Tampere
28 Mar, Thursday
11° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Vapaapudotus



Kirjoittanut: Jesse Eskelinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Soluessee: Jesse Eskelinen, Marika Tuominen, Karel Tagel

JOHDANTO

 

Meidän tiimimme Value on ollut yhdessä nyt noin kahdeksan kuukauden ajan. Tiimimme on tullut rutkasti eteenpäin esimeriksi viime vuoden Tiimidiilistä, jossa käytännössä tapasimme ensimmäistä kertaa ja työskentelimme yhdessä. Tiimin rakentuminen on kuitenkin ollut hidas ja raskas prosessi, joka on edelleen pahasti kesken.

Tällä hetkellä Valuen yksilöt ovat kyllä tiimiytyneet vaihtelevissa määrin keskenään, mutta itse tiimiä ei ole rakennettu juurikaan. Tällä hetkellä tiimi on sekaisin, kuin palapeli. Potentiaalia kyllä löytyy valtavasti, mutta tekemisemme on pientä silppua siellä täällä, eikä muistuta tiimitoimintaa.

Taannoin istuimme pajassa isojen asioiden äärellä, katsoimme kuvainnollisesti peiliin ja totesimme, että Value on tällä hetkellä valetiimi. Toimintamme näyttää ulospäin jossain määrin hyvältä, mutta pinnan alla kuohuu. Tämä näkyy omien juttujen parissa puuhasteluna ja liikevaihdon puutteena. Ongelmat on lakaistu maton alle, eikä niistä ole keskusteltu.

Nyt herätys on kuitenkin tapahtunut. Ongelmat on huomattu ja niihin on lähdetty pureutumaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä kaikki tiimiläiset ovat lukeneet tiimiytymisestä ja se on toiminut inspiraationa myös tälle soluesseelle.

 

TIIMIN KEHITTYMINEN

 

Tiimin kehittymiseen on nähtävissä yleensä viisi selkeää vaihetta, joiden kuvaamiseen käytetään esimerkiksi Katzenbachin ja Smithin tiimikäyrää. Tiimi tarvitsee kehittyäkseen aikaa, eikä vaiheesta toiseen siirtyminen tapahdu itsestään.

KUVA 1. Katzenbachin ja Smithin tiimikäyrä

Käyrästä selviää, että työryhmävaiheessa ja potentiaalisen tiimin vaiheessa tiimin vaikutus suorituksen tehokkuuteen on sama. Välissä on vaikea valetiimivaihe, johon myös moni tiimiprojekti on kaatunut.  (Huusko. 2007. 80-81.)

 

Työryhmävaihe

 

Työryhmävaiheessa ryhmän jäsenet eivät tunne toisiaan ennestään, eikä tiimitoimintaa juurikaan näy. Ryhmän jäsenet eivät tee aitoa yhteistyötä, vaan ovat enemmän yksilöitä, joita yhdistää esimerkiksi sama työympäristö. Myös tavoitteet ovat yksilöllisiä, ja esimerkiksi isommissa organisaatioissa palkitseminen niin ikään henkilökohtaista ja sidonnaista ryhmäläisten omiin suorituksiin. Kaiken kaikkiaan tiimin ei nähdä tuottavan lisäarvoa toiminnalle; ryhmäläisten välillä ei vallitse luottamusta, vaan ryhmätyö nähdään lähinnä pakollisena pahana ja ehkä mukavan kahvipöytäkeskustelun mahdollistajana. Ryhmä ei toimi yhtenäisesti, jolloin sen jäsenten välille ei pääse syntymään synergiaa tehostamaan toimintaa ja esimerkiksi avun pyytämisen tai poissaolojen paikkaamisen kynnys on todella korkea.

Omassa tiimissämme konkreettisin esimerkki tästä vaiheesta näkyy liikevaihtoa tarkastelemalla. Syksyn aikana teimme varsin kelvollista liikevaihtoa, mutta lukujen taakse mentäessä selviää, että rahavirran takana olivat muutamat ihmiset omilla, henkilökohtaisilla projekteillaan. Tämä loi tiimiimme jonkin sortin illuusion, joka romahti kehityksen siirtyessä eteenpäin.

