Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Tutkimusmenetelmät



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluessee: Aino Luuppala, Kaisa Mäkinen ja Katariina Räisänen

 

SISÄLLYS

1     JOHDANTO

2     EMPIIRINEN TUTKIMUS

3     KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

3.1   Kvalitatiivinen tutkimus

3.2   Kvantitatiivinen tutkimus

4     PERUSTUTKIMUS JA SOVELTAVA TUTKIMUS

4.1   Perustutkimus

4.2   Soveltava tutkimus

5     TUTKIMUKSEN EETTISET PERIAATTEET

6     LOPETUS

LÄHTEET

 

1       JOHDANTO

 

 

Kun opinnäytetyön kirjoittamisen aloitus alkaa vähitellen olemaan ajankohtaista, on hyvä palauttaa mieleen erilaiset tutkimusmenetelmät ja –aineistot. Vaikka opinnäytetyössä ei edellytetä tutkimuksen toteuttamista, on se luultavasti monelle looginen vaihtoehto tai välttämätön opinnäytetyön toteuttamiseksi. Tässä soluesseessä haluammekin esitellä yksinkertaisesti erilaiset tutkimusmenetelmä ja niiden käyttötarkoitukset. Pohdimme myös, mitä on tärkeää huomioida tutkimusta suunnitellessa ja toteuttaessa.

 

Tutkimuksella tarkoitetaan järjestelmällistä sekä tieteellistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi (Nurmi 2004). Usein opinnäytetyössä halutaankin selvittää jokin asia, esimerkiksi toimivin keino yrityksen asiakkaiden saavuttamiseksi, työntekijöiden tyytyväisyys työympäristöön tai jokin muu. Kun opinnäytetyössä käsitellään tutkimuksen vaativaa ongelmaa, tulee muistaa tutkimuksen oleva yksi tärkeimmistä työn osuuksista. Jos opinnäytetyö pohjautuu tutkimusten tulosten analysointiin ja ratkaisujen esittämiseen, on ensisijaisen tärkeää, että tutkimus on toteutettu luotettavasti, huolellisesti ja laadukkaasti.

 

Koska tutkimusmenetelmiä on useita, on vaikeaa sanoa mikä olisi yleispätevästi paras. Kun tietää, mitä aihetta tutkii, on helpompi myös lähteä kartoittamaan tutkimustyylejä, jotta löytää parhaan. Kun muistelee esimerkiksi pinkkuhaastettamme, jossa toteutimme Totalina erään tutkimuksen, ongelmaksi muodostui se, että emme ehkä ymmärtäneet tai tajunneet kuinka tärkeää eri tutkimusmenetelmiin perehtyminen olisi tutkimuksen onnistumisen kannalta ollut. Opinnäytetyötä tehdessä kannattaa siis käyttää aikaa huolelliseen tutkimusmenetelmän valintaan, jos siis tutkimuksen aikoo tehdä.

 

Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilla (Ohje opinnäytetyön tekemiseen 2013) kerrotaan opinnäytetyöllä olevan aina jokin tutkiva, kehittävä tai selvittävä tavoite. Tutkimuksen teko ei siis ole välttämätöntä. Lisäksi TAMKin sivuilla (Ohje opinnäytetyön tekemiseen 2013) mainitaan opinnäytetyön tarkoituksen tarkoittavan asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tehtäviä konkreettisia toimenpiteitä, tavoite voi olla esimerkiksi työpaikan uuden henkilökunnan perehdyttämiskäytänteiden kehittäminen ja opinnäytetyön tarkoitus esimerkiksi perehdytyskansion laatiminen tai perehdytyskäytäntöjen selvittäminen. Meidän opinnäytetyön tulisikin siis olla käytännönläheinen.

