Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee:Markkinoinnin monipuolinen ja muuttuva maailma



Kirjoittanut: Jesse Eskelinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tekijät: Jesse Eskelinen, Susanna Leinonen, Anni Minkkinen, Salla Nieminen

1 JOHDANTO

– Nyt perustetaan osuuskunta!
– Joo! Siinä meidän osuuskunnassa voisi olla erilaisia tiimejä, kuten vaikkapa markkinointitiimi!
– Joo! Se tiimi voisi tehdä meille flyereita ja päivittää meidän somekanavia!

Kuulostaako tutulta? Onko tiimiyrityksessänne lähdetty joskus markkinoimaan ilman tietoa siitä, mitä markkinointi tarkoittaa? Sana “markkinointi” herättää ensimmäisenä mielikuvia julisteista, tv-mainoksista ja sosiaalisen median kampanjoista, vaikka todellisuudessa markkinointi on paljon muutakin. Markkinointi on monitahoinen käsite, jonka määrittely vaatii tutustumista markkinointiajattelun kehitykseen ja markkinoinnin teoreettisiin malleihin.

Markkinoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yritys pyrkii edistämään sen tuotteiden tai palvelujen myyntiä (Verkkovaria 2016). Yrityksen näkökulmasta markkinointi on siis kilpailukeinojen valintaa (Lahtinen & Isoviita 2004, 8-9). Kilpailukeinojen valinta on kuitenkin otettava työn alle vasta sitten, kun yritys on määrittänyt markkinointinsa tavoitteet ja kohderyhmän (Lahtinen & Isoviita 2004, 8). Tuntuisikin melko absurdilta lähteä suunnittelemaan yrityksen somekanavien julkaisujen sisältöä ilman kohderyhmää tai tietoa siitä, mitä julkaisuilla edes tavoitellaan.

Lahtisen ja Isoviidan (2004, 5) mukaan tänä päivänä markkinoinnin tulee pohjautua asiakkaan tarpeisiin. Tällaisen asiakassuhdemarkkinoinnin lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jonka mukaan yritys kehittää, tuottaa ja markkinoi tuotteita (Lahtinen & Isoviita 2004, 8). Vanhentuneita markkinointiajattelun muotoja sen sijaan ovat tuotanto-, myynti- ja kysyntäsuuntainen ajattelu (Lahtinen & Isoviita 2004, 5). Tuotantosuuntaisesti toimivassa yrityksessä luotetaan siihen, että “me kyllä tiedämme, mikä on hyväksi asiakkaalle”, ja tavoitteena on siis olla markkinoilla valmistamassa tuotteita (Lahtinen & Isoviita 2004, 5). Myyntisuuntaisesti toimivassa yrityksessä taas lähdetään liikkeelle valmiista tuotteesta ja pohditaan, kenelle sitä voitaisiin myydä, kun taas kysyntäsuuntaisesti toimivan yrityksen tavoitteena on tuottaa ja markkinoida vain sellaisia tuotteita, joille on jo valmiiksi kysyntää (Lahtinen & Isoviita 2004, 5).

Asiakassuuntautuneessa yrityksessä hyödynnetään asiakassuhdemarkkinointia ja halutaan selvittää, millä tuotteilla asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita voidaan tyydyttää (Lahtinen & Isoviita 2004, 5-8). Tällainen toiminta johtaa usein kannattaviin kanta-asiakassuhteisiin (Lahtinen & Isoviita 2004, 8). Vaikka tuotantoon, myyntiin ja kysyntään pohjautuvilla ajattelumalleilla on varmasti edelleen paikkansa tietyissä tilanteissa, asiakassuuntautunut ajattelutapa vaikuttaa varsin järkevältä toimintamallilta. Jopa markkinoinnin tunnetuinta 4P-kilpailukeinomallia on muokattu soveltumaan paremmin asiakaslähtöisen markkinoinnin haasteisiin.

