Tampere
23 Nov, Monday
4° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Stressinhallinta



Kirjoittanut: Jaakko Koljonen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjoittajat Jaakko Koljonen & Henna Haara

 

Johdanto 

 

Monilla on kokemuksia stressistä, ja jokainen käsittää stressinä eri asioita. Toiset stressaavat pienistäkin asioista, jotka pitää hoitaa, kun taas toiset nauravat pienten asioiden stressaamiselle. Mutta mitä stressi on? Stressi on ihmisen psykologinen tila, jonka laukaisee eri ihmisillä eri asiat. Laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi kiire, melu, liiallinen vastuu ja äkillinen elämänmuutos. Vaikka itse stressi on psykologinen kokemus, on sillä paljon fyysisiä oireita. Näitä ovat esimerkiksi päänsärky, pahoinvointi, flunssa ja selkävaivat. Myös psyykkisiä oireita voi esiintyä. Niitä ovat esimerkiksi jännittyneisyys, ärtymys, levottomuus ja unihäiriöt. (Duodecim Terveyskirjasto. Antti S. Mattila. Stressi. 18.8.2010)

 

Stressi ei ole vain haitallista 

 

Stressi ei ole pelkästään huono asia, vaan sitä tarvitaan esimerkiksi parempien suoritusten aikaansaamiseksi ja se valmistaa kehoa ja mieltä huippusuorituksiin. Ilman stressiä tavoitteiden saavuttaminen on huomattavasti vaikeampaa. On kuitenkin tärkeää ettei stressiä päästä kasvamaan liian suureksi, sillä silloin se voi olla todella haitallista. Kun tunnistaa stressin oireet, stressinhallinta on huomattavasti helpompaa. Monilla tarkkaavaisuus, keskittyminen ja suorituskyky lisääntyvät väliaikaisen stressin myötä, kunhan se on kohtuullisella tasolla. Ettei stressi koituisi vahingolliseksi omassa elämässä, olisi hyödyllistä opetella tunnistamaan, milloin omalla kohdalla positiivinen stressi vaihtuu negatiiviseksi. Koska kaikki reagoivat stressiä aiheuttaviin tekijöihin eri tavoilla, stressitasoa on järkevintä mitata omalla kokemuksella ja sen vuoksi oman stressitason tunnistaminen on merkittävässä roolissa kun  tarkastellaan positiivisen ja negatiivisen stressin kehittymistä. (Mielenterveysseura.fi. Hyvinvointi, stressi. Luettu 30.1.2018)

 

Kokemuksia stressistä 

 

Mielestämme pieni stressi parantaa ihmisen keskittymistä olennaiseen, ja siihen asiaan, joka tuntuu niin tärkeältä, että se stressaa. Kuitenkin liika stressi on monesti vienyt keskittymisen pois juuri siitä asiasta, joka olisi tärkeä hoitaa. Stressin kasvaessa liian suureksi, alkaa huolestumaan ja huolehtimaan ihan muista, jopa aivan arkisista askareista, joilla ei ole suurempaa merkitystä tai vaikutusta sinulle juuri nyt. Stressin jatkuessa liian pitkään myös fyysisiä oireita on ilmennyt. Niitä ovat olleet käsien tärinä ja huono olo.  Fyysiset oireet ovat toimineet viimeistään hälytyskelloina, että stressille on tehtävä jotain.

 

Meillä on ollut lähiaikoina myös kokemuksia tilanteista, joissa olemme tehneet paljon mieluisia asioita yhtä aikaa, jolloin stressiä ei välttämättä ole huomannut tai sen on sivuuttanut ajatellen, ettei tämä ole stressaavaa. Tähän huomaamattomaan stressiin reagoitiin vasta sen antaessa fyysisiä oireita. Silloin oli karsittava mielenkiintoisista asioista tärkeimmät, keskityttävä vain niihin ja jättää muut asiat kiireettömämpään vaiheeseen.

