Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Tunnelmajohtajan pieni käsikirja



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunnelmajohtaja
Marjo Rantanen
Esseen arvioitu lukuaika on 13 minuuttia.

 

”Ihmiset eivät muista, mitä olet sanonut. Ihmiset eivät muista, mitä olet tehnyt. Mutta ihmiset muistavat tunteen, jonka olet heissä saanut aikaan.” -Maya Angelous

 

 

”Jokaisella meistä on elämässä ollut joku, joka on syvästi vaikuttanut siihen, mitä olemme ja mitä teemme juuri nyt. Ja jokainen meistä on joskus ollut jollekin toiselle merkittävä inspiraation lähde, esikuva, kannustaja tai opettaja. Joskus olemme vaikuttaneet toisen elämään huomaamattamme ja enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. On hyvä pohtia, miksi jollakin ihmisellä on ollut niin ratkaiseva vaikutus siihen, mitä olemme nyt. Miksi meillä on niin suuri vaikutus toisiimme?” (Rantanen 14, 2018.)

 

Marjo Rantasen Tunnelmajohtaja –kirja on matka tunnelmajohtajaksi. Matka alkaa tunnelman elementteihin tutustumalla. Mitä kaikkea täytyy johtaa, jos haluaa johtaa tunnelmaa? Tärkeää on pohtia myös sitä, mitä huoneeseen saapuu mukanasi, kun sinä tulet paikalle? Mitä tunnelmalle tapahtuu, kun muut ovat seurassasi? Näihin ajatuksiin tulemme syventymään tässä esseessä.

 

Tunnelma käsitteenä

 

Suomenkielessä sana tunnelma on siinä mielessä tällä kertaa erikoinen, että se kiteyttää kaiken yhteen, mitä tuo sana kokonaisuudessaan pitää sisällään. Englanninkielessä tunnelmalle ei ole yhtä ainoaa sanaa kuvaamaan sitä täysin. Englanninkielessä tunnelmaa kuvaillaan useilla sanoilla: ilmapiiri (atmosphere), tunne (feeling), emootio (emotion), mielentila (mindset) ja mieliala (mood). (Rantanen 23, 2018.) Voisi esimerkiksi sanoa, että kukaan ei pysty tuntemaan toisen tunteita täysin vastaavina omalla kohdallaan, kun taas tunnelma välittyy helpommin jokaiselle tilassa olijalle. Toki täytyy muistaa, että myös tunnelma on jotain sellaista, jonka jokainen kokee tavallaan. Tunnelma on ehkä se leijuvampi käsite, jota ei ole aina niin helppo sanoittaa. Se on aina läsnä, mutta joka hetkessä erilainen. Voisi jopa sanoa, että omia tunteita ja mielentilaa pystyy jokseenkin säätelemään ja hallitsemaan, mutta tunnelma ei ole aina pelkästään yhdestä ihmisestä kiinni.

 

Tunnelma on suoraan verrattavissa energiaan. Se syntyy ihmisten tyylistä olla vuorovaikutuksessa niin itsensä kuin muidenkin kanssa. Tunnelma syntyy erilaisista ajatuksista, aistihavainnoista ja tunteista. Kyse voi osittain olla ryhmädynamiikasta tai henkilökemioista, jotka luovat energiaa. (Rantanen 20, 2018.)

 

Tunnelma sanana monesti tuo mieleen ainoastaan mukavia hetkiä kahvikupin ääressä hyvien ystävien kanssa tai ärsyttävän tunteen tylsän palaverin jälkeen. Se on kuitenkin paljon muutakin, jotain syvempää ja moniulotteisempaa. Tunnelma on enemmän kuin henkilökohtainen tai ryhmässä vallitseva tunnetila tai mieliala. Tunnelma syntyy ajatuksien, aistihavaintojen ja tunteiden yhdistelmästä.  ”Tunnelma on jotain, joka syntyy kaikissa kohtaamisissa. Se on ikään kuin ulottuvuus, joka on aina läsnä”. (Rantanen 24, 2018)

 

Tunnelma voi kokemuksena olla hyvä tai huono ja se voi olla tiedostettu tai tiedostamaton. Kokemus tunnelmasta on myös jokaisen henkilön kohdalla täysin uniikki. Tunnelmaan liittyy oma elämäntarina sekä aiemmat kokemukset. Tunnelma on hyvinkin tarttuva, sillä aistimme jatkuvasti muiden ajatuksia, tunteita ja sanoja. (Rantanen 24, 2018.)

 

Etenkin tiimityöskentelyssä huomaa selkeästi päivittäin, että tunnelmaan vaikuttaa pienetkin sanat ja teot. Mikäli joku tulee tilaan väsyneenä, ja tuo sen kuuluvaan ääneen muille ilmi, lamaantuu helposti muidenkin tunnelma. ”Miksi minä jaksaisin olla virkeä, jos muitakin väsyttää? Ei minulta ehkä vaaditakaan täyttä panostusta, kun toisetkin tulevat tänne heikoilla yöunilla.” Tämä on mielenkiintoinen kierre, joka esimerkiksi välillä niin sanotuilla fiiliskierroksillamme välittyy. On helppoa yhtyä väsymyksen fiiliksiin omalla vuorollaan, mikäli kolme muutakin ringissä ovat toistaneet samaa. Oma tiimimme heräsi tähän tietoisuuteen ehkä tosissaan vasta siinä vaiheessa, kun valmentajalle nosti asian pöydälle yhden fiiliskierroksen jälkeen. Nykyään ”väsymykselle” lähinnä naurahdetaan sillä ajatuksella, että niistä puhuminen on aiemmin otettu vahvasti aiheeksi. Osaamme suhtautua näihin kommentteihin jo hyvin eri tavalla, kun kissa on kerran tullut valmentajan toimesta nostettua pöydälle. Enää toisen väsymyksen tunteisiin ei tule niin helposti samaistuttua, ja toisaalta mieluummin koittaa itsekin tsempata ja jättää väsymyksen korostamisen toissijaiseksi.

