Tampere
03 Dec, Thursday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Vienti business



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Aleksi Orenius & Eelis Piipponen

 

Sisällysluettelo:

Johdanto

Suomen vienti

Tavaroiden vienti

Palveluiden vienti

Mitä se on tulevaisuudessa

EU:n vaikutus Suomen viennissä

EU:n sisäinen vienti

Tullialueet

Viennistä ja tuonnista ilmoittaminen

Vientirajoitukset ja pakotteet

Vienti EU:n ulkopuolelle

Kuljetus ulkomaankaupassa

Mitä kuljetusmuotoja ulkomaankaupassa on

Kuinka valita oikea kuljetusmuoto

Ulkomaankaupan sopimukset

Ulkomaankaupan kauppasopimukset

Kauppasopimuksen toimituslausekkeet

Pohdintaa

Lähteet

 

 

Johdanto

Suomen kaltaiselle pienelle markkinataloudelle ulkomaankauppa on aina ollut elintärkeää. Kokonaisvienti nelinkertaistui vuoden 1990 laman jälkeen vuoteen 2008 mennessä.Vuonna 2009 tavararoiden ja palveluiden vienti supistui viidesosalla ja siitä lähtien kasvu on ollut hidasta. Edelleenkin suomen vienti lukemat ovat vuoden 2008 alapuolella. Joka vuosi ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan ja esimerkiksi vuonna 2017 viennin arvo kohosi 11% edellisvuoteen verrattuna. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli vuonna 2017 86,3 miljardia euroa. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2017) Tulevaisuudessa kaupan jatkuvasti kansainvälistyessä ulkomaisen viennin arvo kasvaa jatkuvasti varsinkin Suomen kokoisessa pienessä maassa. Tässä esseessä käsittelemme ulkomaankauppaa yleisesti tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Pohdimme samalla mitä asioita tulee ottaa huomioon tavaroiden tai palveluiden viennissä.

Suomen vienti

Tavaroiden vienti

Suomen kokonaisvienti vuonna 2017 oli siis 86,3 miljardia euroa niin kuin edellä on mainittu. Tavaraviennin osuus kokonaisviennistä oli vuonna 2017 59,6 miljardia euroa. Sen arvo kasvoi lähes 15 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten Suomesta viedään ulkomaille paperia sekä pahvi tuotteita, joiden osuus tavaraviennistä on noin 15%, lisäksi muun puutavaran osuus on noin 5%. Metsäteollisuuden merkitys on laskenut huomattavasti siitä, mitä se on ollut esimerkiksi 30 vuotta sitten. Siitä huolimatta se on edelleen Suomen tärkein viennin ala. Hieman ehkä yllättäen toiseksi suurin viennin ala Suomesta on kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet. Näitä tuotteita käytetään muun muassa lentokoneiden polttoaineena. Tämän alan osuus viennistä oli vuonna 2017 noin 19%. Myös iso osa viennistä on erilaisia metalliteollisuuden tuotteita. Vuonna 2017 koneiden ja laitteiden osuus oli noin 13%, metalli ja metallituotteet noin 15% sekä kulkuneuvot 9%. Viimeinen merkittävä vientiala on elektroniikka ja sähköteollisuus, jonka osuus on viennistä noin 12%. Elektroniikkateollisuuden osuus on edelleen merkittävä, vaikka onkin laskenut melko paljon huippuvuosista. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2017)

 

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä vuonna 2017 oli 60%, josta euroalueen osuus oli 39%. Suomen merkittävin kauppakumppani oli Saksa 14,2% osuudellaan ja toisena Ruotsi 10,3 % osuudella. Muita merkittäviä kauppakumppaneita ovat Yhdysvallat, Kiina, Alankomaat ja Ranska. Venäjän vienti kasvoi 15% edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sen osuus kokonaisviennistä oli vain noin 6% luokkaa. (Tulli 2017)

 

