Tampere
19 Oct, Saturday
9° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Torjutuksi tulemisen sietäminen



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Torjutuksi tulemisen sietäminen 

Kirjoittanut

Joni Ramu
Vili Haara

 

Meistä jokainen on joskus kokenut sen. Sillä on olemassa erilaisia tasoja, mutta jokainen kerta sattuu jonkin verran. Mikä pahinta, menestymisessä se on välttämätöntä – torjutuksi tuleminen. Se helpottuu ajan kanssa, he sanoivat. Kymmenien kertojen jälkeen se ei enää tunnu missään, he sanoivat. Siitä oppii jopa tykkäämään, he sanoivat. Enpä usko, minä sanoisin.

Vasta Proakatemialla olen totisesti joutunut katsomaan perinteistä myyntityötä silmiin. Aiemmin torjutuksi tulemisen edessä on ollut asiakaspalvelun kilpi. Nyt kaikki kilvet ovat riisuttu ja vastuu on astunut kokonaisuudessaan omiin kenkiini. Reaktioni lienee luonnollinen, kun olen pyrkinyt välttelemään torjutuksi tulemista ensisijaisesti välttelemällä myyntiä ja toissijaisesti kehittämään myyntitaitojani torjunnan kääntämiseksi ostoksi. Tässä toissijaisessa, joskin tähän mennessä melko menestyksettömässä pyrkimyksessä, olen yrittänyt selvittää itselleni ominaisinta myyntiroolia. Epäilen, että olen paikantanut sen jotakuinkin mukautuvan ja ihmiskeskeisen, lämminhenkisen rakentajan rooliin. Pyrin siis asioimaan rauhallisesti ja ajan kanssa, hoputtamatta tai painostamatta päätöksentekoon ja vielä välttämään kasvotonta ja etäistä asiointitapaa. Roolin löytäminen on helpottanut myynnin sietämistä, mutta lähelläkään mukavuutta ei olla.

Empatia on ”kykyä eläytyä toisen asemaan ja kokea hänen tunteensa itsessä, toisin sanoen kykyä reprodusoida hänen haluamisensa ja hänen tekemänsä psyykkinen työ ajatuksellisesti omassa mielessään”. Toisaalta empatialla voidaan viitata vuorovaikutukselliseen prosessiin, joka syntyy ja kehittyy kahden tai useamman ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Joka tapauksessa on selvää, että empatiaa voidaan pitää tavoitteellisen vuorovaikutuksen perustana. Asiakkaan asemaan eläytyminen on lähes välttämätöntä myyntityössä onnistumisen kierteen aikaansaamiseksi. Edesauttaakseen tätä, voi opetella tietoisesti tunnistamaan eri asiakasrooleja ja niiden vastaanottotyylejä. Ymmärtämällä asiakasta ja hänen tilannettaan voit vähentää huomattavasti todennäköisyyksiä tulla torjutuksi myyntitilanteessa.

Sen ei ole väliä, kuinka korkea mentaalinen kipukynnys on, torjutuksi tuleminen tuntuu aina pahalta. Se aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia riippuen henkilöstä ja tilanteesta. Yleisimmin raivoa, turhautumista, lamaannusta, epätoivoa ja niin edelleen. Psykologian näkökulmasta torjutuksi tulemisen tunne aiheuttaa ensisijaisesti häpeää. Psykoanalyytikot Eero Rechardt ja Pentti Ikonen esittävät häpeän olevan reaktio hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteesta. Häpeän tunne on kokonaisvaltainen puutumisen tunne, joka saa hetkeksi menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden tuntumaan ei miltään. Se tuo usein esiin myös aiemmat vastaavat kokemukset ja vastoinkäymiset, joka puolestaan vahvistaa häpeän tunteen karmeutta. Näiden tunteiden uudelleen läpikäynti uusissa häpeätilanteissa antaa alkuperäiselle häpeän tunteelle mahdollisuuden saada vastakkaisen merkityksen. Häpeällisten hetkien uudelleen kohtaaminen voi siis muovata torjumisen tunteen vähemmän ahdistavaksi.