Tiedätkö tiimissäsi henkilön, joka läsnäolollaan tekee tunnelmalle jotain merkittävää?

 

Mikäli tunnelmat jakaa kahteen osaa, hyvään tunnelmaan ja huonoon tunnelmaan, kumpi tarttuu mielestäsi herkemmin? Saattaa olla jopa yllättävää, mutta huono tunne tarttuu nopeammin ja herkemmin kuin hyvä. Huono tunnelma myös herättää kiinnostuksen herkemmin kuin hyvä. Hyvä tunnelma on myös helppo pilata ja muuttaa huonoksi nopeasti. Toisaalta hyvän tunnelman luominen tai huonon tunnelman kääntäminen hyväksi, vaatii erilaista kyvykkyyttä, taitoja ja motivaatiota. (Rantanen 24, 2018.) Tämä liittyy myös jollakin tapaa siihen, että ihmisille jää lähtökohtaisesti helpommin mieleen henkilökohtaisesti koetut negatiiviset kommentit verrattuna kehuihin, vaikka kehuja olisi suhteessa tullut enemmän. Toisaalta voisi ajatella, että tämä on ihmisen luontainen taito pyrkiä kehittämään ongelmakohtiaan, mutta toisaalta välillä pitäisi myös osata ottaa kehuja vastaan ja vahvistaa niitä ominaisuuksiaan.

 

Hyvän tunnelman hyödyt

 

Mikäli tunnelmaa ei johdeta, on täysin sattumanvaraista, onko se hyvää vai huonoa. Tunnelmalla on niin suuri merkitys sekä vaikutus tiimin toiminnassa, että sen huomiotta jättäminen olisi silkkaa typeryyttä. (Rantanen 32, 2018.) Tiimissämme Hurmassa nostamme hyvin herkästi esille sen, mikäli ilmapiiri tai tunnelma on jonkun mielestä huono, kireä tai ahdas. Mielestämme mielenkiintoista on se, miten ajoittain kaikki olemme sen hetkisestä tunnelmasta täysin samaa mieltä, ja ajoittain osa tiimiläisistä taas ei ole kokenut samoin ollenkaan. Kiitämme myös toisiamme esimerkiksi hyvän dialogin jälkeen siitä, miten vaikeakin asia saatiin keskusteltua kypsästi läpi ja tunnelma oli jatkuvasti hyvä sekä avoin. Kukaan ei siitä huolimatta välttämättä pysty täysin sanoittamaan tapahtunutta, saati onnistumisen aineksia, mutta mielestämme se on ehkä juurikin taitavan johtamisen merkki. Tilanteet on suunniteltu niin hyvin tiimin puolesta, että tiimin itsessään on helppo tehdä tunnelmasta miellyttävä ikään kuin vahingossa. Tunnelmaan on siis tärkeä kiinnittää huomiota, vaikka usein puhummekin siitä Hurmassa sanalla ilmapiiri.

 

Tunnelmalla on todella paljon väliä myös suuremmassa mittakaavassa kuin vain sillä, onko tiimillä hauskaa yhdessä. Hyvän tunnelman vaikutukset ovat ylivertaisia ja lista hyvän tunnelman hyvistä puolista on pitkä. Hyvä tunnelma nimittäin lisää tuottavuutta, luovuutta sekä tehokkuutta. Se auttaa oppimaan sekä jopa tekemään parempia päätöksiä. Hyvä tunnelma poistaa stressiä, lisää hyvinvointia ja antaa lisää energiaa tärkeisiin asioihin. Se myös sitouttaa niin työntekijät kuin myös asiakkaatkin. Tunnelmalla on myös todella paljon merkitystä siinä, miten johto pystyy onnistumaan muutoksissa. Mikäli tunnelma on huono, muutokset voivat olla todella hankalia toteuttaa. (Rantanen 25, 2018.) Tunnelmalla on usein myös suora yhteys tiimin suorituksiin ja saavutuksiin. Emme esimerkiksi usko, että Hurma olisi voittanut Proakatemian myyntipäiviä syksyllä 2019, ellei tunnelma tiimin sisällä olisi tehnyt alkusyksyn aikana isoa kehitysaskelta.

 

Hyvä tunnelma ja sen ylläpitäminen on siis suuri voitto, mitä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.  Erilaiset pienetkin asiat niin yksilöissä kuin koko tiimissäkin vaikuttavat moneen asiaan tunnelman näkökulmasta katsottuna. Täytyy pystyä olemaan tarkkana, huomioida ja puuttua tilanteisiin rohkeasti, mikäli epäkohtia aistii. Se mielestämme toimii tiimissämme koko ajan paremmin. Asioita uskalletaan sanoa luottamuksen rakennuttua entistä rohkeammin ääneen, eikä jokainen ehdotus ja kehityssuunnitelma tule enää niin helposti anteeksipyytelyn kautta.