 

Valetiimi

 

Oma tiimimme Value on tällä hetkellä valetiimivaiheessa. Se näkyy yksilökeskeisenä toimintana ja selkeän yhteisen päämäärän ja tavoitteiden puutteena. Valetiimivaiheelle tyypillistä on yhteenkuuluvuuden tunteen kokeminen siitä huolimatta, että tiimi on hajallaan. Valetiimi näyttää usein ulkopuolisten silmin tiimiltä, mutta totuus pinnan alla on toinen. Valetiimin toiminta ei ole yhteisvastuullista tai koordinoitua. Valuessa esimerkiksi selkeiden tiimiroolien puuttuminen vaikeuttaa toiminnan sujuvuutta ja alentaa suorituskykyä.

Valetiimivaiheessa tiimin aikaansaannokset jäävät eri yksilöiden yhteenlaskettua potentiaalia huomattavasti heikommaksi. Valuessa yksi toimintaa ohjaavista arvoista on tulos, jolla viitataan nimenomaan tiimin aikaansaannoksiin. Valuen tulosta mitataan projektista riippuen joko liikevaihdon, kertyneen opin tai kontaktien määrällä. Syksyllä vallinneen työryhmävaiheen jälkeen myös tulos -arvon toteutuminen näillä mittareilla mitattuna on heikentynyt selkeästi.

Liikevaihto on mittareista konkreettisin, ja sen romahtaminen kertoo siitä, että tiimissä ei olla tehty tarpeeksi projekteja ja ne projektit joita on tehty, eivät ole tuottaneet rahallista tulosta. Heikkoa liikevaihtoa osaltaan selittää Valuen sisällä käynnistyneet yksittäiset unelmaprojektit, joissa kehitetään täysin uutta tuotetta tai palvelua. Syksyllä liikevaihto oli sidonnainen yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin projekteihin, ja kun liikevaihtoa rummuttaneet henkilöt ovat alkaneet rahaprojektien sijaan innovoida ja luoda omia liiketoimintamallejaan, on koko yrityksen liikevaihto romahtanut. On hälyttävää, että kahdeksantoista hengen muodostaman tasavertaisen tiimiyrityksen liikevaihto on ollut muutaman kantavan henkilön harteilla. Se kertoo siitä, että yksilöiden potentiaalia ei osata täysin hyödyntää ja valjastaa käytännön toimintaan.

Tiimin aikaansaannokset ovat jääneet yksilöiden potentiaalia heikommiksi myös opin ja kontaktien määrään peilattuna, mikä näkyy esimerkiksi kirjapisteiden laahaamisena jäljessä tavoitteista, projektituntien vähyytenä sekä syksyyn verrattuna romahtaneena määränä yritysvierailukäyntejä.

Positiivista on, että tiimi tunnistaa ongelman olemassaolon ja tiedostaa, että toimintaa on muutettava. Kun tiimimme jäseniltä kysyttiin, kuinka moni tällä hetkellä hyödyntää täyden potentiaalinsa ja suorituskykynsä, vain muutama käsi nousi kahdeksantoista ihmisen joukosta. Kuitenkin Valuessa on ollut nähtävillä uupumista, joka saattaa johtua puutteellisista taidoista organisoida ja priorisoida sekä yksilöiden että tiimin toimintaa. Uupumus ei luultavimmin johdu niinkään liian suuresta suoritustehosta, vaan suoritustehon jakaantumisesta liian moniin epäolennaisiin asioihin, jolloin hukataan valtavat määrät tiimiläisten kykyjä ja potentiaalia. Jos fokus ei ole toiminnan kannalta oleellisissa asioissa, suorituskyky laskee keskittymisen pirstaloitumisen myötä.