 

Tieteelliset tutkimusmenetelmät jaetaan usein laadullisiin ja määrällisiin. Laadullisessa tutkimuksessa, nimensä mukaisesti, aineiston laatu korostuu määrän rinnalla, ja aineistot (esimerkiksi haastattelut) ovat usein pienempiä. Laadullisella tutkimuksella etsitään usein vastausta kysymyksiin ”miksi” ja ”miten”. Puolestaan määrällisessä tutkimuksessa aineistot ovat laajoja ja perustuvat numeroihin, vastaten yleensä kysymyksiin ”kuinka suuri” (esimerkiksi todennäköisyys) tai ”montako”. Tutkimusmenetelmiä ei voi pisteyttää, vaan menetelmän paremmuuden ratkaisee tutkimuskysymykset. Yleensä sovelletaan sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. (Tutkijan ABC 2015.)

 

Empiirinen tutkimus on yksi esimerkki tutkimuksesta, joka voidaan jakaa muun muassa laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen. Empiirisessä tutkimuksessa tieto perustuu teoreettisen tutkimuksen perusteella kehitettyihin menetelmiin. Empiirisiä tutkimuksia on useita ja haastavaa onkin valita oikea menetelmä. Kuitenkin kohderyhmän ja tutkimusongelman sekä tutkimustavoitteen avulla voidaan ratkaista oikea tutkimusmenetelmä. (Heikkilä 2014, 12.)

 

Opinnäytetyössä meitä kehotetaan mieluummin menemään kapeaksi rajatun aiheen tiimoilta syvälle, kuin raapaisemaan laajan alueen pintaa. Myös tutkimusta suunniteltaessa on siis hyvä muistaa, että tutkimus vastaa opinnäytetyön tarpeita, eikä täten ole esimerkiksi liian laaja. Mitä tarkempi ja lähempänä opinnäytetyön aluetta tutkimus on, sitä helpompi tuloksia on analysoida ja hyöty käyttää.

 

Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa liittyy läheisesti työelämään toimien siltana teoriasta käytäntöön. Tieteellisyys ammattikorkeakoulussa voi korostua paljon juuri opinnäytetyöskentelyssä, mutta tutkimuksen käytännöllisyys ja sovellettavuus ovat edelleen tärkeä päämäärä. (Opinnäytetyö ja tutkimus 2010.)

 

 

2       EMPIIRINEN TUTKIMUS

 

Tieteellisissä tutkimuksissa tähdätään ongelmanratkaisuun, jotka sisältävät tutkimuskohteen lainalaisuuksia ja toimintaperiaatteita. Empiiriset tutkimukset ovat teoreettisten tutkimusten perusteella kehitettyjä menetelmiä. Empiirisiä tutkimuksia kuvataan myös havainnoiviksi tutkimuksiksi. Tutkitaan esimerkiksi, ilmiön tai käyttäytymisen syitä, teoriasta johdettua olettamusta käytännöstä tai ratkaisun löytämistä jonkin asian toteuttamiseen. (Heikkilä 2014,12.)

 

Tutkimusohjelma ja tutkimuksen tavoite määräävät ensisijaisesti tutkimusmenetelmän. Onnistuakseen tutkimus vaatii oikean kohderyhmän ja oikean tutkimusmenetelmän. Tutkimusongelma on usein se kysymykseksi muotoiltu pohdittava asia, johon tutkimuksella pyritään saamaan ratkaisu. Perusjoukoksi kutsutaan tutkimuksen kohteena olevia ihmisiä, joilta tieto ensisijaisesti halutaan. Tutkimus voi olla kokonaistutkimus, jolloin kaikki perusjoukossa olevat ihmiset osallistuvat tutkimukseen. Osatutkimuksessa eli otantatutkimuksessa vai tietty osa perusjoukosta tutkitaan. (Heikkilä 2014, 12.)