Palveluiden vienti

Palveluiden vienti kokonaisviennistä oli vuonna 2017 36 miljardia euroa eli noin 30%. Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluita ovat laki, tilinpito- ja hallinto palvelut, mainonta ja markkinatutkimukset, t&k palvelut sekä insinööri ja arkkitehti palvelut. Suomen palveluviennin brändin kannalta on tärkeää, että Suomen palveluviennille tyypillistä on korkea teknologinen osaaminen sekä insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut. Tilastot eivät kuitenkaan täysin kerro, kuinka tärkeää palveluvienti on Suomelle, sillä niistä ei näy kaikki ulkomaille myydyt palvelut. Monet suuret teollisuusalan toimijat kuten Wärtsilä, Kone ja Nokia myyvät tavaran valmistuksen yhteydessä nykyään paljon erilaisia palveluita. Nämä palvelut kirjataan teollisuus tuotannoksi ja näkyvät näin ollen tuotteiden viennin osuudessa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tuotekehitys ja markkinointi. Monet yritykset, jotka valmistavat erilaisia suuria laitteita, myyvät myös asennus ja huoltopalveluita lisämyyntinä. Tämän tyyppisten palveluiden merkitys on viime vuosien aikana kasvanut valtavasti ja ovat nykyisin tärkeä osa suurien yritysten menestystä. (Elikeinoelämän keskusliitto 2017)

 

Mitä se on tulevaisuudessa

Suomen vienti on tällä hetkellä positiivisessa nousu vireessä ja tärkeimmäksi kauppakumppaniksi on noussut Saksa. Uudenkaupungin autotehtaan sekä Turun telakan saamat suuret sopimukset ovat positiivisia asioita viennin kannalta. On myös tärkeää tiedostaa se, että vielä 2008 Suomen tärkein kauppakumppani oli Venäjä, mutta nykyisin se on Saksa. Kauppakumppanina Venäjä on hyvin epävakaa maa ja pienenä maana Suomi on hyvin riippuvainen sen kauppakumppanien taloustilanteesta. Saksa sen sijaan on kauppakumppanina huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin Venäjä. Vuoden 2018 helmikuussa tavaroiden vienti kasvoi 9% viime vuoteen verrattuna. Myös viimeisen kahden vuoden tilastoja tutkiessa voidaan todeta, että Suomen viennin trendinä on tällä hetkellä kasvu. Edelleenkin tulevaisuudessa Suomen tärkein viennin ala tulee olemaan metsäteollisuus ja erityisesti paperi- ja pahviteollisuus. Viimeisten kuukausien aikana on kuitenkin myös henkilöautojen viennin kasvu ollut nopeaa, johtuen juurikin edellä mainitun Uudenkaupungin autotehtaan saamasta sopimuksesta. Palvelut tulevat myös olemaan Suomen viennin kannalta tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä vientituotteista etenkin yrityksissä, jotka myyvät erilaisia isompia teollisia laitteita tai koneita. Myös Tekes ja VTT ovat yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa tukemassa rahallisesti viennin edistämistä entistä enemmän erilaisten hankkeiden kautta. (Tekes 2017)

 

Suomalaisen koulutuksen myyminen ulkomaille on myös lähtenyt todella kovaan nousuun ja siltä odotetaan lähivuosina suurta kasvua. Koulutusviennin kasvattaminen on myös yksi uuden hallituksen kärkihankkeista. Hankkeen takana on valtioneuvoston vuonna 2010 tekemä strateginen linjaus siitä, että vuoteen 2015 mennessä koulutus tulee olemaan yksi Suomen suurimmista viennin aloista. Tätä se ei vielä ole, mutta hyvään suuntaan ollaan, joka tapauksessa menossa. Esimerkiksi Suomen lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016 siten, että näyttötutkintojen myyminen ulkomaille sallittiin. Tämä tarkoitti käytännössä siis sitä, että ulkomaisilta opiskelijoilta pystyttiin tästä eteenpäin pyytämään rahaa, mikäli he haluavat opiskella Suomessa. Ensimmäiset koulutusvientikokeilut aloitettiin vuonna 2017. 8.9.2017 Opetushallitus käynnisti myös oman koulutusvientiä edistävän ohjelmansa nimeltä Education Finland. Tämän ohjelman on tarkoitus tukea yrityksiä, korkeakouluja sekä koulutuksen järjestäjiä koulutusviennin kasvattamisessa. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa koulutusviennin liikevaihtoa kolmanneksella vuoden 2018 loppuun mennessä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017)

EU:n vaikutus Suomen viennissä

Suomen viennistä 60% suuntautuu EU alueelle suurimpina kauppakumppaneina Saksa, Ruotsi ja Alankomaat. Vienti EU maihin on ollut viime vuosina myös suuressa kasvussa verrattuna muihin maihin. EU vaikuttaa Suomen vientiin positiivisesti, mutta sillä saattaa olla myös joitain negatiivisia vaikutuksia. Tässä osiossa käsitellään EU:n sisäistä vientiä sekä EU:n vaikutusta Suomen vientiin.

