Soluessee: Jimi Iikkanen, Toni Latosaari, Ville Pajala

Johdanto

Aiheeksemme valikoitui tiimin toiminta, koska koimme Kajon tiimitoiminnan olevan vajavaista, ilman varmaa tietoa, miten parantaa sitä. Otimme kolme kirjaa aiheeseen liittyen: Patrick Lencionin ”Paras mahdollinen joukkuepelaaja”, joka käsittelee tärkeitä yksilön ominaisuuksia hyvässä tiimitoiminnassa. Jari Salmisen ”Onnistu tiimityössä”, joka käsittelee tiimin toimintaa sekä hyvän tiimin jäsenen ominaisuuksia. Heikki Peltolan ”Yhtenä” kokoaa ajatuksia monista eri lähteistä lähtien yksilön tasolta jatkuen aina jo hyvin toimivan tiimin toimintaan. Päätimme esseessämme keskittyä enemmän tarvittaviin ominaisuuksiin, joita tiimin jäsenen tulisi omata, jotta tiimi voisi toimia hyvin. Lopuksi haluamme kuitenkin liittää yksilöt vielä selkeästi tiimiin. Esseessä peilaamme kirjoissa käsiteltyjä aiheita Kajon arkeen ja meidän näkemyksiimme Proakatemiasta.

Kajon tilanne

Kajon toiminta on ollut ensimmäisen puolivuotisen aikana vahvasti yksilövetoista. Pieni otanta jäsenistä oli selkeästi esillä tiimin yhteisessä toiminnassa, jonka vuoksi suurin osa tiimistä jäi pimentoon. Projekteja hoidettiin yksin tai pienissä porukoissa, mikä kuvastaa oikeastaan tiimin toimintaakin. Kaikille jäsenille tiimitoiminta ei ollut huomion keskiössä vaan jäi henkilökohtaisen opiskelun jalkoihin. Koulutuksemme nimi kuitenkin on ”yrittäjyys ja tiimijohtaminen”, joka itsessään jo ilmaisee tiimitoiminnan tärkeyden Proakatemian arjessa. Toisen puolivuotisen aloitettuamme olemme jo saaneet yhtenäistettyä näkemyksiämme ja keskusteltua tiimihengestä ja sen kohottamisesta kertaalleen. Kun halu kohottaa tiimihenkeä on olemassa, tarvitaan vain keinot, esseellämme pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen.

Patrick Lencioni mainitsee kirjassaan parhaan mahdollisen tiimipelaajan ominaisuuksiksi, eli hyveiksi, nöyryyden, nälän ja älykkyyden. Näistä ominaisuuksista Lencioni sanoo nöyryyden olevan kaikkein hienoin ja välttämättömin ominaisuus. Eikä suotta, sillä tiimi tarvitsee jo toimiakseenkin sellaisia henkilöitä, jotka korostavat tiimiä, eivätkä nosta omaa itseään sen yläpuolelle.

Nöyryyden puute nykymaailman kaikissa tiimityön muodoissa on ongelma. Tämä johtuu siitä, etteivät johtajat mieti, mitä vaikutuksia epänöyrällä, ylisuurella egolla varustetulla henkilöllä on tiimiin. He luottavat, että hänen yksilösuorituksensa tasapainottavat balanssia tiimin suorituksen ja nöyryyden puutteen välillä. Nöyryyden puutteella varustettuja ihmisiä on kahta perustyyppiä. Ilmeisin näistä on avoimesti ylimieliset ihmiset, jotka keskittyvät itseensä ja tuppaavat rehennellä suorituksillaan. Tätä tyyppiä ohjailee ego. Nämä henkilöt ovat kuin syöpä tiimitoiminnassa, he aiheuttavat mielipahaa ja hajaannusta.

Toinen näistä perustyypeistä on henkilö, joka on jalomielinen tiimiänsä kohtaan, mutta häneltä puuttuu itseluottamusta. Näitä henkilöitä luullaan monesti nöyriksi, mutta todellisuudessa he eivät sitä ole. Oikealla tavalla nöyrät tiimin jäsenet eivät jätä tiedostamatta ja hyödyntämättä omia lahjoja ja taitoja. Itseluottamuksen puutteesta kärsivät henkilöt jättävät huomiotta omat lahjansa ja taitonsa, mikä ei missään nimessä edesauta tiimityötä. C. S. Lewisin sanoin: ”Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä että ajattelee vähemmän itseään.”

