Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Tutkimuskysymysten luominen ja niiden oikeaoppinen analysointi



Kirjoittanut: Mui Hong - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Mikä on tutkimuskysymys?

Tutkimuskysymys kertoo yhdellä lauseella mihin tutkimusaineisto tulee vastaamaan. Se vastaa kysymyksellä kysymykseen, mitä tietoa tarvitaan ja sitä tulee peilata toimintaan koko tutkimuksen ajan. Kysymys ohjaa mistä ja miten aineistoa hankitaan sekä miten sitä käsitellään ja analysoidaan. Tutkimuskysymys luo pohjan koko työlle, joten myös kehittämistoimenpiteet tulevat vastaamaan kysymykseen. Lyhyesti tutkimuskysymys on siis ensimmäinen asia, joka määritellään tutkimusta aloitettaessa. Se on koko prosessin kompassi, joka estää tutkijaa/tutkijoita lähtemästä harhapoluille. (Hiltunen ND).

Tutkimuskysymystä käytetään ohjenuorana aina kun aletaan tekemään tutkimusta. Tutkimuksena voidaan pitää esimerkiksi kyselytutkimusta, jonka tulokset on avattu, tai sitten opinnäytetyön kokoista laajaa kirjallista työtä, jonka pohjana on paljon eri lähteistä tutkittua teoriaa, ja esimerkiksi kyselytutkimus on vain osa kokonaisuutta. Siis jopa opinnäytekokoisen työn pitäisi tähdätä vain vastamaan yhteen kysymykseen. Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka kertovat tutkimuskysymyksen puuttumisen olevan suurin aloittelijamoka opinnäytetyötä tehdessä, sillä silloin työ tuppaa räjähtämään käsiin, kun rajaavaa tekijää ei ole ennalta määritetty.

Suurin virhe mitä tutkija voi tehdä, on nopeasti kyhätty kyselylomake, joka ei lopulta tuota haluttua tutkimustulosta. Siksi pitkäjänteisyys tutkimusprosessin suunnitteluvaiheessa on tärkeää. Suunnitteluvaiheessa määritellään esimerkiksi seuraavat asiat: asiaongelman määrittely, tutkimuskysymyksen määrittely asiaongelmasta, teoreettisten ja konkreettisten käsitteiden määrittely, kyselylomakkeen eli mittarin sekä saatekirjeen suunnittelu ja testaaminen (Vilkka 170).

Kun tutkimusongelma on määritelty ja tiedetään täsmällisesti mitä tutkitaan, voidaan tutkimusaineistoa kerätä esimerkiksi tutkimuskyselylomakkeen muodossa. Tutkimusaineiston onnistumisen edellytyksenä tutkijan on tiedettävä:

  • mitä tietoa tarvitaan
  • miten tuo tieto kerätään ja mitataan, jotta se on analysoitavissa tarkoituksenmukaisella tavalla sekä
  • miksi toimenpiteet asian tutkimiseksi ja tiedon saamiseksi on järkeviä (Vilkka 2007 168).

Käytämme läpi tämän esseen esimerkkinä Kajon Huhtikuussa tekemää innovointicasea, sillä se voi olla hyvinkin lähellä sitä, mitä tuleva loppunäyttökokeemme pitää sisällään. Tutkimuskysymystä voidaan lähteä muodostamaan esimerkiksi suoraan toimeksiannon pohjalta seuraavasti:

Toimeksianto: Markkinoinnin ja myynnin keinoja uuden tuotteen myyntiin 

Oikea ongelma: Kukaan ei osta perustuotetta jollei se erotu joukosta

Tutkimuskysymys: Kuka on potentiaalisin asiakaskohderyhmä ja millä perusteella he ostavat?

Action Research- kirjassa ehdotetaan tutkimusta aloitettaessa myös aina arvopohjan tutkimuksen tekemiseen.  Tässä esimerkissä arvopohjana toimi kotimaisuus sekä Premium-brändi. Kehittelimme myös uusia tuoteideoita, mutta jos tutkimuksen tuloksena olisi tullut ostoperusteena edullisuus, olisimme löytäneet vain väärän asiakaskohderyhmän.