 

Rantanen listasi kirjassaan, mistä kaikista asioista ihminen saa yleisesti energiaa. Energiaa tuottavat asiat ovat ravinto, uni, liikunta, sosiaaliset suhteet ja hyvä tunnelma. Parhaimmassa tapauksessa hyvästä tunnelmasta muodostuu positiivinen kierre, mikä auttaa meitä tekemään kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla parempia päätöksiä. (Rantanen 35, 2018.) Hyvä tunnelma voi johtaa luovuuteen myös työn ulkopuolella tai antaa energiaa liikkumaan arjessa enemmän. Hyvinvointi ja hyvä tunnelma myös työpaikan ulkopuolella tukevat työssä jaksamista. Tätä kierrettä olisi todella mielenkiintoista tutkia enemmänkin yksilö- ja tiimitasolla.

 

Huonon tunnelman haitat

 

Huono tunnelma puolestaan kääntää pakan nurinpäin negatiivisella tavalla. Huono tunnelma vähentää tuottavuutta ja luovuutta, ja lisäksi on yksi syy myös pitkäaikaisiin sairaspoissaoloihin. Huono tunnelma voi ajaa ihmiset toisiaan vastaan tiimissä, synnyttäen huonoja konflikteja sekä huonoja päätöksiä. Tiimi tai sen yksilöt voivat huonon tunnelman seurauksena alkaa keskittyä aivan vääränlaisiin asioihin. Huono tunnelma toimii lamaannuttajana ja onkin kilpailukyvyn, toiminnan ja ajattelun suurimpia esteitä. (Rantanen 25, 2018.)

 

Huono tunnelma voi myös aiheuttaa sosiaalista kipua. Se vaikuttaa aivoissamme samalla alueella, kuin fyysinenkin kipu. Sosiaalista kipua aiheutuu, kun koemme, että emme kuulu joukkoon tai koemme, että meitä ei arvosteta. Alamme helposti huonon tunnelman vaikutuksesta tukahduttaa tunteitamme ja tällä saattaa olla vaikutusta jopa fyysiseen terveyteemme: esimerkiksi ruuansulatus saattaa lakata toimimasta kunnolla. (Rantanen 36-37, 2018.)

 

Kaukaa on hyvä olla viisas, mutta tunnistamme Hurmassa tätä huonoa tunnelmaa viime keväältä. Emme olisi osanneet pukea sitä sanoiksi huonon tunnelman ympärille, eikä meillä mielestämme tiimin sisällä todella huonosti mennyt. Kun jotkut yksilöt lamaantuivat, hetken päästä muut tiimissä aistivat tämän ja lamaantuivat itsekin. Teimme mahdollisesti huonompia päätöksiä, emmekä muista, että olisimme edes kunnollisiin, terveisiin konflikteihin päässeet. Jonkinlainen huono kierre syntyi viime keväänä tiimin sisällä monen asian summana ja siitä oli hankala päästä pois. Näin jälkikäteen voi kuitenkin todeta, että tuokin aikakausi tiimissämme oli opettava ja arvokas, emmekä olisi me tässä ja nyt ilman niitä tunnekokemuksia.

 

Kuka on tunnelmajohtaja?

 

Tunnelmajohtamisessa aivan aluksi täytyy lähteä liikkeelle oman henkilökohtaisen tunnelman johtamisesta. Jokainen meistä on oman tunnelmansa ja elämänsä tunnelmajohtajia. Jokainen synnyttää jatkuvasti jotain tunnelmaa jokaisessa kohtaamisessa, oli se sitten tiedostettua tai tiedostamatonta. Hyvä tunnelmajohtaja pystyy johtamaan omaa ajattelua, tunteita ja toimintaa, kuin myös muiden kokemuksia tunnelmasta. (Rantanen 25, 2018.) Mielestämme oman tunnelman johtaminen onkin yksi tärkeimmistä osa-alueista itsensä johtamisessa.

 

Meidän tapauksessamme tiimissä jokainen tiimiläinen vaikuttaa jatkuvasti tiimin tunnelmaan. Puhumme tästä aina välillä valojen sytyttämisenä: kun astut tilaan (esimerkiksi pajaan), sytytätkö vai sammutatko valot? Eli tuletko lähtökohtaisesti sillä ajatuksella, että päivä on onnistunut ja pajasta tullaan saamaan varmasti paljon oppeja ja koppeja, vai oletko jo valmiiksi lamaantunut tulevasta aiheesta niin paljon, että se välittyy muille kasvoiltasi? Mitä isompi tiimi, sitä isompi on riski siihen, että aina joku peilaa toisen tunnelmaa, niin negatiivista kuin positiivistakin. Osa meistä aistii toisissa niin huonot kuin hyvätkin tunnelmat paremmin. Hurmassa on ollut tilanteita, joissa palautetta annetaan siitä, että negatiivisuus on tarttunut yhdestä tiimiläisestä toiseen. Nämä tilanteet ovat mielenkiintoisia, sillä joissain tilanteissa vain osa tiimiläisistä on kokenut samoin. Tiimityöskentelyssä onkin siis erittäin tärkeää, että tuntee ihmiset, joiden kanssa työskentelee.

 

Tunnelmajohtaja -kirjassa on nostettu mielestämme hyviä kysymyksiä esille: näitä itsekin pohdimme, kun tunnelmajohtamisesta ensimmäisen kerran kuulimme. Isoimpana kysymyksenä mielessämme pyöri ehkä se, voiko tunnelmaa johtaa kollektiivisesti ja voiko sitä johtaa kuka vain tiimissä? Kirjasta saimme tähän vastauksen: ”Tunnelmajohtaja on henkilö, jolla on valtaa ja arvostusta ryhmässä. Pelkkä asema tai titteli ei takaa onnistumista toisten tunnelman johtamisessa.” Hyvän tunnelmajohtajan piirteinä voisi pitää esimerkiksi sitä, että hän saa toiset mukaansa, innostaa ja auttaa muita onnistumaan asetetuissa tavoitteissa. (Rantanen 26-27, 2018.)