Markkinoinnin 4P-mallin mukaan yrityksen kilpailukeinoja ovat tuote eli product, hinta eli price, saatavuus eli place ja viestintä eli promotion (Lahtinen & Isoviita 2004, 9). Lahtisen ja Isoviidan (2004, 9) mukaan asiakassuhdemarkkinoinnin kilpailukeinoyhdistelmään tulisi sisällyttää tämän 4P:n lisäksi myös asiakaspalveluhenkilöstö ja suhdeverkostot. Asiakaspalvelua on kaikki asiakkaiden hyväksi tehty työ, ja se kytkeytyy vahvasti myös myyntityöhön, joka ratkaisee usein myös markkinoinnissa onnistumisen (Lahtinen & Isoviita 2004, 151; ks. luku 2). Henkilöstö yrityksen kilpailukeinona viittaa yrityksen sisäiseen markkinointiin, jossa esimiestyöskentelyllä tähdätään siihen, että jokainen työntekijä motivoituu työhönsä (Lahtinen & Isoviita 2004, 65). Suhdeverkostoilla taas tarkoitetaan suhteita yrityksen sidosryhmiin, joiden hoitaminen on välttämätöntä yrityksen toiminnan kannalta (Lahtinen & Isoviita 2004, 72).

Kun yritys markkinoi tuotettaan tai palveluaan, se joutuu tekemään valintoja kaikkien näiden edellä mainitun seitsemän kilpailukeinon suhteen, ja kaikki nämä seitsemän osa-aluetta kytkeytyvät vahvasti yrityksen jokapäiväisen toimintaan. Tässä esseessä pureudumme markkinointiin erottamattomana osana yrityksen toimintaa. Tutkimme sitä, miten myynti ja markkinointi kytkeytyvät toisiinsa (ks. luku 2) sekä miten markkinointi ja siihen liittyvät lupaukset näyttäytyvät asiakkaan silmissä (luku 3). Lopuksi pohdimme sitä, mihin tämän päivän markkinointi on menossa ja miltä näyttää markkinoinnin tulevaisuus (ks. luku 4).

 

2 MARKKINOINNIN JA MYYNNIN AVIOLIITTO

Perinteisesti markkinoinnin ja myynnin roolijaot nähdään melko selkeästi: myynti hoitaa kaiken henkilökohtaisen, asiakkaiden kanssa tapahtuvan toiminnan, ja markkinointi keskittyy enemmän tavoittamaan massoja erilaisin keinoin, lisäämään tietoisuutta tarjottavasta tuotteesta tai palvelusta ja keräämään myynnin käytettäväksi liidejä. Joitakin vuosia sitten koko markkinoinnin merkitystä kyseenalaistettiin monissa yrityksissä, ja se nähtiin pelkkänä turhana, kivoja lehtimainoksia vääntävänä kulueränä ilman paineita tuottaa tulosta (Mattila & Rautiainen 2010, 39). Tällainen ajattelu on erityisesti digitaalisen markkinoinnin ja varsinkin analytiikan kehittymisen myötä kuitenkin hälventynyt.

 

