Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Verotus



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Jokainen meistä maksaa veroja läpi elämänsä. Jo lapsena me maksoimme veroa ostaessamme karkkia vanhemmiltamme saaduilla rahoilla. Vanhempamme ovat maksaneet tuloistansa tuloveroa ja me lapsena ostoksen tehdessämme maksoimme tuotteeseen sisällytetyn alvin. Sanonta mitään ei ole pakko tehdä paitsi kuolla ja maksaa veroja, onkin hyvin paikkaansa pitävä.

 

Suomessa on kohtalaisen korkea verotus ja se synnyttää yhteiskunnassamme tasaisin väliajoin keskustelua. Välillä palkkaa osuuskunnasta nostaessa harmittaa verojen määrä. Verot syövät laskutetusta työstä monia satoja euroja kuukaudessa. Mieleen hiipii turhautuminen, miksi minä teen töitä kun joku saa rahaa tekemättä mitään?

 

Toinen meistä osallistui Tampereen yliopiston kurssille, Johdatus oikeusjärjestykseen. Kurssin yksi osio koski verotusta. Aluksi aihe kuulosti kuivalta. Yllätykseksi se kuitenkin avarsi ajatusmaailmaa koskien verotusta ja synnytti keskustelua. Keskustelujen pohjalta päätimme kirjoittaa soluesseen aiheesta. Tässä esseessä avaamme hieman verotusta yhteiskunnassamme ja pohdimme haluaisimmeko me elää maassa, jossa olisi erilainen verotus.

 

Yksityishenkilön verotus

 

Yksityishenkilöt eli luonnolliset henkilöt maksavat tuloistaan veroa. Tulot voidaan jakaa kahteen, pääomatulo ja ansiotulo.

 

Pääomatuloa on varallisuuden tuottamaa tuloa, esimerkiksi vuokratulo, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto, osinkotulo, tietyt korkotulot, henkivakuutuksen tuotto ja voitto-osuus.

 

Ansiotuloa ovat muun muassa palkkatulo, eläketulo ja veronalaiset sosiaalietuudet, esimerkiksi työttömyys- ja vanhempainpäivärahat.

 

Näitä veroja meistä jokainen maksaa elämänsä aikana. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Ansiotuloa ja pääomatuloa verotetaan erilailla, ansiotuloa verotetaan proggresiivisesti ja pääomatuloa kahdella eri prosentilla ( 30% tai 34%) riippuen pääomatulojen euromäärästä. (Verohallinto.)

 

Me maksamme myös ostoksia tehdessämme arvonlisäveroa, joka on sisällytetty tuotteen tai palvelun hintaan. Ostaessamme asunnon maksamme varainsiirtoveroa. Jos perimme omaisuutta maksamme perintöveron. Veroja siis riittää. Kuitenkin suomessa erilaisista asioista saa myös vähentää veroja, eli verovähennyksiä. Esimerkiksi asuntolainankoroista saa vähennyksiä verotuksessa. Jokaisen yksilön tulisikin olla perillä ainakin henkilökohtaisesta verotuksesta ja vähennyksistä. Sillä saattaa säästää pitkän pennin.

 

Verohallinnon sivuilta löytyy ohjeet vähennyksiin. Suosittelen jokaista tutustumaan niihin: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/ilmoita_itse_nama_vahennykse/.

 

Yritysten verotus

 

Yksityishenkilöiden tavoin yrityksetkin maksavat veroja. Kauppakamarin selvityksen mukaan yritykset maksoivat veroja vuonna 2017 44 miljardia euroa. Voidaan siis todeta, että yritykset näyttelevät tärkeää roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpidossa. Yleensä puhuttaessa yrityksen veroista, niin puhutaan yhteisöverosta. Yhteisövero on on siis yrityksen voitosta maksettava vero, jonka suuruus on 20%. Esimerkkinä, jos yrityksen voitto on 100 000€ ja yhteisöveron suuruus on 20%, tällöin yritystä verotetaan 20 000€ edestä. Tämä ei kuitenkaan ole ainut vero jota yritys maksaa, mutta onneksi yrityksen verotus ei ole kovinkaan monimutkaista. Perusasiat pystyy ymmärtämään hyvinkin pienellä tutustumisella. (Kauppakamari 2017)

 

Yritykset maksavat myös ennalta mainittua yhteisöveroa ennakkoon. Tätä veroa kutsutaan ennakkoveroksi. Yritykset arvioivat jokaisen tilikauden alussa tulevan tilikauden voiton suuruuden. Yleisesti arviot pohjautuvat edellisten tilikausien tuloksiin. Täten yhteisöveroa voi maksaa kuukausittain tasaiseen tahtiin, eikä kertasuorituksena tilikauden päätteeksi. Yrityksen verot toimivat tässä tapauksessa hyvin samalla tavalla kuin palkansaajan. Jos yritys yliarvioi tulevan tilikauden tuloksen ja täten maksaa liikaa veroja, saa yritys varansa takaisin veronpalautuksena. Tulosta ei kuitenkaan kannata yliarvioida kevein perustein, koska varsinkaan aloittelevalla yrittäjällä on harvoin ylimääräistä rahaa kassassa. (Yrityksen perustaminen 2018)

 

