Kirjoittajat: Tina Uusitalo, Jesse Niemi ja Henna Haara

Johdanto 

Tämän esseen aiheena on Pitstop –renkaanvaihtokonseptin laajentaminen Helsingin alueelle ja Ouluun. Essee keskittyy tehtäviemme jakautumiseen projektipäälliköiden kesken. Konseptin laajentuessa uusille alueille ja toimipaikkojen lisääntyessä, täytyy toiminnalle luoda toimivat käytännöt. Ennen sesonkia tehtävät työt pitää minimoida ja toimintoja järkevöittää siten, että sesongin valmisteluun menee mahdollisimman vähän aikaa ja huomiota voidaan aina suunnata liiketoiminnan kasvattamiseen. Tulemme tulevaisuudessa jakamaan toimipisteet maantieteellisesti osiin ja jokainen kolmesta projektin päälliköstä ottaa vastuulleen tietyt alueet.  

Aiemmilla sesongeilla ongelmaksi on muodostunut muun muassa se, että vaikka vastuualueita on jaettu, on toisten töihin kuitenkin sesongin kiireiden, aikataulumuutosten ja yllättävien lisätehtävien takia sekaannuttu. Tämä on aiheuttanut sellaisia tilanteita, joissa emme ole olleet enää täysin tietoisia siitä, kenelle tehtävä kuuluu ja töiden tekeminen on sen myötä viivästynyt.  

Tulemme jakamaan tehtäviä tulevilla sesongeilla siten, että osa tehtävistä määräytyy pisteiden sijainnin mukaan ja osa tehtävän luonteen mukaan. Jaottelemme tehtävät sen mukaan, onko ne helpompi ja selkeämpi tehdä toiminta-alueen päällikön toimesta, vai yhteisvoimin koko Suomen alueelle samalla menetelmällä. Kun tehtävän luonne on sellainen, että samalla kaavalla pystyy tekemään homman kaikilla toiminta-alueilla, suunnitellaan toteutus yhdessä. Tällöinkin tehtävä on aina jonkun päälliköistä vastuulla toteuttaa. 

Esseemme ensimmäisessä kappaleessa käymme läpi, mitkä asiat tehdään alueellisesti sen päällikön toimesta. Toisessa kappaleessa taas luetellaan asiat, jotka tehdään aihealueen perusteella. Aiheen perusteella tehtäviä asioita ovat sellaiset, jotka voidaan koko Suomen alueella tehdä samalla tavalla, tai sellaiset, joiden sen tekemiseen ei kannata sitouttaa montaa henkilöä, vaan yhden henkilön on ehdottomasti kannattavampaa ja vähemmän aikaa vievää tehdä työ samalla kaikille. Kolmannessa kappaleessa käydään läpi asioita, joihin on erityisen tärkeää luoda käytännöt, joita toteutetaan tismalleen samalla tavalla jokaisessa Suomen alueen pisteessämme. Tarkkojen käytäntöjen luominen mahdollisimman moniin asioihin, on laadukkaan liiketoiminnan monistamiseen erittäin tärkeä edellytys.  

Olemme jakaneet esseen hyvin selkeästi kolmeen eri osa-alueeseen johdannon ja lopun tiivistelmän lisäksi. Esseen yksi tärkeä tarkoitus on se, että jokaisen projektin päällikkömme näkemykset eri asioista tulevat esille juuri sellaisena, kuin kirjoittaja on ne ajatellut. Tämä essee auttaa meitä siis myös näkemään toistemme ajatuksia liiketoimintamme kehittämisestä ja sen avulla meidän voi olla helpompi tehdä ratkaisuja tulevaisuudessa. Koska jokaisessa kappaleessa on kuitenkin vain yhden projektijohtajan näkemys asiaan, ei jokaista esseessä läpi käytyä asiaa välttämättä toteuteta juuri sellaisenaan käytännössä. Essee antaa kuitenkin vahvaa suuntaa sille, miten liiketoimintamme räjähdysmäinen kasvunvaihe saavutetaan.