 

Potentiaalinen tiimi

 

Potentiaalisen tiimin vaiheessa tiimi on ottanut jo harppauksia eteenpäin valetiimivaiheen jälkeen. Tiimin tehokkuus vastaa tiimikäyrän mukaan suunnilleen tiimin matkan alkua, työryhmävaihetta, mutta tulokseen päästään yhä enemmän tiimin yhteisellä tekemisellä ja jäseniä tukemalla, vastuu on jakaantunut. Tiimille on kehittynyt jo joitakin yhteisiä, hyväksi todettuja toimintatapoja, mutta vaikeuksia tuottaa erityisesti yhteisten päämäärien ja tavoitteiden epäselvyys. Yhteinen vastuu näistä asioista ei ole tämän vuoksi juurtunut vielä tiimiin, eivätkä kaikki tiimin jäsenet välttämättä vielä hahmota omaa rooliaan ja panostaan kokonaisuudessa. Tiimissä vallitsee kuitenkin selkeä tahtotila saavuttaa hyviä tuloksia yhdessä ja usko tiimin potentiaaliin. Yhteensä tiimin vahvuus vastaa sen jäsenten yhteenlaskettua osaamista, mutta matkaa sen ylittämiseen on vielä.

 

Todellinen tiimi

 

Todellisen tiimin vaiheessa voidaan puhua, että tiimi on saavuttanut ensimmäistä kertaa varsinaisen “tiimi”-statuksen. Tiimillä on selkeä, yhteinen tavoite, jonka se tahtoo saavuttaa nimenomaan yhdessä. Tämä on selkeä kehitysaskel verrattuna siihen, että kaikilla tiimiläisillä olisi vain sama tavoite, henkilökohtaisella tasolla. Tiimi hahmottaa kaikkien olevan yhteisvastuussa tavoitteeseen pääsemisestä, jolloin syntyy synergiaetua ja ilmapiiri, joka kannustaa ja rohkaisee tiimiläisiä ja luo tietynlaista turvallisuuden tunnetta.

Tämä on myös vaihe, jossa tiimin suorituskyky ylittää sen jäsenten yhteenlasketun osaamisen ensimmäistä kertaa. Tiimin tuotteliaisuus nousee korkeammalle, kuin koskaan aikaisemmin kehityksen vaiheissa ja jäsenten taidot täydentävät toisiaan. Niitä osataan ja myös halutaan hyödyntää tiimin yhteisen edun puolesta.

 

Huipputiimi

 

Huipputiimivaiheessa tiimi ymmärtää, mistä komponenteista huipputulos syntyy ja osaa hyödyntää yksilöiden täyden potentiaalin saavuttaakseen yhdessä niitäkin suuremman yhteenlasketun potentiaalin ja suorituskyvyn. Huipputuloksen syntymistä edesauttavia menetelmiä ovat esimerkiksi mentorointi ja ideoiden sparraus, tiedon jakaminen tiimin kesken, tiimin jäsenten tasavertaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen sekä vallitseva kunnioitus jäsenten välillä. Huipputiimin jäsenet kokevat olevansa vastuussa paitsi korkealaatuisista suorituksista ja omasta henkilökohtaisesta kasvustaan, myös toistensa henkilökohtaisesta kasvusta ja menestymisestä.

(Vahtolammi. 2013.; Helakorpi. 2015.; Kettunen. 2005.; Huusko. 2007.)

 

TIIMITYÖTAIDOT

 

Nykypäivän ja myös tulevaisuuden työelämässä tiimityötaitojen merkitys on noussut yhä suuremmaksi. Työtehtävät ja toimenkuvat yhdistyvät ja rajat himmenevät, jolloin ihmiset tarvitsevat erilaista osaamista, jota yksilöillä ei välttämättä ole. Tällöin esiin nousee tarve taidolle tehdä työtä tiimissä. Hyvin toimiva tiimityö on myös tehokkaampaa, kuin yksilöiden tekeminen, joten monilla työpaikoilla on siirrytty viime aikoina tiimiorganisaation käyttöön. Uuden sukupolven alkaessa täyttää vapautuvia virkoja, ovat tiimityötaidot jopa edellytys työelämässä menestymiseen. (Huusko, 2007. 163)

