Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee, Valintojen maailma



Kirjoittanut: Jyri Lempinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittaneet: Jani Bieck(Helvetin viikko), Jyri Lempinen (Tunne lukkosi) ja Eetu Kamppuri (Helvetin viikko)

Johdanto

 

Itsensä johtaminen korostuu nykypäivän yrityskulttuureissa, sillä itseohjautuvuutta ja aloitteellisuutta, jopa tietyn tyyppistä sisäistä yrittäjyyttä vaaditaan työntekijöiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu luo opiskeluympäristönä todella avoimet mahdollisuudet suorittaa opintojaan. Tässä Proakatemia kulkee vielä vapaamman toiminnan tietä. Tästä johtuen itsensä johtaminen ja varsinkin siihen liittyvät ongelmat ovat päivittäin pinnalla. Varsinkin omassa tiimissämme on menneen vuoden aikana ilmennyt välillä jopa vakaviakin haasteita liittyen omaan henkilökohtaisen elämän aikatauluttamiseen ja fyysiseen jaksamiseen, sekä unen määrään. Halusimme teosten pohjalta hakea itsellemme käytännön työkaluja itsensä johtamiseen, sekä avata niitä lukijalle mahdollisimman hyvin. Keskitymme avaamaan Erik Bertrand Larssenin kehittämän helvetinviikon päivä kerrallaan mahdollisimman laajasti, sekä haastaa lukijaa kokeilemaan rohkeasti tätä mielenkiintoista matkaa kohti oman itsensä kehittämistä.

Kimmo Takasen teos Tunne Lukkosi oli toinen merkittävä lähde ajatuksillemme tässä esseessä. Lapsesta asti ihminen oppii tuntemaan vanhempien kautta erilaisia tunnelukkoja. Ihminen oppii katsomaan omaa elämäänsä erilaisten linssien läpi. Tunnelukot ohjaavat käyttäytymistä ja periytyvät. Kirja opastaa ihmistä purkamaan tunnelukkoja ja vanhoja haitallisia toimintamalleja. Vapauttamaan ihmisen potentiaalia ja opettaa ihmistä nauttimaan elämästä. Toivottavasti pystymme rohkaisemaan lukijoita pohtimaan omia tunnelukkoja ja paneutumaan omiin huonoihin ja hyviin puoliin. Menestyvä ihminen tuntee itsensä ja pyrkii muuttamaan toimintaa.

 

 

Tunnelukot

 

Tunnelukot ohjaavat meitä joka päiväisessä elämässämme ja ne ovat usein lapsuudesta opittuja asioita. Vanhempien käyttäytyminen heidän parisuhteessaan antaa pienille kehittyville lapsille mallia omien toimintatapojen kautta. Vanhempien arvomaailma siirtyy aina vanhemmilta lapsille. Voit omistaa moniakin tunnelukkoja. Tunnelukoissahan ei ole mitään väärää ja niitä saa ihmisellä olla. On hyvin inhimillistä, että joillakin on enemmän tunnelukkoja verrattuna muihin ja kaikki ovat erilaisia. Tunnelukoista eroon pääseminen saattaa kuitenkin tuoda moneen tekemiseen lisäpuhtia ja omien rajojen rikkominen saattaa helpottua.

Teimme testin netissä, mistä saa selville montako lukkoa sinulla saattaa olla. Huomasimme toki, että nykyisten elämäntilanteiden takia testissä saattaa huomata sellaisia virheitä, mitkä normaalisti eivät toteudu, joten ei sekään aivan aukoton ole. Huomasimme erilaisia piirteitä ja lukkoja, myös oman tiimimme jäsenistössä. Sanana lukko vaikuttaa vahvalta ja erittäin negatiiviselta, emme missään nimessä halua asettaa ketään ala-arvoisempaan rooliin sen takia, että omistaisikin lukkoja. Lukkoja kannattaakin tarkastella yksilöllisesti, eikä ryhmässä. Itsensä johtamisessa niiden tiedostamisesta on todennäköisesti hyötyä. Pystyt panostamaan niihin asioihin, mitkä tulevat vastaan esimerkiksi joka päiväisessä elämässä, ja pienillä muutoksilla muuttamaan koko käyttäytymistä ja toimintaa itsellesi parempaan suuntaan. Tunnelukot saattavat ohjata myös parisuhde elämääsi voimakkaasti. Saatat etsiä itsellesi toisesta ihmisestä täytettä. Jokin asia, mikä sinulta puuttuu saattaa löytyä jostakin muusta ihmisestä. Nostamme ylös mielestämme näkyvimmät lukot meidän tiimissämme. (Kimmo Takanen, 2011)

