Tampere
20 Oct, Sunday
6° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Stressismi – oletko sinä tartuttaja?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Soluessee, kirjoittajat: Vesa-Pekka Tuomaala, Annakaisa Lyyski & Jaana Torkkola

Jokainen meistä on joskus elämänsä aikana kokenut stressiä. Asia ei varmasti myöskään ole helpottanut nyt sinä aikana, jonka olemme viettäneet Proakatemialla tai muutoin opintojen parissa. Mutta mitä stressi oikeastaan on? Onko se vain jokin kehon mystinen tila, joka aiheuttaa jokaisessa yksilössä erilaisia oireita? Onko kaikki stressi pahasta vai onko stressistä jotain hyötyä?

Mitä stressi on?

Stressi on kehon tila, joka vaikuttaa voimakkaasti suorituskykyyn. Stressillä on yleensä sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joiden summa vaikuttaa lopulliseen stressin kokemiseen ja sen kokonaisvaikutuksiin. Lyhytaikaisessa stressissä usein korostuvat stressin positiiviset vaikutukset, joita ovat esimerkiksi kohonnut suorituskyky. Yleisesti stressissä ihmiseen kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja haasteita, että yksilön voimavarat ylittyvät. Stressin kokemiseen vaikuttavat useat tekijät, minkä vuoksi stressi koetaan hyvin yksilöllisesti. Onkin sanottu, että ”eivät asiat meitä vaivaa, vaan meidän käsityksemme niistä.” Joskus stressaantunut yksilö ei itse edes tunnista ylikuormittumistaan, vaikka hänen ympärillään olevat huomaavat jo selkeästi uupumisen merkkejä. Tällöin hänen kanssaan on erittäin tärkeää keskustella asiasta ja muutoinkin käsitellä aihetta! (Koskinen 2014)

Mitkä tekijät vaikuttavat?

Aikataulupaineet, sopimaton työ, melu, liiallinen vastuu, sosiaalisten suhteiden ongelmat, äkilliset elämänmuutokset, luonnon katastrofit, onnettomuudet, läheisen kuolema… Stressiin vaikuttavia tekijöitä on paljon erilaisia ja ne riippuvat paljon siitä, kuinka yksilö tämän ongelman kohtaa ja käsittelee. Usein tällaiset kokemukset ovat äärimmäisen voimakkaita, ja niiden aiheuttama stressi voi vaikuttaa erittäin pitkään. Se mikä toiselle on äärimmäisen stressaavaa ja jopa musertavaa, ei toiselle välttämättä aiheuta lainkaan stressiä. Stressiin vaikuttaa myös paljon oman hallinnan kokeminen vallitsevaan tilanteeseen, jolloin yksilö voisi suotuisassa tilanteessa vaikuttaa paljonkin omaan stressiinsä. Monesti tämä ei kuitenkaan ole mahdollista johtuen tilanteen luonteesta. (Mattila 2010)

Positiivinen stressi on välillä jokaiselle jopa suotavaa, sillä se valmistaa yksilön huippusuoritukseen. Tällöin puhutaankin usein epämukavuusalueelle menemisestä ja siellä toimimisesta. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä huomiokykyä, tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä, jolloin stressi toimiikin väliaikaisena myönteisenä voimavarana. Stressi kuitenkin sekoittaa elimistön luonnollisen palautumis- ja immuunijärjestelmän, mikä voi johtaa uupumiseen ja sairastelukierteeseen. Tämän vuoksi stressi ja sen aiheuttajat onkin hyvä oppia tunnistamaan itsessään, jolloin oppii myös tunnistamaan, milloin positiivinen stressi muuttuu negatiiviseksi. (Mielenterveysseura N.D.)

Kansanterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan noin 20 % aikuisväestöstä koki itsensä keskivertoa stressaantuneemmaksi sukupuoleen katsomatta. Eniten stressiä tutkimuksen mukaan kokivat työttömät sekä johtavissa asemissa toimivat. Tämä onkin äärimmäisen tärkeä seikka ottaa huomioon kohdatessa ihmisiä joka päivä. (Mattila 2010)

(Mukaillen Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 35; Vartiovaara 2008, 48. Kuva: Pixabay).

Miten stressi vaikuttaa kehoon?