 

EU:n sisäinen vienti

Suomen vienti EU maihin vuonna 2017 oli noin 52 miljardia euroa. EU:n sisäisessä viennissä on joitakin säädöksiä, joita käsitellään seuraavaksi.

Tullialueet

Unionin tullialueella on yhteinen tulli- ja kauppapolitiikka suhteessa EU:n ukopuolisiin maihin. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisön kaikissa jäsenmaissa sovelletaan samaa politiikkaa kauppapolitiikan kanssa esimerkiksi tuonti ja vienti rajoituksissa. Tullialuetta ei tule kuitenkaan sekoittaa EU:n veroalueen kanssa. Euroopan unionin veroalueella sovelletaan unionin arvonlisä- ja valmisteverotuksen yhteisölainsäädäntöä, joka on siirretty osaksi jäsenvaltioiden kansallisia arvonlisä- ja valmisteverolakeja. Tarkoittaen siis sitä, että vietäessä tavaraa EU valtiosta toiseen maksetaan oman maan arvonlisä- ja valmisteverot täysin normaalisti. Yhtenäistettyjen valmisteverojen lisäksi on olemassa myös kansallisia valmisteveroja, joita yhteisölainsäädäntö ei koske. Osa maista tai maiden osista saattaa kuulua EU:n tullialueeseen, mutta ei kuulu veroalueeseen. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Ahvenanmaa ja Kanariansaaret. Kun yritys käy kauppaa EU alueella se voi viedä ja tuoda tavaraa vapaasti. EU:ssa olevat maat eivät saa rajoittaa keskinäistä kauppaa millään tavalla. Vapaaseen kaupankäyntiin liittyy myös tavaran vapaa liikkuvuus tarkoittaen sitä, että EU:n alueelle tuotuja tuotteita – myös sen ulkopuolella valmistettuja tavaroita – saa kuljettaa vapaasti EU:n sisällä. (Tulli 2017)

Viennistä ja tuonnista ilmoittaminen

Yritys, joka vie tuotteitaan EU maasta toiseen tietyn arvon ylittämällä summalla, tulee tehdä EU:n sisäistä vientiä koskeva tilastoilmoitus. Nämä summat vaihtelevat maittain ja jokainen maa päättää ne itse. Ilmoitus kynnysarvosta tehdään jokaisen vuoden viimeisellä neljänneksellä ja se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden ajan. Vuonna 2018 Suomessa viennin kynnysarvo on 500 000 euroa. Tämä ilmoitus koskee ainoastaan yrityksiä, jotka vievät tavaroita eli palveluiden viennistä ei tarvitse ilmoittaa.

Vientirajoitukset ja pakotteet

EU tuo mukanaan etuuksia, mutta myös rajoituksia, joita Suomessa olevien yritysten on toteltava. Rajoituksia liittyy esimerkiksi aseiden, ampumatarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden, puolustustarvikkeiden, kulttuuriesineiden ja otsonikerrosta heikentävien aineiden vientiin. Jos jonkin tuotteen vientiä on rajoitettu on kyseistä tuotetta vietäessä haettava lupa näitä rajoituksia hallinnoivalta viranomaiselta. (Tulli 2017) Myös viime vuosina suomalaisillekin on tullut tutuksi pakotteet, joita on asetettu esimerkiksi Venäjää vastaan. Nämä pakotteet ovat EU:n päättämiä ja niitä on jokaisen jäsenvaltion kunnioitettava. Tämänlaisissa tilanteissa voi olla joskus viennin kannalta haittaa, kun kuuluu EU:seen. Voi olla, että oma yritys on hyvinkin riippuvainen tiettyyn maahan kohdistuvasta viennistä. Mikäli EU maat päättävät yhdessä, että vientiä rajoitetaan, voi tämä vaikuttaa yrityksen talouteen hyvinkin paljon. Samalla myös yleensä maat joita kohtaan tehdään rajoituksia saattavat kostoksi laittaa vastapakotteita, jotka koskevat kaikkia EU maita.