Hyvä tutkimuskysymys on muodoltaan sellainen, johon tutkimuksella pystyy vastaamaan yhdellä lauseella. Yksi tutkimuskysymyksen tehtävistä on rajata työtä. Kysymyksen muodolla on siis paljon väliä.  Vastaus kysymykseen: “Kuka ostaa Premium- puhdaskauraa?” on kovin erilainen kuin: “Millä perusteella ihmiset ostavat kauraa?”. Vain toinen näistä kysymyksistä vastaa saamaamme ongelmaan.

Tutkimuskysymyksiä on muodoltaan erilaisia. Esimerkiksi toimintatutkimuksessa tutkimuskysymys tähtää aina jonkin ratkaisun löytymiseen, jolloin kysymys alkaa lähes aina sanalla: miten (McNiff & Whitehead 2011). Toisaalta tutkimuksella voidaan hakea jotain kapeaakin näkökulmaa tai esimerkiksi selvitystä jonkin asian tilasta, jolloin tutkimuskysymys voi olla hyvinkin vapaamuotoinen (Hiltunen).

 

Tutkimusmenetelmiä

Kun tutkimusongelma/-kysymys on määritelty, valitaan tutkimusluonteen perusteella tutkimusmenetelmä, jolla on paras edellytys ongelman ratkaisemiseksi. Aineistokeruumenetelmät määräytyvät valitun tutkimusmenetelmän mukaan.

Määrällinen tutkimusmenetelmä eli kvantitatiivinen menetelmä on tutkimustapa, joka antaa yleisen kuvan muuttujien välisistä suhteista ja eroista. Tässä menetelmässä tietoa käsitellään numeroiden avulla. Numeroiden esitystapana voidaan käyttää erilaisia taulukoita tai kuvioita. Se vastaa kysymykseen: kuinka moni, kuinka paljon tai kuinka usein. (Vilkka 2007 13-14). Määrällisessä tutkimuksessa käytetään kyselyä tutkimusaineiston keräämiseksi ja menetelmälle ominaista ovat tiedon strukturointi, mittaaminen, mittarin käyttäminen, tiedon käsittely ja esittäminen numeroin, tulosten objektiivisuus ja sekä vastaajien suuri määrä. (Vilkka 2007 17). Määrällistä tutkimusmenetelmää käytetään, kun tutkittavasta ilmiöstä on vahva ymmärrys ja taustalla on ilmiötä selitettäviä teorioita toisin kuin laadullisessa tutkimusmenetelmässä.

Laadullinen tutkimusmenetelmä eli kvalitatiivinen menetelmä on tutkimustapa, joka pyrkii ymmärtämään ilmiötä eli ’’mistä ilmiössä on kyse?’’ Tätä tutkimustapaa valitaan, kun tutkimusongelman ilmiötä ei tunneta, siitä ei ole tietoa, teorioita ja tutkimusta. Ilmiön ymmärtämiseksi on kehitettävä teorioita ja oletuksia siitä, miten tutkittava ilmiö toimii. Laadullisella tutkimusmenetelmällä halutaan saada syvällinen näkemys ja kuvaus tutkittavasta ilmiöstä (Kananen 2015 127). Laadullisessa tutkimuksessa vastataan miten, miksi ja millainen-kysymyksiin. Yleisimpiä aineistokeruumenetelmiä ovat haastattelut, havainnointi, erilaiset dokumentit ja jossain määrin myös kyselyt.

Millainen on hyvä tutkimus?

Kyselytutkimukset voidaan jakaa kolmeen eri aineistokysymystyyppeihin kysymysten muodon ja laadun perusteella: strukturoituihin, avoimiin ja sekamuotoisiin kysymyksiin.