2.1 MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KONFLIKTIT

Myynti ja markkinointi kulkevat ajatuksellisesti käsi kädessä: molemmilla pyritään tuomaan yritykselle lisää asiakkaita ja kauppoja. Pelkkä näkyvyyskin on kiva juttu, mutta se on täysin hyödytöntä, jos näiden kahden osaston yhteispeli ei ole saumatonta ja pysty luomaan suunnitelmaa, niin sanottua putkea markkinointitoimenpiteiden tuoman huomion hyödyntämiseen konkreettisesti myyntityössä (Mattila & Rautiainen 2010, 42). Tästä syystä onkin yllättävää, miten usein tässä ketjussa on ongelmia, jopa isommissa organisaatioissa. Syitä haetaan esimerkiksi osastojen erillisyydestä sekä toiminnan luonteen erilaisuudesta.
Erinäisyys luo turhaa kitkaa. Myynti kokee, että olisi saanut markkinointitempaukseen käytetyistä sijoituksista enemmän irti käyttämällä sen asiakastyöhön, ja markkinointi harmittelee myyntiporukan sitoutumisen tasoa ja asiakkaiden jälkihoidon heikkoa laatua (Mattila & Rautiainen 2010, 47). Tavallisimmin syynä on se, ettei toista osapuolta ymmärretä. Mattilan ja Rautiaisen kirjasta löytyy Efecten markkinointijohtaja Juha Berghällin kuvaava kommentti: “Markkinointifunktiosta tuli tosi makeita ja laadukkaita juttuja, mutta ei kukaan myynnissä ymmärtänyt, mihin niitä olisi pitänyt käyttää” (Mattila & Rautiainen 2010, 47). Vastaavasti markkinoinnilla voi olla vaikeuksia ymmärtää myynnin sisäisiä prosesseja. Tässä kuvaan astuu yrityksen strategia ja sen jalkauttamisen onnistuminen siten, että kaikille olisi selkeää, miten strategiaa on määrä toteuttaa ja mihin sillä pyritään. Koska sekä markkinointia että myyntiä tekevät kuitenkin ihmiset, voi tällainen roolitusten väärin ymmärtäminen aiheuttaa mielipahaa ja “ne ja me”-tyyppistä ajattelua.
Osaltaan taustalla painaa markkinoinnin osalta historiallinen painolasti. Siinä missä myynti on aina ollut se funktio, jota ilman yritystä ei käytännössä ole olemassa, on markkinointi suhteellisen tuore käsite. Tällöinkin markkinointityöntekijät on nähty yleissihteereinä tai mainoksen suunnittelijoina ilman suurempaa uskottavuutta. Myös tässä on nähtävissä inhimillisiä piirteitä, sillä tällainen ajattelu aiheuttaa monissa markkinoinnin ammattilaisissa ammatillista huonoa itsetuntoa, mikä näkyy usein oman asian tarpeettomana korostamisena (Mattila & Rautiainen 2010, 51).

 

 2.1 KUINKA SE YHTEISTYÖ SITTEN TOIMII?

Parhaimmillaan markkinoinnin ja myynnin putki toimii selkeän monivaiheisesti ja tehokkaasti. Pelkkä myynti on liian usein joka suuntaan haulikolla roiskimista, koska koetaan, että kasvun saavuttamiseksi vaaditaan nopeaa menemistä joka paikkaan (Mattila & Rautiainen 2010, 39). Tämä ei ole kuitenkaan tehokasta. Hyvällä yhteistyöllä voidaan tavoittaa ne kohderyhmät, jotka ovat kaikkein potentiaalisimpia kaupanteolle. Käytännössä markkinoinnin tehtävä on erilaisin keinoin etsiä asiakkaat, jolloin myyntikone pääsee jauhamaan tulosta (Mattila & Rautiainen 2010, 75).

Käytännössä putki etenee oikein toimiessaan seuraavanlaisin vaihein:
Aivan ensimmäiseksi tunnistetaan, hankitaan tai muodostetaan suspektointivaiheessa eri kriteereihin perustuen potentiaaliset ostajajoukot, joita voidaan lähteä sitten seulomaan syvemmin (Mattila & Rautiainen 2010, 214).
Seuraavaksi kohderyhmistä aktivoidaan liidejä tai prospekteja priorisoimalla potentiaalisimmat ensin. Tämän vaiheen tavoitteena on prospektien päätösten ymmärtäminen ja keskeisimpien päättäjien tavoittaminen eri keinoin, esimerkiksi mainonnalla, telemarkkinoinnilla ja suoralla viestinnällä (Mattila & Rautiainen 2010, 214).
Todellinen myyntimahdollisuus tarjoutuu, kun käsissä on kvalifioitu liidi, joka täyttää yrityksen kriteerit täysin ja viestii myös itse selvästi valmiudesta myyntiin. Tässä vaiheessa pyritään käynnistämään henkilökohtainen myyntityö, hillitsemään kilpailua ja muiden keinojen avulla vahvistamaan ostohalukkuutta entisestään. Keinot ovat kuitenkin prospektivaihetta suorempia (Mattila & Rautiainen 2010, 214).
Onnistuneen ostotapahtuman myötä liidi muuttuu ensiasiakkaaksi, jonka oston syyt pyritään ymmärtämään, odotukset ylittämään ja asiakkuus säilyttämään. Tavoitteena on asiakkuuden jatkaminen, parhaassa tapauksessa kanta-asiakkuudeksi asti (Lahtinen & Isoviita 2004, 11). Kanta-asiakkaalle perustellaan suhteesta selkeitä hyötyjä, hyödynnetään lisämyyntimahdollisuuksia ja pyritään saamaan kanta-asiakas suosittelemaan yritystä. Jos asiakkuutta ei pidetä kummastakaan suunnasta aktiivisena, on kyseessä entinen asiakkuus. (Mattila & Rautiainen 2010, 214)