 

Vienti EU:n ulkopuolelle

EU alueen ulkopuolelle tavaroita vietäessä, on viennistä aina tehtävä vienti-ilmoitus. Ilmoitus annetaan joko sähköisenä sanomapalvelun kautta tai Vienti- ilmoituspalvelun kautta. Vienti-ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen vientitavaran lähettämistä. Viimeistään ilmoitus tulee kuitenkin tehdä ennen kuin tavarat poistuvat Suomesta. Vietävät tavarat tulee esittää tullille eli niiden on oltava aina tullin tarkistettavissa ilmoitukseen merkityllä paikalla siihen asti, että tulli antaa niille luvan lähteä eli poistumisilmoituksen. Vientitavaroiden on poistuttava unionin tullialueelta 150 vuorokauden kuluessa. Tavaroiden myynti EU alueen ulkopuolelle on arvolisäverotonta. Poistumisilmoituksen avulla yritys voi osoittaa oman maansa verottajalle syyn arvonlisäverottomaan myyntiin. Tällä tavalla toimitaan myös kun myydään tavaraa esimerkiksi Ahvenanmaalle, sillä Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroalueeseen. Verottomuuden edellytyksenä on, että tavara luovutetaan

toiselle osapuolelle EU alueen ulkopuolella ja myyjä tai joku hänen toimeksiannostaan esim. kuljetusliike kuljettaa tavaran EU alueen ulkopuolelle. (Tulli)

 

Viime vuosien aikana myöskin EU:n ulkopuolinen vienti on ollut kasvussa. Etenkin vienti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin ovat selvästi nousussa. Aasian sekä Etelä-Amerikan vaurastuessa tulee varmasti näiden maiden osuus viennissä kasvamaan.

Kuljetus ulkomaankaupassa

Ulkomaankaupan käynnissä kaupantekoon liittyy suuresti myös kuljetukset. Ulkomaankaupassa kuljetus kokonaisuus on monipuolisempi ja vaativampi kuin kotimaan myynnissä. Tämän takia ulkomaankaupassa tulee jo tarjousta tehdessä ottaa huomioon kuljetukset. Yleensä tarjouksen tekijä tekee tarjoukseen täyden kuljetusketjun, eli miten tuote saadaan valmistajan tehtaalta suoraan asiakkaalle yksinkertaisimmin ja kustannustehokkaimmin keinoin. Tarjouksen tekijän tulee ottaa huomioon kaikki kuljetus- huolinta-, vakuutus-, tullaus- ja pakkauskustannukset myyjän tehtaalta toimituslausekkeen edellyttämään tavaranluovutuspaikkaan saakka. Kaupan syntyessä ostajan ja myyjän oikeuden ja velvollisuudet määrittää tehty kauppasopimus. Kauppasopimuksen sisältämä toimituslauseke määrittää ostajan ja/tai myyjän kuljetus- ja kustannusvelvollisuuden sekä kuljetusvastuun kuljetuksen aikana. (Pehkonen, 2000, 111)

Mitä kuljetusmuotoja ulkomaankaupassa on

Ulkomaankaupoissa kuljetusmuotoja on useita erilaisia, ja niistä tehdään lähes aina yhdistelmäkuljetuksia. Myyjän valmistuspaikan ja sovitun luovutuspaikan välillä ulkomaankaupassa on usein sekä maantiekuljetusta, sekä vesiteitse kuljetusta, varsinkin kun puhutaan viennistä Suomesta. Koska Suomi on pohjoisessa on kuljetus harvemmin onnistuu vain yhtä kuljetusmuotoa käyttäen.

 

Yleisimmät kuljetusmuodot ovat laivakuljetukset, autokuljetukset, rautatiekuljetukset, lentokuljetukset, kansainväliset kuriiri- ja postikuljetukset sekä yhdistetyt eli integroidut kuljetukset.

