Tämä essee on kirjoitettu mielenkiinnosta työhyvinvointiin. Esseessä tutkitaan työhyvinvointia, ja sitä miten oikeanlainen puhdas ravinto vaikuttaa työhyvinvointiin. Esseen tarkoituksena on saada lukija ymmärtämään puhtaan ravinnon merkityksen työhyvinvoinnissa. Esseen kirjoittavat ovat Henri Roivas sekä Maria Välimäki

Työhyvinvoinnin tekijät

Työhyvinvoinnin huomioiminen kasvaa koko ajan ja yrityksistä on tullut enemmän läpinäkyviä. Asiakkaat kiinnittävät huomiota myös työntekijöihin ja työntekijät ovat yksi yrityksen lisäarvoa tuova tekijä.  Työhyvinvointi on yrityksille tärkeä asia, sillä se on myös yksi menestymisen mittareista. Mitä paremmin työntekijät jaksavat, sitä paremmin ja keskittyneesti työntekijät tekevät työnsä. Kun yritys on halukas kehittämään ja ylläpitämään työhyvinvointia, auttaa se kokonaisvaltaiseen yksilön hyvinvointiin. Vaikka yrityksen kulttuurilla on paljon merkitystä, vaikuttavat myös yksilön elämäntavat työhyvinvointiin. Työntekijät kantavat vastuun omasta hyvinvoinnistaan, ja sitä kautta auttavat myös työyhteisöä voimaan hyvin.

Seuraavassa kuvassa näemme mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin:

Kuva 1. (decentum.fi)

Työpaikoilla on tärkeää miettiä miten työhyvinvointia voi edistää. Kuvassa 1. löytyy eri osa-alueita, joiden avulla työhyvinvointia voidaan edistää. Organisaatio tasolla olisi tärkeää, että toiminta olisi tavoitteellista, joustavaa, jatkuvasti kehittyvää toimivalla työympäristöllä. Johtamisen tulisi olla osallistuvaa ja kannustavaa. Työyhteisön olisi hyvä olla avointa ja toimivaa, jossa pätee yhteiset pelisäännöt. Työhön tulisi saada vaikuttaa ja siitä tulisi oppia asioita.  Ihmiset voidaan ottaa mukaan kehittämään työhyvinvointia. Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella työtä tekevällä, ei vain esimerkiksi henkilöstöjohtajalla. Jokainen meistä voi vaikuttaa työpaikalla omien valintojensa kautta työhyvinvointiin.

Kuvan 1. kohdassa 5. Minä itse esiintyy yksilöön vaikuttavia tekijöitä. Yksilöön vaikuttavat tekijät voidaan ajatella kulmakiveksi, josta työhyvinvointi lähtee. Psykologinen pääoma ja turvallisuus ovat hyvin tärkeitä teemoja työhyvinvoinnissa. Se on psyykkisen hyvinvoinnin lähtökohta. Fyysisen hyvinvoinnin lähtökohtina toimii ravinto ja liikunta. Psyykkinen hyvinvointi ja fyysinen hyvinvointi ovat kuitenkin yhteyksissä toisiinsa. Mikäli jokin osa-alue hyvinvointiin liittyen sakkaa, se voi vaikuttaa kokonaisuuteen. Kun esimerkiksi ruokavalio on huonolla mallilla, se voi vaikuttaa suurestikin jaksamiseen, joka taas vaikuttaa mielialaan ja siihen, että ei koe itseään kykeneväksi suorittamaan tehtäviään.

Työkyvyttömyys

Työhyvinvointi ei ole hyvinvointia, mikäli yksilö on sairas. Työtä tekevän yksilön tulee olla terve, jotta hän pystyy tekemään työnsä. Työelämässä esiintyy kuitenkin sairauksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Keskeiset enneaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairausryhmät ovat mielenterveyden häiriöt (mm. depressio), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit (Laitinen 2004). Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan vähän päälle 50- vuotiaina. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista kärsii mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat alkavat yleistyä jo nuorella iällä.

Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin

Suomalaisten keskeisiä elintapapulmia ovat lihavuuden yleistyminen kulutukseen nähden liiallisen energiansaannin seurauksena ja alkoholin tasaisesti lisääntyvä käyttö. Erityisesti nuorten naisten ruokavalion laatua heikentää runsas sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutus. Kun ruokavalio sisältää paljon sokeria, ei vitamiinien saannin kannalta keskeisiä ruokia ole ja näin terveyttä suojaavien ravintotekijöiden saanti on vähäistä (Laitinen 2004). Myös ruokatuotanto vaikuttaa vahvasti. Monet ruuat valmistetaan niin, että niissä on hyvin vähän ravintoaineita. Karjaeläimille syötetään antibiootteja ja ne kulkeutuvat lopuksi ihmisen elimistöön. Puhdasta ruokaa voi olla hankalaa saada.

Yksi työhyvinvointia edistävistä kokonaisuuksista on ravinto. Oikeanlainen ravinto voidaan katsoa terveyttä tukevaksi elintavaksi, joka vaikuttaa työhyvinvointiin. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, mielen vireyteen, painonhallintaan sekä moneen muuhun hyvinvointiin vaikuttavaan tekijään. Ruokailutottumuksien muuttaminen voi olla hankalaa, mutta jos työyhteisössä otetaan suunnaksi esimerkiksi käydä yhdessä ravinto rikkaalla lounastauolla, lisää se työhyvinvoinnin kasvua. Jos taas työkulttuuriin on jäänyt tapa pikaruuasta, vaikuttaa se heti vireys tasoon ja yksilön terveyteen.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ei ole ainoastaan työnantajan vastuulla, vaan jokaisen tuleekin katsoa itseään peiliin punnitessaan omaa hyvinvointiaan. Pirjo Saarnian kirjoittamassa kirjassa Syö oikein, sammuta tulehdus kerrotaan lähes meitä kaikkia koskettavista asioista. Kirjassa kerrotaan matala-asteisesta tulehduksesta, mitä esiintyy toisilla vahvempana ja toisilla heikompana. Tulehdus saattaa jyllätä elimistössäsi siitä huomaamatta, että syöt ja elät omasta mielestäsi terveellisesti (Saarnia 2019, 12). Tästä syystä onkin erityisen tärkeää tarkkailla omaa kehoaan säännöllisin väliajoin. Usein matala-asteiseen tulehdukseen liittyy keskivartaloylipaino, mutta ei kuitenkaan aina. Myös hoikan ihmisen kehoon voi syntyä voimakasta tulehdustilaa (Saarnia 2019, 13).

Olen koko nuoruusikäni pystynyt syömään kuinka paljon tahansa ja mitä tahansa näkemättä mitään ulkoista muutosta kehossani. Tähän on kuitenkin tullut muutos, mikä ei itsessään tietenkään tarkoita sairastumista, kyseessä luultavasti on vain ruoansulatuksen hidastuminen iän myötä. Olen kuitenkin huomannut sen mitä Saarnia kirjassansakin toteaa. Jos suoliston limakalvo on liiaksi läpäisevä tai siellä vallitsee vääränlainen mikrobisto, eivät kaikki aiemmin sopineet ruoka-aineet enää sovikaan (Saarnia 2019, 53). Elimistöllesi sopimattoman ruoan nauttiminen saattaakin aiheuttaa monia haittavaikutuksia, kuten ummetusta, kramppailua, väsymystä, kipuja tai turvotusta. Tästä syystä oman kehon tarkkaileminen säännöllisin väliajoin auttaa sinua hahmottamaan, mitä kannattaa syödä, ja mitä taas ei kannata.

Syö terveellisesti ja voi hyvin

Jotta työhyvinvointisi pysyy hyvällä tasolla, tulee sinun keskittyä siihen mitä syöt ja miten elimistösi sulattaa syömäsi ruoan. Saarnia ohjeistaa lisäämään tulehdusta hillitseviä ruoka-aineita ruokavalioon, näitä ovat esimerkiksi marjat, valkosipuli, rasvainen kala ja kurkuma (Saarnia 2019, 73). Olen itse kokeillut näiden ruoka-aineiden sulauttamista ruokavaliooni. Muun muassa aamupalalla teen runsas rasvaisen pekonimunakkaan sijasta terveellisen ruisleivän kasviksilla ja fruitien, johon lisään runsaasti marjoja, mitkä sisältävät runsaasti tulehdusta ehkäiseviä tekijöitä. Muita Saarnialta oppimiani ohjeita, joita olen vienyt käytäntöön olivat ruoan valmistaminen miedolla lämmöllä, ja sen paistaminen kuumuutta kestävillä rasvoilla, kuten oliivi- ja avokadoöljyllä. Painoni on myös noussut omasta mielestäni merkittävästi vimeisen vuoden aikana ja Saarnia kertookin että jo viiden prosentin painonpudotus alentaa merkittävästi tulehdusarvoja (Saarnia 2019, 73).