Suurin yrityksen maksama vero on arvonlisävero. Arvonlisävero on siis vero, jonka yritys tilittää valtiolle. Arvonlisävero tilitetään kerran kuukaudessa verohallinnolle ja usein kirjanpitäjä laskee kuinka paljon maksettavaa syntyy. Alvin perusideana on se, että yritys maksaa myytävistä tuotteistaan arvonlisäveroa ja saa hyvityksenä hankkinoistaan arvonlisäveron. Pääsääntöisesti kaikki yritykset ovat alv-velvollisia, paitsi tilikauden aikana alle 10 000€ liikevaihtoa tekevät yritykset. Tämän kaltaiset yritykset saavat maksetut arvonlisäverot hyvityksinä takaisin. (Yrityksen perustaminen 2018)

 

Verokilpailu maiden välillä

 

Myös valtiot kilpailevat veroista toistensa kanssa. Syy tähän on yksinkertainen, valtiot yrittävät houkutella ulkomaisia yrityksiä tekemään investointeja maahansa. Investoinnilla on työllisyyttä ja taloutta kehittävä vaikutus. Erityisesti pienille valtioille verotus on hyvin tärkeä kilpailukeino.

 

Irlanti on tästä oiva esimerkki. Maa oli 2010-luvun alkupuolella pahoissa talousvaikeuksissa ja se joutui EU:n rahoituksen piiriin vuonna 2010. Maan talous on kasvanut kuitenkin rakettimaisesti muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2015 Irlannin talous kasvoi uskomattomat 26%. Tästä kasvusta suurin osa on kansainvälisten suuryhtiöiden ansiota, jotka ovat tehneet suuria investointeja maahan. Muun muassa Google on perustanut toimipisteen Irlantiin. (Erno Mähönen 2016)

 

Myös Suomessa on herätty kilpailemaan yrityksen investoinneista. Peräänkuulutettu on entistä innovatiivisempaa ja aktiivista roolia uudenlaisen yritysverotuksen suhteen. Verokilpailua maiden välillä on vaikeaa voittaa jos seuraa vain toisten jalanjälkiä. Toinen asia johon Suomessa on kiinnitetty huomiota on kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan verotusta, joka tapahtuu yrityksille jotka harjoittavat liiketoimintaa Suomessa ja myös ulkomailla. Yritys maksaa tällaisessa tapauksessa veroja niin Suomeen kuin ulkomailla sijaitsevaan maahan. Askeleita tämän verotuksen poistamiseen on jo tehty.

 

Mihin veroja käytetään?

 

Verovaroilla mahdollistetaan yhteiskuntamme toiminta. Tilastoja tarkasteltaessa käy ilmi, että Suomessa verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bruttokansantuotteesta on jo pitkään ollut yli 40%. Veroilla siis katetaan todella paljon julkisen sektorin menoja. Kuitenkin suuri osa varoista palautuu julkiseen kulutukseen julkisen palvelutuotannon ja sosiaalisten tulonsiirtojen muodossa. (Pekka Nykänen 2013, 209.)

 

Tulonsiirtoja saa meistä jokainen jossain vaiheessa elämäänsä esimerkiksi lapsilisät, opintotuki tai työttömyystuki. Verojen avulla tuetaan niitä, jotka tukea tarvitsevat. Jokainen meistä saa myös käydä ilmaiseksi koulua ja käyttää terveyspalveluita kohtuulliseen hintaan. Ilman veroja tämä ei olisi mahdollista.

 

Maissa joissa veroja kerätään vähän, on myös erilainen yhteiskunta. Tällaisissa yhteiskunnissa yksilöillä on paljon suurempi vastuu omasta toimeentulostaan, terveydestään ja koulutuksestaan. Suomalainen tapa verottaa mahdollistaa jokaiselle hyvät lähtökohdat elämälle. Suomessa verotus on jatkuvasti muuttuva oikeudenala, verotus muuttuu yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

 

Olisinko minä valmis maksamaan vähemmän veroja?

 

Verojen maksaminen ja niiden suuruus ketuttaa välillä. Kuitenkin asiaan enemmän perehtyneenä on helppo todeta, että niiden keräämisestä on hyötyä kaikille. Silloin kun itsellä menee hyvin, eikä juuri tarvitse yhteiskunnan tukea taloudellisesti on helppo parjata veroja. Laajemmin pohdiskeltaessa on todettava, ettei voi ennustaa oman elämänsä kulkua. Tilanteessa, jossa oma elämäntilanne ei mahdollistaisi vaikkapa töissäkäyntiä, tulonsiirrot mahdollistavat toimeentulon. Opiskelijalle opintotuki mahdollistaa pientä helpotusta omaan budjettiin.

 

En haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa esimerkiksi koulunkäynti olisi maksullista. Tämä johtaisi siihen, että koulutuksen taso olisi eri tulotason perheille erilaista. Tällöin jo lapsesta saakka oltaisiin eriarvoisia. Enää koulutukseen valinnan peruste ei olisi oma työ vaan vanhempien lompakon paksuus. Suomen kokoisessa valtioissa jäisi käyttämättä suuri määrä resursseja, koska kaikilla ei olisi mahdollisuutta opiskella.

 

Henri Hellsten & Janni Huura

 

Lähteet:

 

https://yrityksen-perustaminen.net/yrityksen-verotus/

 

https://kauppakamari.fi/2017/10/27/yritykset-tilittavat-veroja-lahes-44-miljardia-vuodessa/

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/irlannin-bkt-lahti-rakettimaiseen-nousuun-jopa-26-prosentin-kasvu-vuodessa/ed308717-74fd-3dc1-9d3b-26460a85cf01

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close