Kuten edellä esitellystä prosessista voi huomata, sekä markkinoinnilla että myynnillä on omat tehtävänsä asiakkuuden eri vaiheissa ja tehokkaalla yhteispelillä myyntiputki toimii juurikin näin tehokkaasti ja yksinkertaisesti.

 

3 MARKKINOINNIN (TYHJÄT) LUPAUKSET

Markkinoinnilla on aina haluttu herättää mahdollisimman paljon huomiota. Markkinoinnissa on viljelty, ja viljellään toki edelleen, törkeitä lupauksia ja jopa valheita. Joidenkin mainosten tukena on saattanut olla jopa tekaistuja tai vääristeltyjä tutkimustuloksia tuotteen tehosta. Kaikista räikeimpiä tapauksia ovat tietenkin kosmetiikkamainokset. Esimerkiksi ripsiväriä saatetaan mainostaa tuuheuttavana ja pidentävänä, mutta kun mainosta katsoo tarkemmin niin jossain saattaa pienellä präntillä lukea, että mainoksen kuvassa on käytetty mallilla irtoripsiä (Yle Kuningaskuluttaja 2006).

Yle TV2:lla syksyllä 2018 esitetty kuvitteellinen dokumentti (eli mokumentti) Drib käsitteli loistavasti mainontaa ja brändäystä satiirin keinoin. Elokuva perustuu tositapahtumiin energiajuoman mainoskampanjan toteuttamisesta. Elokuvassa mainosmaailma esitetään erittäin kriittisessä valossa ja koko dokumentti saa katsojan miettimään sitä, mikä siinä on totta ja mikä tarua. Mikä ylipäänsä mainonnassa on totta ja mikä tarua? Mitä kaikkea mainostajat meille uskottelevatkaan?

Vuonna 2014 norjalainen Kristoffer Borgli ohjasi Internet Famous -nimisen sarjan nettivideoita, joissa näyttelijä ja taiteilija Amir Asgharnejad haastoi riitaa tuntemattomien kanssa kadulla – ja sai poikkeuksetta pataansa. Videot levisivät viraalisti ja keräsivät miljoonayleisön. Hetken päästä norjalais-iranilainen Asgharnejad jakeli haastatteluja mediassa BBC:tä myöten. Hän kuitenkin jätti mainitsematta, että kaikki videot olivat lavastettuja ja häntä piesseet henkilöt näyttelijöitä. Media ei ollut ainoa lankaan mennyt. Pian Asgharnejad sai kutsun Los Angelesiin, jossa mainostoimiston luova johtaja oli saanut idean täydellisestä energiajuomakampanjasta: kukapa sopisikaan paremmin extreme-pössiksellä ratsastavan brändin sanansaattajaksi kuin YouTube-tähti, joka ottaa turpaansa ihan vaan for the lulz. (DocPoint 2018).

Elokuvaa katsoessa tulee vahvasti mieleen myös anti- ja vastamainokset. Vastamainokset (Uusi Suomi 2008, Voima n.d.)  ovat olleet 2000-luvun alusta lähtien tekijöidensä voimakas tapa kritisoida mainontaa ja tunnettuja brändejä sekä yhtä lailla poliittisia puolueita. Vastamainoksissa on nostettu paljon esille myös mainosten valheellisuutta.