Olen huomannut merkittäviä eroja fyysisen jaksamisen ja ajattelun suhteen muutettuani ruokailutottumuksiani enemmän tulehdusta ehkäiseväksi. Terveellisen aamupalan nauttimisen jälkeen, herääminen päivän askareisiin tapahtuu todella paljon nopeammin, kuin mitä se aikaisemmin oli. Myöskin säännöllinen ruokailu on auttanut pitämään yleisen virkeystilan loistavalla tasolla koko työpäivän ajan. Lounaan raskaiden annoskokojen ja epäterveellisten raaka-ainevalintojen muuttaminen kevyemmiksi ja terveellisemmiksi on auttanut myös selkeästi elimistöäni voimaan paremmin. Saarniakin totesi kirjassaan että ei haittaa, jos kerran kuukaudessa nauttii raskaan buffetlounaan tai vaikka runsasrasvaisen burger aterian. Olen samaa mieltä Saarnian kanssa. Pyrkimykseni onkin saada ruokailutottumukseni muutettua osaksi arkipäiväistä ajatteluani, kuitenkin sallien yhden niin sanotun karkkipäivän viikossa.

Terveelliset elämäntavat kunniaan

Olen sitä mieltä että positiivinen elämänasenne ja säännöllinen urheilu terveellisen ruokavalion kanssa ovat hyvinvoivan kehon ja mielen salaisuus. Nykymaailma kuitenkin tarjoaa meille tajuttoman suuren määrän houkutuksia, jotka ohjaavat meitä väärille teille terveytemme suhteen. Säännöllisen liikunnan tiedetään edistävän terveyttä ja tukevan painonhallintaa (Saarnia 2019, 127). Olen luvattoman paljon joustanut säännöllisestä liikunnasta viimeisen parin vuoden aikana. Ja en yhtään ihmettele että se on myös näkynyt kehossani epämieluisalla tavalla. Terveytesi kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää liikkua säännöllisesti ja muistaa myös levätä.

Syö oikein, sammuta tulehdus kirjassa Saarnia kertoo maailman terveystilastojen johtavan Okinawan kansan ruokailu- ja elämäntapa tottumuksista. Perinteistä ruokavaliota noudattavalla väestöllä ei juurikaan tunneta sydänsairauksia, verenpainetautia, diabetestä, syöpäsairauksia eikä ylipainoa (Saarnia 2019, 130). Tämä johtuu terveellisestä tulehdusta ehkäisevästä ruokavaliosta ja kansan positiivisista elämäntavoista, jossa yhteisöllisyys on suuressa osassa.

Oman hyvinvoinnin lisääminen ei oikeastaan ole niin vaikeaa kuin olet sen ajatellut olevan. Mikäli et nyt liiku säännöllisesti, voit aloittaa vaikka viidentoista minuutin päivittäisellä juoksulenkillä. Jos aamupalasi koostuu rasvaisista munakkaista ja kupista kahvia, voit aloittaa vaikka jo sillä että syöt pari ruisleipää kasvistäytteillä jonka kylkeen syöt kourallisen marjoja. Uskon sinun huomaavan eron vireystilassasi jo heti ensimmäisen terveellisen annoksen jälkeen. Muista myös levätä, ja tästä syystä suosittelenkin laittamaan puhelimen kiinni jo tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta mielesi pääsee virittymään unta varten. Nyt voit sulkea silmäsi ja herätessäsi pääset aloittamaan uuden terveellisemmän ja onnellisen elämän.

Lähteet:

http://docendum.fi/tyohyvinvoinnin-tekijat/

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00109&p_haku=hoitosuositus

Saarnia P. 2019. Syö oikein, Sammuta tulehdus. Helsinki WSOY