Vauraus

Vaurastumisella on suomenkielessä negatiivinen assosisaatio. Usein vaurastuminen mielletään ökyilyksi ja riistoksi, vaikka todellisuudessa vaurastumisella ei ole mitään tekemistä näiden kanssa. Yleensä sanotaan, että suomalaiset ovat kateellista sakkia, mutta todellisuudessa kateus on ihmisen perusluonne vaikkei hyvä piirre olekaan. “ Yleinen sanonta “raha ei tee onnelliseksi” on vain tapa perustella omaa rahattomuuttaan. Ihan sama kuin sanoisi, että “raha ei tee laihemmaksi” tai “raha ei tee terveemmäksi”. Ei tietenkään tee. Raha ei tee onnelliseksi, koska se ei ole rahan tehtävä. Raha on vaihdon väline ja tarkoitettu helpottamaan kaupankäyntiä.” (Sjögren & Hikipää 22, 2014) Rahan tehtävä ei siis ole parantaa ketään, vaan tarjota paras mahdollinen hoito sairastumisen sattuessa. Raha ei myöskään siis tee onnelliseksi, mutta väitän että uudella autolla on mukavampi ajaa kuin 25 vuotta vanhalla. Rahaa ei siis omisteta vain rahan omistamisen ilosta vaan sen takia, että saa antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja se antaa myös mahdollisuuden tehdä hyvää läheisilleen ja ympäristölleen. Omaan talouteen huomiota kiinnittämällä ja suunnittelulla, jokaisella on mahdollisuus vaurastua.

Seitsemän vaurastumisen myyttiä

1. Aloitan sitten, kun minulle jää rahaa

Hyvin harvalla meistä on on sellainen ongelma, että on liikaa rahaa ja ei tiedä mitä sen kanssa tehdä. Jokaisella meillä on jonkinlainen kuva siitä, paljonko kuukausittaiset menot ja tulot ovat. Tottumuksesta kulutamme yleensä kaikki rahat, jotka ovat “ylimääräistä”. Laittamalla, joka kuukausii sivuun vuokranmaksun jälkeen 100€, huomaakin helposti että käytettävää rahaa on suunnilleen saman verran kuin aikaisemminkin, mutta rahaa jää myös säästöön.

2.  Tieto ja taito ratkaisevat

Yleensä ajatellaan, että vaurastuminen on vaikee, koska tietoa sijoittamisesta ei ole riittävästi. Sijoittamisen perusteet ovat kuitenkin hyvinkin yksinkertaisia ja esimerkiksi rahastosijoittamiseen ei tarvitse lähes yhtään tietämystä. Ongelmana kuitenkin on, että sijoittamisessa on hyvin usein tunne ja järki vastakkain. “ Aina kun tunteet ja järki on vastakkain, näyttäisivät tunteet vievän voiton.” (Sjögren & Hikipää 29, 2014). Jos sinulla on kuukauden lopussa ylimääräinen 100 euroa tilillä ja mietit että ostaisinko uudet kengät vai sijoittaisinko kyseisen rahasumman, niin aika harva sijoittaa.

3. Vaurastuminen yritetään tehdä omalla rahalla

Jos yrittää vaurastua pelkästään omilla rahoillaan on vaurastuminen yleensä hyvin hidasta. Jos pystyy omien rahojen lisäksi käyttämään muiden rahoja (esim. pankin), pystyy vaurastumaan huomattavasti nopeammin. Pitkällä aikatähtäimellä pystyy vaurastumaan pienelläkin summalla, mutta nopeampaan vaurastumiseen tarvitaan enemmän pääomaa. Usein myös isommissa kauppasummissa on vähemmän kilpailijoita, joten se saattaa olla helpompaa. “Pitää muistaa, että lainaraha on kuin ladattu ase. Kannattaa katsoa hyvin tarkasti, mihin sillä päin osoittelee.” (Sjögren & Hikipää 31, 2014)