 

 

Vaativuus

Vaativuus saattaa esiintyä ihmisessä ja hänen omassa suoriutumisessa voimakkaasti esimerkiksi silloin, kun on kyse työnjäljestä. Saatat vaatia itseltäsi sellaista työn tasoa, mihin on äärettömän haastavaa päästä ja työnjälki on usein erinomaista. Tunnelukko saattaa aiheuttaa työn venymisen ja erilaiset aikataulut saattavat venyä sinun oman vaativuutesi takia. Pajatilanteissa, usein ihaillaan työn jälkeä, mutta totuus taustalla on hyvin pitkässä työajassa ja tällöin toiminta on tehotonta. Tyypillisintä vaativuus-tunnelukon omaavalle on, että hän vaatii myös kohtuuttoman kovaa työnjälkeä muilta. Työtoveri tekee työn kunnolla, mutta saattaa silti kuulla, ettei se riitä.

Vaativuuden tunnelukolle ominaista on kaveripiiristä etäytyminen oman täydellisyytensä tavoittelemiseksi ja hän ei välttämättä osaa nauttia elämästään, kuten muut. (http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label13, luettu 3.5.2018, klo 23)

 

 

Ulkopuolisuus

 

Saatat ulkopuolisuuden tunnelukon omaavana jättää esittäytymästä muille ja tunnet itsesi ulkopuoliseksi keskusteluissa, sekä tunnet ettet kuuluisi porukkaan. Yhteenkuuluvuus saattaa olla pidempi prosessi ja ihmisiin voi olla haasteellisempi luottaa. Saatat asettaa itsesi eriarvoiseen asemaan muiden kanssa. Ulkopuolisuus saattaa näkyä esimerkiksi, kun saavut uuteen kaupunkiin ja vaikkapa uuteen opiskeluympäristöön, missä on paljon erilaisia ihmisiä. Joudut automaattisesti omalle stressialueellesi ja siitä voi olla vaikea päästä ylitse tai ainakin hidastaa kontaktien ottoa. Tuntuu, että muut toimivat omissa jutuissaan ja yksikään niistä ei tunnu omalle. Tunnelukkoa purkaessa voit huomat, kuinka ovet alkavat avautua edessäsi ja ymmärrät etteivät eteen tulevat sosiaaliset tilanteet tunnukaan niin vaikeilta. Pystyt antamaan itsestäsi paljon enemmän, tukemaan kavereita ja onnistumaan projekteissasi. (http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label13, luettu 3.5.2018, klo 23)

 

 

Epäonnistuminen

 

Pelkäät lähteä tekemään uusia asioita ja pysyt helposti omalla mukavuusalueellasi. Käytät vain omia vahvuuksiasi ja teet sinulle helppoja tehtäviä, missä tiedät onnistuvasi. Hyppy tuntemattomaan on aivan vieras käsite ja olet varautuvainen vastaan tulevien haasteiden suhteen. Jätät mieluummin tekemättä kuin tekisit. Pelko epäonnistua ajaa kehittymättömyyteen ja poljet paikallasi. Huomaat jossain vaiheessa katuvasi asioita, mitä olet jättänyt tekemättä. Hyväksyt tämän ja jatkat samoja vanhoja raameja. Tunne saattaa esiintyä erilaisina elämäntilanne kriiseinä ja tavallisia ovat täysien kymmenien täyttyminen. Kannattaa pyrkiä avaamaan lukkoasi ja tunnet enemmän onnistumisen tunteita, kun epäonnistumisen tunteita. Opit hallitsemaan tasapainoista elämää ja välität vähemmän epäonnistumisista. Elämä ei tunnukaan niin vaikealta ja opit nauttimaan olostasi. Annat itsellesi tilaa toteuttaa niitäkin asioita, mistä olet haaveillut. (http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label13, luettu 3.5.2018, klo 23)

