1.Tiivistelmä / johdanto

Tässä esseessä käsitellään vapaaehtoistyötä omien ja ulkopuolelta kerättyjen kerättyjen kokemusten mukaan. Esseessä käsitellään sekä vapaaehtoistyön merkitystä työelämään sekä työelämän vaikutusta vapaaehtoistyöhön.

Esseen tarkoituksena on käsitellä sitä, millainen merkitys vapaaehtoistyöllä on työelämässä. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat mm. vapaaehtoistyön vaikuttavuus, vapaaehtoistyöstä opittujen asioiden siirtyminen työelämään sekä epävirallisen ja arkioppimisen kautta saadun osaamisen, tietojen ja taitojen sanoittaminen ansioluetteloon.

Keräsimme aineistoa tätä esseetä varten useista lähteistä. Vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen ja kokemuksen siirtämisestä työelämään ei ole juurikaan aikaisempaa tutkimustietoa, joten olemme yhdistelleet erilaisten lähteiden päätelmiä.

Toimimme molemmat aktiivisesti vapaaehtoistyössä ja olemme useasti törmänneet ongelmiin vapaaehtoistyön ja työelämän rajapinnassa. Valtakunnallisesti asia on noussut esille Sitran ja Suomen Partiolaisten Kovaa osaamista- hankkeessa, jossa he pyrkivät rakentamaan malleja siihen, miten harrastuksista ja vapaaehtoistyöstä saadun kokemuksen, tiedot ja taidot pystyisi välittämään tehokkaan työelämään.

2. Mitä partio on?

“Partio on maailman suurin nuorisoliike, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saavuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen. Partiota monipuolisempaa harrastusta saa hakea.” (www.partio.fi). Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö, jonka toiminnassa on vuosittain mukana yli 65 000 jäsentä. Maailmanlaajuisesti partiolaisia on yli 40 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa toimii yli 750 lippukuntaa.

2.1. Perussanastoa
Raportissa käytetään jonkin verran partiosanastoa. Käytetyt käsitteet on koottu seuraavaan kappaleeseen selityksineen.

Lippukunnat

Partiota harrastetaan lippukunnissa, jotka ovat viikoittaista partiotoimintaa järjestäviä paikallisyhdistyksiä. Suomessa on noin 750 toimivaa lippukuntaa yli 300 kunnassa. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa toimintaa pyörittää yleensä yksi lippukunta, suuremmissa niitä saattaa olla useita. Osa lippukunnista on yhteislippukuntia, osa tyttö- tai poikalippukuntia. Niiden jäsenmäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä yli kahteen sataan.. Jotkut lippukunnat ovat erikoistuneet esimerkiksi meripartioon tai ilmailuun.

Piirit

Kaikki lippukunnat jakaantuvat maantieteellisen sijaintinsa perusteella kymmeneen partiopiiriin. Piirien tehtävänä on tukea lippukuntien toimintaa ja mahdollistaa partion harrastaminen alueellaan.

Keskusjärjestö

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on suomalaisen partiotoiminnan keskusjärjestö ja vastaa suomen- ja ruotsinkielisestä partiotoiminnasta.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja World Organisation of Scout Movementin (WOSM) jäsen. Suomen Partiolaiset vie maailmanjärjestöjen tavoitteita eteenpäin ja huolehtii, että partiotoiminta Suomessa pysyy maailmanjärjestöjen periaatteiden mukaisena. Suomen Partiolaisten jäsenet kuuluvat molempiin maailmanjärjestöihin.

Partiohuivi

Partiolaisen paras tunnusmerkki. Jokaisella lippukunnalla on omanlainen huivinsa. Lisäksi keskusjärjestössä Suomen Partiolaisissa on oma huivi, jota käytetään toimiessa keskusjärjestöä ja Suomea edustavissa tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.