Markkinointi on joutunut muuttumaan paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuluttajat eivät enää mene siihen halpaan, että uskoisivat ihan kaiken, mitä mainokset lupaavat. Kuluttajat tietävät jo, että kuvia ja videoita käsitellään rankalla kädellä ja uskaltavat myös kyseenalaistaa tuotteen tehon. Nykyään se voi koitua kohtalokkaaksi, koska sana leviää nopeasti netin keskustelupalstoilla. Juha Wikström muistuttaa kirjassaan Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle (2013, 37), että kysymys on aina asiakkaastasi. Markkinoinnissa ei ole kysymys sinusta, eikä edes yrityksestäsi, tuotteistasi tai palveluistasi. Markkinoinnissa on kysymys hänestä: nykyisestä tai tulevasta asiakkaastasi. Markkinoinnissa on kyse siitä, miten asiakkaasi elämä paranee tai hänen ongelmansa ratkeavat. Sinä, yrityksesi, tuotteesi ja palvelusi ovat välineitä, joilla ostaja kokee saavansa jotakin sellaista arvoa, jota ei muualta saa.

Sisältö eli toiminnan laatu ratkaisee aina. Kestävä markkinointi on aina aitoa, falskius tulee kuitenkin aina lopulta ilmi ja kääntyy itseään vastaan. Se, mitä sanot, on lopulta tärkeämpää kuin se miten sanot. Varmista siis ensin, että sinulla on arvokasta sanottavaa ja sano se sitten mahdollisimman mukaansatempaavasti. (Wikström 2013, 39).

Asiakasta kiinnostaa tuotetta tai palvelua ostaessaan faktat. Turhan mahtailevat lupaukset ja korulauseet ovat nykypäivänä melko turhia. Asiakkaitasi kiinnostaa erittäin vähän sinun tai yrityksesi erinomaisuus ja hähmäisyys. Asiakkaille kannattaa tarjota faktaa, suoraviivaista tietoa, jossa mennään suoraan asiaan ja kerrotaan asiakkaalle, mistä on kyse (Kiukas 2018). Lisäksi mitä aidompaa markkinointi on, sitä helpompaa myyjien on myydä. Kun markkinoinnissa ja myynnissä keskitytään ihan oikeisiin tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksiin, homma menee varmasti maaliin. Silloin markkinoinnin ja myynnin väliseen kuiluun ei pitäisi jäädä minkäänlaisia epäselvyyksistä tai näkemyseroista johtuvia sudenkuoppia.

Asiakkaita kiinnostaa nykyään myös entistä enemmän persoonallisuus ja autenttisuus. Sen takia muun muassa blogit ja vlogit ovat niin hyviä markkinointikanavia, koska ihmiset haluavat nähdä jotain oikeaa. Suosittelumarkkinointi on tehokasta. Myynti itsessään on ihmissuhdetaito. Siksi asiakkaalle ei tarvitse varsinaisesti tuputtaa mitään, jos vain pystyy luomaan ostotilanteeseen luottamuksen ilmapiirin. Silloin tuote tai palvelu on hyvä myydä, kun myyjällä on tiedossa vahvat faktat siitä, miten tuote tai palvelu auttaa asiakasta sekä tuotteen hinta.

Arvokeskeisyydestä kilpaillaan entistä kovemmin. On ymmärretty, että mitä enemmän asiakkaan arvostamaa arvoa pystytään luomaan, sitä todennäköisemmin asiakas ostaa uudelleen ja uudelleen. Enää ei riitä edes tuotteen tai palvelun etujen ja hyötyjen kertominen, vaan on tuotettava aidosti arvoa. Valitettavasti meillä Suomessa markkinointi on vasta siirtymässä etujen ja hyötyjen kommunikoimiseen, arvon markkinoimiseen on monilla vielä matkaa. (Wikström 2013, 90.)

Wikström huomauttaa kirjassaan (2013, 90), että ostajista halutaan suosittelijoita ja työntekijöistä puolestapuhujia – myös työajan ulkopuolella. Tämä vaatii yritykseltä vahvaa missiota, syytä olla olemassa. Yrityksen missio on samalla se kuuluisa “hissipuhe”, jonka ostajat osaavat sanoa tuttavilleen suositellessaan yritystäsi ja jonka työntekijät voivat ylpeinä kertoa tapaamilleen ihmisille, mitä he tekevät työkseen. Siinä on hyvän markkinoinnin avaimet.