Vaikka stressi onkin pääasiassa psyykkinen kokemus, ovat useat vaikutukset myös fyysisiä. Psyykkiset stressioireet kuten turhautuminen, ärtyneisyys ja ruokahalun muutokset voivat myös vaikuttaa kehollisesti väsymyksenä tai lihaskireyksinä. Stressi laukaiseekin meissä jokaisessa aina taistele, pakene tai jäädy -reaktion, jonka vuoksi stressaantuneen ihmisen keho on koko ajan hälytystilassa. Tyypillisiä fyysisiä oireita stressistä ovat niska-hartiaseudun jännitys, selkäkivut, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, erilaiset sydäntuntemukset, pahoinvointi ja flunssakierre. (Mielenterveysseura N.D.)

Ihmiset voidaan stressireaktioiden mukaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: ensimmäinen ryhmä reagoi pääasiassa psyykkisesti, toinen ryhmä reagoi ruumiillisilla oireilla ja kolmannella ryhmällä stressireaktio on hyvin näkymätön ulkopuolisille. Ruumiillisesti reagoivilla oireet ovat hyvin nähtävissä ja koettavissa, mutta niiden yhdistäminen stressiin voi olla monimutkaista ja äärimmäisen vaikeaa. (Koskinen 2014) Tutkimuksien mukaan myös sukupuolella on vaikutusta stressin kokemiseen. Miehet reagoivat kohonneella taistelutahdolla, kun naiset taas reagoivat psyykkisesti tunteella tai masennuksella. Naisten stressin aiheuttamat muutokset myös kestävät pidempään kuin miehillä. Naisten stressissä verenkiertoon myös vapautuu enemmän adrenaliinia ja kortisolia, joista usein puhutaankin stressihormoneina. (Wikström 2010)

Miten stressi vaikuttaa mieleen?

Nykyään stressi on yhä enemmän emotionaalista ja psykologista (Vartiovaara 2008, 95), joten se varmasti vaikuttaa yhä enemmän mieleemme. Heikko itsetunto lisää stressin tunnetta, sillä tällainen henkilö uskoo, ettei hän selviä haasteista ja stressaavista tilanteista (Vartiovaara 2008, 146). Toisaalta heikko itsetunto voi mielestäni ilmentää myös stressin psyykkistä vaikutusta: kun uskoo vahvasti, ettei selviydy, tulee alisuorittaneeksi ja siten tämä vain lisää huononevan itsetunnon kierrettä.

Stressi voi vaikuttaa mieleen asioiden unohteluna, “turhana säheltämisenä”, kiinnostuksen puutteena, sekä hankaluutena irrottaa ajatuksia stressin aiheuttajasta. Päätöksenteko hankaloituu ja asioita on vaikea saada tehdyksi ajoissa. Stressi voi näkyä myös rentoutumisen vaikeutena ja unihäiriöinä. Tunteiden hallinta saattaa stressin takia lopulta pettää, jolloin tuloksena on hallitsemattomia tunteenpurkauksia. Muita stressin tavallisesti aiheuttamia psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, sekä ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Stressi voikin vaikuttaa mieleemme varsin kokonaisvaltaisesti. (Mielenterveysseura; Wikström 2010; Mattila 2010).

Tarttuuko stressi?

Vaikka olemme vielä fysiologialtamme melko samanlaisia kuin esi-isämme, on ympäröivä elämä ja yhteiskunta muuttunut suuresti. Evoluutio ja hengissä säilyminen selittävätkin osaltaan sitä, miksi meidän on niin paljon helpompaa ajatella negatiivisesti kuin positiivisesti ja kiinnittää huomiota kielteisiin asioihin. Valitettavasti negatiivisuus myös tarttuu muihin positiivisuutta helpommin (Williams, 2014; Vartiovaara 2008). Ilmiö on varsin helppo nähdä omassa jokapäiväisessä elämässä – suupielet alaspäin oleva kaveri saa omankin mielialan nopeasti laskuun. Tällaista tunteiden tarttumista voidaan kutsua peilausilmiöksi (Sajaniemi, Suhonen, Nislin, Mäkelä 2015, 107). Peilisolut saamme jo syntymässä ja peilausjärjestelmä kehittyy lapsuudessa, luoden pohjaa toisten ihmisten ymmärtämiselle ja empatialle (Sajaniemi ym. 2015, 93).