YSP-kurssi

Young Spokespeople-kurssi on Suomen Partiolaisten vuosittain järjestämä viestintä- ja mediatyön koulutus, jossa 15 – 22 vuotiaille nuorille koulutetaan viestinnässä ja markkinoinnissa vaadittavia taitoja, kuten esiintymistä, lehdistötiedotteiden tekoa sekä visuaalisen ilmeen rakentamista. Kurssi on lähtöisin Iso-Britanniasta ja sitä on järjestetty Suomessa vuodesta 2010 lähtien. Kurssin käyneet ihmiset toimivat partion medialähettiläinä eli sisäisinä ja ulkoisina julkisuuskasvoina.

VBL

Value Based Leadership on Ruotsissa Ruotsin Kuninkaan säätiön (Konungens Stiftelse Ung Ledeskap) ja Ruotsin Partiolaisten  yhteistyössä kehittämä Ruotsin merkittävin nuorten vapaaehtoistoiminnan johtajien koulutus. Suomen Partiolaiset ovat järjestäneet yhteiskursseja Ruotsin partiolaisten kanssa vuodesta 2009 lähtien ja perustivat Suomeen oman koulutuksen 2017. Koulutuksessa keskitytään arvopohjaiseen johtamiseen ja sen toimintatapoihin kuuluu vahvasti mentorointi.

Suurleiri

Valtakunnallinen tai kansainvälinen leiritapahtuma, jossa tuhannet partiolaiset kokoontuvat yhteen yleensä noin 7 – 12 päivän ajaksi. Kansainvälisesti järjestetään Maailmanjamboree neljän vuoden välein, Suomessa järjestetään valtakunnallinen Finnjamboree kuuden vuoden välein. Maailmanjamboreelle osallistuu yleensä noin 40 000 ihmistä ja Finnjamboreelle 15 000 ihmistä. Viimeisin suurleiri Suomessa oli Finnjamboree Roihu vuonna 2017. Roihulle osallistui 17 000 partiolaista, joista lähes 3 000 oli ulkomaalaisia.

2.2. Oma lyhyt partiohistoriamme

Noora ja Hermanni ovat harrastaneet partiota pienestä sudenpennusta saakka, tällä hetkellä partiomittarissa alkaakin olla jo kiitettävän paljon vuosia. Nooralla 17 vuotta ja Hermannilla 16 vuotta. Olemme ehtineet kokea pitkien partiouriemme aikana paljon ja toimia monenlaisissa tehtävissä. Hermanni on toiminut useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa muonituksen ja ohjelmasuunnittelun parissa Tällä hetkellä toimimme molemmat aktiivisina toimijoina Suomen Partiolaisissa YSP-ryhmässä, joka järjestää vuosittaisen koulutuksen ja koordinoi medialähettiläiden toimintaa ympäri Suomea. Lisäksi Noora toimii Suomen Partiolaisten kuvausryhmässä valokuvaajana. Nämä molemmat pestit kuuluvat keskusjärjestön Viestintä- ja markkinointivaliokunnan alaisuuteen.

YSP-ryhmä on kuusihenkinen tiimi, joka vastaa YSP-koulutuksesta Suomessa. Se toimii osana Viestintä- ja markkinointivaliokuntaa, johon kuuluvat myös mm. Partio-lehti, videotiimi sekä valokuvaustiimi. YSP-ryhmän tehtävänä on olla osana partion brändin rakentamista ja ylläpitämistä Suomessa. Ryhmän sisällä on jaettu erilaisia vastuita, joihin sisältyy mm. kurssin johtaminen, markkinointi sekä kurssin käyneiden koordinointi.

3. Vapaaehtoistyön käsite

Raportissa käsitellään vapaaehtoistyötä partion harrastamisen näkökulmasta. Vapaaehtoistyö tarkoittaa, että yksilö tekee oman vapaan tahdon ratkaisunsa toiminnastaan. Yksilötoiminta tapahtuu kuitenkin organisoituna, eli se liittyy yksilön toimintaa laajempaan organisoituun intentionaaliseen toimintaan. — Usein käsite vapaaehtoistyö ymmärretään yksilöiden tai ryhmien konkreettiseksi toiminnaksi ja vapaaehtoistoiminta tätä toimintaa organisoivien järjestöjen toiminnaksi. (Eskola & Kurki, 2001, 16)  

Vapaaehtoistyö tarkoittaa käytännön kautta itselle opittuna mielekästä harrastamista, jolla saavutetaan organisaatiota hyödyttäviä tuloksia. Mielestämme vapaaehtoistyö kokoaa yhteen halun auttaa, osallistua ja vaikuttaa.