Taitoja, joita menestyksekkääseen tiimityöhön tarvitaan, ovat esimerkiksi vastuunkantoa, osaamisen tiedostamista, ryhmätyötaitoja, sosiaalisia valmiuksia ja myös johtamistaitoja. Näitä taitoja ei voi oppia pelkästään kirjoista lukemalla, vaan kyseessä on taitoja, jotka ovat “luonnollinen osa ihmisten kanssakäymistä ja arvokas työkalu monitasoiseen oppimiseen”. Tiimitaitoja voi kehittää myös työelämässä, vaikkapa kokouksissa, erilaisissa tilanteissa, joissa ollaan ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa ja ryhmässä työskennellessä. Usein tiimimallin kokeilut ovat epäonnistuneet, tai vähintäänkin tuntuneet työntekijöistä raskailta, jos oma tai toisen tiimiläisen tiimiosaaminen ei ole ollut riittävällä tasolla. (Huusko. 2007. 164-165, 168.)

 

KOHTI HUIPPUTIIMIÄ

 

Huipputiimin rakentuminen on pitkä prosessi, johon ei ole oikoteitä. Tiimiä on rakennettava määrätietoisesti kaikkien kehitysvaiheiden kautta. Huipputiimiksi ei päästä automaattisesti tai sitä toivomalla – se vaatii jokaisen tiimiläisen sataprosenttista sitoutumista ja panosta tiimin eteen. Vaikka tiimissä olisi selkeästi yksi johtohahmo, johtajuus jakaantuu jokaisen tiimiläisen harteille. Mahdollisuus vaikuttaa asioihin on tärkeää tiimiin sitoutumisen kannalta. Suuretkin muutokset rakentuvat pienistä osista, ja jokainen tiimin jäsen on osa tiimin toimintaa sekä sen kehittämistä. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Nyky-yhteiskunta painottaa yksilöiden menestystä ja esimerkiksi koulumaailma onkin pitkään pyörinyt yksilökeskeisten suoritusten mittaamisen ja palkitsemisen ympärillä. Tiimin menestys ei kuitenkaan ole kiinni yksilöiden kyvykkyydestä tai ominaisuuksista, vaan siitä, miten tiimi hyödyntää yksilöiden taitoja ja potentiaalia suurimman mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi keskivertoa älykkäämmistä ihmisistä koostettu tiimi ei ole välttämättä tiimeistä älykkäin. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Erilaisuus on tiimin vahvuus. Mitä enemmän erilaisia näkökulmia tiimi omaa, sitä laajemman perspektiivin ja kokonaiskuvan se pystyy rakentamaan. Parhaimmillaan erilaisten näkökulmien pohjalta saadaan luotua suuria innovaatioita. Homogeeninen tiimi kaksinkertaistaa tiimin mahdollisuuden menestyä heterogeeniseen tiimiin verrattuna. Jos tiimi koostuu liian samankaltaisista ihmisistä, suljetaan ovet moniin mahdollisuuksiin menestyä. Toisaalta erilaisuus vaatii myös avoimuutta. Erilaisuuden hyväksyminen on edellytys syvien ihmissuhteiden luomiselle, jotka ovat tiimin luottamuksen syntymisen kannalta merkittävässä roolissa. Luottamus on avain tiimin läpimurtoihin. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Suurin potentiaali ja todellinen menestys on saavutettavissa vain tiimin voimalla. Yksikään supertähti ei voisi loistaa kirkkaasti ilman tähtijärjestelmäänsä, eli tiimiä. Usein valokeila osuu maalin tehneeseen keskushyökkääjään syöttäjän jäädessä varjoon, vaikka ilman koko tiimin panosta maali ei olisi ollut mahdollinen. Meidän tulisikin nostaa valokeilaan myös taustavaikuttajat; ne tiimin jäsenet, jotka eivät välttämättä pidä suurta meteliä itsestään, mutta omalla toiminnallaan mahdollistavat tiimin menestyksen ja muiden onnistumisen. Auttamalla muita menestymään, menestyy todennäköisesti itsekin – we rise by lifting others. Shawn Achor kuvailee kirjassaan Big Potential (2018) tiimin jäsenten olevan kuin valoa heijastavia prismoja – heijastamalla valoa muihin ihmisiin, saamme itsekin osan valosta. Kohottamalla muita ja keskittymällä löytämään ihmisten toiminnasta heikkouksien sijaan vahvuuksia, saamme tiimin toimimaan entistä tehokkaammin. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Huipputiimissä tiimin jäsenet ovat motivoituneita täyttämään oman roolinsa tiimissä. Merkityksen kokeminen työssä on motivaation kannalta keskeisin asia. Jopa pienistä askareista voi löytää merkityksellisyyden, kun ne liittää osaksi isompaa kokonaisuutta ja kokonaistavoitetta. Selkeät roolit ja tehtävät tehostavat tiimin toimintaa ja tiimiytymistä, kun jokainen tiimin jäsen tietää oman paikkansa tiimissä ja kokee olevansa merkittävä osa tiimin toimintaa. Sekin, että auttaa muita kokemaan merkitystä, luo omaan elämään merkitystä. Muiden palkitseminen positiivisella palautteella onkin usein jopa hedelmällisempää kuin negatiivisen tai kehittävän palautteen antaminen, sillä se auttaa tiimin jäseniä kokemaan yhteenkuuluvuutta ja vahvistamaan tiimin toiminnan kannalta tärkeitä rakenteita sekä toimintamalleja. Ihmisille on tyypillistä haikailla vihreämmän ruohon perään, samalla kun herkästi unohtaa sen nurmikon, jolla sillä hetkellä työskentelee. Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella, vaan olemassa olevaa ruohoa voi vahvistaa positiivisemmilla ajattelutavoilla. Kannustamalla ja kehumalla tiimin jäseniä saadaan aikaan positiivinen ja motivoiva ilmapiiri, joka lyö bensaa tiimin liekkeihin. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Tekemistä tehostava ilmapiiri syntyy läsnäolon kautta. Usein törmäämme sanontaan, että emme voi muuttaa muita ihmisiä. Todellisuudessa ihmiset vaikuttavat toisiinsa merkittävästi niin negatiivisessa kuin positiivisessakin mielessä. Yhdessä työskenteleminen ja pelkästään samassa tilassa työn tekeminen tehostaa yksilön suorituskykyä merkittävästi. Kirjassaan Big Potential Shawn Achor tuomitsee etätyön tekemisen tiimin toimintaa rapauttavana tekijänä. Pelkästään läsnäolon voima on merkittävän suuri tekijä tiimin tehokkuuden kannalta.

Tiimin vuorovaikutuksessa on vahvistettava nimenomaan positiivista energiaa, jolla voidaan vaikuttaa toisiin ihmisiin. Tutkimusten mukaan ihminen aistii toisista ihmisistä esimerkiksi stressin ja murehtimisen pelkän hajuaistin kautta, puhumattakaan elekielen tai puheviestinnän voimasta. On siis tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla olemme tiimissä läsnä. Positiivisen psykologian hyödyntäminen sosiaalisesti ja emotionaalisesti turvallisen ilmapiirin luomisessa on keskeistä tiimin menestyksen kannalta.