Kuinka valita oikea kuljetusmuoto

Kun yritys lähtee valitsemaan omaa kuljetusmuotoaan sen valintaan vaikuttaa lähinnä kuljetuskustannukset, kuljetusvarmuus ja kuljetusnopeus. Näihin osa-alueisiin liittyy useita osatekijöitä, kuten tavaran määrä ja laatu, tavaran arvo, tavaran nimike sekä tavaran lähtö- ja määräpaikka. Yli 80% Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista tapahtuu meriteitse. (Pehkonen, 200, 113)

 

Kun yritys lähtee miettimään kuljetusmuodoista maantie-, rautatie- tai laivakuljetusta on hyvä ottaa seuraavia seikkoja huomioon:

 

Autokuljetus kuljettajalla tai irtoperä kuljetuksella:

  • Luotettavampi kuin rautatie- ja laivakuljetus
  • Nopeampi kuin rautatie- ja laivakuljetus
  • Pystyy tarjoamaan parhaiten erikoispalveluja
  • Hinta on usein kallein

Rautatiekuljetus:

  • Halvempi kuin autokuljetus, mutta kalliimpi kuin laivakuljetus
  • On luotettavampi ja nopeampi kuin laivakuljetus
  • Tarjoilee vähemmän erikoispalveluja kuin autokuljetus

Laivakuljetus:

  • Laivakuljetus on näistä kolmesta kaikkein halvin
  • Ei yhtä luotettava kuin rautatie- tai maantiekuljetus
  • Hitain näistä kolmesta kuljetusmuodosta
  • Ei pysty tarjoamaan erikoispalveluita

 

Yrityksen täytyy siis lähteä kaavoittamaan heidän omia tarpeitaan ja pohtia onko heidän tuotteelleen tärkeintä luotettavuus, nopeus, erikoistarpeet vai hinta. Laivarahti on yleisin juuri sen hinnan vuoksi, mutta siitä on myös esimerkkejä kun laivoja on uponnut ja koko rahti mennyt meren pohjaan. Laivakuljetuksia joutuu myös odottelemaan useamman viikon ja jos tuotteella on kiire, on parempi valita maantiekuljetus, mikä tuo taas hintaa ylöspäin. Näistä kaikista komponenteista yritys kasaa itselleen sopivan kuljetusmuodon sisältäen yleensä vähintään kahta näistä kuljetusmuodoista.

 

Ulkomaankaupan sopimukset

Ulkomaankaupan kauppasopimukset

Kauppasopimuksissa ulkomaille on yritysten oltava tarkkoina, jokaisella maalla on omat lait ja näin ollen yritysten pitää tuntea sekä oman maan, että myös kaupankäynnin toisena osapuolena olevan maan lainsäädännöstä. Esimerkiksi Suomen kanssa samat oikeustoimilain pääperiaatteet toimivat myös muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Ranskassa, kun taas Englannissa ja Yhdysvalloissa, sekä Venäjällä on erilaiset oikeustoimilait. Yritysten tulee ottaa tarkasti selvää ensinnäkin oman maan lainsäädännöstä, mutta myös selvittää toisen maan lainsäädäntöä. Ulkomaankauppaa säätelevät taloudellis-tekniset, bi- ja multilateraaliset sopimukset. Näitä ovat esimerkiksi tulli- ja vapaakauppasopimukset, teollisoikeuksia koskevat sopimukset, verosopimukset, liikenne- ja kuljetussopimukset, riitojen ratkaisua ja tunnustamista koskevat sopimukest ja kauppalakien yhtenöistämissopimukset. (Pehkonen, 2000, 71-74)

Yleisesti ulkomaankaupan toimitus- ja hankintasopimukset noudattavat perussääntöjä ja niihin sisällytettävän seikat voidaan luetella seuraavasti:

  1. Kaupan kohteen yksilöinti
  2. Kauppahinta ja sen suorittaminen
  3. Toimitusaika
  4. Toimitustapa
  5. Vapautumisperusteet
  6. Tavaran tarkastus ja sen suorittaminen
  7. Takuu
  8. Omistusoikeus tavaraan
  9. Vahingonvaaran siirtyminen
  10. Pakkausta koskevat määräykset
  11. Riitojen ratkaiseminen

 

Ulkomaankaupassa saadaan aikaiseksi hyvä kauppasopimus kun kaupan molemmat osapuolet valmistelevat sitä perusteellisesti. Myyjälle keskeistä on varmistaa ostajan taloudellinen luotettavuus, varmistua miten kauppa rahoitetaan ja mitä maksuehtoja käytetään. Hänen tulee myös valita sopivat toimituslausekkeet kauppasopimukseen. Ostajalle tärkeimpiä pointteja on varmistaa myyjän kyky toimittaa tavara suunnitellulla tavalla, varmistaa vakuudet, patentti- ja tavaramerkkioikeudet ja tarkistaa ettei oman maan lainsäädäntö estä tuotteen maahantuontia. (Pehkonen, 2000, 75-77)