Tehtävien jako alueittain 

On paljon asioita, joita ei pelkästään yhden ihmisen kannata tehdä. Se todennäköisesti aiheuttaisi meille lisätyötä, koska eri alueen johtaja ei ole välttämättä täysin perillä mitä esim. Helsingin pisteillä tapahtuu eri tavalla kuin Tampereen pisteillä. Seuraavaksi käydään läpi mitä asioita ajattelimme jakaa alueittain ja miksi. 

Varastointi ja inventaariot

Varaston hankkiminen ja inventaario ovat iso osa työstä ennen sesonkia ja sesongin jälkeen. Tällä hetkellä olemme saaneet säilyttää Tampereen tavarat Pirkkahitsillä, mikä on ollut helppo ratkaisu. Laajentamisen myötä tulee kuitenkin etsiä uudet tilat Helsingin ja Oulun seudulta. Inventaario tehdään sesongin jälkeen ja tarkistetaan paljonko ehjiä työkaluja, jolloin hankitaan myös uudet rikkinäisten tilalle. Alueen päällikkö hoitaa nämä joko muiden projektijohtajien kanssa tai palkkaamalla ulkopuolista työvoimaa suorittamaan tämän. 

Sopimukset

Sopimukset sisältävät alueellisessa jaossa yhteistyökumppanit, franchising ja työntekijöiden sopimukset. Haluamme erotelle selkeästi sopimukset yhdelle henkilölle hoidettavaksi aluekohtaisesti, jotta työntekijöille ja yhteistyökumppaneille olisi selkeästi yksi henkilö, joka hoitaa kaiken yhteydenpidon. 

Markkinoinnin toteutus

Markkinointi toteutetaan markkinointisuunnitelman perusteella aluekohtaisesti erikseen. Aluepäällikkö vastaa siis tarvittavien materiaalien tilauksesta sekä hoitaa yhdessä tehdyn markkinointisuunnitelman mukaisesti aluekohtaisen markkinoinnin. Kaikki materiaali mitä markkinoinnissa tullaan tarvitsemaan, löytyy markkinointipankista, joka luodaan kesän aikana. Markkinoinnin toteutukseen ei kuitenkaan sisälly esimerkiksi google ads-markkinointi, jonka hoitaa yksi henkilö, vaikkakin mainonta kohdistetaan aluekohtaisesti. 

Työkaluhankinnat

Yritämme kilpailutuksen kautta löytää yhden ketjun, joka toimisi ympäri Suomea, jotta joka paikassa, oli alue sitten mikä tahansa, olisi samat työkalut. Näin saamme paremmin tietoa, jos on jokin tietty työkalu mikä hajoaa koko ajan ja voimme sitten korvata “huonon työkalun” jokaisella alueellamme parempaan. Työkaluhankinnat tehdään inventaarioiden yhteydessä ja niitä ostetaan pisteille valmiiksi sen verran, että jos jokin hajoaa, on vielä varatyökalun varatyökalu, koska emme halua tai voi sitoa itseämme kiinni enää jatkuvasti pisteille. Kun yritys mistä työkalut ostetaan, on päätetty, kaikki alueemme käyttävät saman ketjun tuotteita. 

Työvuorot -ja ajat

Työvuorot laaditaan vähintään viikko ennen ja vuorot ilmoitetaan kaikille työntekijöille ajoissa. Työntekijät otetaan jatkossa 3-4 viikoksi kerralla ja työvuorot ja työparit pysyvät samana koko ajan, työntekijöistä johtuvat poikkeukset tietysti huomioon ottaen. Työvuorot merkataan Exceliin samalla tavalla joka alueella, jotta palkanmaksu onnistuu kivuttomasti eikä väärinkäsityksiä tule. Työajat määritellään työehtosopimuksen mukaisesti paitsi, jos työntekijän kanssa sovitaan henkilökohtaisesti muusta. 