Stressi on tunteiden ja asenteiden tavoin sosiaalinen ilmiö, joka voi siirtyä ihmisestä toiseen (Mielenterveysseura). Siirtyminen voi tapahtua eri tavoin: suorasti, epäsuorasti tai myötäelämisen kautta. Tiedostamatta ihmisellä on taipumusta jäljitellä toisten ilmeitä, eleitä ja asentoja ja siten virittäydymme helposti myös stressaantuneen ihmisen tunnetilaan. Toisaalta eläytyminen voi olla myös tietoista, esimerkiksi ystävän kertoessa hankalasta tilanteestaan. Tämä perustuu empaattiseen reaktioon eli toisen tilanne voi herättää itsessä muistoja omasta vastaavanlaisesta kokemuksesta. Stressi tarttuu luonnollisesti helpoiten silloin, kun molemmat vuorovaikutuksen osapuolet ovat stressaantuneita. (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 55).

Epäsuorasti stressi voi siirtyä esimerkiksi työpaikalla, kun muut joutuvat hoitamaan poissaolevan työntekijän työt. On hyvä huomata, että tarttumisen lisäksi voi olla myös yhteisiä stressitekijöitä, jotka kuormittavat useampia ihmisiä samaan aikaan. Stressi ei olekaan vain yksilön oma kokemus, vaan se voi olla myös sosiaalinen ilmiö.  Niinpä on tärkeää muistaa priorisoida työasiat, sekä muistaa vetää selkeä raja työ- ja vapaa-ajan välille. Uskalla keskustella tilanteestasi ja pyytää apua, jos kiire yllättää. (Mattila 2010)

Stressiä helpottavat tekijät

Samoin kuin se, mikä koetaan stressaavaksi, myös stressinsäätelykyky ja selviytymiskeinot vaihtelevat eri ihmisillä. Niinpä omassa elämässä pitäisi yrittää löytää juuri niitä asioita, jotka tuovat itselle hyvää mieltä – tällaisia ovat usein perhe ja ystävät, sekä harrastukset (Vartiovaara 2008, 56).

Vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki

Vuorovaikutus on sujuvaa, sillä huomioimme lähes tiedostamatta toisen kehollisissa ja verbaalisissa viesteissä tapahtuvat vähäisetkin muutokset ja sovitamme oman toimintamme niihin (Sajaniemi ym. 2015, 87). Tähän liittyy myös yllä olevassa kappaleessa kuvattu peilausilmiö. Ilmiöön perustuvien tutkimusten pohjalta ranskalaispsykologi Nicolas Guéguen toteaa, että koemme myönteisemmin meitä vuorovaikutustilanteessa imitoivan henkilön. Guéguen jatkaa, että tämä voi myös saada meidät kokemaan imitoijan vakuuttavampana ja siten vaikuttaa käytökseemme häntä kohtaan. (SFP 2007).

Kuulluksi tuleminen vähentää stressiä ja on keskeisin asia stressin säätelyjärjestelmän kehittymiselle. Huolten jakaminen ja ratkaisuehdotusten pohtiminen vaikkapa yhdessä ystävän tai työkaverin kanssa onkin tärkeä tapa stressin vähentämiselle – jaettu huoli on puolikas huoli (Mattila 2010). Stressiä vähentää myös tietynlainen kosketus – rauhoittavinta on tasaisen rytminen silittäminen (Sajaniemi ym. 2015, 91, 93). Ulospäin suuntautuneet ihmiset kokevat sosiaalisen kanssakäymisen puuttumisen stressaavana ja kielteisenä (Vartiovaara 2008, 72-73). Vuorovaikutus auttaa stressiin monella tavalla: saa konkreettista apua, lisää itsetuntoa ja arvostuksen tunnetta. Myönteinen vuorovaikutus sekä estää, että poistaa stressiä. (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 74). On totta, että usein asioita yksin pohtiessa varsinkin ikävistä asioista kasvaa mielessä valtavia. Ajatusten jakaminen jonkun toisen kanssa ja erityisesti se, että tämä toinen kuuntelee, auttavat helpottamaan stressaavaa tilannetta.

Oma aika ja palautuminen

Yksin oleminen ei automaattisesti ole ikävä asia – oma aika voi olla tapa ladata akkuja. Kannattaakin etsiä omat tavat akkujen lataamiseen ja turvautua niihin tarvittaessa, kun stressitilanne iskee (Mattila 2010).

Yhteisö ja ympäristö

Sosiaalinen tuki on kokemusta ja tietoa siitä, että on arvostettu, osa yhteisöä ja että minusta huolehditaan. Luottamus ja merkityksellisyyden kokemisen tunne ovat tärkeitä. Kuten Mattila (2010) kirjoittaa, onnellisuustutkimuksessa on havaittu tärkeimmäksi henkistä hyvinvointia lisääväksi tekijäksi ihmissuhteet. Arvosta ja vaali sosiaalisia suhteitasi, ne ovat tärkeitä myös stressinsietokyvyn kannalta (Mattila 2010).