4. Sijoittamisen voi ulkoistaa

Sijoittamisen voi toki ulkoistaa, mutta usein tällaisissa tilanteissa tuotot jäävät pienemmäksi kuin sillä jos sijoittaisit rahat itse. Usein ajatellaan, että sijoittaminen kannattaa ulkoistaa alan ammattilaisille, koska he tietävät paremmin. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että heidän tavoitteenaan on tehdä mahdollisimman hyvät tuotot itselleen ja se ei aina mene linjassa sinun itsesi parhaan tuottojen mukaisesti. On toki olemassa myös hyviä yrityksiä ja sijoitustuotteita. “Ydin on se, että sinun pitää itse tietää, mitä olet tekemässä.” (Sjögren & Hikipää 32, 2014)

5. Kenen neuvoja kuuntelet?

Useimmiten sijoitusneuvot otetaan vastaan lähipiiriltä. Esimerkiksi ystäviltä taikka vanhemmilta. Hyvin nopeasti unohtuu, että he itse eivät välttämättä ole kovinkaa varakkaita taikka hyvin varallisuutta keränneitä sijoittajia. Sijoitusvinkkejä voi etsiä myös mediasta, mutta on hyvä muistaa että lehtien tavoite on myydä lehteään, eikä kasvattaa lukijakuntansa varallisuutta. Sijoitusneuvoja vastaanottaessa on myös hyvä pitää mielessä lähdekriittisyys.

6. Pitkällä aikavälillä keskimäärin

Aina tulee ottaa huomioon, että kaikki sijoitukset syklisiä, eli välillä niiden arvo nousee ja välillä niiden arvo laskee. Tätä ei tarvitse sinänsä ottaa huomioon, jos harjoittaa pelkästään kuukausiperusteista rahastosijoittamista, koska siinä ajallinen hajautus tapahtuu itsestään. Isompia rahasummia sijoittaessa tulee ottaa huomioon suhdannevaihtelut. Väärään aikaan sijoitettu summa voi tulla hyvinkin tappiolliseksi. Keskimääräinen tuotta pitkällä aikavälillä ei siis välttämättä tarkoita yhtään mitään taikka ei lupaa yhtään tuottoa. “Tai tarkoittaa suunnilleen samaa, kuin jos katsotaan pitkällä aikavälillä suomen lämpötiloja: täällä on keskimäärin viisi astetta lämmintä vuodessa. Mutta täällä ei silti kukaan pärjää helmikuussa t-paidalla, ainakaan yleensä.” (Sjögren & Hikipää 34, 2014)

7. Kuuma vihje

Yksittäisen kuuman vihjee löytäminen on hyvin verrattavissa loton pelaamiseen. Etsitään yhtä oikeaa riviä, jolla on vaurastuttu kertaheitolla. Voihan lotossakin oikean rivin saada, mutta mahdollisuudet ovat äärimmäisen pienet. Sijoittaminen on laji joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. “Vaurastuminen on viimekädessä yksinkertaista ja oikein tehtynä verrattain tylsää touhua. Yhtä jännää, kun seuraisi maalin kuivumista.” (Sjögren & Hikipää 35, 2014)

Usein ihmiset kokevat, ettei juuri heidän tulotasollaan ole mahdollista sijoittaa. Sijoittamisen ajatellaan olevan varakkaampien huvia ja kovin vaikeaa. Todellisuudessa melkein jokainen työssäkäyvä pystyy sijoittamaan. Summan ei tarvitse olla kovin suuri, 50 euroa rahastoihin on parempi kuin 0 euroa. Korkoa korolle ilmiö korostuu vuosien mittaan ja mitä aikaisemmin sijoittaa, sen suuremmaksi potti mahdollisesti kasvaa.  

Sijoittamisessa on kaksi tärkeää kaveria aika ja raha. Aikaa pitää olla paljon, rahaa sen verran kun haluaa itse sijoittaa poikimaan lisää rahaa. Kun sijoittamisen on aloittanut hyppää mukaan kolmas kaveri nimeltä korkoa korolle. Raha jonka sijoitat tuottaa lisää rahaa, alkuun summat ovat pieniä. Moni saattaakin tässä vaiheessa todeta sijoittamisen olevan turhaa, se on virhe. Korkoa korolle ilmiö tarvitsee aikaa.