Rekrytointi

Rekrytoinnin hoitaa aina aluepäällikkö yleisten ohjeiden mukaan, mitkä luodaan kesällä 2019. Rekrytointi aloitetaan vähintään 2kk ennen oletettua sesongin alkua ja siitä vastaa alueittain vain yksi henkilö, joka hoitaa kaiken kommunikoinnin työntekijöiden välillä myös sesongin ajan ja sen jälkeen. Rekrytointiprosessi koostuu työpaikkailmoituksista, haastatteluista (työhön soveltuvuus testi) sekä sopimusten kirjoittamisesta. Kaikille hakijoille tulee vastata jotakin 3 päivän sisällä heidän viestistään valitaan heitä tai ei. 

Koulutus

Koulutuksen toteutuksesta ja sen järjestämisestä vastaa aluepäällikkö valmiin ohjeen mukaisesti, jotta koulutus tehdään joka paikassa samalla tavalla. Koulutukseen otetaan maksimissaan 5 henkilö per kouluttaja, jotta koulutus on tarpeeksi henkilökohtaista ja asiat voidaan käydä perusteellisesti kädestä pitäen läpi. Koulutus tulee järjestää hyvissä ajoin ennen sesongin alkua. Työntekijöille jaetaan koulutuksessa kirjalliset ohjeet, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. 

Rengashotelli

Jos alueella on mahdollisuus saada rengashotellipalvelu, on aluepäällikkö vastuussa asian selvittämisestä ja hoitamisesta kokonaan. Käytännössä siis aluepäällikkö hoitaa sopimukset ja yhteydenpidon rengasparkkiin. Ja jos mahdollista niin pisteen vastuuhenkilöt hoitavat itse rengashotellin rengastilaukset, tämä kuitenkin katsotaan tapauskohtaisesti ja alueen päälliköllä on valta päättää, miten hän kokee parhaaksi asian hoitaa. 

Asiakaspalvelu

Alueen päällikkö on vastuussa alueen puhelimesta ja sinne tulleista kaikista sähköposteista. Reklamaatioon ja yleisimpiin kysymyksiin selvitetään vastaukset etukäteen ja sovitaan yhteiset käytännöt. Puhelimeen vastataan heti, ja jos sei pysty vastamaan saman tien on asiakkaalle soitettava asap takaisin. Sähköposteihin vastataan 24h kuluessa.  

Tilitykset

Koska käteisiä aletaan vähentämään, hoidetaan tilitys vasta sesongin jälkeen aluekohtaisesti. Joka viikon jälkeen aluejohtaja kerää kaikki rahat, raportit ja kirjanpidot ja pitää ne hyvässä tallessa tilitykseen asti. Tilitys tehdään 5 päivän kuluessa sesongin loputtua, jotta rahat eivät jää pyörimään tai mene hukkaan. 

Tehtävien jako asiakokonaisuuksien mukaan 

Iso osa Pitstopin tehtävistä on sellaisia, ettei niitä kannata jakaa alueittain, koska on mahdollista hoitaa jokin asia samassa ajassa tai samalla vaivalla niin yhdelle kuin useammallekin maantieteelliselle alueelle. 

Markkinointisuunnitelma ja -materiaalit

Markkinointisuunnitelman luomme yhdessä niin, että markkinoinnin toteutus eri puolilla Suomea tapahtuu kaikkialla samalla tyylillä ja valikoiduissa kanavissa. Suunnitelmaan tulee alueellisia eroja esimerkiksi sen suhteen mihin kanaviin kannattaa panostaa enemmän kyseisellä alueella, mutta kokonaisuuden haluamme pitää yhtenäisenä, joten siksi emme lähde toteuttamaan sitä alueittain. Kuten edellisestä kappaleesta ilmeni, itse markkinointi toteutetaan alueittain ja siitä esimerkiksi mainosjulisteiden paikoilleen asentamisen hoitaa kunkin alueen vastuuhenkilö. Mainosjulisteiden suunnittelun ja pohjien tekemisen voi ja kannattaakin toteuttaa samalla vaivalla kaikkialle. Näin säästämme huomattavasti työtunteja, kun kaikki eivät käytä aikaa omien julisteiden sommitteluun. Tällä tavalla säilyy myös markkinoinnin yhtenäinen visuaalinen ilme joka puolella Suomea. 