 

Empiiristä tutkimusta varten on hankittava paljon tietoa. Hankittua käsittelemätöntä tietoa kutsutaan tutkimusaineistoksi. Aineisto voi olla primaarista eli tutkimusta varten kerättyä tai alun perin johonkin toiseen tarkoitukseen hankittua eli sekundaarista tietoa. Emiirisiä tutkimuksia on mahdollista jakaa eri ryhmiin monin eri tavoin. Tyypillisesti jako tapahtuu tutkimuksen tarkoituksen, aikaperspektiivin, tutkimusotteen tai tiedonkeruumenetelmän mukaan. (Heikkilä 2014, 13.)

 

Erilaisia empiirisiä tutkimuksia ovat muun muassa kartoittava tutkimus, kuvaileva eli deskriptiivinen tutkimus, selittävä eli kausaalinen tutkimus, kokeellinen eli eksperimentaalinen tutkimus, toimintatutkimus, evaluaatiotukimus ja ennustava tutkimus. Lisäksi tutkimukset voidaan jakaa aikaperspektiivin suhteen poikkileikkaustutkimuksiin tai historiallisiin pitkittäistutkimuksiin.  Tutkimusasetelma voi olla intensiivinen jolloin yhtä tai muutamaa tapausta tutkitaan perusteellisesti, tai ekstensiivinen jolloin tutkitaan laajasti, mutta pintapuolisesti. Tutkimusote voi lisäksi olla kvantitatiivinen eli määrällinen tai kvalitatiivinen eli laadullinen. (Heikkilä 2014, 13-14.)

 

 

3       KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

 

3.1        Kvalitatiivinen tutkimus

 

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on tieteellisen tutkimuksen menetelmäsuuntaus, jossa pyritään ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivinen tutkimus sisältää lukuisia erilaisia traditioita, lähestymistapoja ja aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä ihmisen ja hänen elämänsä tutkimiseksi (Denzin & Lincoln 1998, 5-7).

 

Esimerkkinä laadullisesta tutkimuksesta on pyrkiä ymmärtämään tutkimuskohdetta, kuten yritystä tai asiakasta, selittämällä sen käytöstä tai päätösten syitä. Tutkimuksessa rajoitutaan yleensä muutamaan tapaukseen, mutta ne pyritään analysoimaan niin tarkasti, kuin mahdollista. Tutkittavat valitaan harkiten, eikä tarkoituksena ole pyrkiä tilastollisiin yleistyksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään kasvatustieteiden oppeja, kuten esimerkiksi psykologiaa. Markkinoinnin ja tuotekehityksen pohjaksi arvokasta tietoa saadaan selvittämällä kohderyhmän arvot, asenteen, tarpeet ja odotukset. Näiden avulla voidaan ymmärtää miksi kuluttaja valitsee tietyn tuotteen tai miksi reagoi mainontaan tietyllä tavalla. Kvalitatiivinen tutkimus soveltuu myös toiminnan kehittämiseen, vaihtoehtojen etsimiseen ja sosiaalisten ongelmien tutkimiseen. (Heikkilä 2014, 15.)

 

Yhteistä koko laadullisen tutkimuksen kirjolle on elämismaailman tutkiminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ovat keskiössä merkitykset, jotka ilmenevät monella eri tavalla (Varto 1992, 24).

 

Tutkimusta varten kerätyt aineistot voivat olla vain tutkimusta varten kerättyä tai muuta tarkoitusta varten tuotettu kirjallista, kuvallista tai äänimateriaalia. Kirjeet, päiväkirjat tai omaelämäkerrat ovat tyypillisiä valmiita aineistoja. Tutkimuksessa tiedon hankkimiseen käytetään perinteisiä lomakehaastatteluja, keskusteluhaastatteluja, tiettyyn aihealueeseen keskittyviä teemahaastatteluja tai 4-8- henkilön ryhmäkeskusteluilla. Haastatteluissa saatetaan kysyä suorasti tai epäsuorasti esimerkiksi naapurin tai tuttavan mielipidettä. Haastatteluille tyypillistä on vuorovaikutus, jolloin osapuolet vaikuttavat toisiinsa. (Heikkilä 2014, 16.)