Esimerkki:

Sijoitat joka kuukausi 100e eli vuodessa 1200 euroa, saat sille vuodessa hypoteettisesti 5% koron, on summa 1206. Sait siis 6 euroa pottiisi lisää, kuulostaa aika vähältä. Kuitenkin ensi vuonna 5% korko lasketaankin 1206+1200=2406. Kun tälle summalle saataisiin 5% korko olisi summa 2526,3, josta omaa sijoittamaasi rahaa olisikin 2400. Korkotuloa olisi tullut siis 126,3 euroa. Tätä lasku leikkiä voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Mitä pidemmälle jatkat sen suuremmaksi tuotto kasvaa. Korkoa korolle ilmiö on yksinkertainen, mutta vaatii aikaa.

Jokaisen olisi hyvä joskus kokeilla leikkiä korkoa korolle laskukaavalla. Sellaisella summalla, jonka olisi valmis laittamaan joka kuukausi sivuun. Moni saattaisi yllättyä siitä, kuinka pienestä sijoituksesta voi ajan kanssa kasvaa mukava pesämuna, vaikkapa eläkepäiviä turvaamaan. Varsinkin nykynuorten olisi hyvä miettiä millä turvaaa vanhuudenpäivänsä, luultavasti meidän tuntema eläkejärjestelmä ei ole toiminnassa enää kun on meidän aikamme jäädä eläkkeelle.

Riski on aina läsnä sijoittamisessa, siksi onkin tärkeää että sijoittaa vain sellaista rahaa, joka on vara hävitä. Suurempi riski on kuitenkin olla sijoittamatta, silloin ei ole edes mahdollisuutta, että rahasi tuottaisivat lisää rahaa.

Sijoittamisen aloittaminen.

Sijoittaa voi melkeinpä mihin tahansa osakkeisiin, luonnonvaroihin, velkakirjoihin, rahastoihin tai asuntoihin. Tärkeintä on kuitenkin se, että ottaa itse selvää millainen sijoittaminen sopii itselle. 

Kun on pohtinut millaisella rahamäärällä, ajankäytöllä ja arvoilla haluaa lähteä sijoittamaan on aika etsiä työkaluja sitä varten.

Rahastot

Monilla pankeilla on omia rahastoja, ne kuulostavat monelle hyvältä vaihtoehdolta. Tuntuu turvalliselta sijoittaa tutun yrityksen kautta ja näppärästi seurata sijoituksia verkkopankista. Usein kuitenkin pankkien tarjoamia sijoituspalveluita parjataan ja annetaan neuvoksi olla sijoittamatta niihin. Syy tähän on pankkienkulut. Kuitenkin pankitkin ovat alkaneet reagoida vallalla olevaan trendiin sijoittaa ja esimerkiksi Osuuspankilla asiakasomistajana kulut alkavat olla jo kilpailukykyisiä. Kannattaa siis vertailla kuluja pankkien kesken. Pankin kautta sijoittaminen ei ole aina huono vaihtoehto.

Monelle tuttu sijoittamisalusta on varmasti Nordnet. Nordnetin etuna on kuluttomat superrahastot ja helppo alusta sijoittamiselle. Se tarjoaa myös hyviä blogeja ja webinaareja sijoittamiseen liittyen. Opiskelu ja sijoittamiseen perehtyminen maksaa aina itsensä takaisin.

Osakkeet

Osakkeisiin sijoittaminen on vaati hieman enemmän perehtymistä ja rahaa kuin rahastot. Osakkeiden ostossa on tärkeää ottaa selvää yrityksestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. Perehtyminen sijoittamaansa yhtiöön on kaiken a ja o.

Ennen osakesijoittamista kannattaa siis tehdä kotiläksyt kunnolla ja tutustua osakkeiden maailmaan ajan kanssa.