On tärkeää, että tiimi juhlii onnistumisiaan – sekä yksilöiden onnistumisia, että yhteisiä onnistumisia. Tiimillä on voima tehdä juhlistamisen arvoisia asioita. Mitä enemmän tiimi juhlii onnistumisiaan, sitä enemmän tiimin jäsenet kokevat merkityksellisyyttä ja sitä kautta motivaatiota tekemäänsä työtä kohtaan. Ja mitä enemmän tiimissä koetaan merkityksellisyyttä, sitä enemmän on juhlimisen arvoisia asioita. Onnistumisten juhliminen onkin positiivisen kehäilmiön keskiössä, eikä sen merkitystä pidä vähätellä. (Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Jaakko Hyytiäisen kirjoittamassa artikkelissa (2014. Luettu 10.4.2018) käsitellään kymmentä tärkeää ominaisuutta ja tekijää menestyksekkään huipputiimin muodostumiseksi:

  • Kyky oppia
  • Kyky kuunnella
  • Kokemus toimialasta
  • Selkeä ja yhtenäinen visio
  • Motivaatio ja intohimo
  • Monimuotoisuus
  • Tiimiroolit
  • Kyky houkutella kumppaneita
  • Tiimihenki
  • Sitoutuminen
  • Johtohahmo
  • Joustavuus

 

Tiimin kehityksen kannalta on tärkeää, että tiimin jäsenet kartuttavat aktiivisesti tietojaan ja taitojaan. Tiimin tulee pystyä oppimaan ja kehittymään jatkuvasti – myös huipputiimivaiheen saavutettuaan. Teoriatiedon kerääminen lukemalla ajantasaista ja inspiroivaa ammattikirjallisuutta on hyvä tapa osaamisen kehittämiseen ja ideoiden synnyttämiseen. Shawn Achor toteaa kirjassaan Big Potential, että ”olet sitä, mitä luet”. Ulkoa opettelemisen sijaan tärkeintä on poimia kirjoista oivalluksia, joita voi siirtää käytännön toimintaan. Tiedon jakaminen tiimin jäsenten kesken on osa huipputiimin kehitystä. Opittua teoriatietoa hyödyntämällä tiimin dialogi rikastuu, osaaminen ja ammattitaito kasvaa sekä toiminta tehostuu. Ihmiset, jotka ovat valmiita oppimaan, kehittämään osaamistaan ja kuuntelevat toisia, menestyvät liike-elämässä muita paremmin. (Hyytiäinen. 2014. Luettu 10.4.2018. Achor, 2018. Kuunneltu 10.4.2018)

Tiimin menestyksen kannalta on keskeistä, että tiimin jäsenet sitoutuvat yhteiseen, selkeään ja kirkkaaseen visioon. Vision, eli tiimin päämäärän, tulee näkyä tiimin kaikessa toiminnassa.

 

POHDINTA

 

Keskeisenä syynä Valuenkin alakuloon on ollut kevään aikana selkeiden tiimin yhteisten tavoitteiden puuttuminen. Visio ja arvot on määritetty tiimille jo syksyllä, mutta niiden merkitys ja niihin sitoutuminen ovat jääneet vajaiksi. Meillä on kova halu kehittää tiimiä, mutta prosessi ei ole juurikaan edennyt, koska tilanteen tajuamisen jälkeen itseisarvona on ollut itse tiimi, eikä yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseen tiimi on työkalu. Teoriatiedon mukaan tilanteen pitäisi kuitenkin olla täysin päinvastainen parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Valuessa on keskitytty paljon yksilöiden henkilökohtaisten unelmien ja tavoitteiden kartoittamiseen sekä niihin pääsemiseen. Henkilökohtaisen kasvun tukeminen on tärkeää, mutta se ei voi olla tiimin ainoa suunta ja tavoite. Yksilökeskeisyyden sijaan tiimin jäsenten tulisi ymmärtää tiimin mukanaan tuoma lisäarvo, joka mahdollistaa Valuen täyden potentiaalin hyödyntämisen, joka on paljon yksilöiden yhteenlaskettua potentiaaliakin suurempi. Yksilökohtaisten tavoitteiden sijaan pitäisi luoda tiimille konkreettisia tavoitteita, joita yksilöiden omat tavoitteet voivat omalta osaltaan tukea.