 

4 POHDINTA

Markkinointi on muuttunut todella paljon viimeisten kymmenien vuoden aikana. Sosiaalisen median tuleminen kiinteäksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää on pakottanut myös markkinoinnin osaksi sitä. Somemarkkinointi on tällä hetkellä monien yritysten pääasiallinen markkinointikanava ja sitä jokainen yritys pystyy käyttämään omalle toiminalleen sopivalla tavalla.

Markkinointi on tänä päivänä entistä monipuolisempaa ja uusia suuntauksia tulee markkinointiin jatkuvasti. Osa MaVi-tiimistä oli kuuntelemassa tänä syksynä Helsingin Messukeskuksessa Markkinoinnin viikon seminaareja ja näissä puhuttiin paljon siitä, mitä markkinointi tulee olemaan tulevaisuudessa. Markkinointi on siitä erikoinen taiteenlaji, että sen kohteen ja itse markkinoinnin väliin muodostuu aina tasaisin väliajoin tietynlainen muuri, ja sen läpi markkinoinnin sanoma ei enää pääse. Eli ihmiset kyllästyvät säännöllisesti käytettävään markkinointikeinoon ja markkinoinnin viesti ei enää mene ihmisille perille, eikä kuluttaja käytä rahaansa markkinoitavaan tuotteeseen tai palveluun. Kaikki voivat varmasti tämän allekirjoittaa, markkinointi puuduttaa. Siksi markkinoinnin ammattilaisten on jatkuvasti keksittävä uusia työvälineitä ja tapoja markkinoida, jotta markkinoinnin teho pysyy vakaana.

Markkinoinnin viikon puhujat painottivat suuresti tulevaisuuden markkinoinnin olevan entistä enemmän personoitua ja tunteisiin vetoavaa. Somemarkkinoinnissa algoritmien käyttö on auttanut yrityksiä kohdentamaan markkinointiaan juuri tietynlaisille ihmisille ja näin mainokset on saatu personoitua ja räätälöityä juuri oikealle kohderyhmälle sopiviksi. Tekoäly tulee entistä vahvemmin osaksi markkinointia ja robotit pystyvät tulevaisuudessa tekemään paljon kohdistetumpaa ja tarkempaa markkinointia. Vielä tekoälyä ei käytetä kovin laajasti, mutta esimerkiksi chatbotit ovat tulleet viime aikoina vahvemmin osaksi yritysten markkinointiviestintää asiakkaiden kanssa (vine.eu). Niiden avulla virtuaalisesta asiakaspalvelusta tulee personoidumpaa ja markkinointi on keskustelevampaa. Tulevaisuudessa tekoäly tulee varmasti tekemään vielä enemmän ja markkinointi on entistä automatisoidumpaa.

Tulevaisuudessa myös uudet teknologian innovaatiot tulevat enemmän osaksi markkinointia. AR- ja VR-teknologiat ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina esimerkiksi Snapchatin filttereissä ja Pokemon GO -pelissä.  Näitä teknologioita on osattu käyttää viihteellisten tarkoitusten lisäksi myös onnistuneesti osana markkinointia. Esimerkiksi Pepsi teki Lontoossa bussipysäkille AR-teknologiaan pohjautuvan mainosscreenin, joka hämmästytti monia pysäkillä olleita ihmisiä. Lisätty todellisuus on vielä vähän käytetty markkinoinnin muoto, mutta se on selkeästi tulevaisuutta ja tulossa vahvasti rikastuttamaan markkinointia. Se on uudenlainen markkinointikeino, joka ei luultavasti aivan heti kyllästytä ihmisiä.