Häpeän hetkellä, ihmisellä on kaksi vaihtoehtoa käsitellä torjutuksi tulemisen tunnetta. Voimme kohdistaa torjunnan itseemme tai vaihtoehtoisesti ympäristöömme. Molemmat vaihtoehdot rakentuvat sekä hyvistä ja huonoista puolista. Kysymys on lähinnä siitä, mihin negatiiviset kohdistaa. Järjen säilyttämiseksi ja elämän sietämiseksi on tervettä vähintään välillä syyllistää ympäristöä torjutuksi tulemisesta. Kaiken kritiikin kohdistamisesta itseensä käy ennen pitkään henkisesti erittäin raskaaksi.

Torjutuksi tullessa vian kohdistaminen itseensä saa aikaan sisuuntumista, realistisuutta ja kehittymistä.  Tästä syystä on jopa kannattavaa välillä tulla torjutuksi. Kun löytää omasta toiminnastaan työtapoja, jotka eivät toimi, voi itseään kehittää. Mikäli kaikki vain menisi onnistuneesti eteenpäin, ei kehitystä tapahtuisi. Huonoja puolia torjutuksi tulemisessa on sen tuoma ahdistus, lamaantuminen, itsetunnon laskeminen sekä mahdollinen depressio. Kaikki nämä negatiiviset tunnetilat ovat epäonnistumisesta johtuvia. Näitä tunteita kannattaa itsessään paljon reflektoida. Lähtökohtaisesti kannattaa nostaa leuka pystyyn, miettiä miten omaa toimintaansa kehittäisi niin, että seuraavaksi vastaan tulisikin onnistuminen. Tässä kohtaa negatiivisen tunteen vaikutus, onkin lopulta ollut positiivinen.  Siinä kohtaa, kun ei leukaa jaksa enää nostaa pystyyn ja heittää hanskat tiskiin, kannattaa sekin tehdä järkevästi. Kun miettii miksi ei onnistunut tässä, ja löytää syyn itsestään, käsittelee ja hyväksyy tämän tosiasian, on oikeilla raiteilla. Etukäteen kannattaa miettiä miten toimii seuraavan kerran, kun tällainen asia tulee omalle kohdalle. Väärä tapa on alkaa vältellä näitä tilanteita, ja ikään kuin sulkea ne mielestään. Paras vaihtoehto, on toimia parhaalla mahdollisella tavallaan näissä tilanteissa.

Kun taas torjutuksi tullessa vian kohdistaminen ympäristöönsä saa aikaan jaksamista, itsetunnon säilymistä ja fokusointia. Eero Lehden, Timo Ropen ja Manne Pyykön tekemässä tutkimuksessa vuodelta 2007 selvisi, että erittäin menestyneet yrittäjät käyttivät huomattavasti enemmän tätä tyyliä, jossa torjunnan syy kohdistetaan ympäristöön. Näillä yrittäjillä huomattiin olevan niin sanottuja tavallisia yrittäjiä vahvempi itsetunto, kuten myös fokus toiminnan menestymiseen. He ymmärsivät myös tavallisia yrittäjiä paremmin asiakkaiden tarpeet. Huonoja puolia ympäristön syyllistämisessä taas ovat henkilökohtainen kehittymättömyys, omavastuun puute sekä epärealistisuus, sillä onhan syy aina vähintäänkin osittain itsessä. Ellei torjuntaa osaa yhtään reflektoida oman toiminnan kautta, ei henkilökohtaista kehitystä tapahdu. Toisin sanoen itsensä kautta epäonnistumisia reflektoivat ihmiset kehittyvät kaikkein eniten. Vastuun ulkoistaminen ympäristölle ei ole kovin järkevää, erityisesti jos itse on yrittäjä.