Pidämme tärkeänä, että Valuen arvot nostetaan konkreettisesti näkyville ja että niiden toteutumista tiimin toiminnassa seurataan. Ensimmäinen keino voisi olla arvojen kaivaminen esiin verkkokansioiden arkistoista pölyttymästä esimerkiksi huoneentauluksi tiimitilan seinälle. Yhteisen tavoitteen määrittely ja vision konkretisoiminen on Valuen kehityksen kannalta keskeistä.

Tiimin jäsenten luottamusta pitää aktiivisesti kehittää ja yhtenä keinona tähän ehdotamme, että järjestäisimme tiimille yhden ylimääräisen mökkipajan, jossa keskusteltaisiin puhtaasti tiimin asioista ja tilanteesta aikaisempien henkilökohtaisten oppimissopimusten sijasta. Tavalliset neljän tunnin pajasessiot eivät tunnu olevan tarpeeksi tilanteen eteenpäin viemiseksi.

Kommunikaation kehittyminen Valuessa on edellytys tiimin pääsemiseen eteenpäin valetiimivaiheesta. Tällä hetkellä kommunikointi on hajanaista.

Valetiimivaihe näkyy Valuen ilmapiirissä, joka ei ole aina täysin avoin ja kunnioittava. Tiimin jäsenet eivät esimerkiksi aina tiedä, mitä tiimin sisällä tapahtuu ja millaisia projekteja muut tiimiläiset tekevät parhaillaan. Toisten puheenvuoroihin ei aina suhtauduta kunnioittavasti, vaan joskus turhautuminen tai poikkeava näkökulma osoitetaan esimerkiksi kuuntelemattomuutena tai kehonkielen välityksellä. Ilmapiirin parantamiseksi on erityisen tärkeää, että opimme tuntemaan toisemme vielä paremmin ja koemme olomme hyväksi toistemme seurassa.

Merkityksen kokemisen kannalta on tärkeää, että määrittelemme tiimin jäsenille selkeät roolit ja tehtävät. Tiimimme kummi, Prokatemian alumni Jussi Meresmaa antoi meille viimekertaisessa tapaamisessamme tehtäväksi kirjata ylös tiimimme roolit, jotta jokainen tiimin jäsen tietäisi jatkossa oman paikkansa tiimissä.

Olisi myös tärkeää miettiä, miten Value juhlii onnistumisiaan. Onnistumiset luovat merkityksellisyyttä, ja merkityksellisyys luo motivaatiota, joka luo uusia onnistumisia. Onnistumisten juhliminen on siis tiimiytymisen ja tiimin menestyksen kannalta keskeinen asia, emmekä vielä ole vieneet onnistumisten juhlimista oikeasti käytäntöön. Meidän tulisi miettiä sellainen tapa juhlia onnistumisia, joka palkitsisi tiimiä hyvistä suorituksista – ja tavan pitäisi olla tiimimme jokaista jäsentä aidosti palkitseva. Pelkkä skumppapullon poksauttaminen voiton merkiksi ei siis voi olla ainoa tapa juhlistaa onnistumisia.

Tiimin tehokkuuden kannalta on tärkeää, että tiimi tekee töitä yhdessä. Valuella on tässä vielä paljon parannettavaa, sillä tiimin jäsenet puuhastelevat todella paljon omissa oloissaan. Pelkästään läsnäolon merkitys on tiimin tehokkaan ja sosiaalisesti turvallisen ilmapiirin luomisen kannalta keskeistä. Voisimme ottaa yhteisen tavoitteen läsnäolostamme tiimin kanssa muutoinkin kuin paja-aikoina.

Olisi myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla olemme läsnä tiimissämme. Meidän tulee muistaa, että vaikutamme toisiimme niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Muistamalla antaa toisillemme positiivista palautetta ja kiitosta hyvin tehdystä työstä, voimme vahvistaa niitä rakenteita, jotka tukevat tiimimme kehitystä.

Pohdimme myös Proakatemian tiimien kokoa. Onko mahdotonta, että liki 20 hengen tiimistä muodostuu tiivis ja yhtenäinen yksikkö, jossa jokainen jäsen on aidosti osa tiimiä? Uskomme suuren ryhmäkoon vaativan yksilöiltä enemmän sitoutumista ja motivaatiota tiimiä kohtaan.