Toinen hyve on nälkä. Nälällä tarkoitetaan sitä, että nälkäiset ihmiset tavoittelevat koko ajan lisää asioita tehtäväksi. Tai mitä vaan, opittavaa, vastuuta, ihan kaikkea. Oikealla tavalla nälkäiset ihmiset ovat tärkeitä tiimille. He ovat sitoutuneita, tekevät työnsä pääsääntöisesti hyvin ja vihaavat ajatusta siitä, että heitä pidettäisiin laiskureina. On olemassa vääräntyyppisiä nälkäisiä ihmisiä, jotka tekevät hallaa tiimitoiminnalle. Tällaiset ihmiset ovat nälkäisiä saavuttamaan itse omia asioita, eivätkä edesauta tiimin tehtäviä. Vääränlainen nälkä saattaa olla myös sitä, että on liian kiintynyt työhönsä, jolloin työ hallitsee elämää. Tämä johtaa lopulta väkisinkin burnout -tilaan. Mahdollisesti myös ihmissuhteiden huonontumiseen.

Kolmas hyve on älykkyys. Älkääkä ymmärtäkö tätä ”älykkyyttä” väärin, sillä se ei meinaa sitä, että omaat suuren ÄO:n. Se meinaa yksinkertaisesti sitä, että ihminen omaa maalaisjärkeä kanssakäymisessä ihmisten suhteen. Älykäs tiimin jäsen tietää tiimin tilanteen, esittää hyviä kysymyksiä, kuuntelee tarkasti ja pysyy hyvin mukana dialogeissa. Älykäs jäsen tietää myös millaisia vaikutuksia sanoilla ja teoilla on toiseen tiimin jäseneen/jäseniin ja tiimin toimintaan. Väärinkäytettynä tällainen älykkyys voi olla hyvinkin vaarallista, nämä taidot omaava saattaa käyttää älykkyyttään myös esimerkiksi ihmisten manipuloimiseen. Monet historian vaarallisimmat henkilötkin on todettu monesti älykkäiksi nimenomaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Kajossa nämä kolme hyvettä tulevat esiin jäsenillä luonnollisesti eri tavoilla. Jotkut ovat älykkäämpiä kuin toiset, jotkut taas nälkäisempiä kuin toiset. Nöyryys on ehkä suurin hyve, mikä tulee voimakkaimmin esille tiimin jäsenissä. Tuntuu, että enemmän ehkä jopa siltä huonolta kantilta. Tiimissämme on ehkä hieman sellaista liikanöyryyttä, että jätetään omat kyvyt huomiotta ja keskitytään vain toisten kykyihin. Tämä on vastoin koko opetussuunnitelmaamme. Tiimiläistemme pitäisi olla avoimempia ja tuoda enemmän omia kykyjänsä esille. Koemme tiimissämme olevan terveen nöyryyden puutetta. Tämä näkyy siinä, ettei vielä välttämättä uskalleta tuoda kaikkia ideoita esille, edes niitä oikeasti valmiiksi hyviä ideoita. Tähän on toki panostettu projektisparraussessioilla, jotka ovat olleet mieluisia ja erittäin toimivia vähentämään kynnystä esittää ideoita ja tuomaan esille omia kykyjä.

Tiimistämme löytyy erittäin nälkäisiäkin ihmisiä. Tämä hyve on ehkä kuitenkin liian heikko näkymään tiimissä. Vaarallista, ns. väärää nälkää ei hirveästi keskuudessamme onneksi esiinny, mikä on todella hyvä juttu. Hyvää nälkää tarvitaan kuitenkin lisää. Välillä on vaikuttanut siltä, ettei Kajossa nähdä sitä ”the nälkää” saavuttaa esimerkiksi jotain suurta ja merkittävää. Tämä väittämä on helppo perustella sillä, että jotkut ovat henkisesti käytännössä jo haudanneet ajatuksen Kajon jatkuvuudesta Proakatemian jälkeenkin. Tämä on erittäin hälyttävää tiimin kannalta ja toivommekin, ettei Proakatemian ja Kajon aikana suhtauduta tiimiimme niin, että ”noh hoidetaan tämä vaan pois alta ajallaan ja katsotaan mitä sen jälkeen keksisi.” Pyrimme itse edistämään tätä kaikin keinoin ja olemalla nälkäisiä projektien ja tulevaisuuden suhteen.