3.1. Vapaaehtoistyön vaikuttavuus

Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vuosittain 1,4 miljoonaa henkilöä tekevät yli 170 000 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä, keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa henkilö kohden.  (Sitra & Suomen Partiolaiset, 2017, 4) Vapaaehtoistyön välitön taloudellinen arvo yhteiskunnalle on arviolta 2,95 miljardia euroa vuosittain. (Kansalaisareena, 2015, 34)

Partiolaiset tekevät Suomessa vuosittain yli kolme miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä. Peräti 94 % yli 25-vuotiaista partiolaisista katsoo, että partiossa opituista taidoista on ollut työelämässä hyötyä. Yhdeksän kymmenestä yli 25-vuotiaasta partiolaisesta hyödyntää partioharrastuksen kautta oppimiaan yhdessä toimimisen taitoja työelämässä. Kahdeksan kymmenestä on hyödyntänyt työssään myös partiosta saamiaan projekti- ja ihmisjohtajuustaitoja. (Sitra & Suomen Partiolaiset, 2017, 4)

Jotta yksilö haluaa tehdä vapaaehtoistyötä, täytyy se kokea mielekkääksi ja merkittäväksi. Merkittävyyden tunnetta voidaan parantaa erilaisten kannustinjärjestelmien kautta sekä yhteisön kannustavan ja tsemppaavan ilmapiirin kautta. Omaan pitkään vapaaehtoistoimintamme historiaan vaikuttaa se, että partiosta olemme saaneet mahtavan yhteisön, jossa toimia. Partiossa pääsee omien rajojen ja kiinnostusten mukaan aina suurempiin tehtäviin ja saappaisiin mikäli oma aika ja kiinnostus siihen riittää.

Kun koemme itsemme merkittäviksi ja tärkeiksi on helppo osallistua isoihin juttuihin ja suurin vastuisiin. Yleinen kysymys vapaaehtoistyötä tekemättömien tuttavien suusta on,  että miksi haluamme mennä esimerkiksi viikoksi leirille tekemään vapaaehtoistyötä ja maksaa siitä lisäksi 200 € osallistumismaksua. Tässä on varmasti paras mahdollinen esimerkki siitä, kuinka yksilö kokee tekemänsä työn merkittäväksi ja vaikuttavaksi kannustavassa yhteisössä ja pystyy sitoutumaan suuriin ja haastaviin tehtäviin.

4. Vapaaehtoistyön ja työelämän vuorovaikutus

4.1. Vapaaehtoistyöstä työelämään

4.1.1 Vapaaehtoistyön tehtävien valinta

Vapaaehtoistyössä tehtävällä työllä ei ole taloudellisen menestyksen painetta, joten usein vapaaehtoiset toimivat tehtävissä, jotka eivät kuulu heidän arkipäiväiseen toimenkuvaansa. Partiossa tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita, esimerkiksi päivätyössään vakuutuskonsulttina toimiva henkilö saattaa partiossa toimia suurleirin muonituksessa jakelukeittiön esimiehenä.

Kummallakaan meistä ei ole muodollista pätevyyttä tai koulutusta viestinnästä, mediatyöstä tai kouluttamisesta. Hermanni on itse käynyt YSP-koulutuksen ennen siirtymistään koulutusta järjestävään YSP-ryhmään. Noora on työskennellyt valokuvauksen ja sosiaalisen median viestinnän parissa oman toiminimensä kanssa.

Hermanni toimi viime kesänä Finnjamboree Roihulla tuliteatterinäytelmän ohjaajana sekä käsikirjoittajana. Hän on itse harrastanut tuliteatteritoimintaa kahdeksan vuotta, mutta ei ollut ikinä aikaisemmin toiminut näytelmäohjaajana. Roihulla hän opetti 15 – 18 vuotiaille tuliteatterin alkeita ja ohjasi 4 näytelmää.