 

 

Helvetinviikko omien lukkojen avaajana

 

Helvetinviikko on Erik Bertrand Larssenin armeijassa kokema kokonainen viikko, jonka tarkoituksena oli laittaa sotilaat niin koville, kuin mahdollista sekä henkisesti, että fyysisesti. Nimensä helvetinviikko se on saanut siksi, että jokainen veisi silloin itsensä äärirajoille ja jopa tämän yli. Tarkoituksena on oppia uusia puolia itsestään ja huomata mihin sitä ihminen voi oikeasti pystyä. Mennään siis pois sieltä omalta mukavuusalueelta suoraan sinne pahimmalle epämukavuusalueelle, jossa kehitystä voi aidosti tapahtua. Tarkoituksena on myös löytää uudenlaista nautintoa elämään ja oppia arvostamaan sitä mitä sinulta jo löytyy. Tätä armeijassa kokemaansa Larssen on lähtenyt viemään mentaalivalmennuksissaan käytäntöön niin arkeen, kuin työelämäänkin. Siellä monet meistä ovat asettuneet niin sanotulle ”turvavyöhykkeelle” eli mukavuusalueelle, jossa kehitystä on vaikea tapahtua ja annamme itsestämme vain sen 70-80 prosenttia maksimistamme. (Larssen 2015, 94.) Helvetinviikon aikana me tulemme oppimaan uusia tapoja toimia tehokkaammin ja alkaa nauttimaan elämästä uudella tavalla, löydät merkityksen elämällesi.

 

 

Itsensä johtamisen taito helvetinviikon aikana

 

”Helvetinviikon jälkeen kaikki tuntuu helpolta.” (Larssen 2015, 44) Vielä ei kuitenkaan olla tässä pisteessä, että voinemme juhlistaa viikon olevan takana. Onnistunut helvetinviikko vaatii meiltä jokaiselta itsensä johtamisen taitoa ja mielenlujuutta. On kuitenkin helpompaa sanoa, kuin tehdä. Täten onkin tärkeää, että olemme valmistautuneet parhaalla mahdollisella tavalla omaan viikkoomme. Silloin olemme asettaneet viikolle selkeät tavoitteet ja tarkoituksen, aikataulun ja suunnitelman sen toteuttamiseen. Larssen sanoo, että sinun kannattaa kirjoittaa kaikki ylös, jotta sinun ei tarvitse kaikkea pitää pääsi sisällä, vaan osaat kalenterista tai paperilta katsoa kuinka viikko etenee. Tulet kuitenkin menemään epämukavuusalueelle ja tekemään asioita toisin. Tulet heräämään ajoissa, menet nukkumaan ajoissa, syöt terveellisesti, liikut, olet tehokas ja pyhität aikaa perheellesi. Elät viikon ”täydellisesti” ja tasapaino kaikkien palasien välillä on olemassa.

On tärkeää, että sinulta löytyy aitoa sisäistä motivaatiota tämän viikon toteuttamiseen ja siihen, että haluat aidosti ja oikeasti pysyvää muutosta elämääsi. Viikko on kuitenkin vain lyhyt aika ja se toimiikin niin sanottuna herätyskellona tai lähtölaukauksena uudelle paremmalle ja merkityksekkäämmälle elämälle. Luovutaan niistä vanhoista huonoista tavoista, joita meille jokaiselle on päässyt muodostumaan ja korvataan ne uusilla paremmilla. Esimerkiksi se, että olet oikeasti läsnä kotona ollessasi ja käytät vähemmän puhelintasi, kun siihen ei ole tarvetta. Kuulostaa ehkä pieniltä muutoksilta, mutta pienistä asioista itsensä johtaminen kannattaakin aloittaa, ettei mene haukkaamaan liian isoa palaa kakkua ja tukehdu siihen.