Häpeän tunnetta voi käyttää kahdella tavalla. Jos yrität hypätä maasta ylös, häpeä voi olla kuin kädet jotka pitävät jaloistasi kiinni, ja estävät hyppäämisen. Häpeän tunnetta oikein käytettynä, se voi puolestaan olla kädet, jotka heittävät sinua ylöspäin. Valinnan teet sinä itse. Annatko sen lamauttaa itsesi, vai käytätkö sitä keinona isompaan onnistumiseen. Moni miettii, että jättää itsestään huonon ja epäonnistuneen kuvan epäonnistuessaan. Tämä on vaihtoehtoinen totuus. Mikäli luovutat, olet todella epäonnistuja. Mikäli kohtaat häpeän kerta toisensa jälkeen, päätät kehittyä, ja lopulta onnistut. Kaikki epäonnistumisesi nähdäänkin vain vaadittavana ja tärkeänä kokemuksena matkalla kohti isompaa onnistumista. Tämänkaltaisia ihmisiä monesti ihaillaan, ja heitä pidetään sitkeinä. Käytännössä, he eivät ole tehneet mitään muuta, kuin päättäneet epäonnistua ja aina kehittyä eteenpäin, niin kauan, että onnistuvat. Häpeä on siispä toiminnan tulosta. Mikäli välttelet häpeän tunnetta, välttelet toisin sanoen tekemistä joka johtaa onnistumiseen. Täytyy myös ymmärtää se, että mikäli epäonnistuu samoista syistä jatkuvasti, eikä halua nähdä vikaa toiminnassaan, tulee aina epäonnistumaan. Tärkein taito on toisin sanoen se, että oppii sisuuntumaan häpeän tunteesta, jolloinka se muuttuukin voimavaraksi. Sen jälkeen oppii erottamaan toimivat ja ei toimivat tavat, ja jatkaa toimivia, sekä kehittää ei toimivia. Lumipalloefekti menestykseen on tässä kohtaa valmis. Ja tiedetään että tavoitteeseen päästään, kun epäonnistuu tarpeeksi usein. Lohdullinen ajatus onkin se, että häpeän tunteen määrä matkalla menestykseen on vakio. Mitä enemmän sitä koet, sitä vähemmän sitä on jäljellä. Summa summarum, muuta tästä päivästä eteenpäin häpeän tunne  voimavaraksi, ja seiso ylpeänä jokaisen epäonnistumisesi taustalla!

Totalin Neste-projekti on elävä esimerkki siitä, miten häpeän tunne käännettiinkin voitoksi. Mikäli neste olisi lamaannuttanut meidät, emmekä olisi uskaltaneet enää tarttua epävarmoihin projekteihin, meidät muistettaisiin epäonnistujina. Ihan kaikki ajattelisivat, että meistä ei vain ollut tähän. Kun nesteestä huolimatta nostettiin leuka pystyyn, analysoitiin virheet, ja oltiin ylpeitä, että lähdettiin tekemään omaa projektia, se käännettiin voitoksi. Tänä päivänä, voimme ylpeinä katsoa kehitystämme, ja ymmärtää, että neste oli todellakin se projekti, joka meidän täytyi tehdä, että olemme valmiimpia toimimaan ensi kerralla. Kukaan ei pidä sitä enää epäonnistumisena, vaan yhtenä merkittävimmistä stepeistä Totalin päämäärää kohti. Opittiin hallitsemaan häpeän tunnetta.

Sen sijaan, että välttelisit häpeää, tavoittele sitä. Häpeä on tie, joka vie sinua lähemmäs menestystä. Häpeä on mentaalitason nollaustila, jossa sinun on mahdollista ohjelmoida itseäsi paremmaksi. Häpeä on voitto heikkoudestasi ja merkki rohkeudestasi. Kuvitteletko pääseväsi perille ilman esteitä? Uskotko yltäväsi korokkeelle sellaisena kuin nyt olet? Tulitko tänne välttelemään häpeää vai kohdataksesi sen?

 

 

Lähteet

Lehti, E., Rope, T., Pyykkö, M. 2007. Mikä tekee yrittäjästä menestyvän? Perusyrittäjästä superyrittäjäksi. WSOYpro.

Pyykkö, M. 2015. Onnistu kasvuyrittäjänä. Helsingin seudun kauppakamari.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close