 

Miten kehittyä tunnelmajohtajaksi?

 

Tunnelmajohtajan täytyy tunnistaa omien tiimiläisten vahvuudet sekä heikkoudet, ja osata hyödyntää niitä erilaisissa tilanteissa sopivalla tavalla.  Rantanen nostaa kirjassaan esille tärkeimmät tunnelmajohtajan omaksuttavat askeleet: tunnelman elementit, oman tyyli johtaa tunnelmaa, toisten johtaminen ja paras versio itsestään. (Rantanen 27, 2018.)

 

  1. Tunnelman elementit
  • Ympäristö
  • Tapa toimia
  • Ihmiset

 

Tunnelmaa johtaessa täytyy johtaa näihin elementteihin liittyvää ajattelua, tunteita ja aistihavaintoja. Kun elementit tuntee, on paljon helpompi ennustaa ja vaikuttaa tulevaisuudessa tunnelman muutoksiin ja vaikuttaa niihin. (Rantanen 30, 2018.) Rantasen kuvailemassa elementtiteoriassa mielestämme olennaisinta oli se, että tunnelmasta ja tunnelman johtamisesta voi lukea miten paljon tahansa, mutta todellinen oppi tulee vasta käytännössä, “kun heittäydymme sen [tunnelman] mukaan”.

 

Niin ympäristöllä, toimintatavoilla kuin mukana olevilla ihmisilläkin on siis vaikutusta tunnelmaan. Suosittelemme tunnelmanjohtajia ja tunnelmanjohtamista opiskelevia testaamaan erilaisia vaikutuksia. Miten pajan tunnelmaan vaikuttaa se, onko ympäristönä Stage tai Koski? Tai miten tunnelmaan vaikuttaa se, jos pajan ympäristönä toimiikin Kaupin metsä? Entä millaisilla erilaisilla toimintatavoilla tunnelmaan voi vaikuttaa? Miten viikkopalaverin tunnelma muuttuu, jos se toteutetaankin seisten? Ja kaikista mielenkiintoisimpana, miten tunnelma muuttuu, kun joku tiimiläinen on pois tilanteesta? Muuttuuko tunnelma, ja miten se muuttuu, jos esimerkiksi tiimin BL astuu tilaan? Entä, jos kyseessä on tiimin valmentaja? Nämä ovat tärkeitä asioita, joita meidän täytyisi Hurmassa lähteä vielä entistä enemmän tutkimaan. Olemme tällä hetkellä tiimin kanssa mielestämme siinä vaiheessa, että pieniä kokeiluja voisi tehdä ja riskejä ottaa esimerkiksi juuri eri ympäristöjä hyödyntäen. Eihän mistään opi enempää kuin kokeilemalla – unohtamatta tilanteiden analysointia jälkikäteen.

 

  1. Oma tyyli johtaa tunnelmaa

 

Jokaisella johtajalla, sekä henkilöllä että tiimiläisellä on oma tyyli, joka on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti ajan sekä kokemuksen myötä. Hyvä tunnelmajohtaja tuntee omat heikkoutensa sekä vahvuutensa, ja tapansa toimia eri tilanteissa. Tunnelmajohtajan ei siis kuulu olla tiettyyn kaavaan sopiva, vaan siihen rooliin voivat mukautua erilaiset persoonat. Ongelmia ilmenee, mikäli pyrkii tunnelmajohtajaksi, mutta ei ole tietoinen ja tutustunut omaan tyyliinsä, eikä ymmärrä omia kiinnostuksenkohteitaan. Oma tyyli voi olla vaikea tunnistaa, mutta siihen auttaa muiden ihmisten näkemys. Omissa vahvuuksissa kehittymiseen ja niiden tunnistamiseen auttavat ne ihmiset, joiden kanssa on työskennellyt. (Rantanen 31, 2018.)

 

Olennaista tässä kohdassa on siis huomioida se, ettei tunnelman johtamisessa ole oikeaa tai väärää tyyliä toimia. Jokaisen meistä tyyli on erilainen, koska siihen vaikuttavat tapamme ajatella, toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jokaisen meistä tyyli on myös paras, kunhan sen itse tiedostamme ja käytämme sitä tietoisesti omana työkalunamme. (Rantanen 31, 2018.) Pohdimme myös, että johdettavien tyylillä ikään kuin vastaanottaa johtamista saattaa olla merkitystä tunnelman johtamisessa onnistumiseen. Tässäkin korostuu jälleen se, miten tärkeää on tuntea omat tiimikaverinsa hyvin.

 

  1. Toisten johtaminen

 

Sen lisäksi, että täytyy haluta oppia tuntemaan itseään paremmin, hyvältä tunnelmajohtajalta vaaditaan kiinnostusta myös muiden ymmärtämisestä, sekä aitoa halua tiedostaa toisten vahvuuksia ja heikkouksia. Tunnelmajohtajan täytyy muodostaa hyvä yhteys tiimiläisiin. Tämä tarkoittaa hyviä sosiaalisia taitoja sekä sosiaalisten tunteiden johtamiskykyä. On siis olemassa viisi erilaista sosiaalista tunnetta ja niitä johtamalla voi vaikuttaa tunnelmaan. Nämä tunteet ovat arvostuksen tunne, varmuuden tunne, vaikuttamisen tunne, yhteenkuuluvuuden tunne sekä reiluuden tunne. (Rantanen 31-32, 40, 2018.)