 

 

Helvetinviikon jälkeen

 

Viikon jälkeen olet toivottavasti kokenut valaistumisen tunteen siitä, että asiat voi ja kannattaa oikeasti tehdä hieman eri tavalla siihen vanhaan mukavaan tyyliin verrattuna. Sen yhden viikon ajan oltuasi tehokas, läsnä perheesi kanssa ja elettyäsi terveellisemmin sinun on tärkeää pitää kiinni tästä muutoksesta. Helvetinviikkoa ei tarvitse siinä muodossaan jatkaa, koska se voisi mennä hieman suorittamisen puolelle, mutta tärkeää olisi muistaa nauttia elämästä ja tehdä oikeita valintoja, jotka kehittävät sinua. Sinun on tärkeää pitää kiinni tavoitteistasi, jotta elämäsi on merkityksellistä. Ole jokainen päivä parempi versio itsestäsi. Muista myös hyvinvointisi, äläkä laiminlyö sitä. Kun sinulle on helvetinviikon aikana löytynyt taas se niin sanottu kipinä tekemiseen, sinun on helpompaa johtaa itseäsi. Larssen elää itse niin, kuin jokainen päivä olisi hänen viimeisensä. Ehkä tämä ajatus voi toimia myös sinullakin ja sinun on helpompaa tehdä oikeita päivittäisiä valintoja. Valinnoistahan tässä on kyse ja valinnat vaativat mielenlujuutta eli itsensä johtamista. Menetkö aamulla lenkille vai nukutko pidempään? Syötkö roskaruokaa vai kokkaatko perheellesi terveellisen illallisen? Teetkö töitä, koska on pakko vai koska saat tehdä jotakin toivottavasti merkityksellistä? Kaikessa on siis lopulta kyse valinnoista.

 

 

Helvetti päivä päivältä

 

Kirjassaan Larssen jakaa helvetinviikkonsa konkreettisesti seitsemälle päivälle, jolla kullakin on oma teemansa:

  • Maanantai: Tavat
  • Tiistai: Keskittyminen ja moodi
  • Keskiviikko: Ajanhallinta
  • Torstai: Pois mukavuusalueelta
  • Perjantai: Lepo ja palautuminen
  • Lauantai: Sisäinen dialogi
  • Sunnuntai: Uusi näkökulma elämään

Seuraavaksi käsittelemme Larssenin helvetin viikon jokaista yksittäistä päivää ja niissä olevia teemoja.

 

Maanantai

 

Heti viikon alkuun maanantaina keskitytään tapoihin, niiden merkitykseen, ja siihen, miten haitallisia tapoja pystyisi muuttamaan. Tavat kertovat meistä todella paljon. Siksi Larssen aloittaa helvetinviikkonsa tapojen käsittelyllä. Ne vaikuttavat usein jopa huomaamattamme omaan suorituskykyymme. On myös tärkeää pohtia, miten suhtautuu omiin tapoihinsa.

Tavat ovat valintoja, joita teemme pääosin tiedostamatta. Ne ovat juurtuneet lukemattomien toistojen seurauksena niin syvälle selkärankaamme, ettei meidän tarvitse edes ajatella niitä. Monelle esimerkiksi arkiaamun rutiinit ovat melko toistuvia tapoja, ja mikäli rutiiniin tulee jonkunlainen muutos, tuntuu aamu heti hieman erilaiselta. Koska tavat ovat pääosin tiedostamattomia, emme pysty niihin vaikuttamaan, ellemme tietoisesti ala arvioimaan niitä. Larssen sanookin kehityksen alkavan siitä, että tulet tietoiseksi omista tavoistasi.