Älykkyys, tämä niin yksinkertainen, mutta niin helposti väärin tulkittava hyve. Älykkyyttä tiimissämme on paljonkin, mutta sitä ei ehkä hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä saattaa liittyä nimenomaan terveen nöyryyden puutteeseen, jota tiimimme on harjoiteltava lisäämään. Tähän voisi olla ratkaisuna se, että pyrkii ottamaan härkää sarvista ja menemään sille kuuluisalle epämukavuusalueelle aukaisemalla suunsa ja tuomalla rohkeasti esiin omat taitonsa, kykynsä ja ideansa. Koemme tiimimme kuitenkin olevan niin tiivis, että tukea aivan varmasti saa, eikä kenellekään naureta. Älykkyyskin kehittyisi terveen nöyryyden lisääntyessä. Meillä on vielä pitkä matka huipputiimiin, mutta tavoitteenahan on tietenkin täydellinen tiimi, vai mitä?

Myös Jari Salminen esittelee kirjassaan ”Onnistu tiimityössä”, monia samoja hyvän tiimiläisen ominaisuuksia kuin Lencioni. Salmisen kirjasta on näiden lisäksi syytä nostaa esille muutama maininnan arvoinen tiimityössä tärkeä ominaisuus.

Sitoutuu tiimin toimintaan ja kehittämiseen.

Tiimi ei ole tiimi, mikäli sen jäsenet eivät ole sitoutuneita tiimin toimintaan. Hyvä tiimin jäsen tietää, mitkä ovat tiimin tavoitteet ja on valmis omalla panoksellaan auttamaan tiimiä saavuttamaan ne. Hän on aktiivinen tiimin yhteisissä tilaisuuksissa ja ideoi sekä keksii ratkaisuja tiimiä koskeviin ongelmiin. Hän auttaa myös muita tiimin jäseniä, vaikka siihen käytetty aika olisi pois hänen omista työtehtävistään, koska jaettu osaaminen on hyvän tiimin ominaisuus. Hyvä tiimipelaaja ei vain tyydy olemaan ”vapaamatkustaja” vaan haluaa itse omalla toiminnallaan ja esimerkillään olla kehittämässä tiimiä. Osana tiimin kehittymistä hän myös uskaltaa vaatia muilta tiimin jäseniltä sitoutumista ja kehittymistä.

Olemme Kajossa keskustelleet viime aikoina paljonkin tiimiläisten sitoutumisesta tiimin toimintaan. Olemmeko vain joukko yksilöitä, jotka keskittyvät omiin projekteihinsa ja opintoihinsa vai haluammeko olla ihan oikea tiimi, jolla on yhteiset tavoitteet, joita kohti pyrimme yhdessä? Määrittelimme vuoden alussa mökkipajassa tiimillemme vision, mission ja arvot, joten nyt kaikkien tiimiläisten pitäisi olla yhtä mieltä siitä mitä tavoittelemme ja miksi. Vapaamatkustamisen ajan pitäisi nyt olla ohi ja jokaisen tulisi antaa päivittäin oma panoksensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Viljelee positiivista ”onnistuu” asennetta.

Positiivinen tiimin jäsen on miellyttävä työkaveri, joka levittää positiivisuuttaan myös muihin tiimin jäseniin. Hän ei tuhlaa omaa tai muiden energiaa asioista valittamiseen vaan ottaa ongelmat vastaan ratkaisukeskeisellä asenteella. Hän ei tavoittele vain omaa kunniaa vaan osaa iloita myös muiden tiimin jäsenten onnistumisista. Positiivisesti ajatteleva tiimin jäsen on tärkeä voimavara tiimille etenkin vaikeuksien hetkillä. Hänen optimistinen esimerkkinsä rohkaisee myös muita tiimin jäseniä jatkamaan eteenpäin vastoinkäymisten koittaessa.

Yksi arvoistamme Kajossa on kajastus, joka tarkoittaa positiivisen ilmapiirin levittämistä sekä tiimimme sisällä, että siitä ulospäin. Positiivisuus on toki pitkälti yksilön omasta luonteesta kiinni, mutta sitä pystyy jokainen kyllä tarkoituksellisesti lisäämään toimintaansa. Sen ei tarvitse olla mitään suuria tekoja vaan pienetkin positiiviset eleet riittävät, alkaen siitä, että tervehditään akatemialla reippaasti niin tuttuja kuin tuntemattomiakin. Olemme kajossa toki pitäneet positiivista ilmapiiriä yllä etenkin yhteisen huumorin avulla, mutta positiivisuus voisi näkyä enemmänkin. Sen pitäisi olla päivittäistä muiden tsemppaamista ja kehumista, jokaisen tiimiläisen taholta. Positiivinen ilmapiiri lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saa tiimin jäsenet antamaan enemmän itsestään tiimille. Haluamme, että kajastuksemme näkyisi myös muille tiimeille ja sitä kautta parantaisi koko akatemiayhteisön ilmapiiriä vielä positiivisempaan suuntaan.