 

LÄHTEET

Huusko, L. 2007. Työpaikkana tiimi. Miten tiimi kasvaa vastuuseen? Helsinki: Edita.

Kettunen, J. 2005. Tiimeistä. Opiskelumateriaali. Oulun Ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Oulu. Luettu 10.4.2018.

Helakorpi, S. 2015. Tiimien Rakentuminen. Artikkeli. Tiimit ja Parviäly. Luettu 10.4.2018. https://sites.google.com/site/tiimitjajaettusaaminen/tiimien-rakentuminen

Vahtolammi, K. 2013. Tiimi- vaiko ryhmätyö. Artikkeli. Karivahtolammi.com. Luettu 10.4.2018. http://www.karivahtolammi.com/tiimi-vaiko-ryhmatyo/

Hyytiäinen, J. 2014. Näistä aineksista syntyy huipputiimi. Artikkeli. Kauppalehti. Luettu 10.4.2018. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/naista-aineksista-syntyy-huipputiimi/V3HhzP6u

Achor, S. 2018. Big Potential. Five Secrets of Reaching Higher by Powering Those Around You. Äänikirja. Kuunneltu 10.4.2018.

Meresmaa, J. 2018. Huipputiimi & johtaminen. Paja. 9.4.2018.

Kommentit
  • elina merviö

    Essee peilaa hienosti tiimin tilannetta ja pohtii teoriaa käytännön kautta. Pajoissa kannattaa kiinnittää huomiota minä-me keskusteluun. Kuinka paljon puhutaan “minusta” kuinka paljon “meistä”? Myös positiivisten ja negatiivisten kommenttien suhde on tärkeä. Yhtä negatiivista kommenttia kohti pitäisi tulla kuusi positiivista (Losada). Mitä tuot tullessasi tiimiin, kun tulet paikalle? Läsnäolon voima tiimin kehittymisen kannalta on tärkeää. Miten tätä voisi kehittää Valuessa?
    Hyviä, konkreettisia kehitysehdotuksia. Pitäkää huoli, että asiat viedään käytäntöön 🙂

    11.4.2018
  • Jyri Lempinen

    Todella hyvä teksti! Näitä asioita olen itsekin pohtinut paljon akatemialla ollessani meidän tiimissä Valuessa. Ensimmäinen asia on päästä pois pelosta sanoa mitä ajattelee tiimiläisille. Kenenkään puheenvuoroja ei pidä arvostella, eikä tuomita.

    11.4.2018
  • Arttu Myllys

    Tämä essee on aivan loistavasti kirjoitettu ja se kuvaa hyvin tiimimme tilannetta. Vaikka itse olenkin ollut välillä hieman hämmentynyt tiimissä vallitsevasta hysteriasta, enkä ole oikein ymmärtänyt, mistä oikein kriiseillään, tuo tämä essee kyllä hyvin esiin ne itselle näkymättömät asiat. Yksi itselle tärkeä asia on tiimin sisäinen viestintä. Se että kerrotaan avoimesti mitä tehdään, miten menee ja mitä on tulossa, on itselle hyvin tärkeää. Itsekkään en välttämättä sitä täydellisesti toteuta, mutta toivottavaa olisi, että akikki kiinnittäisivät siihen huomiota. Koen viestinnän tärkeäksi, sillä tiimi ei voi tuntea itseään tiimiksi, jos se ei tiedä mitä kukakin tekee ja millainen elämäntilanne on käsillä. Itse haluan ainakin tietää, että mitä minun omassa yrityksessäni puuhataan. Tuntuu ikävältä kuulla tiimin projekteista esimerkiksi ohimennen joltakin ulkopuolisesta tai tiimin ulkoisesta viestinnästä. Millaisiin haasteisiin itse haluaisit kaikista eniten pureutua?

    3.5.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close