Jotta kehitys voi jatkua, tulee tapoihin tehdä muutos. Kuten aikaisemmin sanottiin tavat ovat syvälle juurtuneita valintoja, joten niiden muuttaminen ei ole helppoa. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat tietoiset päätökset. Jos olet esimerkiksi tottunut torkuttamaan herätyskelloa joka aamu vähintään kolmesti, ja haluaisit muuttaa tapaasi ja pystyä nousemaan heti ensimmäiseen herätykseen, tulee sinun tehdä tietoinen valinta. Ei yksi, kaksi, eikä vain kolmeakaan kertaa. Sinun tulee tehdä tietoisia päätöksiä välittömästä sängystä nousemisesta niin monta kertaa, kunnes huomaat, ettet teekään sitä enää tietoisesti. Joitakin tapoja on toki vaikeampi muuttaa, mutta kaikki tavat ovat kuitenkin muutettavissa.

Konkreettisin keino aloittaa taparemontti on kartoittaa omat tapansa. Tämä auttaa tekemään tietoisia valintoja tapojen muuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioit omia tapojasi, mitkä ovat hyviä, mitkä huonoja. Voit lisäksi myös kartoittaa tapoja, joista haluat mahdollisesti luopua. Tavoitteena on omaksua uusia, parempia tapoja ja täten parantaa suorituskykyä (Larssen, 2015, 110-131).

 

Tiistai

 

Viikon toisena päivänä, tiistaina, keskitytään moodiin ja keskittymiseen. Tätä teemaa kantava kysymys kuuluukin: millainen olet parhaimpien suoritustesi aikana? Mikä on huippumoodisi? Millainen taas olet, kun lepäät kaikista tehokkaimmin?

On tärkeää oppia, miten moodia ja keskittymistä tulee säädellä ja vaihtaa. Ihminen pystyy tekemään sen myös yllättävän nopeasti, kun sitä vain tietoisesti harjoittelee. Esimerkkinä voisivat toimia palloilulajien maalivahdit: helpon maalin päästettyään kupolissa kiehuu, mutta pää pitää pystyä nollaamaan seuraavaan tilanteeseen mennessä. Tätä maalivahdit pääsevätkin harjoittelemaan tuhansia suorituksia tehdessään. Moodin vaihtamisen idea toimii muualla elämässäkin. Sitä vain ei välttämättä tule harjoitelleeksi niin usein kuin esimerkiksi maalivahdit.

Pohjimmiltaan moodin hallinnassa on siis kyse tunteiden hallinnasta. Jotta pystyisit pysymään toimintakykyisenä, tulee sinun pystyä hallita tunteitasi tilanteen niin vaatiessa. Hallitakseen tunteitaan on hyvä käydä tiettyjä tilanteita etukäteen läpi, jotta tilanteessa voisi käytännössä kokea jo olleensa siellä ja tuntea itsensä valmiimmaksi.

Keskittymiselle tärkeänä ominaispiirteenä Larssen esittelee kyvyn hoitaa mahdollisuuksien mukaan yksi asia kerrallaan, sillä jos häiriöille antaa liikaa valtaa ja huomiota, ei tekemisessä loppujen lopuksi ole päätä eikä häntää. Useilla ihmisillä on kuitenkin valtaosan ajastaan mahdollisuus keskittyneeseen toimintaan. Keskittyminen lähtee kuitenkin oman itsensä toiminnasta ympäristö tukiessa mahdollisuutta keskittymiseen (Larssen, 2015, 133-151).

 

Keskiviikko

 

Keskiviikkona keskitytään ajanhallintaan. Kokoajan nopeammaksi, vaihtelevammaksi ja ”livemmäksi” muuttuvassa maailmassa ajanhallinnan tärkeys korostuu jatkuvasti. Se myös vaikeutuu. Käsitellessään ajanhallintaa Larssen korostaa suunnitelmallisuutta. Päivämme ovat kuitenkin loppujen lopuksi tietty määrä aikaa, jonka puitteissa täytyy tehdä tiettyjä asioita.