Strukturoidussa eli suljetussa kysymyksessä käytetään monivalintakysymyksiä, joihin on määritelty valmiit vastausvaihtoehdot, joista vastaaja valitsee itselleen sopivimmat. Suljetun kysymyksen kysymysmuoto on aina standartoitu, mikä tarkoittaa sitä, että asiaa kysytään kaikilta vastaajilta samalla tavalla. Strukturoidussa kysymyksissä on annettu valmiit vastausvaihtoehdot, joten vastaaminen on helppoa ja nopeaa. Näiden kysymysten etuna on myös melko nopea analysointi (Vilkka 2015 106). Valmiiksi määriteltyjen vastausvaihtoehtojen on oltava toisensa poissulkevia, mikä tarkoittaa sitä, että vastaaja voi vastata vain yhteen kohtaan. Vastaukset ovat muotoiltu niin ettei vastaajalle tule tunne, että hänen pitää vastata toiseen kohtaan.  Monivalintakysymyksiä voidaan käyttää esimerkiksi kysyttäessä vastaajan taustatietoja (ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutustaso, toimiala jne), josta vastaaja rengastaa itselleen sopivin vaihtoehto.

Esimerkki 1. Rengasta/valitse sopivin vaihtoehto. Ikäryhmä

  • 18-20 vuotta
  • 21-30 vuotta
  • 31-40 vuotta
  • 41-50 vuotta

Avoimessa kysymyksessä kysymyksiin ei ole määritelty valmiiksi vastausvaihtoehtoja vaan jätetään tyhjä kommenttikenttä johon vastaaja voi esimerkiksi kirjoittaa mielipiteitä tai muita vapaamuotoisia vastauksia. Avoimien kysymysten avulla on mahdollista saada tietoa pintaa syvemmältä, sillä vastaamista rajataan vähän tai ei ollenkaan. Vastaajalla on mahdollisuus ilmaista asiat omin sanoin parhaalla näkemällä tavallaan. Avoimia kysymyksiä käytetään esimerkiksi palautelomakkeessa, sillä monivalintakysymyksillä ei saada tarpeeksi tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä. Avoimia kysymyksiä kannattaa käyttää harkitusti, sillä niiden käsittely ja analysointi on työläämpää kuin monivalintakysymyksissä. (Vilkka 2015 106).

Edellä oleva Esimerkki 1 on monivalintakysymys, mutta sen voi kääntää avoimeksi, jolloin sopivin vaihtoehdon valitsemisen sijaan vastaaja syöttääkin oma syntymävuotensa kommenttikenttään.

Esimerkki 2. 

Syntymävuotesi _______________

Esimerkki 3.  Miksi valitsitte Kajon palveluita?

Esimerkki 4.

Kommentteja: Seuraavaan voitte kirjoittaa näkemyksiänne tästä tutkimuksesta. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita.

Sekamuotoisessa kysymyksessä käytetään sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Osassa on annettu valmiit vastausehdotukset ja osassa voi olla yksi tai useampi avoin kysymys. Sekamuotoista kysymystä kannattaa käyttää silloin, kun kaikkia vastausvaihtoehtoja ei tunneta.

Esimerkki sekamuotoisesta kysymyksestä Kajon puhdaskauratutkimuksessa:

Esimerkki 4. Miksi ostaisit puhdaskauratuotteita?

  • Valmistaja
  • Eettisyys
  • Kotimaisuus
  • Gluteenittomuus
  • Terveyshyödyt
  • Laatu
  • Houkutteleva paketti
  • Muu, mikä____________________

 

Usein näkee kyselyitä johon vastaaja voi vastata yksinkertaisesti ’’kyllä’’ tai ’’ei,’’ mutta vastausten informaation kannalta ne eivät ole kovin hyviä. Kyllä/ei-kysymyksiä kannattaa välttää, sillä ne ovat usein johdattelevia. Hyvät kysymykset ovat sellaisia, ettei niihin voi vastata yhdellä sanalla. Kannattaa sen sijaan käyttää avoimia kuten miten, kuinka, mitä tai miksi-kysymyksiä (surveymonkey).

Kohderyhmän tunteminen on erittäin tärkeä, jotta voi puhutella heitä heille tutulla ja ominaisella tavalla. Tutkijan on muotoiltava kysymykset niin, ettei vastaaja voi ymmärtää niitä eri tavoin. Sekavia lauserakenteita, ammattisanoja tai monimutkaisia teknisiä käsitteitä kannattaa välttää. Mikäli on pakko, selitä ja selvennä käsite, muuten vastaaja lopettaa vastaamisen hetkessä (surveymonkey).