 

Hyvän tunnelmajohtajan voi tunnistaa siitä, että ihmiset tulevat hänen luokseen asioidensa kanssa ensimmäisenä. Tunnelmajohtaja osaa käyttää apunaan myös asiajohtamista sekä prosesseja. Tässä yhteydessä Rantanen korostaa myös sitä, että tunnelmajohtajalla on kykyä johtaa ja vaikuttaa oman tiiminsä tunnelmaan, vaikka ei itse olisikaan tiimin johtaja, tai meidän tapauksessamme TL/BL. (Rantanen 31-32, 2018.) Hyvä tunnelmajohtaja on ihmislähtöinen tyyppi, ja niitähän meillä onneksi Hurmassa riittää.

 

  1. Miten olla paras versio itsestä

 

Kaikista tärkein ominaisuus menestyvälle tunnelmajohtajalle, on olla aina oma itsensä. Hyvä tunnelmajohtaja osaa toimia erilaisissa tilanteissa omana itsenään. Tunnelmajohtajalta vaaditaan kuitenkin rohkeutta ottaa vastuusta itsestään sekä muista. Tunnelmajohtajan täytyy kyetä ymmärtämään ja hyödyntämään erilaisuutta. Myötätuntoisuutta itseä ja muita kohtaan ei myöskään kuulu unohtaa. (Rantanen 32, 2018.)

 

Sosiaaliset tunteet ja niiden johtaminen

 

Jo edellisessä kappaleessa sivusimme hieman viittä erilaista sosiaalista tunnetta ja totesimme, että niitä johtamalla voi vaikuttaa tunnelmaan. Niiden avulla voidaan lisätä energiaa, motivaatiota, halua ajatella ja tehdä, rohkeutta sekä sosiaalista älykkyyttä. (Rantanen 80-82, 2018.) Miten niitä sitten johdetaan? Rantanen onneksi kertoo tästäkin kirjassaan tarkemmin.

 

Arvostuksen tunne

 

Meissä jokaisessa on perustavanlaatuinen tarve tuntea arvostusta. Haluamme, että meistä pidetään ja että meidät hyväksytään. Vertaamme itseämme muihin ja arvostuksen tunne syntyy siitä, mitä kokee olevansa suhteessa toisiin. Arvostuksen tunne välittyy tavasta, jolla kommunikoimme ja jolla kohtelemme itseämme sekä muita. (Rantanen 82-83, 2018.)

 

Tunnelmajohtaja voi osoittaa arvostuksen tunnetta näin:

  • Ajattele arvostavasi toista (ajattelumme vaikuttaa käyttäytymiseemme).
  • Osoita arvostusta katsella, äänensävyllä, kehonkielellä ja puhetavalla.
  • Keskity olemaan aidosti läsnä.
  • Osoita haluavasi tutustua toiseen ja kuuntelevasi aidosti.
  • Tutustu toisen vahvuuksiin ja ota ne huomioon.
  • Osoita halusi kohdata ihminen ihmisenä, myötätuntoisesti.
  • Ole utelias kuulemaan toisen mielipide ja näkemään maailma toisen silmin.

(Rantanen 85, 2018.)

 

Varmuuden tunne

 

Varmuuden tunne liittyy tulevaisuuteen: se on kykyä ennustaa, mitä minulle tai meille tapahtuu. Siihen on hyvin vahvasti sidottuna myös luottamuksen ja turvallisuuden tunteet. Näihin kaikkeen kolmeen kannattaa panostaa juuri silloin, kun kaikki on hyvin. Olemassa oleva luottamus ja yhteinen varmuuden tunne kantavat tiimiä hankalamman vaiheen yli. (Rantanen 86, 2018.)

 

Tunnelmajohtaja voi johtaa varmuuden tunnetta näin:

  • Luo selkeät tavoitteet ja yhteiset toimintatavat niiden saavuttamiseksi.
  • Kannusta positiiviseen asenteeseen.
  • Ole avoin ja mahdollista keskustelu.
  • Luo ilmapiiri, jossa myös virheet on sallittuja.
  • Ole helposti lähestyttävä ja turvallinen.
  • Uskalla ottaa vastuuta myös vaikeissa tilanteissa.
  • Varmista turvallisuus.
  • Luo uskoa siihen, että kaikki menee hyvin.
  • Viesti myös vaikeista tilanteista.

(Rantanen 88, 2018.)

 

Vaikuttamisen tunne

 

Vaikuttamisen tunne on kontrollin ja hallinan tunnetta. Kun meillä on tunne siitä, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa, motivaatiomme, rohkeutemme kokeilla uutta sekä halumme tehdä parhaamme kasvavat. Vaikuttamisen tunnetta lisäävät mahdollisuutemme valita erilaisista vaihtoehdoista sekä se, kun tulemme kuulluiksi. (Rantanen 88, 2018.)

 

Tunnelmajohtaja voi johtaa vaikuttamisen tunnetta näin:

  • Kuuntele erilaisia mielipiteitä ja anna niille tilaa.
  • Ota päätöksissä huomioon niin työntekijän kuin asiakkaankin toiveet.
  • Tarjoa tilanteissa erilaisia vaihtoehtoja.
  • Pohjusta muutokset riittävällä keskustelulla.
  • Älä tyrmää muiden ideoita heti, vaan anna niille mahdollisuus.
  • Vie muilta tulleita ideoita eteenpäin.
  • Kiitä ja palkitse osallistumisesta.
  • Jätä tilaa omalle ajattelulle ja toiminnalle, sekä improvisaatiolle.