Vapaaehtoistyössä on siis vapaus valita tehtävänsä sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. On mahdollista pyrkiä syventämään omaa ammattiosaamistaan työelämästä partiossa tai hakeutua oppimaan täysin uusia asioita ympäristössä, joka sallii virheet ja kannustaa kehittämään osaamistasi.

4.1.2. Vapaaehtoispestissä toimiminen partiossa

Pestikeskustelu

Suomen Partiolaisissa vapaaehtoistyössä toimimiseen on luotu selkeä kaava. Jokaisella pestissä toimivalla henkilöllä on määritelty pestiesimies, jonka kanssa käydään pestikeskustelu ennen toiminnan aloittamista. Pestikeskutelun tarkoituksena on varmistaa esimiehen ja pestattavan yhtenevä ymmärrys pestin sisällöstä ja sen sisältämästä toiminnasta.

Pestikeskustelussa käydään läpi seuraavat asiat:

• Pesti ja sen sisältö
• Pestin tavoitteet ja toimenpiteet
• Pestin tuki ja perehdytys
• Pestin arviointi ja palaute
• Pestin toteuttamisen mahdollisuudet

Pestikeskustelu käydään uudestaan puolessa välissä pestiä, mikäli kyseessä on pitkäkestoinen tehtävä, tai viimeistään pestin päättyessä. (toiminta.partio.fi, 30.9.2017)

Pestautuminen on siis hyvin samankaltainen prosessi kuin työsopimuksen kirjoittaminen. Toisin kuin työsuhteeseen, vapaaehtoistyössä pestiin harvoin liittyy lakiseuraamuksia tai riitautumista.

Projektiluontoiset tehtävät

Partion tärkeimpänä kohderyhmänä ovat nuoret, joten alle 15-vuotiaille ei yleensä ole määriteltyjä tehtäviä, vaan he toimivat oman ikäluokkansa ohjelmasisällön mukaisesti. 15 – 18 vuotiaat toimivat suuremmissa tapahtumissa usein jossain pienessä yleishyödyllisessä tehtävässä, joka kestää yleensä puolikkaan päivän tai pienen osuuden tapahtumasta, esimerkiksi ruoan jakelussa tai kiireapulaisena. Yli 18-vuotiaat ovat nuorten toiminnan mahdollistajia ja toimivat puoli- tai kokopäiväisissä tehtävissä suurissa tapahtumissa.

Projektiluontoiset pestit voivat kestää vain tapahtuman ajan, mutta erityisesti yli 18-vuotiailla ne sisältävät myös etukäteen tehtyä suunnittelutyötä.

Pitkäkestoiset tehtävät

Partiossa on useita pitkäkestoisia pestejä, joilla mahdollistetaan viikoittainen toiminta. 15 -18 vuotiaat toimivat 10-15 -vuotiaiden viikoittaisen toiminnan ohjaajina. Yli 18-vuotiaat voivat toimia alle 10-vuotiaiden viikoittaisen toiminnan ohjaajina. Lisäksi lippukunnissa on useita pitkäkestoisia pestejä, kuten esimerkiksi lippukunnanjohtaja, ohjelmavastaava tai kalustovastaava. Kaikki toiminta lippukunnissa pyörii vapaaehtoistyöllä, hyvin harvassa lippukunnassa on palkattua henkilöä järjestämässä toimintaa. Lippukuntapestit ovat yleensä vuoden tai kahden pituisia.

Piiri- ja valtakunnallisella tasolla on useita pestejä, joiden kesto on useampi vuosi. Esimerkiksi suurten projektien johtotehtävät, kuten suurleirin johtajan tehtävät, ovat monivuotisia pestejä. Lisäksi monet jatkuvat tehtävät, kuten YSP-ryhmän tehtävät, ovat monivuotisia. Sekä YSP-ryhmän että kurssin käyneiden medialähettiläiden pestien kesto on kaksi vuotta kerrallaan.