Huipputiimin jäsen kehittää jatkuvasti tiimitaitojaan.

Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ja hyvä tiimin jäsen on jatkuvasti valmis kehittämään osaamistaan ja jakamaan oppejaan myös muille tiimin jäsenille. Muiden aktivointi on osa hänen päivittäistä toimintatapaansa. Hän ymmärtää, että muiden tiimin jäsenten kehittyminen auttaa myös häntä itseään ja koko tiimiä kehittymään. Hän tarjoaa aktiivisesti omaa osaamistaan muiden tiimiläisten käyttöön. Hän myös tunnistaa ja myöntää omat heikkoutensa ja on valmis pyytämään muilta tiimin jäseniltä apua. Kun tiimissä vallitsee luottamus tiimin jäsenten kesken ei avun pyytäminen muilta ole ongelma. Hyvä tiimipelaaja kehittää jatkuvasti vuorovaikutustaitojaan muiden tiimiläisten kanssa. Hän on avoin ja haluaa oppia kuuntelemaan muita ja viestimään omista ajatuksistaan aina vain tehokkaammin. Tiimitoiminnassa väkisinkin syntyvät ristiriidat hyvä tiimipelaaja ratkaisee tehokkaasti, kommunikoimalla oikein ja jokaisen tiimin jäsenen mielipiteitä kunnioittaen.

Yhdessä oppiminen on korostetun tärkeässä roolissa koko Proakatemialla ja siten myös tiimissämme Kajossa. Pajat ovat meidän yhteisiä oppimistilaisuuksia, joissa opimme nimenomaan yhdessä käsittelemällä meidän itsemme valitsemia aiheita. Meillä on siis jokaisella vastuu siitä, että pajamme ovat laadukkaita ja tarjoavat kaikille tiimin jäsenille aidon mahdollisuuden kehittyä. Tämä ei koske ei vain pajan vetäjää vaan jokaista pajaan osallistujaa. Pajojen laatu ja sitä kautta oppimisen laatu on jokaisen tiimiläisen vastuulla yhtä paljon joka pajassa. Meillä on tiimissämme monilla vielä kehittävää pajataidoissamme ja etenkin siinä, miten ylläpitää korkeaa suoritustasoa pajasta toiseen riippumatta siitä onko käsiteltävä aihe itselle se kaikkein tutuin tai mieluisin. Opintosuuntauksemme toinen osuus on kuitenkin tiimijohtaminen ja, koska emme kaikki ehdi opintojen aikana olemaan tiimiyrityksemme johtajia, iso osa tiimijohtamisesta muodostuu nimenomaan yhteisistä pajoista.

Tässä vaiheessa, kun olemme olleet puoli vuotta yhdessä tiiminä, meidän keskinäinen vuorovaikutus alkaa olla melko hyvällä mallilla. Alussa ymmärrettävästi hieman varoimme loukkaamasta toisiamme sanomisillamme, koska emme vielä kunnolla tunteneet toisiamme, mutta nyt pystymme puhumaan toisillemme jo melko suoraan ja rehellisesti. Myös avoimuus omista ajatuksista on lisääntynyt vähitellen, kun olemme oppineet luottamaan toisiimme ja tiimissämme uskalletaan nykyään paljon paremmin kertoa omista ajatuksista ja myös haastaa sekä kyseenalaistaa muiden ajatuksia. Nämä kuitenkin ovat osa-alueita, johon jokaisen tiimiläisen tulee jatkossakin kiinnittää erityishuomiota, jotta tiimin sisäinen viestintä olisi toimivaa. Myös palautteenanto, joka on erittäin tärkeä osa tiimitoimintaa, on parantunut vähitellen viime vuoden lopussa pitämämme palautepajan jälkeen. Se kuitenkin vaatii vielä aikaa kehittyäkseen ja rohkeita sekä suoria esimerkkejä hyvästä palautteenannosta tiimimme sisällä, jotta viimeisetkin palautteenannon esteet saadaan ylitettyä.