Talous

Projektitoimisto Kajossa olemme ulkoistaneet osan talouteen liittyvistä asioistamme kirjanpitäjälle, mutta esimerkiksi palkkojen maksaminen on hoidettu omin voimin. Pitstopin palkanmaksun aiomme kuitenkin tulevaisuudessa ulkoistaa myös kirjanpitäjän hoidettavaksi voidaksemme itse käyttää sen ajan muiden asioiden kehittämiseen. Olemme tulleet siihen tulokseen, että palkanmaksun osalta omat työtuntimme (joita on aivan liikaa) tulevat kalliimmaksi kuin kirjanpitäjän palkka kyseisestä työstä. Lisäksi kirjanpitäjillä on nykyisin enemmän aikaa perehtyä talousasioihin ja antaa neuvoja, kun kirjanpidon rutiinitehtävät hoituvat aiempaa nopeammin sähköisten kirjanpito-ohjelmien avulla (Meronen 2016). Budjetti kannattaa näin laajassa konseptissa laatia niin koko toiminnalle kuin alueittainkin, joten päädyimme siihen, että yksi meistä vastaa budjetin suunnittelusta ja alueellisia eroja miettiessään konsultoi muita ja kyselee heidän mielipiteitään heidän oman alueensa hankinnoista ym. kuluista. Budjetti ei saa olla liian karkealla tarkkuudella tehty, koska silloin se voi olla harhaanjohtava, mutta toisaalta taas liian tarkka budjetti tekee prosessista liian raskaan ylläpidettäväksi (Hyyppä 2016). Meidän Pitstopilla tarvitsee ehdottomasti panostaa budjetointiin jatkossa nykyistä enemmän. 

Sponsorit ja työvaatehankinnat

Pyrimme siihen, että mahdolliset sponsorit toimisivat kanssamme yhteistyössä kaikkialla Suomessa. Tässä voimme kuitenkin tehdä yksittäisiä poikkeuksia siinä tapauksessa, mikäli jollakin yhteistyöstä kiinnostuneella ja toimintaamme sopivalla sponsoriehdokkaalla on liiketoimintaa vain tietyllä alueella eikä hänen ole kannattavaa markkinoida ympäri Suomea. Uusien työvaatteiden tilauksen hoitaa myös yksi meistä kaikille varikoille, että vaatetuksenkin osalta samanlaisuus säilyy, koska sekin on osa toimintamme markkinointia. 

Työhön perehdyttäminen

Yksi tärkeimmistä asioista, jonka on toimittava samalla tavalla kaikilla varikoilla, on työtavat. Jos esimerkiksi jotkut työntekijät haluavat pidemmän työsuhteen ja ovat sen vuoksi valmiita siirtymään keväällä sään lämpenemisen mukaan Helsingin sesongin jälkeen vielä pohjoisempaan töihin, on sekä työn sujuvuuden kannalta että rahallisestikin merkittävää, ettei heidän tarvitse aina opetella uusia toimintamalleja. Tämän vuoksi päädyimme siihen, että perehdytyksen tulee olla kaikkialla täysin samanlainen. Tämä on niin tärkeä asia koko toimintamme kannalta, että kaksi meistä tekee opinnäytetyön, jonka toisena pääkohtana rekrytoinnin lisäksi on tämä perehdytysprosessi. Opinnäytetyön myötä saamme perehdytykseen tarkat toimintaohjeet ja materiaalit, joiden mukaan eri henkilöiden on helppo vetää samanlainen koulutus eri varikoilla. 