Osakesijoittaminen on kaikkein tuottavin sijoittamisen muoto. Kaikissa tutkimuksissa osakkeiden tuotto päihittää historiallisesti sekä Suomessa että kansainvälisesti kaikkien muiden rahoitustuotteiden tuotot. Nousevat osakekurssit pitkällä aikavälillä perustuvat siihen, että talous kasvaa samalla aikajänteellä. Taantumat ja lamat ovat yleensä väliaikaisia, ja keskimäärin osakekurssit ovat nousseet lopulta aina taantumaa edeltäneelle tasolle. Tämä siis yleisellä tasolla – tietysti pörssissä on aina hyviä ja huonoja yhtiöitä, eivätkä kaikki osakekurssit nouse. ( Kullas & Myllyoja 102, 2014)

Asunnot

Asuntoihin sijoittaminen on myös yksi vaihtoehto kerryttää omaa omaisuuttaan. Asuntosijoittamisessa tarvitaan jo hieman enemmän rahaa, jotta saa pankilta lainaa.

Asuntosijoittajalta pitää myös löytyä hieman puskuria, jos asuntoon tulee ns tyhjiä kuukausia, eli vuokralaista joka kattaisi kuukauden kulut ei ole.

Osta, vuokraa ja vaurastu kirjassa on kattava 10 kohdan lista, joka valottaa miksi asuntosijoittaiminen on houkutteleva sijoittamisen muoto:

• 1. Tasainen, kasvava kassavirta. Vuokrattuna sijoitusasunnot tarjoavat tasaista kassavirtaa, joka on vieläpä empirian valossa tasaisesti vuodesta toiseen kasvava. Harva muu sijoitusmuoto antaa mahdollisuuden näin tasaiseen ja helposti ennustettavaan rahavirtaan.
• 2. Kohtuullisen vakaa hintakehitys. Asunnot ovat olleet historiallisesti tarkasteltuna kohtuullisen vakaa sijoituskohde. Hintojen heilahtelu on ollut maltillisempaa kuin esimerkiksi osakkeissa. Asuntojen maine vakaana kohteena on perusta hyvään vakuusarvostukseen, joka puolestaan on velkavivun edellytys.
• 3. Velkavipu. Säännöllisestä kassavirrasta ja kohtuullisesta hintavakaudesta johtuen pankit myöntävät asuntoihin mielellään lainaa eli velkavipua sijoitukselle. Lainan saaminen sijoitusasuntoja varten on huomattavasti helpompaa kuin lainarahan saaminen muita sijoitusmuotoja varten. Asuntojen vakuusarvo on tyypillisesti 70-80 prosenttia. Velkavivun avulla likoon laitetun rahan eli oman pääoman tuotot saa nostettua tasolle, joka hakee vertaistaan.
• 4. Riskienhallinta. Koska lainaa saa melko helposti asuntoihin, sijoittajan on mahdollista ostaa useita asuntoja jo suhteellisen pienellä omalla pääomalla. Kolmen tai neljän sijoitusasunnon myötä kassavirtariskikin pienenee huomattavasti. Yhdestä vuokralaisesta riippuvaisen asuntosijoittajan kuukausittainen kassavirta saattaa mennä pakkasen puolelle jo vaikkapa huoneiston tai taloyhtiön remontin vuoksi. Kolmen asunnon kanssa tilanne on huomattavasti parempi: jos yksi kolmesta asunnosta joutuukin putkiremontin alle, rullaavat kahden muun asunnon vuokratulot edelleen iloisesti ja sijoittaja pysyy kuivilla. Kuukausittainen tulovirta pysyy siis plussan puolella.
• 5. Hyvät tuotot. Asuntosijoittaminen tarjoaa useissa kaupungeissa kohtuullisen hyvää 4-6 prosentin vuokratuottoa. Tuottoja voi parantaa ja riskejä hallita paremmin, kun asuntojen ostamiseen käyttää maltillisesti lainarahaa – velkavipua. Oletetaan esimerkiksi 50 prosentin velkavipu, kuuden prosentin vuokratuotto ja kolmen prosentin korko: oman pääoman tuotoksi saadaan näillä suureilla 10,6 prosenttia. (Tuotossa ei ole huomioitu veroja.)
• Tätä tuottoprosenttia voi verrata esimerkiksi pankkitilien korkoihin (korkotasosta riippuen 0-5 prosenttia) tai rahastojen ja osakkeiden tuottoihin, jotka tosin vaihtelevat suuresti. Riskitaso on tietenkin pankkitileissä paljon pienempi kuin osakerahastoissa ja suorissa osakkeissa. Rohkeaa velkavipua hyödyntävät pääsevät matalien korkojen aikana joka tapauksessa reilusti kaksinumeroisiin tuottoihin. Hyviä tuottoja selittää osaltaan asuntoihin liittyvä vaiva: osaamisen ja asuntoihin investoidun työn voi kääntää rahaksi.
• 6. Asuntomarkkinoilla syntyy hinnoitteluvirheitä. Asunto on monelle suomalaiselle ennemminkin koti kuin sijoitus. Asuntokauppaan liittyy luonnollisesti paljon tunteita, eikä kauppoja voi useinkaan perustella pelkästään rationaalisesti. Tunnetekijät ostaessa tai esimerkiksi kiire myydessä johtavat ajoittain hinnoitteluvirheisiin. Markkinahintaa huomattavasti alhaisempaan hintaan asunnostaan saattaa luopua esimerkiksi kuolinpesä, eronnut pariskunta tai perheet, joissa lapset ovat muuttamassa omilleen. Kun ei ole yhtä julkista markkinapaikkaa ja jokainen asunto on uniikki kokonaisuus, hinnat ovat häilyviä mielipiteitä – toisin kuin pörssissä, jossa osakkeiden tarkka hinta on sentilleen tiedossa jokaisena kaupankäyntihetkenä.
• 7. Vaikutusmahdollisuudet. Asunnon omistajalla on monia keinoja vaikuttaa sijoituksensa tuottoon. Kaikki alkaa kohdekaupungin valinnasta. Seuraavaksi tulevat oikeanlaisen asunnon ja sopivan taloyhtiön valinta, remontointitarpeet ja -menetelmät, hyvän vuokralaisen valinta ja vaikuttaminen taloyhtiön yhtiökokouksissa, mahdollisesti myös hallituksessa. Rahoitusmuodolla on erittäin iso rooli tuottojen syntymisessä. Kokemuksella ja taidolla pääsee vaikuttamaan myös rahoituksen määrään ja hintaan.
• 8. Asuntosijoittamiseen liittyvä vaiva karkottaa osan sijoittajista pois. Jos asuntosijoittaminen olisi helppoa ja vaivatonta, sitä tekisi huomattavasti useampi, eikö totta? Tämä “sijoittamisen vaiva” kannattaa kääntää positiiviseksi eduksi. Kaikilla eivät riitä aika, kiinnostus, kyvyt, rahat ja vakuudet asuntosijoittamiseen. Sinulla riittävät. Niinpä sinulla on sekä mahdollisuus olla hyvä vuokranantaja että kartuttaa varallisuuttasi. Vuosien saatossa tietenkin, sillä oikotietä menestykseen ei tässäkään lajissa ole.
• 9. Mielenkiintoinen harrastus. Asuntosijoittamisen makuun kun on päässyt, ei siitä malta hevin luopua. Päinvastoin, tämä sijoitusmuoto kiinnostaa entistä enemmän: asuntosijoittajana kiinnostuu ympäristöstään aivan toisella tavalla kuin aiemmin; asuntojen kohdekaupungin (tai kohdekaupunkien) asiat kiinnostavat enemmän ja uutiset alueen opiskelu ja työpaikoista pistävät silmään. Myös kerrostaloja ja asuntoja tulee katsottua eri tavalla – asuntosijoittajan näkökulmasta. Mielenkiintoinen lisäaspekti muuhun elämään.
• 10. Eettinen sijoitusmuoto. Ihmiset tarvitsevat aina koteja, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia tai halua oman kodin ostamiseen. Niinpä hyviä vuokranantajia tarvitaan aina. ( Orava & Turunen 1, 2016)

Henri Hellsten & Janni Huura