Joskus laadullinen tutkimus voi joutua kritiikin kohteeksi, sillä se saattaa olla harhaanjohtava ja voi antaa vaikutelman hieman paremmasta ja pehmeämmästä tutkimuksesta pinnalliseen ja kovaan kvantatiiviseen verrattuna. Kaikki tutkimus on lähinnä vain pinnan koskettelua eikä tutkimuksella voida koskaan saavuttaa ilmiötä kokonaisuudessaan ja sen suuremmalla merkityksellä. Perusteellisella tutkimuksella eli hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla tutkimusasetelmilla, tutkimuksia toistamalla sekä tutkittavaa ilmiötä useista näkökulmista lähestymällä voidaan kuitenkin tavoittaa monipuolista tietoa ja lisätä siten ymmärrystä niin ilmiöön liittyvistä syy-seuraussuhteista kuin ilmiön luonteestakin.

Useimmiten induktio (aineistolähtöisyys) rinnastetaan laadulliseen tutkimukseen ja deduktio (teorialähtöisyys) puolestaan määrälliseen, mutta tällainen erottelu on kovin yksinkertaistava.

 

 

3.2        Kvantitatiivinen tutkimus

 

Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen ideana on saada tietoa, joka on luonteeltaan yleistä, yleistettävissä. Tämä vaatimus juontuu empiirisen tietoteorian lähtökohdista. Määrällinen yleinen ja yleistettävissä oleva tieto on kriteereiltään tilastollis-matemaattinen. Siinä käsitellään tietoa tilastollisina yksiköinä, joista monin eri menetelmin häivytetään pois kaikki vähänkään subjektiiviseen tulkintaan viittaavat seikat. Määrällinen tutkimus perustuu käsitteisiin tilastoyksikkö, otos ja näyte. Määrällisessä tutkimuksessa yleistettävää, yksittäiset poikkeamat pois häivyttävää käsitettä edustaa esimerkiksi keskiarvon käsite. Se osoittaa, millä tavoin koko aineiston kaikki kohteet asettuvat keskimäärin ja millä tavoin yksittäistä havaintoa voidaan tarkastella suhteessa koko joukkoon nähden. Toisaalta keskiarvo ei kerro mitään yksittäisistä tapauksista (Anttila, 2006).

Kvantitatiivista tutkimusta nimetään edellä mainitun vuoksi myös tilastolliseksi tutkimukseksi. Kysymykset edustavat lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä. Arvojen saaminen edellyttää riittävän suurta ja edustavaa otosta. Aineiston keruussa hyödynnetään valmiita standardoituja tutkimuslomakkeita valmiine vastausvaihtoehtoineen. Saatetaan selvittää eri asioiden vaikutuksia toisiinsa tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa vallitseva tilanne, mutta ei pystytä selvittämään asioiden perimmäisiä syitä. (Heikkilä 2014, 15.)

Laadullisen ja määrällisen tutkimusten oleellisimmat erot:

(RajatOn –oppimateriaali, 2015).

Ongelmallisuudestaan huolimatta jakoa laadullinen-määrällinen voidaan kuitenkin käyttää etenkin aineiston muodon erottelussa, kunhan käsitteisiin liittyvät stereotypiat pyritään unohtamaan: tutkimusotteita tai paradigmoja ei voida asettaa paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan erilaisilla menetelmillä voidaan saada erityyppistä tietoa ihmisten elämän monimuotoisista ilmiöistä. Tutkimusotteita voidaan myös käyttää rinnakkain, ja nykytutkimuksessa tällainen niin kutsuttu moniparadigmallisuus tai triangulaatio onkin yleistynyt. Jonkin otteen ja menetelmän käyttäminen ei sulje pois toista. Se, mitä työkaluja milloinkin valitaan, riippuu tilanteesta: tutkimustehtävistä ja -ongelmista. (Töttö, 2000)

 

 

4       PERUSTUTKIMUS JA SOVELTAVA TUTKIMUS

 

4.1        Perustutkimus

 

Tutkimukset jaetaan yleensä perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus on tieteellisen tutkimuksen muoto, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä tutkimuskohteesta, mutta ei johda suoriin käytännön sovellutuksiin. Siinä ei siis ole välittömiä käytännön päämääriä, joskin perustutkimuksen tulokset ovat välttämättömiä soveltavalle tutkimukselle. (Perustutkimus 2016.)