Vaikka teknologia ja algoritmit värittävät suuresti nykypäivän ja tulevaisuuden markkinointia, on kuitenkin algoritmia tärkeämpää tuntea oma kohderyhmä ja niiden ihmisten mieltymykset ja tarpeet. Näitä ei robotti aina pysty tunnistamaan, joten ihmisläheisyyden on säilyttävä markkinoinnissa aina. Tärkeää on tajuta empatia, mitä ihmiset tarvitsevat, mitä he tuntevat ja haluavat. Ja miten sanoman saa välitettyä perille, murrettua muurin asiakkaan ja markkinoinnin välissä. Markkinoinnin viikon puhujat uskovat, että visuaalisuus, taiteellisuus ja esteettisyys tulevat entistä enemmän osaksi markkinointia. Mainokset ovat yhä enemmän taidetta ja elämyksiä ihmisille. Somemarkkinoinnissa uskotaan yhä enemmän tarinanvoimaan ja kokemuksellisuuteen. Somessa tärkeää on luoda samaistumispintaa ja tietynlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta asiakkaan ja markkinoitavan tuotteen tai palvelun välille. Siksi vaikuttajamarkkinointi ja varsinkin mikrovaikuttajat ovat suuressa kasvussa markkinoinnin keinoina. Vuotta 2018 onkin jo tituleerattu vaikuttajamarkkinoinnin vuodeksi ja tulevana vuonna se on varmasti kasvussa entistä enemmän. Vaikuttajamarkkinointi sekä varsinkin uusi termi mikrovaikuttaja, ovat juuri niitä markkinoinnin keinoja, joilla markkinointi saadaan tehtyä asiakkaan vieressä ilman suurta markkinoinnin ahdistavaa verhoa. Kun somesta tuttu ihminen suosittelee jotain tuotetta, tuntuu se kuin markkinointi tulisi aivan läheltä, melkein vierestä. Juuri sinulle annettuna henkilökohtaisena suosituksena. Perinteinen mainos esimerkiksi televisiossa tuntuu taas siltä, kuin se tulisi jonkun muurin tai verhon läpi, ei suoraan sinulle eikä niin vastaanottavaisesti.

Markkinointi on monimuotoinen ala ja se on jatkuvassa murroksessa. Markkinointia työkseen tekevien on oltava jatkuvasti valppaina sekä valmiina kehittymään ja muuttamaan toimintaansa pinnalla olevien trendien mukaan. Markkinointi on paljon tätä päivää ja se kertoo tämän hetkisestä elämästä.

 

LÄHTEET

DocPoint, Helsingin dokumenttifestivaali. 2018. Huijausta kaikki. Verkkosivu. Luotu 23.1.2018. Luettu 9.12.2018. https://docpointfestival.fi/blog/2018/01/23/huijausta-kaikki/

Kiukas, A. 2018. Masterclass-webinaari. Viisi myynnin tapaa, joista et tiennyt ennen tätä webinaaria mitään. 23.11.2018.

Lahtinen, J. & Isoviita, A. 2004. Markkinoinnin perusteet. Avaintulos Oy

Mattila, P. & Rautiainen, M. 2010. Putki – Johda markkinointia ja myyntiä yhdessä. Talentum.

Uusi Suomi. 2008. Tässä paras antimainos – vakuuttaako? Verkkosivu. Luotu 27.11.2008. Luettu 9.12.2018.  https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/42368-tassa-paras-anti-mainos-%E2%80%93-vakuuttaako

Verkkovaria 2016. Markkinoinnin kilpailukeinot – markkinointiviestintä. Luettu 4.12.2018

http://www.verkkovaria.fi/taydentavat/markkinointi/?page_id=495#page-top

Vine 2018. Markkinoinnin trendit 2019, Elsa Kalliola. Luettu 5.12.2018

https://vine.eu/fi/markkinoinnin-trendit-2019

Voima. N.d. Vastamainokset. Verkkosivu. Luettu 9.12.2018. http://voima.fi/vastamainokset/

Wikström, J. 2013. Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle. Espoo: Myllylahti Oy.

Yle Kuningaskuluttaja. 2006. Kosmetiikkamainokset lupaavat ihmeitä. Verkkosivu. Julkaistu 19.10.2006. Päivitetty 12.3.2007. Luettu 9.12.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/19/kosmetiikkamainokset-lupaavat-ihmeita

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close