 

Omia niksejä stressinhallintaan 

 

Stressin pitämiseen järkevällä tasolla vaikuttavat monet eri asiat. Siksi oikeanlainen stressinhallinta on yleensä monien asioiden summa. Kuten stressin ilmenemiseen, myös sen hallintaan liittyy niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin keinoja. Fyysisistä keinoista säännöllinen syöminen ja liikunta sekä riittävä uni ovat asioita, joihin kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota, jos tuntee itsensä liian stressaantuneeksi. Monesti stressiä voi helposti vähentää laittamalla nämä perusasiat kuntoon.

 

Päästäkseen negatiivisesta stressistä eroon, on tärkeää kartoittaa stressin aiheuttaneet syyt ja miettiä, mihin niistä pystyy itse vaikuttamaan, ja mitkä ovat itsestä riippumattomia syitä. Seuraava vaihe on laatia suunnitelma niiden asioiden hoitamiseksi, jotka ovat omissa käsissä. Sekasorto aiheuttaa stressin lisääntymistä, joten aikataulujen ja tehtävälistojen suunnittelu ja tekeminen sekä realististen tavoitteiden asettaminen ei todellakaan ole ajanhukkaa. Lisäksi on tärkeää priorisoida listatut asiat ja tarkistaa onko listalla asioita, joita ei ole välttämätöntä hoitaa sillä hetkellä tai ylipäätään ollenkaan. Muuten ne aiheuttavat vain turhaa stressiä.

 

Kun huomaa stressin johtuvan esimerkiksi kiireestä, lepäämisen ja jouten olon merkitys korostuu. Joskus tuntuu että hommia on niin paljon ettei ole aikaa levätä, mutta todellisuudessa asia on yleensä niin, että kun osaa levätä tarpeeksi, saa myös tehtyä työnsä tehokkaammin, joka taas itsessään helpottaa stressiä. Työn tehokkuus lisääntyy myös sen myötä, kun pitää pieniä taukoja työn lomassa.

 

Stressiä voi helpottaa myös vaalimalla psyykkistä terveyttä. Kun uskaltaa puhua tunteistaan ystävilleen, heiltä voi saada arvokkaita neuvoja ja tukea. Se vähentää omaa taakkaa, mikä taas vaikuttaa stressitasoon. Suuri merkitys on myös mielen tasapainolla, sillä myönteisesti ajattelevat ihmiset stressaavat harvemmin pienistä asioista. Positiivinen ajattelu auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina ja tekemään enemmän itselleen merkityksellisiä asioita, jolloin elämä tuntuu mielekkäämmältä eivätkä pikkuasiat aiheuta niin paljoa päänvaivaa.

 

Stressi aiheutuu monesti siitä, että on liikaa tehtäviä ja liian vähän aikaa. Silloin on opeteltava sanomaan “ei” asioille, joita ei yksinkertaisesti joko ehdi tekemään riittävän hyvin tai ne eivät ole sillä hetkellä oleellisia. Toinen monesti vaikeaksi koettu asia on avun pyytäminen. Jollain muulla on varmasti enemmän aikaa tai mielenkiintoa hoitaa asioita, joita ei itse ehdi, mutta sitä on osattava ja uskallettava kysyä.

 

Hyväksymis- ja omistautumisterapia 

 

Hyväksymisen ja omistautumisen malli opettaa psykologista joustavuutta, ja siten auttaa stressinhallinnassa. Psykologinen joustavuus perustuu kolmeen kulmakiveen: hyväksyvään havainnointiin, läsnäoloon nykyhetkessä ja merkitsevien tekojen tekemiseen.