 

Kauppasopimuksen toimituslausekkeet

Kansainvälisten kauppasopimusten yksi suurimmista osista on toimituslausekkeet. Toimituslausekkeet yksiselitteisesti määrittää kaupan osapuolille tavarantoimituksen aikaiset kustannus ja vaaranvastuut ja milloin ne siirtyy. Siitä selviää myös rahtikustannukset ja mitä tapahtuu jos tavara vahingoittuu. Toimituslausekkeiden on tarkoitus yksinkertaistaa kansainvälistä kaupankäyntiä ja se estää väärinkäsitykset, mikäli molemmat osapuolet tuntevat toimituslausekkeet. Standartoitujen toimituslausekkeiden sisältö on määritelty kansainvälisessä INCOTERMS-toimituslausekekokoelmassa. (Sutinen, 1996, 297-299)

 

Toimituslausekkeet ovat jaettu neljään eri pääkategoriaan:

  • E-ryhmä: Varastosta noudettuna
  • F-ryhmä: Ei sisällä rahtia
  • C-ryhmä: Sisältää rahdin
  • D-ryhmä: Määräpaikkaan kulut maksettuna

 

Pääkategoria määrittää rahdin kustannuksia, mutta koko toimituslauseke näyttää esimerkiksi tältä:

  • EXW – Ex Works = noudettuna lähettäjältä
  • FAS – Free Alongside Ship = Vapaasti aluksessa

 

Yritysten tulee siis tuntea toimituslausekkeet ja niiden merkityksen niin ostajan kuin myyjän kannalta. Toimituslausekkeet ovat rakennettu yksinkertaistamaan yritysten kaupankäyntiä ja se helpottaa riitatilanteissa asian selvittelyä. (Sutinen, 1996, 297-299)

 

Pohdintaa

Tässä on nyt käsitelty pieni osa kaikesta, mitä vienti tai tuonti toiminnassa yritysten tulee ottaa huomioon ja mitä Suomen vienti on nyt ja mitä se on tulevaisuudessa. Yritysten tulee ottaa huomioon hirveä määrä asioita jo silloin kun he alkavat suunnitella tarjousta. Palveluiden vienti on huomattavasti helpompaa kun tuotteiden vienti, siinä ei ole yhtä kansainvälisen kaupankäynnin vaikeinta osuutta: rahtien suunnittelua. Suomen vienti on onneksi pienessä nousussa ja koulutusvienti on yksi tämänhetkisistä suurimmista viennin innovaatioista mitä Suomesta pystytään viemään. Koulutusvientiin tarvitaan opettajien ja yritysten lisäksi opiskelijoita ja tämä on yksi koulutusviennin kulmakivistä.

 

Lähteet

https://www.salkunrakentaja.fi/2018/04/suomen-vienti-on-kasvussa/ luettu 9.4.2017

 

https://www.stat.fi/til/ttvkmmm/index.html luettu 10.4.2017

 

http://tulli.fi/yritysasiakkaat/vienti luettu 9.4.2017

 

https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ luettu 11.4.2017

 

http://tulli.fi/tilastot luettu 11.4.2017

 

http://minedu.fi/koulutusvienti luettu 11.4.2017

 

http://www.oph.fi/koulutusvienti luettu 11.4.2017

 

http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/opetushallitus_vauhdittamaan_koulutusvientia_education_finland_-kasvuohjelma_kaynnistyy luettu 11.4.2017

 

http://tulli.fi/tietoa-tullista/tullin-toiminta/tullialueet luettu 11.4.2017

 

https://europa.eu/youreurope/business/sell-abroad/import-export/index_fi.htm luettu 11.4.2017

 

http://tulli.fi/yritysasiakkaat/vienti/vientirajoitukset luettu 10.4.2017

 

Pehkonen, E. 2000, Vienti- ja tuontitoiminta. Porvoo. WSOY.

 

Sutinen, M. 1996, Pk-yrityksen vientimarkkinointi ja ulkomaankauppa. Kuopio. Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close