(Rantanen 90, 2018.)

 

Yhteenkuuluvuuden tunne

 

Yhteenkuuluvuuden tunne, eli tunne siitä, että kuuluu joukkoon, tai meidän tapauksessamme tiimiin. Yhteenkuuluvuuden tunne on vahvin yhteisöä koossa pitävä voima. Sitä voi lisätä esimerkiksi puhumalla tekemisistä ja onnistumisista me-muodossa. (Rantanen 90, 2018)

 

Tunnelmajohtaja voi johtaa yhteenkuuluvuuden tunnetta näin:

  • Varmista, että töihin on mukava tulla.
  • Ota huomioon myös tiimin hiljaisimmat tyypit.
  • Viettäkää myös vapaa-aikaa yhdessä ja puhukaa muustakin, kuin työasioista.
  • Pitäkää hauskaa, naurakaa ja rentoutukaa yhdessä.
  • Syökää yhdessä.
  • Tehkää yhdessä pieniä matkoja.
  • Osallista kaikki projekteihin.
  • Pidä mielesi, korvasi ja työhuoneesi ovi avoinna muille.
  • Puhu asioista me-muodossa.
  • Tehkää tiimisopimus ja noudattakaa sitä.

(Rantanen 92, 2018.)

 

Reiluuden tunne

 

Reiluuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi yhteiset tavoitteet, yhteiset pelisäännöt ja kaikille sopivat aikataulut. Työelämässä reiluuden tunne on tasapainossa, kun työn tekeminen ja siitä syntyvä palkitseva tunne kohtaavat. (Rantanen 92, 2018.)

 

Tunnelmajohtaja voi johtaa reiluuden tunnetta näin:

  • Varmista, että tavoitteet, pelisäännöt ja aikataulut sopivat kaikille.
  • Ota huomioon erilaisten työntekijöiden erilaiset tarpeet.
  • Tee reiluja ja tasapuolisia päätöksiä.
  • Kannusta jokaista ystävällisiin tekoihin.
  • Palkitse toisten auttamisesta.
  • Älä vaadi itseltäsi tai muilta liikaa.
  • Mahdollista onnistuminen.
  • Pidä huolta muiden jaksamisesta.

(Rantanen 94, 2018.)

 

Konnektiivisuus, kollektiivisuus ja kognitiivisuus

 

Kuten olemme jo moneen otteeseen tässä esseessä todenneet, kokemus tunnelmasta on jokaiselle täysin erilainen, uniikki. Tämä johtuu siitä, että kokemukseen liittyy kolme erilaista ominaisuutta, jotka ovat konnektiivisuus, kollektiivisuus ja kognitiivisuus.  (Rantanen 39-40, 2018.)

 

Konnektiivisuus

 

”Tutkijat ovat huomanneet, että kokemus syntyy, kun yksittäinen signaali aktivoi laajemman kokemuksen verkoston.” Tällöin puhutaan konnektiivisuudesta. Konnektiivisuus tarkoittaa sitä, että jokin asia liittyy aiempaan kokemuksen verkostoon. Tämän signaalin aktivoituessa, se aktivoi koko siihen liittyvän verkoston. Tätä tapahtumaa voisi kuvailla alitajunnan ajatuskartaksi. (Rantanen 40-41, 2018.)

 

Esimerkki: Keskustelet ystäväsi kanssa ja hän pyytää ravintolasuositusta Tampereelle tullessaan. Käyt mielessäsi läpi ravintoloita, joissa muistat käyneesi Tampereella. Mieleesi tulee hyvä ravintola, jossa olet käynyt ja suosittelet sitä ystävällesi. Kertoessasi tästä ravintolasta, mieleesi tulee muistoja kyseisestä ruokailuhetkestä. Mistä annoksesta olet tykännyt, kenen kanssa olet siellä syönyt ja mahdollisesti miltä ravintolan visuaalinen ilme näytti. Laajemman kokonaisuuden verkoton aktivoi yksi yksittäinen signaali (Rantanen, 41, 2018).  Mikäli ystäväsi kysyisi sinulta, että mitä kuntosalia suosittelet, etkä käy itse kuntosalilla, suosittelusi pohjautuisivat jonkun toisen suositteluun tai kotimatkasi varrella olevaan kuntosaliin. Tällöin mielikuvat ja arvailut astuvat kuvioihin.

 

Konnektiivisuus on hyvä keino nostaa tunnelmaa, sillä se toimii erilaisten aistien, eli esimerkiksi tuoksujen, äänien ja värien avulla. (Rantanen 42, 2018.) Kuunnellessasi teini-iän lempibiisiäsi, voit melkein elää nuo nuoruuden hetket, huumat ja huurteet aina uudelleen.

 

Kollektiivisuus

 

”Aivotutkijat puhuvat peilineuroneista, mutta suomalainen aivotutkija ja fyysikko Risto Ilmoniemi sanoo, että kyse on enemmänkin ryhmästä tietynlaisia neuroneja, jotka aktivoituvat. Tähän perustuen hymy tarttuu, suru tarttuu ja haukottelu tarttuu. ” (Rantanen 42, 2018.)