4.1.3. Vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen vieminen työelämään

Vapaaehtoistyössä opittujen taitojen hyödyntäminen työelämässä on ollut monelle valttikortti omaa uraa miettiessä. Peräti 94 % yli 25-vuotiaista partiolaisista katsoo, että partiossa opituista taidoista on ollut työelämässä hyötyä. Yhdeksän kymmenestä yli 25-vuotiaasta partiolaisesta hyödyntää partioharrastuksen kautta oppimiaan yhdessä toimimisen taitoja työelämässä. Kahdeksan kymmenestä on hyödyntänyt työssään myös partiosta saamiaan projekti- ja ihmisjohtajuustaitoja. (Sitra & Suomen Partiolaiset, 2017, 4)

Monesti vapaaehtoistyössä työskennellään projektiluontoisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa. Nuorten yleisimpiin vapaaehtoistehtäviin kuuluu opetus ja koulutus (27%) sekä ryhmän tai kerhon ohjaaminen (20%), joten monelle se on ensimmäinen ympäristö opetella johtamista ja esimiehenä toimimista. (Kansallisareena, 2015, 15)

71% vastaajista oli joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että “lapsia ja nuoria pitäisi kasvattaa vapaaehtoistyöhön osana koulujärjestelmää”. (Kansallisareena, 2015, 35) Vapaaehtoistyön suuresta suosiosta ja arvostuksesta osana nuorten kasvatusta huolimatta sen merkitystä työ- ja kouluympäristöissä ei ole huomioitu laajalti ennen kuin vasta viime aikoina.

Suomen Partiolaiset aloittivat systemaattisen partiossa hankitun osaamisen validointiprosessin vuonna 2013, kun Euroopan komissio ja neuvosto antoivat suosituksensa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012/C398/01). Suosituksen mukaan EU:n jäsenmaissa tulisi olla vuoteen 2018 mennessä järjestelyt, joilla kansalaiset voisivat saada validoitua epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankkimassa tiedot, taidot ja osaamisen. (Suomen Partiolaiset & Sitra, 2017, 5) Tällä hetkellä Suomen Partiolaisilla on yli 170 opintopisteen edestä validoituja partiokoulutuksia, joista on mahdollista saada virallinen opintotodistus.

4.1.4. Osaamisen sanoittaminen ansioluetteloon

Kyky kertoa omasta osaamisesta nähdään tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä – 63 % vuonna 2011 valmistuneista maistereista, farmaseuteista ja lastentarhaopettajista näkivät kyvyn kertoa omasta osaamisesta työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. (Suomen Partiolaiset & Sitra, 2017, 4)

Vapaaehtoistyössä hankitun kokemuksen sanoittaminen ansioluetteloon on aina ollut haastavaa, sillä ainutlaatuisissa projekteissa ja ympäristöissä työskentely sekä niistä opittujen taitojen kuvaaminen lyhyesti on haastavaa. Toisin kuin työkokemuksen sanoittamisessa, vapaaehtoistyössä hankittuun kokemukseen harvoin riittää kuvaukseksi tehtävänimike sekä tehtävässä toimittu aika. Hermanni on käyttänyt vapaaehtoistyössä hankitun kokemuksen välittämiseen tehtävissä vaadittujen taitojen, tietojen ja osaamisen kuvauksia tehtävänimikkeiden sijaan. 16 vuoden vapaaehtoistyöstä hankittu kokemus ja taidot välittyvät ansioluettelosta paljon vahvemmin kuin 6 vuoden työkokemus.

Suomen Partiolaiset tarjoaa useita työkaluja oman osaamisen sanoittamiseen. Opintopisteillä validoitujen koulutusten lisäksi Suomen Partiolaiset ja Sitra tuottivat “Kovaa osaamista harrastuksista ja vapaaehtoistoiminnasta – Partion kokemuksia hyödynnettäväksi järjestöille osaamisen näkyväksi tekemiseen”-oppaan, jossa he jakavat työkaluja yksilöille ja järjestöille osaamisen sanoittamiseksi.