Kyselylomakkeen tulee olla lyhyt, koska lyhyissä kyselyissä vastausprosentti on korkeampi. Kyselylomakkeen ulkoasu on selkeä ja kysymykset etenevät loogisesti ikään kuin olisit vuoropuhelussa vastaajan kanssa. Kyselylomaketta tehdessä voi käyttää ikään hampurilaismallimaista tekniikkaa. Helpot, niin sanotut lämmittelykysymykset, esitetään aina alussa ja spesifimmät/ arkaluontoiset keskellä ja jälleen helpompia kysymyksiä loppuun. Nykykäytännön mukaan taustakysymykset (ikä, koulutus, sukupuoli yms.) kysytään lomakkeen lopussa.

Yhdessä kysymyksessä kysytään vain yhtä asiaa, siksi ja-, tai-, sekä-, että-sanojen käyttämistä ei suositella. Jos kysymyksessä kysytään kahta asiaa, on tutkijan mahdotonta tietää, kumpaan kysymykseen kysyjä on vastannut. Samaa sisältöä sisältävät kysymykset kannattaa ryhmitellä kokonaisuuksiksi, jolloin vastaajan huomio pysyy samassa aiheessa sekä vältetään väärinkäsityksiä ja hämmennystä.

Tutkimuskysymysten muotoilu ja esitystapa on tarkistettava ennen kyselylomakkeen lähettämistä/ julkaisemista. Kun 24H:ssa työskentelemme tiiviisti yhdessä, hyvä tapa arvioida kysymyslomaketta on vielä näyttä se jollekin ulkopuoliselle. Ulkopuolisen arvioinnilla varmistetaan, että kaikki kysymykset ovat helposti ymmärrettävissä ja niissä ei ole kaksoismerkityksiä eikä johdattelua. Lomakkeen tarkistamisen ja läpikäymisen tueksi voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on asiaongelma?
  • Mikä on tutkimusongelma?
  • Mitä asioita mitataan?
  • Onko lomakkeessa näistä asioista kysymys tai kysymyksiä?  
  • Tarvitaanko lomakkeessa kaikki kysymyksiä?
  • Puuttuuko lomakkeesta jokin kysymys? Vilkka 2007 64).

Edellä olevien kysymysten lisäksi Vilkan mielestä jokaisen kysymyksen kohdalla on varmistettava seuraavat asiat:

  • Mitä kysymys mittaa?
  • Mittaako se juuri sitä, mitä pitääkin mitata?
  • Onko kysymys täsmällinen?
  • Onko kysymyksessä turhia sanoja?
  • Onko kysymyksessä vastaaja johdattelevia sanoja?
  • Onko yhdessä kysymyksessä varmasti kysytty vain yhtä asia? (Vilkka 2007 65).

 

Analysointimenetelmät

Tutkimuksen analysointimenetelmiä on lukuisia, joten emme lähde niitä avaamaan tässä tekstissä. Kun on määritetty, miten tutkimusta lähdetään tekemään ja millä tavoitteilla, esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto tarjoaa tällöin useita hyviä vaihtoehtoja analysoinnin tueksi joita mm. 24H:ssa voidaan käyttää. Yhteenvetona tärkeää analysoinnissa on etsiä yhdenmukaisuuksia sekä toimintamalleja/-kaavoja yhdistelemällä eri kysymyksien vastauksia (KvaliMOTV 2010). Esimerkiksi suurin osa vastaajistamme, jotka sanoivat syövänsä kauraa puuron muodossa, kertoivat arvostavansa eniten edullista hintaa, kun taas kauraa leivän muodossa syöneet arvostivat kotimaisuutta.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto listaa täydellisyyttä hipovan kyselyaineiston dokumentoinnin muistilistan. Tähän alle on poimittu muistilistasta kohdat, joiden esseen kirjoittajat kuvittelevat olevan tärkeitä ja valideja vuorokauden kestävässä loppunäyttökokeessamme ja siihen mahdollisesti liittyvässä lyhyessä tutkimuksessamme. Seuraavien kohtien täytyy siis ilmetä tulevasta raportistamme:

  • kuka/ketkä olivat vastuussa aineiston suunnittelusta ja keräämisestä ja ketkä muut osallistuivat siihen
  • tutkimusmenetelmä, esim. kvalitatiivinen
  • aineistotyypin spesifiointi, esim. posti-, puhelin-, käynti- tai verkkokysely
  • aineistoon mahdollisesti liittyvät osa-aineistot, esim. tutkimuspohja sosiaalisesta mediasta
  • aineiston perusjoukko, esim. kaikki 18 vuotta täyttäneet suomalaiset
  • otoksen tai näytteen koko
  • otoksen tai näytteen alueellinen kattavuus ja edustavuus (KvantiMOTV 2010)

Kysymysten sanamuoto voi oleellisesti vaikuttaa vastausten laatuun, joten on tärkeää, että käytetyt kysymykset tulevat raportissa ilmi juuri siinä muodossa kuin ne on esitelty. Käytetty lomake voidaan myös laittaa liitteeksi, jolloin siihen voidaan viitata. Tärkeää on muistaa myös avata mahdolliset epävarmuustekijät, jotka ovat voineet vaikuttaa tutkimusten tuloksiin. (KvantiMOTV 2010).

McNiff ja Whitehead puhuvat tiedon avaamisesta terminä: Claim of Knowledge. Tämä tarkoittaa, että raportissa esitetään tieto tehdyn tutkimuksen perusteella niin, että kyseinen tieto on täysin uusi. Tutkimuksen perusteella on siis opittu jotakin, ja tämän pitäisi olla myös tavoitteena mielessä tutkimusta aloitettaessa. Uuden esille tulleen tiedon valossa kirjoitetaan auki, mitä tiedon perusteella on ymmärretty ja mahdollisesti tämän ymmärryksen perusteella tehtävät/tehdyt toimenpiteet. Tieto esitetään usein, kuin asiaa selitettäisiin jollekin vertaiselle, muttei ole perehtynyt aiheeseen yhtä syvästi kuin tutkija itse. Jos siis jonkin termin avaaminen mietityttää, se kannattaa aina tällöin avata. 24H:ssa kirjoitamme raportin kuitenkin asiakkaalle, jolloin koko prosessin ajan täytyy pitää mielessä kenelle kirjoitetaan. (Mcniff & Whitehead 2011).

Tutkimuksen tavoitteena on siis antaa uutta tietoa. Kun tutkimusta lähdetään avaamaan raporttiin, niin siitä kerrotaan vain oleellinen ja uusi tieto mahdollisimman tiiviisti sekä havainnollistetusti, jotta lukijaa ei rasiteta liikaa (KvantiMOTV2010). Numeerinen, mekaaninen tieto, josta ei ole saatu oppia, voidaan laittaa vaikkapa liitteeksi, jotta se on kuitenkin asiakkaan saatavilla. 24H:n tapauksessa voidaan olettaa oleellisen tiedon olevan meidän ratkaisuamme tukeva tieto tai tieto, jonka perusteella on tehty päätöksiä ja muutoksia.

Hyviä havainnollistamisen keinoja tutkimuksen auki kirjoittamiseen ovat taulukot ja graafit (KvaliMOTV 2010). Olemme käyttäneet aikaisemmin Kyselytutkimuksen pohjana Google Formsia, joka muodostaa hyvin valmiiksi selkeitä visuaalisia kuvioita ja tämä voi olla hyvä tapa jatkossakin, kun aikaa on rajoitetusti ja tutkimus harvoin on koko työn keskipisteenä.

 

 

 

LÄHTEET:

 

Hiltunen, L. Tutkimusongelmat. Jyväskylän Yliopisto ND. Katsottu 3.5.2019.

McNiff J. & Whitehead J. All you need to know about action research. SAGE Publications Ltd. Lontoo 2011.

Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. Katsottu 3.5.2019.

KvantiMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. 2010. Kyselyaineiston dokumentointi ja raportointi [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Katsottu 4.5.2019.

<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>.

Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. 4.painos. Juva: Bookwell Oy.

Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Surveymonkey. Opi laatimaan verkkokyselytutkimus. Luettu 29.4.2019 https://fi.surveymonkey.com/mp/how-to-create-surveys/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close