivittää kymmeniä kertoja viikossa. Hyvä tapa tuottaa sisältöä säännöllisesti on käyttää apuna erilaisia some-työkaluja. Some-työkaluja käyttämällä voi esimerkiksi ajastaa sisällön julkaisun kanavan parhaaseen sisällön julkaisu aikaan ilman, että sinun tarvitsee olla tähän parhaaseen ”katseluaikaan” itse somemarkkinoinnin ääressä. Mikko Piippo on kirjoittanut artikkelin ”7 ilmaista some-työkalua – näillä säästät aikaa ja parannat tuloksia”. Piippo avaa artikkelissa, miten voit käyttää eri sometyökaluja tehostaaksesi somemarkkinointiin käytettävää aikaa. Nämä seitsemän Piipon mainitsemaa some-työkalua ovat Buffer, Hootsuite, Tweetdeck, Buzzsumo, Manageflitter, Followerwonk, IFTTT. (Piippo, 2016)

Sisällön tuottaminen

Muista kaikessa tekemisessä tavoite ja kohderyhmä. Kaikella mitä haluat julkaista, tulee olla selkeä linkki tavoitteeseen ja sisällön tulee olla kohderyhmäsi suunnattua, jotta asiakkaasi lukee julkaisun. Somemarkkinoinnin mittareilla pääset paremmin ymmärtämään mikä toimii ja mikä ei. Somemarkkinoinnin mittareita on useita, valitse itsellesi sopiva mittari tavoitteesi perusteella. Somemarkkinoinnissa toimii harkittu ja laadukas sisältö, joka on toteutettu tarkkaa yrityksen omalle kohderyhmälle. Voit myös tutustua kilpailijoiden (tai yritysten, joilla on samankaltainen kohderyhmä) mainoksiin esimerkiksi Facebookin mainoskirjastosta, jotta voit löytää yhtäläisyyksiä siitä mikä kohderyhmällesi toimii. Facebook mainoskirjastosta löydät kaikkien Facebookissa mainostavien yritysten aktiiviset mainokset. Mikäli kilpailijasi on käyttänyt samaa mainosta jo useamman kuukauden, se todennäköisesti toimii. Tällä tavalla voit saada ajatuksia myös siitä minkä tyyppinen mainonta juuri sinun kohderyhmällesi voisi toimia. Facebook mainoskirjaston löydät googlesta hakusanoilla ”ad library”.

Mainonnan budjetointi

Mainonnan onnistumista mitataan tavoitteen mukaan. Mikäli tavoitteena on ostot ja ostoja tulee enemmän kuin ennen mainonnan aloitusta on mainonta ainakin osittain päässyt tavoitteeseen. Mutta mistä tiedämme, että ostot kehittyvät kannattavasti? Helppo ”perusoppi” on laskea tuotteen kate ja verrata sitä mainonnassa käytettyyn budjettiin. Tässä kuvitteellinen esimerkki. Ville on myymässä verkkosivuillaan tyynyjä, joiden myyntihinta on 50e ja myyntikate 20% eli 10e. Tässä tapauksessa niin sanottuun mainonnan ”break even-tasoon” päästäkseen tulee jokaisella mainontaan käytetyllä eurolla saada 5 kertainen tulos. Mikäli Ville ostaa mainontaa kuukauden aikana 1000 eurolla tarvitaan 5000 euroa myyntiä, jotta mainonnan kulut saadaan katettua. Vielä kerran eli 5000e myyntiä, tuotteen kate 20% = tulos 1000e eli sama kuin kampanjaan käytetty mainosbudjetti näin olemme saavuttaneet mainonnan break even pointin.

Mainonnan break even point eli BEP voidaan laskea laskukaavalla: Myynti * kate% / myyntibudjetti. Mikäli BEP on vähemmän kuin 1 tulee yrityksen kassaan mainonnasta vähemmän rahaa kuin siihen kuluu. BEP 1 on ihanteellinen tilanne yritykselle, mikäli BEP on selvästi yli 1 kannattaa mainosbudjettia usein nostaa. Yhden tai yli yhden BEP:llä mainostava yritys kasvaa käytännössä ilmaiseksi, tähän pääseminen olisi ihanteellista. Jos BEP on vähemmän kuin yksi tulee aloittaa pohdinta, lopetetaanko kyseinen mainos vai voiko mainos tuoda yritykselle arvoa myös alle BEP yhden. Tämänlaisia tekijöitä voi olla esimerkiksi asiakaskunnan kasvu, brändin kehittyminen, s-posti listan kertyminen ja moni muu yritystoimintaa kehittävä tekijä. Tämänlaisessa tapauksessa tulee kuitenkin olla erittäin tarkka, että mainonnan pyörittäminen ei aja yritystä kassakriisiin.

Loppu sanat

Esseetä kirjoittaessa sain huomattavasti apua siihen, kuinka lähden tulevaisuudessa rakentamaan somemarkkinointia sekä kuinka voin laskea onko yrityksen somemainonta kannattavaa. Markkinointiin käytettävät eurot helposti ajatellaan tuottavan kuitenkin hyvää, jossain hamassa tulevaisuudessa. Tämän tyyppinen ajattelu voi kuitenkin lopulta ajaa yrityksen kassakriisiin, joka on yksi suurimmista syistä yrityksen konkurssiin ajautumisen takana. Mainonnan budjetointia voi varmasti tehdä monellakin tapaa. Tärkeintä on kuitenkin tarkastella milloin mainonnan tekeminen on kannattavaa.

Lähteitä:

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-kanavan-valitseminen Luettu 28.03

https://www.hopkins.fi/artikkelit/7-ilmaista-some-tyokalua/ Luettu 28.03

https://y-studio.fi/yrityksen-alku/yrittajan-osaaminen/somemarkkinointi/ Luettu 28.03

https://www.youtube.com/watch?v=Mz-cJp0SEHk Katsottu 28.03

https://www.youtube.com/watch?v=SKtjq1eAXnY Katsottu 28.03