Larssenin mukaan ajanhallinnan onnistuminen on jälleen kerran omasta itsestä, ”korvien välistä”, kiinni. Usein monet stressaantuvat juurikin siksi, että itse hankkivat itselleen liikaa töitä ja tekemistä niille varattuun aikaan nähden. Usein ajanhallinnan ongelmat johtuvat siitä, että tehtävää olisi paljon, mutta tehtäviä asioita ei kuitenkaan osata nimetä. Tehtävä ovat vain harmaa pilvi, josta ei saa minkäänlaista otetta. Tämä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mihin eri ihmiset reagoivat eri tavoin. Yhdeksi tehokkaaksi työkaluksi aiheutunutta stressiä vastaan Larssen esittää pysähtymisen. Hän on itse saanut kehitettyä siitä itselleen tavan, joten se on hänelle jo helpompaa. Pysähtyminen auttaa ottamaan kiinni kokonaiskuvasta ja antaa aikaa käsitellä stressiä ja niitä asioita, mitkä aiheuttavat sen. Larssen ei nyt puhu mistään henkisestä ajatuksen voimalla tehtävästä pysähtymisestä, vaan aivan konkreettisesta pysähtymisestä. Pitäisi siis lopettaa se, mitä on juuri tekemässä, kun stressi painaa pahiten päälle.

Toisena ajanhallinnan työkaluna Larssen kertoo itsekin käyttävänsä to-do -listaa. Kun tehtävät on kirjoitettu paperille ja ne voi konkreettisesti viivata yli, on niiden suorittamisessa taas lisää arvoa, ja tiedät mitä olet tehnyt ja mitä on vielä tekemättä. Pystyt myös arvioimaan tehtäviin käyttämääsi aikaa ja täten edelleen tehostaa ajanhallintaasi (Larssen, 2015, 153-186).

 

Torstai

 

Torstain Larssen esittelee helvetinviikon rankimpana, vaativimpana päivänä. Silloin poistutaan mukavuusalueelta. Päivän teemana on testata ja venyttää omia rajojasi. Tämä on korvaamatonta tietoa itsellesi itsestäsi. Omalla epämukavuusalueella oleminen on melko ainutlaatuinen tunne. Epämukavuusalueella oleminen opettaa asettamaan pieniä välitavoitteita selvitäkseen rankoista tehtävistä. Larssen haastaa olemaan torstaina puolitoista vuorokautta nukkumatta. Tämä auttaa varmasti jokaista pääsemään epämukavuusalueelle. Näin löydät omat rajasi ja pystyt koettelemaan niitä. Opit tietämään, että kuinka pitkälle pystyt itseäsi venyttämään.

Usein ihmiset pystyvät paljon parempaan, kuin tietävätkään. Tämä johtuu pohjimmiltaan juuri siitä, että epämukavuusalueelle ei uskalleta tarpeeksi siirtyä. Torstain on tarkoitus ilmentää tätä piilevää potentiaalia. Jälleen päästään siihen pisteeseen, kun oma pää ratkaisee. Kun torstain tunnit alkavat tuntua fyysisesti rankoilta, henkiset seikat ratkaisevat sen, miten jaksaa. Epämukavia tilanteita tulisi ennemmin syleillä, kuin pelätä. Loppujen lopuksi olet juuri siellä, missä pitääkin! Tämä vaatii pelon voittamista, ja pelko voitetaan rohkeudella. Pelko ja rohkeus ovatkin torstain avainsanat. Rohkeudella Larssen tarkoittaa sisäistä voimaa tehdä asioita, joita todellisuudessa muuten välttäisi. Larssen myös haastaa kohtaamaan jonkin pitkäaikaisen pelon torstaina aikana. Hän myös muistuttaa, että rankan tehtävän takana odottaa sen onnistuessa suunnaton onnistumisen tuottama mielihyvä. Rohkeudella pelon kautta kohti onnistumista (Larssen,2015, 188-200)!

 

Perjantai

 

Perjantai onkin sitten levon ja palautumisen päivä. Tänään harjoitellaan tehokkaan, säännöllisen levon ja palautumisen työkaluja.

Levon merkitystä usein aliarvioidaan. Levossa tapahtuu kuitenkin palautuminen, oppiminen ja henkisten voimien kerääminen. Päästäkseen huipulle, tulee Larssenin mukaan levätä tietoisesti ja tehokkaasti, vaikka työntekoa vaaditaan paljon. Levon määrän tarve on kuitenkin toki yksilöllistä, ja oikea levon ja työn suhde tulee jokaisen löytää itse. Tärkeintä on, että lepää.