Nettisivut ja ajanvarauskalenteri

Pitstopin nettisivut ja ajanvarauskalenteri on ulkoistettu Projektitoimisto Totalille. Tämä on yksi niistä asioista, joiden myötä olemme konkreettisesti saaneet huomata, ettei aina ole järkevintä tehdä itse ja säästää. Yksi meistä kyllä hoitaa nettisivujen sisällön päivityksen, mutta on ollut helpottavaa, ettei sesonkien aikana ole tarvinnut stressata sitä, jos sivuille tulee jotain toimintahäiriöitä. On voinut luottaa siihen, että on yhteistyökumppani, joka osaa ratkaista tällaiset ongelmat. Lisäksi meillä on jäänyt enemmän aikaa netin osalta muun muassa somemarkkinoinnin toteutukseen. 

Vakuutukset

Suomessa vakuutusyhtiöiden toiminta on niin valtakunnallista, että on yksinkertaisesti kannattavinta ottaa kaikille maantieteellisesti eri paikoissa toimiville varikoille yhteiset vakuutukset samasta yhtiöstä. Yleensä on järkevintä aina kilpailuttaa vakuutusyhtiöt ja keskittää vakuutukset yhteen yritykseen, koska silloin saa monesti tuntuvia etuja esimerkiksi alempina vakuutus- ja palvelumaksuina (Suomen vakuutusyritykset vertailussa n.d.). Siksi tämäkin osa-alue kannattaa jättää yhden henkilön hoidettavaksi, niin säästämme sekä kustannuksissa että ajassa. 

Toiminnan yhtenäisten käytäntöjen luominen 

Rahastus ja pisteiden kirjanpito

Ensimmäiset selkeät koko konseptiin vietävät käytännöt tulevat kohdistumaan pisteillä toimivaan rahastukseen, kirjanpitoon ja niihin liittyviin toimenpiteisiin. Koska ylimääräistä sesongin jälkeistä työtä halutaan vähentää ja toimintaa helpottaa ja yksinkertaistaa, siirrymme Pitstopin kanssa tulevan vuoden aikana siihen, että renkaanvaihdon voi maksaa vain nettimaksuilla tai pankki- ja luottokortilla. Syksyllä suoritamme jo siirtymävaihetta, jossa asiakkailta pyydetään ensisijaisesti korttimaksua. Käteismaksujen vastaanottamisen lopettaminen johtaa siihen, että kirjanpidon ja rahanlaskennan ajalliset kustannukset vähenevät merkittävästi. Lisäksi pystymme luotettavammin seuraamaan kassaamme tulevaa rahaa, eikä mahdollisuutta virhelaskentoihin kassan suhteen enää ole. Emme usko, että pelkkiin kortti- ja nettimaksuihin siirtyminen vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen juuri lainkaan, koska tälläkin hetkellä suurin osa vaihdoista maksetaan kortilla. 

Rahastuksen muutoksen lisäksi luomme pisteillä tehtävään kirjanpitoon sellaiset selkeät toiminnot, jotka nopeuttavat tarvittavien papereiden luovuttamista asiakkaalle pisteillämme ja työnteosta tulee tätä myötä helpompaa, kiireettömämpää ja mukavampaa. Poistamalla kiireen aiheuttajia, kuten papereiden täyttämiseen kuluvaa aikaa, jää työntekijälle myös enemmän aikaa kiinnittää huomiota asiakkaaseen, tai muihin huomiota vaativiin asioihin. Antamalla pisteiden vastuuhenkilöille esimerkiksi aamulla ennen alkavaa vuoroa ylimääräisen palkallisen hetken papereiden täyttämiseen ja järjestelemiseen, ei sitä tarvitse tehdä kiireisen päivän aikana välttämättä ollenkaan. 