 

Kokemukset ovat usein kollektiivisia, eli yhteisesti koettuja. Tunteet ja tunnelma tarttuvat meihin muista, sillä meillä on kyky ja mahdollisuus tulkita toisten motiiveja, tunteita ja aikomuksia. (Rantanen 42, 2018.) Taustalta löytyy mielenkiintoinen selitys sille, miten aivomme toimivat. Vastapäätä avokonttorin pöytää näen tiimiläiseni haukottelevan, aivoni kuvittelevat nähdessäni sen, että haukottelu tapahtuu minulle. Näin ollen, minuakin alkaa väsyttää. Tätä hyödyntäen voimme myös pyrkiä huijaamaan aivojamme positiivisen tunnelman suuntaan. Mikäli aamusta asti pyrimme hymyilemään, aivot luulevat, että hymyilemme aidosti ja tuottavat meille iloa. Tässä piilee mielestäni mielenkiintoinen pointti. Mikäli tiimissä aistimme, että toisella on huono fiilis, aivomme luulevat, että se sama tunne on meillä. Näin tunnelmat tarttuvat negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan.  Mikäli tunnelmaa haluaa johtaa tiimissä, vastuu tunnelmasta on jokaisella tiimin jäsenellä. (Rantanen, 44, 2018.)

 

Tässä palataan taas siihen, millä asenteella tulet tilaan ja yhteiseen tilanteeseen. Sytytätkö vai sammutatko huoneesta valot saapuessasi? Kerrotko joka aamu huonosti nukutusta yöstä ja väsymyksestä, vai nostatko fiiliskierroksella mieluummin esiin aamulla tapahtuneen, pienen positiivisen asian?

 

Kognitiivisuus

 

”Sanotaan, mitä näet ja kuulet tänään, muuttavat aivojasi huomenna.” Kaikki asiat, mitä koemme, muuttavat aivojemme verkostoa. Jo konnektiivisuuden yhteydessä puhuimme aivoissamme vaikuttavista verkostoista, ja ne liittyvät vahvasti tähänkin. Kognitiivisuus on oppimista, ja vahvistamalla tiettyjä verkostoja, voimme saada aikaan muutoksia esimerkiksi ajattelussamme tai kokemuksissamme. (Rantanen 45, 2018.)

 

Onkin siis olennaista pohtia, millaisia verkostoja aivoissamme haluamme vahvistaa. Niiden vahvistamiseen vaikuttavat se, minkälaisten asioiden ja ihmisten kanssa valitsemme viettää valtaosa ajastamme. Proakatemialla kuulee usein puhuttavan “akatemiakuplasta” ja se on täysin selitettävissä tällä ilmiöllä: yhteisössämme vahvistamme tietynlaista aivojemme verkostoa, koska vietämme paljon aikaa toistemme kanssa sekä samankaltaisten asioiden parissa.

 

Tunnelmajohtaminen = konseptijohtaminen

 

Tunnelmajohtamisessa kaiken ydin on hyvä konseptointi. Konseptijohtamiseen kuuluu kolme eri osa-aluetta, jotka ovat toimintaympäristö, prosessit (eli toimintamallit), ihmiset ja se, mitä tapahtuu ihmisten välillä. (Rantanen 50, 2018.)

 

Ympäristö

 

Ympäristön tunnelmaa johtaessa on hyvä miettiä seuraavia asioita:

  • Miten arvostuksen tunne välittyy ympäristöstä?
  • Syntyykö paikkaan tullessa tervetullut olo?
  • Miten turvallisuuden ja luotettavuuden tunne välittyy?
  • Mikä saa ihmiset viihtymään työpaikalla?
  • Syntyykö paikassa flow-tila?
  • Miten elämyksiä voidaan luoda kaikille viidelle aistille? (Näkö, kuulo, tunto, maku ja haju).

 

Luovia keinoja johtaa ympäristöön liittyvää tunnelmaa on todella paljon! Parhaiten pääsee selville asioista, kun kysyy muilta, mistä he nauttivat ja mitä he kehittäisivät. Tunnelmajohtajan täytyy luoda oikeanlaiset puitteet mielekkääseen työntekoon. (Rantanen 52, 2018.)

 

Voisiko arvostuksen tunnetta välittää esimerkiksi tilaan valituilla huonekaluilla tai pienillä huomioinneilla jokaiselle yksilölle? Entä miten saada aikaan tervetullut olo? Ehkä Esa Saarisen tapaan kättelemällä jokainen tilaan saapuva? Miten synnytetään turvallisuuden ja luotettavuuden ilmapiiri? Meillä Hurmassa tähän on ainakin käytetty erilaisia hassuttelun keinoja.

 

Entä mikä sitten saa ihmiset viihtymään työpaikalla? Tähän vaikuttaa varmasti jokaisen yksilön erilaiset tarpeet, joten niiden huomioimisen tärkeys korostuu jälleen. Yksi työviihtyvyyteen vaikuttava tekijä on taatusti myös flow-tila ja sen mahdollistaminen.

 

Tunnelmajohtamisessa yksi kaikkein käsinkosketeltavimmista pinnoista on ehdottomasti erilaiset elämykset erilaisille aisteille. Tunnelmajohtajan kannattaakin pohtia, miten esimerkiksi erilainen musiikki vaikuttaa tunnelmaan, miten vaikkapa diaesitykseen valittu värimaailma vaikuttaa tunnelmaan ja miten vaikkapa kovat puupenkit tai pehmeät nojatuolit vaikuttavat tunnelmaan. Erilaisissa tilanteissa erilaisilla aistielämyksillä voidaan ohjailla tunnelmaa halutunlaiseen suuntaan.