Vuonna 2017 Finnjamboree Roihulla toimi RoihuAkatemia, jonka tehtävänä oli koordinoida leirillä suoritettavien opintosuoritusten sekä opinnäytetöiden toteutusta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. RoihuAkatemialla oli käytössään myös sähköinen osaamismerkki, jossa rakennettiin yhteiset perusteet merkin myöntämiselle ja tämän jälkeen pesteissä toimineet ihmiset saattoivat hakea itselleen tai alaisilleen osaamismerkkiä. Osaamismerkissä myöntävä järjestö takaa, että merkin omaava henkilö on täyttänyt sen saamiseksi vaadittavat kriteerit.

4.2 Työelämästä vapaaehtoistyöhön

60% vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen “mikäli työnantajani antaisi kokeilla vapaaehtoistyötä työajalla, kokeilisin sitä” kanssa. (Kansallisareena, 2015, 31) Monesti partiossa on mahdollista valita tehtävä, joka on hieman liian suuri omille taidoille. Vapaaehtoistyön kautta tarjoutuukin usein mahdollisuus kokeilla sellaisia tehtäviä, jotka työelämässä olisi mahdotonta saavuttaa puutteellisen kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi.

Hermanni hakeutui Ilves13-piirileirillä muonitukseen toimimaan alaleirikymppinä. Hän opiskeli tuolloin kokin ammattitutkintoa ja työskenteli ravintolassa. Ilves13-leirillä hän osallistui 4 000 ihmisen ravitsemuksen, ruoan valmistuksen sekä elintarvikehygienian suunnittelemiseen. Leirin aikana hän vastasi leirin suurimman keittiön toiminnasta. Alaleirin keittiö tarjosi 1 100 ateriaa viisi kertaa päivässä ja toimi samalla noin 20 ihmisen lähiesimiehenä. Tehtäviin kuului myös koko leirin muonituksen koordinointi neljän muun alaleirikeittiön kanssa, varastokierron seuraaminen sekä itse keittiön suunnittelu ja rakentaminen.

Vastaavan tehtävän saaminen työelämässä ennen valmistumista ammattitutkinnosta olisi ollut todennäköisesti mahdotonta.

Myös työelämässä hankittu konkreetinen tietotaito on usein näkyvillä vapaaehtoistyössä. Esimerkiksi ryhmä Vaisala Oy:llä meteorologisia mittauslaitteita valmistavia insinöörejä rakensivat suunnistusta ja partiotaitokisoja varten gps-seurantaohjelmiston ja sähköisen kulunvalvontajärjestelmän, jolla rastimiehet voivat käyttää puhelimiaan lukeakseen minkä tahansa NFC-kortin tiedot ja siirtääkseen tiedon rastille saapumisesta reaaliajassa tilannekeskukseen.

4.3. Käytännön esimerkki: Haastattelussa Juha Mustonen

Haastattelimme Juha Mustosta, jotta saimme hyvän käytännön esimerkin siitä, kuinka voimme tuoda partiosta vapaaehtoistyön kautta osaamista työpaikoillemme ja myös vastavuoroisesti työpaikasta vapaaehtoistyön pariin. Juha on tällä hetkellä Gofore Oy:lla työsuhteessa. Haastattelu toteutetiin 11.9.2017.

Juha kertoo heti haastattelun alkuun, kuinka on saanut juuri samana päivänä antaa eteenpäin hienon tiedon ja lehdistötiedotteen siitä, kuinka Gofore Oy lähtee tukemaan Partion VBL (Value Based Leadership) hanketta ja koulutusta yrityskummin roolissa. Siinä yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla se, kuinka Juha on saanut vietyä partion kautta vapaaehtoistyön merkityksen työelämään. VBL:n ja Gofore Oy:n arvopohjaiset johtajuuden yhdistyvät luontevasti tilanteessa, joten on helppo tehdä yhteistyötä aiheesta. Tässä ollaan erityisen hyvässä tilanteessa sen suhteen, kuinka yhteistyö palvelee molemmista näkökulmista molempia. Vapaaehtoistyön merkitys työelämässä peilaa molempiin suuntiin.