Ympäristölläkin on vaikutusta. Kaupungissa asuessa liikenteen hurinasta ja ihmisten äänistä voi tulla taustamelua, johon tottuu. Silti  ne aiheuttavat välillä tiedostamatontakin stressiä ja on mukava lähteä vaikkapa viikonlopuksi maaseudun rauhaan.

Ajatusten siirtäminen muuhun (deviaatio) ja muita hallintakeinoja

Kuinka moni on joskus alkanut siivota, kun olisi pitänyt tehdä koulujuttuja? Me ainakin olemme. Kun jokin asia koetaan stressaavana, on yksi ratkaisukeino siirtää ajatukset ja tekeminen muuhun – tätä voidaan kutsua deviaatioksi (Vartiovaara 2008). Deviaatio ei aina ole hyödyllistä, kuten kaikki meistä varmasti tietävät. Pelkkä stressiä aiheuttavan asian tai tilanteen vältteleminen muuta tekemällä ei auta ratkaisemaan stressintunteen aiheuttajaa. Päinvastoin, välttely, sekä huolien ja murheiden vatvominen saattavat vain lisäävät kuormitusta stressaavan tilanteen pitkittyessä (Mattila 2010). Voikin olla hyvä käyttää tunnettua ohjetta: jos sinua huolettaa jokin asia mieti, voitko tehdä sille jotain juuri nyt. Jos voit, tee se ja jos et, ei ole hyötyä murehtia. Juuri viimeksi mainitussa deviaatio voisi olla toimiva tapa saada muuta ajateltavaa.

Liikunta auttaa käsittelemään stressiä, sekä vahvistaa itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta (Mattila 2010). Stressin purkuun voivat toimia myös nauraminen, itkeminen tai jopa huutaminen ääneen. Ne voivat vapauttaa patoutunutta aggressiivista energiaa ja siten auttaa palauttamaan normaalin tasapainotilan. (Vartiovaara 2008, 97). Tee sitä mikä on sinulle mielekästä ja rentouttavaa.

Myös huumori on tärkeä keino stressin ja ihmisten välisten jännitteiden vähentämiseen, kunhan muistetaan nauraa yhdessä toisten kanssa eikä toisille. Huumoria ja huumorintajua voisikin verrata hyvän terveydentilan kaltaisiksi arvoiksi, sekä tehokkaiksi sosiaalisiksi työkaluiksi ristiriitoja vastaan. (Mattila 2010; Vartiovaara 2008, 1999).

Lopuksi

On hyvä lopettaa Dalai Laman toteamukseen: “Jos haluat olla onnellinen, kehitä myötätuntoa.” Kun tekee hyvää niin saa takaisin jotain hyvää, mikä näkyy elämässäsi hyvänä olona ja vahvistaa minäkuvaasi. Tällä on myönteisiä vaikutuksia myös stressitilanteissa.

 

 

Lähteet:

Sajaniemi N., Suhonen E., Nislin M., Mäkelä J. E. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus

SFP. 2007. Les réponses de la psychologie scientifique aux questions que tout le monde se pose. Imiter une personne nous fait-il apprécier d’elle? http://www.sfpsy.org/IMG/pdf/Gueguen_28aout2007.pdf

Toppinen-Tanner, S. & Ahola, K. 2012. Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos.

Vartiovaara, I. 2008. Stressaa! Hyvä paha paine. Helsinki: Duodecim Oy

Williams, R. 2014. Are we hardwired to be positive or negative? https://www.psychologytoday.com/blog/wired-success/201406/are-we-hardwired-be-positive-or-negative

Mattila, A. Stressi. 2010. Julkaistu 18.8.2010. Luettu 19.2.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Mielenterveysseura. N.D. Stressi kuuluu elämään. Luettu 19.2.2018. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-elämään

Koskinen, M. 2014. Stressi. Kirjoitettu 3.10.2014. Luettu 19.2.2018. http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi

Wikström, S. (toim.) 2010. Tiesitkö tämän stressistä? Kahdeksan faktaa stressistä. Julkaistu 6.10.2018. Luettu 19.2.2018. https://hidastaelamaa.fi/2010/10/tiesitko-taman-stressista/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close