Työvuorojen ilmoittaminen työntekijöille ja työvuoroseuranta

Iso haaste renkaanvaihtobisneksessä on sen sitoutuvuus säätiloihin. Koska kevään korvilla voi yllättäen tulla takatalvi ja talvea ennen voi yllättäen tulla lämpimiä jaksoja, on asiakasmäärät alku ja loppusesongista välillä ailahtelevia. Tästä syystä olemme aiemmin usein ilmoittaneet liian myöhään työntekijöillemme vuoroista tai niihin tulleista muutoksista. Tulevaisuudessa lyömme kuitenkin hyvissä ajoin sesongin aloituspäivämäärän lukkoon. Pohjaamme aloituspäivämäärää aiempiin kokemuksiin sesongeista. Olemme nyt muutamalla sesongilla nähneet, että huonompanakin vaihtopäivänä vaihtotyö tuottaa voittoa ja sesongille tulee aina huippujakso, jolloin kalenterit ovat pidemmän aikaa täynnä. Tästä syystä tulevaisuudessa luomme selkeän käytännön sille, kuinka aikaisin työntekijän pitää tietää ensimmäisen työpäivän ajankohta ja alkamisen jälkeen työt jatkuvat jokaisena aukiolopäivänä sesongin loppuun asti ilman katkoksia tai nopeita muutoksia. Myös siihen, voiko työntekijältä millä aikavälillä pyytää joustavuutta työajan tai jonkin muun asian suhteen, tulee luoda selkeä käytäntö.  

Tärkeää olisi luoda käytännöt TES:in alaisille työntekijöille työtuntien merkintään ja tarkastukseen. Tunneista pidettävä kirjanpito on ensisijaisesti työnantajan vastuulla ja tehdyt tunnit ja niistä saatavat palkat tulee olla merkattuna erikseen jokaiselle työntekijälle. (Parnila 2017) 

“Asianmukaisen työaikakirjanpidon pitäminen on tärkeää jo sen takia, että mahdollisissa esimerkiksi ylitöiden määrää koskevissa riitatilanteissa työaikakirjanpidolla on usein ratkaiseva merkitys.” (Parnila 2017) 

Sairastumistapaukset

Työntekijöiden sairastumiset ja erilaiset kolotukset ovat etenkin edellisellä sesongilla osoittautuneet meille suureksi haasteeksi. Jo ennestään hankalan sesonkityön rekrytoinnin lisäksi myös poissaoloja saattaa tulla harmittavan paljon. Sairaustapausten paikkaamiseen luomme jonkinlaisen käytännön tulevaisuutta varten, jotta mahdollinen sairastuneen työntekijän korvaaminen ei tarkoita sitä, että projektin päälliköt menevät varikolle. Varikolta emme pysty hoitamaan alueemme asiakaspalvelua riittävän laadukkaalla tasolla ja liiketoiminnan kehittäminen kärsii. Mahdollisuuksia on varmasti löydettävissä ainakin vuokratyöfirmoilta ja varamiespalveluilta.  

Kun pisteiden pyörittäminen hoituu franchising ottajan puolesta, tulee meidän tehdä sopimus ottajan kanssa siten, että heidän vastuullaan on hankkia sijainen, mikäli heidän omat tekijänsä sairastuvat.  

Työntekijöiden ja franchising-ottajien perehdyttäminen ja koulutukset

Perehdyttämisen toteutamme jokaiselle alueelle ja jokaiselle toimipisteelle samalla tavalla ja jokaiselle koulutetulle työntekijällemme tarjotaan samat perehdytysmateriaalit. Pidämme koulutukset alueittain Suomessa siten, että jokainen työntekijä omaa jo hyvissä ajoin ennen sesonkia kaiken mahdollisen tarvittavan taidon pisteemme pyörittämistä varten. Koulutuksien kestoksi voi tulla tarvittaessa parikin päivää, jos koulutettavia on kerralla paljon. Tärkeintä on, että jokainen koulutettu työntekijä on ennen sesonkia varmistettu ammattitaitoiseksi tekijäksi ja toiminta on niin sujuvaa, selkeää ja yksinkertaistettua, että ongelmia ei tule. Kaikkiin ongelmatilanteisiin ja ongelmatyyppeihin teemme selkeät käytännöt ja toimintaohjeet ennen sesongin ja koulutusten alkua. 