 

Hyväksymis- ja havainnointiterapian tavoitteena on pohtia omaa käyttäytymistä ja antaa perusteet oman käytöksen muokkaamiseen. Sitä voidaan käyttää myös stressinhallinnassa, sillä oman käyttäytymisen havainnointi stressaantuneena luo pohjan uudelle stressittömämmälle käyttäytymiselle. Hyväksyvässä havainnoinnissa pyritään havainnoimaan tunteet ja ajatukset sellaisena kuin ne oikeasti ovat. Älä yritä vastustella mitään ajatuksia. Tee kaikille ajatuksille tilaa ja kohtaa ne sellaisena kuin ne oikeasti ovat niitä kiertelemättä tai muuttamatta.

  • Huomaa ajatukset ja tunteet sellaisena kuin ne ovat
  • Ota ajatuksiin ja tunteisiin etäisyyttä
  • Anna ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä vapaasti, tee niille tilaa ja kohtaa ne

 

Läsnäolo nykyhetkessä tarkoittaa sitä, että osaa elää nykyhetkessä, eikä mieti turhaan mennyttä tai tulevaa. On osattava kohdentaa ajatukset ja fokus juuri siihen, mikä on sillä hetkellä tärkeää, eikä takertua nykyhetkessä epäolennaisiin, esimerkiksi tuleviin, asioihin. On myös tärkeää olla tietoinen omista ajatuksista ja niiden aiheuttamista tunteista. Tämä mahdollistaa myös empatiakyvyn, eli kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan ja miettiä miltä hänestä tuntuu.

  • Keskity tietoisesti nykyhetkeen
  • Keskity tällä hetkellä tärkeisiin asioihin
  • Tiedosta omat ajatukset ja tunteet nykyhetkessä

 

Merkitsevien tekojen tekeminen tarkoittaa omien arvojen mukaista toimintaa. On tärkeää tunnistaa mistä itse välittää, miten haluaa arkielämässä toimia ja mitä haluaa asettaa elämässä etusijalle.

  • Omien arvojen tunnistaminen
  • Omien arvojen mukaisen toiminnan toteuttaminen
  • Tavoitteiden asettaminen

 

Ihminen on onnellinen, kun hän pystyy elämään omien arvojensa mukaisesti. Omat arvot voivat kuitenkin luoda meille sisäisiä esteitä, jotka voivat häiritä ja vaikuttaa tekemiseemme. Myös nykyiset ajatukset ja tunteet luovat meille sisäisiä esteitä. Nämä esteet saattavat vaikuttaa tehokkuuteemme, ja siten työntekomme kautta stressin määrään. Tietoisuustaitoharjoitukset auttavat meitä vapautumaan omista sisäisistä esteistämme. Tietoisuustaitoharjoitukset pyrkivät mahdollistamaan arvopohjaisen käyttäytymisen myös vaikeiden ajatusten ja tunteiden läsnäollessa. On pysähdyttävä ja oltava läsnä nykytilanteessa. Havainnoi, kuvaile tunteitasi ja ajatuksia, salli ja hyväksy todellisuus ilman tuomitsemista. Mieti sen jälkeen omien arvojesi pohjalta, mikä on tarkoituksenmukaista. Harjoituksien avulla voit oppia myös vähentämään epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, erottamaan omat ja muiden ajatukset, elämään omien kokemusten kautta, eikä muiden tulkintojen kautta ja huomaamaan, että ajatukset ja tunteet vaihtelevat jatkuvasti. (Joustava mieli, Hyväksymis- ja omistautumisterapia, Arto Pietikäinen, 27.3.2016)

 

Lähteet 

Duodecim Terveyskirjasto. Antti S. Mattila. Stressi. 18.8.2010.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

 

Mielenterveysseura.fi. Hyvinvointi, stressi. Luettu 30.1.2018.

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

 

Mielenterveyslehti. Ellen Tuomaala. 4/2014.

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi/irti-stressist%C3%A4-x-9

 

Joustava mieli. hyväksymis- ja omistautumisterapia. Arto Pietikäinen. 27.3.2016.

www.joustavamieli.com/p/esittely.html?m=1

 

Joustava mieli – Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Arto Pietikäinen, 26.12.2017

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close