Yksi asia, joka on noussut viime aikoina esille tiimimme toiminnan kehittämisessä, on toisten auttaminen ja etenkin avun pyytäminen muilta. Toki Kajossa on autettu toisia pikkujutuissa silloin tällöin. Meillä on kuitenkin ollut suurena ongelmana, että apua ei joko uskalleta tai kehdata pyytää tarpeeksi suoraan silloin kun sille olisi erityisesti tarvetta. Osasyynä tähän on myös se, että emme aina kovin tarkalleen edes tiedä mitä muut ovat tehneet ja mikä on ollut kunkin tiimiläisen työmäärä eri aikoina. Jos ei tiedä toisen tiimin jäsenen kasaantuneesta työmäärästä on vaikea omatoimisesti tarjota apua. Vaarana tällaisissa sisäisen viestinnän ongelmissa on se, että ne voivat johtaa yksittäisten tiimin jäsenten ylikuormittumiseen ja sitä kautta loppuun palamiseen. Tiimissämme pitäisi olla jo sen tasoinen luottamus, että voisimme suoraan pyytää apua, jos emme jotain asiaa osaa tai jos tarvitsemme auttavia käsiä liian ison työtaakan keventämisessä. Tässä asiassa meillä jokaisella on vielä kehitettävää omissa vuorovaikutustaidoissamme tiimissä.

Tiimimme matkaa huipputiimiksi voidaan tutkia muun muassa syvämuutoksen vaiheiden kautta, jotka on määritelty Peter Sengen ja kumppanien esittämässä U-teoriassa.

U-teoriaksi kutsuttu toimintamalli kuvastaa tiimin kehittymistä seitsemän askeleen kautta, mitkä etenevät havainnoista tekemiseen.

Tällä hetkellä koemme olevamme syvämuutoksen vaiheessa neljä. Muutos ei ole yhdessä yössä tapahtuva, sillä vaiheeseen neljä pääsemisessä meillä on kulunut yli puoli vuotta. Jotta pystyy paremmin ymmärtämään miksi vaiheiden väliset siirtymät kestävät pitkään on hyvä kiinnittää katse muutoksen esteisiin. Muutoksen esteet Otto Scharmer on esitellyt kirjassaan ”Theory U” seuraavanlaisesti.

Scharmerin mukaan muutoksen toteutumiseksi on ylitettävä neljä estettä: (1) tunnistettava mitä näkee, (2) uskallettava sanoa mitä ajattelee, (3) tehtävä niin kuin sanoo ja lopuksi (4) tajuttava mitä tekee. Muuttamalla näkemistä muuttuu ensin ajatteleminen, sitten puhe ja lopulta tekeminen.

Kaavion pohjalta on helppo huomata miksi tiimimme muutokset ovat olleet aikaa vieviä ja laittaa ihmettelemään, miten olemme ylipäätään onnistuneet muutoksessa. Suurimmat muutoksen esteet tiimillemme ovat kohdat kaksi ja kolme, sillä dialogi ja yhteistyö ovat toimintamme keskiössä. Kuten aiemmin palautteenannostakin jo mainitsimme, keskusteluissamme vallitsee edelleen tietyntasoinen sensurointi, vaikka tiimin sisäinen luottamus on kasvanut huomattavasti. Paljon puhumisen toisena haittana on sanojen muuttaminen teoiksi, sanominen on kuitenkin aina helpompaa kuin toteuttaminen.

Olemme nyt käsitelleet tiimitoimintaa yksilön roolista perinpohjaisesti sekä tiimin näkökulmasta muutoksen vaiheita ja niiden esteitä. Tiimitoiminta lähtee aina yksilöistä, minkä vuoksi painotimme kyseistä näkökantaa. Tiimimme on tunnistanut ongelman eli ylittänyt ensimmäisen muutoksen esteen eli olemme menossa eteenpäin. Tässä vielä mainitsemamme tärkeät pointit lyhyesti listattuna.

Parhaan mahdollisen tiimipelaajan ominaisuudet:

• Nöyryys
• Nälkä
• Älykkyys
• Sitoutuu tiimin toimintaan ja kehittämiseen
• Viljelee positiivista ”onnistuu” asennetta
• Kehittää jatkuvasti tiimitaitojaan.

Syvämuutoksen vaiheet havainnoista tekemiseen:

1. Havahtua näkemään
2. Tarkistaa suunta
3. Tehdä tilaa uudelle
4. Antaa uuden tulla
5. Kiteyttää muutos
6. Testata vaihtoehtoja
7. Vakiinnuttaa

Muutoksen esteet:

1. Ei tunnista mitä näkee.
2. Ei sano mitä ajattelee.
3. Ei tee mitä sanoo.
4. Ei näe mitä tekee.

LÄHTEET:

Paras mahdollinen joukkuepelaaja, Patrick Lencioni, 2016

Yhtenä, Heikki Peltola, 2011

Onnistu tiimityössä, Jari Salminen, 2017