“Oonhan mä sitä tossa jollekin naureskellut partiopiireissä, kun mä istun siellä Suomen Partiolaisten Yhteiskuntasuhteiden valiokunnassa kumppanuussuhteita edistämässä, että tavallaan kun aikaa ei tunnu millään riittävän kaikkeen niin pitää yhdistää työ ja harrastus.” naurahtaa Juha. Tässä Juha on kuitenkin täysin oikeassa, oikeastaan ihannetilanteessaan. Kun saadaan vapaaehtoistyöstä niin suuri hyöty, että se palvelee jo työelämässä ja niistä voidaan yhdistää harrastuksen miellyttävyys ja hyöty ollaan menossa oikeaan suuntaan. Onkin ilo huomata, kuinka Juha nauttii tällä hetkellä tilanteesta, jossa vapaaehtoistyön merkitys työelämässä on vastavuoroinen molempiin suuntiin.

Keskustelimme Juhan kanssa laajasti myös siitä, kuinka moni on myös osaaja omassa työssään ja pystyy hyödyntämään sitä partiossa. Esimerkkinä Juha osasi kertoa tarinan vuoden takaa kesältä. Juha toimi Roihun yhteistyöpäällikkönä (Finnjamboree Roihu järjestettiin 2016 kesällä, johon osallistui yli 15 000 partiolaista ympäri maailman). “Mulla oli kaksi nuorta naista siinä pesteissä, toinen valmistunut ympäristötekniikan insinööriksi ja toinen opiskelemassa, jotka neuvotteli Ekokemin kanssa koko jätehuollon Roihulle ja se oli valtava urakka siinä mielessä, että siihen sisältyi kaikki se logistiikka sekä osallistujien ohjeistaminen tilanteessa, jossa osa ei puhu englantia, suomea eikä ruotsia. Ja tavallaan, että miten niitä sitten erilaisilla symboleilla sitten hoidettiin sitä viestintää. Tossa suhteessa niinku mä istuskelin näiden tukena siinä kumppanuushommassa ja pääsi seuraamaan sivusta sitä, miten he ammatillisesti pysty hyödyntämään sen ja se oli upee keissi, iso juttu kuin mikä! Ja kyllä silloin suosittelin, että kannattaa tehdä LinkedIniin tästä tarina.”  Oman osaamisen sanoittaminen onkin hurjan tärkeää ja vasta hiljattain partiossakin huomattu voimavara, jota voitaisiin hyödyntää enemmän.

5. Yhteenveto

Lopuksi voimme todeta, että vapaaehtoistyö on yleistä ja sen merkitys yhteiskunnalle on suuri. Vapaaehtoistyötä tekevillä sen merkitys omalle urakehitykselle on suuri ja siihen käytetään yhä enemmän aikaa.

Vapaaehtoistyöstä ja harrastuksista saadun osaamisen merkityksen tunnustamiseen on alettu reagoimaan valtakunnallisella tasolla. Kovaa Osaamista-hanke on ensimmäinen askel kohti yhteiskuntaa, jossa opitaan yhä enemmän käytännön tekemisen ja työskentelyn kautta. Ammattikoulureformi siirtää ammatillisen koulutuksen painopistettä yhä enemmän työpaikoille ja kenties yhdistykset ja vapaaehtoisorganisaatioissakin voidaan tulevaisuudessa suorittaa työssäoppimista laajemmassa määrin.

Lähteet

Suomen Partiolaiset, Mikä partio on?, Luettu 22.9.2017, https://www.partio.fi/mika-partio-on

Eskola, A & Kurki, L. 2001. Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy.

Suomen Partiolaiset & Sitra, Kovaa osaamista harrastuksista ja vapaaehtoistoiminnasta, 2017
https://media.sitra.fi/2017/08/21140510/Kovaa_osaamista_harrastuksista_ja_vapaaehtoistoiminnasta.pdf

Kansallisareena, Vapaaehtoistyö Suomessa, 2015

http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf

Suomen Partiolaiset, toimita.partio.fi, luettu 30.9.2017

https://toiminta.partio.fi/dokumentit/pestikeskustelu