 

Perustutkimuksessa kasvatetaan toisin sanoen tiedon määrään. Tutkimuksessa dokumentoidaan kaikki mahdollinen tieto ja tutkimuksen aiheet, koska ei olla vielä selvillä kaikista mahdollisista tavoista, kuinka tutkimustuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Perustutkimus on perinteisesti osana akateemista tutkimusta. (Käytännön fysiikkaa.)

 

 

4.2        Soveltava tutkimus

 

Soveltava tutkimus puolestaan on tutkimuksen muoto, jonka tavoitteena ovat käytännön sovellutukset. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan siis perustutkimuksesta saatua tieteellistä tietoa johonkin käytännölliseen ongelmaan. (Soveltava tutkimus 2016.)

 

Soveltavan tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä hyödyntämään tunnettuja tosiasioita ja tekemään uusia ratkaisuja, joista on teknistä ja taloudellista hyötyä. Tutkimuksen tavoite on hyödyttää ihmistä ja hänen tarpeitaan. Tutkimuksen myötä tavoitellaan myös taloudellista hyötyä, vaikka kyseessä olisikin yleishyödyllinen asia, esimerkiksi uuden lääkkeen kehitys. (Käytännön fysiikkaa.)

 

Perustutkimus voi esimerkiksi selvittää fysiikan alalla, millainen on jonkun eliön geenikartta. Soveltavan tutkimuksen avulla yritetään löytämään keino, kuinka eliön geenejä voitaisiin hyödyntää ihmisten sairauksien hoidossa. (Käytännön fysiikkaa.)

 

 

5       TUTKIMUKSEN EETTISET PERIAATTEET

 

Tutkimusta tehdessä tulee myös huomioida erilaiset tutkimuksen eettiset periaatteet, joista yleisimmät ovat listattuna alla.

 

Kun tehdään tutkimusta, yleisiin pelisääntöihin kuuluu sen tekeminen vilpittömästi ja yleisiä eettisiä periaatteita noudattaen. Tutkimuseettiset periaatteet liittyen tiedonhankintaan ja julkistamiseen ovatkin yleisesti hyväksyttyjä ja niistä vallitsee laaja yksimielisyys. Tutkimuksen kohteena ollessa ihmiset, on kiinnitettävä huomiota erityisesti tiedonhankintatapoihin ja –järjestelyihin. Kaikilta tutkittavilta edellytetään vapaaehtoinen suostumus. Kaikessa tutkimustoiminnassa on otettava huomioon tutkimustyön rehellisyyteen kohdistuvat periaatteet. (Opinnäytetyö ja tutkimus 2010.)

 

Seuraavat yleisesti hyväksytyt normit tulee muistaa eettisinä pelisääntöinä:

 

  1. ”Tutkimuksen itsenäisyys: Jokaisella tutkijalla on “omistusoikeus” saavuttamiinsa tuloksiin. Toisen tutkijoiden tutkimustuloksia ei plagioida eikä muiden tutkijoiden osuutta ja ansioita vähätellä. Oman tutkimuksen tulee seistä omilla jaloillaan.

 

  1. Tulosten oikeellisuus: Tuloksia ei sepitellä eikä kaunistella, vaikka ne eivät vastaisikaan odotuksia. Tutkimusprosessin aikana tehdyt virheet, joilla on merkitystä tulosten kannalta, on myös raportoitava. Tulosten tulkinnassa on oltava täsmällinen. Johtopäätösten ja yleistysten raportointi ei saa johtaa harhaan.