Larssen esittelee tehokkaaksi lepäämisen työkaluksi meditoinnin. Hän kehottaa pitämään perjantaina meditointitauon kerran tunnissa. Meditoidessa ei ole tarkoitus nukkua, vaan laskea tietoisesti vireystasoa. Tärkeää olisi löytää paikka, jossa ei olisi häiriötä. Larssen esittelee kirjassaan kaksi meditointimenetelmää:

  • Freudin avainnippu

Yksinkertaisuudessaan tässä harjoituksessa on tarkoitus yrittää vaipua uneen avainnippu kädessä. Kun kehonhallinta katoaa ja olet aivan nukahtamaisillasi, avainnippu putoaa ja säpsähdät hereille. Olet juuri saanut sopivan rauhoittumishetken.

  • Bertrandin lepohetki

Tässä harjoituksessa on tarkoitus käydä ajatuksen tasolla läpi lihakset, aistit, ilo ja unelma. Tämän jälkeen olisi vielä tarkoitus yrittää vain olla (Larssen, 2015, 201-213).

 

Lauantai

 

Lauantaista olisi tarkoitus tulla niin sanottu ”happy day”. Tarkoitus olisi ajatella vain myönteisesti käytännössä kaikesta, maailmasta, ihmisistä ja itsestään. Tällä pyritään siihen, että huomattaisiin, kuinka valtava vaikutus ajattelutavalla on tunteisiin. Ajattelemalla hyviä asioita saataisiin aikaan hyviä tunteita, jotka taas johtavat hyviin tekoihin.

Ihminen käy jatkuvasti sisäistä dialogia itsensä kanssa. Ottamalla tietoisesti siäisen dialoginsa haltuun, pystyy ihminen vaikuttamaan merkittävästi omaan suorituskykyynsä. Sisäinen dialogi liittyy vahvasti maanantaina käsiteltyihin tapoihin. Larssen kysyykin, mitä ajattelet ensimmäisenä aamulla herätessäsi? Jospa voisit sisäisen dialogin keinoin vaikuttamaan omaan asennoitumiseesi jo heti aamusta. Näin saat pelkällä ajatuksella aikaan muutoksen elämässäsi (Larssen, 2015, 214-241).

 

Sunnuntai

 

Sunnuntaina on tarkoitus ottaa uutta näkökulmaa elämään viimeisen viikon kokemusten perusteella. Mitään ihmeellistä ei tarvitse tehdä, ajatella vain. Muuten voi vapaasti nauttia saavutuksestaan ja helvetinviikon läpäisystä. On tärkeää myös jakaa tuntemuksiaan, sillä siten niitä on itsekin helpompi arvioida ja käsitellä. Helvetinviikon jälkeen opit luultavasti myös arvostamaan enemmän elämän pieniä asioita. Larssen itse kertoi oppineensa leirillä Pohjois-Norjassa arvostamaan esimerkiksi poutasäätä (Larssen, 2015, 242-248).

 

 

Ajatuksia

 

Loppujen lopuksi tunnelukoissa ja itsensä johtamisessa on kyse meistä itsestämme. On meidän oma valintamme, mitä valintoja teemme. Mukavuusalueella on nimensä mukaisesti mukava olla, mutta siellä on vaikeaa kehittyä ja saada onnistumisen tunteita. Jokaisen itseään arvostavan ihmisen kuuluisi kuitenkin mielestämme elää juurikin näitä hetkiä varten ja, siksi tekee todella hyvää välillä poistua sieltä omasta kuplastaan. Itse kirjoittaneilla koettiin omasta kuplasta poistumista jo tätä esseetä tehdessä. Aikataulu oli tiukka, yöunet jäivät vähiin, ärsytti ja teki mieli luovuttaa. Kaikesta huolimatta ylitimme itsemme ja pääsimme tavoitteeseen yhdessä tekemällä.

 

Lähteet:

Takanen, K. 2015. Tunne lukkosi. E-kirja.

http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label13,

 

Larssen, E. 2015. Helvetinviikko. Bazar. Ruotsi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close