 

Prosessi

 

Prosessien kuuluisi myös olla osaltaan luomassa hyvää tunnelmaa. Tässä on tunnelmajohtajan muistilista prosesseihin liittyen:

  • Laadi tekemisen polku, vaiheet ja roolit.
  • Luo välitön ja luottamuksen ilmapiiri.
  • Kommunikoi tekemisestä välittömästi.
  • Anna aktiivisesti palautetta.
  • Anna toisille mahdollisuus luoda elämyksiä ja toimintatapoja.

 

On todella tärkeää, että joku johtaa prosessia, mutta kuitenkin niin, että muut tiimiläiset pääsevät vaikuttamaan tai jopa laatimaan sen vaiheita. Prosesseissa on myös mahdollisuus vahvuuksien hyödyntämiseen, kun oikeat ihmiset pääsevät tekemään heille oikeita asioita, jolloin tehokkuus paranee. (Rantanen 74, 2018.)

 

Prosessien yhteydessä korostuu tunnelmajohtajan tarve olla tietoinen omien tiimiläisten vahvuuksista ja heikkouksista, jotta hän voi asettaa heidät oikeisiin rooleihin. On myös tärkeä ottaa huomioon, missä vaiheessa erilaiset tiimin jäsenet otetaan mukaan prosessiin: innostujaa kannattaa hyödyntää heti alkuvaiheessa ja viimeistelijää luonnollisesti prosessin loppusuoralla.

 

Ihmiset ja vuorovaikutus

 

Tunnelmajohtajan oma muistilista vuorovaikutukseen:

  • Osoita arvostuksen tunnetta.
  • Luo turvallisuutta ja varmuutta ympärillesi.
  • Anna jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa tarjoamalla vaihtoehtoja.
  • Luo yhteenkuuluvuutta.
  • Ole helposti lähestyttävä.
  • Ole reilu ja pidä rohkeasti toisten puolia.
  • Auta toisia onnistumaan.

 

Hyvä tunnelmajohtaja kykenee osoittamaan arvostuksen tunnetta toista kohtaan sanojen ja tekojen kautta. Hyvä tunnelmajohtaja on helposti lähestyttävä ja kuuntelee muita uteliailla korvilla. Vaikka tunnelmajohtaja ei pysty yksin luomaan tunnelmaa, on hänellä suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen haluamallaan tavalla. Tämän takia tunnelmajohtajan täytyy pystyä olemaan avoin, joustamaan ja olemaan halukas yhteistyöhön muiden kanssa. Tunnelmajohtajalta odotetaan myös läsnäoloa, aikaa ja tasavertaisuutta. (Rantanen 79-80, 2018.)

 

 

Lähteet:

Rantanen, M. 2018. Tunnelmajohtaja. Alma Talent.

Kommentit
  • Johanna Sauvula

    Moikka Jenna!
    Olipa mielenkiintoinen essee tunnelmajohtamisesta. Teksti on sujuvaa ja vuorottelee hyvin teorian ja teidän käytännön esimerkkien välillä. Esseen alkuun olisin kaivannut infon siitä, kenen kanssa tämän solun olet kirjoittanut, koska nyt se jäi minulle mysteeriksi.

    Tässä esseessä välittyi hyvin monipuolisesti tunnelman merkitystä ja sen johtamisen piirteitä. Minulla heräsi tästä pohdintaa myös siitä, mikä meidän kunkin yksilön merkitys on tunnelmaan heittäytymisessä. Olen samoja fiiliksiä kokenut Eventassakin, että tunnelma tarttuu herkästi. Vertaus valojen sytyttämiseen ja sammuttamiseen oli valaiseva!

    Kesällä me työstimme Eventan final camp -projektia. Kaikilla oli kesän aikana omat tilanteensa lomaille, opiskellen tai töitä tehden, eikä yhteisen final campin tehtäviä saatu tehtyä tasapuolisesti. Maria V. oli siitä huolimatta puskenut projektia omalla sarallaan ihan timanttisesti eteenpäin, minkä Konsta nosti esiin heti syksyn alettua. Vaikka me toimimme tiimissä ja tiimin ilmapiiri on merkittävä tekijä, silti meillä jokaisella on itsellämme päätäntävalta siitä, lähteekö samaan väsymyksen kierteeseen tai ankeaan epäreiluuden tunteeseen siitä, kun joku muu ei ole tehnyt jotakin, niin miksi minäkään tekisin.

    Konsta ja Martzi olivat meillä sen peliliikkeen aloittajia, että keskitytään ennemmin tekemiseen, kuin muiden tekemättömyyden tai väsyneen olon seuraamiseen. Tämä taas voi toimia vetovoimana muillekin, jolloin heille tarttuu tekemisen draivi ja kohta on koko tiimissä valtava vauhti!

    Kääntöpuolena näissä kummassakin ääripäässä on mielestäni se, että jos omia negatiivisia tuntemuksia alkaa tietoisesti jättämään sivuun muulta tiimiltä, voidaan siinä sivuuttaa jotakin varsin painavaa ja merkittävää, esim. uupumuksen oireita. Toisaalta taas, jos keskittyy vain omaan tekemiseen, se alkaa ajan saatossa vesittämään tiimin yhteishenkeä ja tietoisuutta siitä, mitä muut tiimissä todella tekevät tai eivät tee, jolloin samalla tavalla voi keskeisiä asioita jäädä huomaamatta.

    Tämä tiimityö on sitten kerrassaan jännää tasapainoilua, eikä se keinu taida missään kohdassa lukkiutua paikalleen. Ja se on hyvä niin.

    15.12.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close