 

 

  1. Resurssien käyttö: Tutkija vastaa myös, ettei tutkimuksen tilaajaa ja rahoittajaa johdeta harhaan, eikä tutkimusvaroja käytetä huolimattomasti tai suorastaan väärin.” (Opinnäytetyö ja tutkimus 2010.)

 

Ongelmaksi saattaa muodostua myös niin kutsuttu ohjailevat tutkimus, jonka kysymykset ohjaavat vastaamaan kenties tutkijan tai muun tahon haluamalla tavalla. Onkin useita seikkoja, joita tutkimusta tehdessä tulee ottaa huomioon, jotta tutkimus on varmasti laadukas. Tutkimuskysymykset kannattaa esimerkiksi käydä usean kanssa läpi, ennen varsinaisen tutkimuksen toteuttamista, jotta kysymykset ovat muun muassa kaikille ymmärrettäviä, yksiselitteisiä ja ei-ohjailevia.

 

 

6       LOPETUS

 

Tutkimusta tehdessä, ja jo suunnitteluvaiheessa, tulee siis ottaa huomioon yhtä ja toista. Opiskelijakaverit ja oma ohjaaja ovatkin hyviä ja tärkeitä sparrailuvaiheessa, jotta pienimmätkin hiomista vaativat kohdat huomataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta tutkimuksen tulokset ja siitä johdettavat tiedot, ehdotukset ja aikaansaannokset ovat mahdollisimman hyvin sidosryhmiä palvelevia. Kun oman opinnäytetyön aihe alkaa hahmottua ja tutkimuksen teko tuntuu loogiselta, onkin hyvä jutella aiheesta sekä perehtyä kunnolla eri tutkimusmenetelmiin. Jos opinnäytetyö pohjautuu tehtävään tutkimukseen, on sen luotettavuus ja onnistuminen koko opinnäytetyön onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeää.

 

LÄHTEET

Anttila, P. 2006. Tutkiva toiminta ja teos, ilmaisu, tekeminen. Hamina: Akatiimi.

Denzin, Y & Lincoln, Y. 1998. The Landscape of qualitative research. Sage Publications.

Edu, Käytännön fysiikkaa Perustutkimus. [WWW-sivu]. Luettu 9.12.2017.

http://www04.edu.fi/kaytannonfysiikka/fysiikka_perustutkimus.asp

 

Edu, Käytännön fysiikkaa Soveltava tutkimus. [WWW-sivu]. Luettu 9.12.2017. http://www04.edu.fi/kaytannonfysiikka/fysiikka_soveltava_tutkimus.asp

 

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita Publiching Oy.

Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004.

 

Ohje opinnäytetyön tekemiseen. 2013. TAMK. [WWW-sivu]. Päivitetty 28.08.2017. Luettu 30.11.2017. https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/ohje-opinnaytetyon-tekemiseen

 

Opinnäytetyö ja tutkimus. 2010. KAMK. [WWW-sivu]. 08.01.2010. Luettu 30.11.2017. http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Opinnaytetyoprosessi/Restonomi/Opinnaytetyoprosessi/Tutkimus

 

Perustutkimus. 2016. Tieteen termipankki. [WWW-sivu]. Päivitetty 6.5.2016. Luettu 20.11.2017. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:perustutkimus

 

Saaranen-Kauppinen, A & Puusniekka,A. 2006. KvaliMOTV. [WWW-sivu]. Julkaistu 2006. Luettu 8.12.2017.

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L1_2.html

 

Soveltava tutkimus. 2016. Tieteen termipankki. [WWW-sivu]. Päivitetty 12.5.2016. Luettu 20.11.2017. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:soveltava_tutkimus

 

Tutkijan ABC. 2015. Tee tutkimus. [WWW-sivu]. Luettu 20.11.2017. https://rajatontatiedekasvatusta.wordpress.com/tutkijan-abc/

 

Töttö, P. 1997. Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle.

Jyväskylä: Kampus kustannus.

 

Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close