Viestintä

Työntekijöille ja franchising kumppaneille tapahtuvaan viestintään määritämme yhden kanavan, jonka alle voimme luoda mahdollisia alaryhmiä. Viestintään luodaan säännöt ja käytännöt mm. Siitä, mihin vuorokauden aikoihin voimme viestejä ryhmiin laittaa ja minä viikonpäivinä. Viestinnän tyyliin pyrimme myös löytämään jonkinlaisen yhtäläisyyden, jotta viestintä eri aluepäälliköiden kanssa ei ole työntekijälle erilaista ja että aluepäälliköt eivät alueillaan tee asioissa kovin erilaisia ratkaisuja samojen aihealueiden sisällä.  

Viestinnällä voidaan vaikuttaa myös työntekijöidemme ja ja franchising kumppaniemme mielikuvaan meistä yrityksenä. Ajantasaisella, selkeällä ja positiivissävytteisellä viestinnällä voi luoda paljon motivaatiota ja luottamusta työntekijöihin. Kun tieto kulkee ja työntekijät ovat kaikesta ajan tasalla, pystyvät he keskittymään töihinsä parhaiten. Kun työntekijä on motivoitunut, paranee myös asiakaskokemus usein. (Kekäläinen 2016) 

Konseptin päälliköiden keskinäiseen viestintään teemme myös samanlaisia käytäntöjä, ehkä hieman hellemmin rajoin. Viestinnässä tulemme kuitenkin pitämään samalla tavoin viestin lähettämisen ajankohdat ja kanavat hyvin mielessä ja kunnioittamme muiden mahdollisia etukäteen pyydettyjä vapaapäiviä tai muita vastaavia. 

Palkkiomalli

Palkkiomalliin tehtävät käytännöt ovat keskeisiä etenkin franchising toiminnassa, jossa pisteen toimihenkilöillä on suurempi vastuu toiminnasta kuin perus työntekijä suhteessa olevilla. Franchising toimijoille pitää luoda palkkiomalli, joka noudattaa samaa kaavaa joka puolella Suomea. Franchisingiin on suunniteltu tulosperusteista prosenttipalkkiota suoraan sesongin tuloksesta, mutta selvitettävää on vielä siinä, onko franchising ottajilla oltava valmiiksi yritys, jonka kautta he laskuttavat. Toiminnot franchisingin suhteen selkeytyvät, kun saamme yhteyden potentiaalisiin yhteistyökumppani tahoihimme ja haastattelemme heitä asiasta. 

Myös työehtosopimuksella tuleviin työntekijöihin ja heidän palkkaukseensa tulee perehtyä tarkasti ja pitää huolta, että jokainen palkanmaksu ja toiminto palkkioiden suhteen tehdään tarkalleen samalla tavalla koko Suomen alueella. 

Reklamaatiot

Reklamaatiot ovat asia, jotka aiheuttavat meille melko paljon hommaa sesongin aikana ja sen jälkeen. Reklamaatioihin ja niiden käsittelyyn teemme selkeät käytännöt ja myös määritämme ne vaatimukset, joita asiakkaalle reklamaatiotilanteessa esitämme (esim. Kuitin toimittaminen meille). Reklamaatiot hoidetaan luultavasti alueellisesti sen päällikön toimesta, mutta kuitenkin samalla kaavalla ja samoin vaatimuksen, kuin muillakin alueilla. 

Myös koulutuksella on reklamaatioihin ja niiden määrään todella suuri vaikutus. Kun käymme koulutuksissa läpi kaikki mahdolliset ongelmatilanteet ja tilanteet, joissa vaarana on asiakkaan omaisuuden vahingoittuminen, osaavat työntekijät varautua niihin ja vahinkoja sattuu vähemmän. Tällöin myös reklamaatiot vähenevät.  

Lähteet 

Hyyppä, J-P. 2016. Budjetti. Näin se tehdään. Julkaistu 29.12.2019. Luettu 16.5.2019.
https://www.finazilla.fi/budjetti-nain-tehdaan/ 

Meronen, K. 2016. Kirjanpitäjä ja talouspäällikkö samassa paketissa? Julkaistu 25.2.2016. Luettu 16.5.2019.
https://blog.finago.com/fi/kirjanpitaja-ja-talouspaallikko-samassa-paketissa 

Kekäläinen, E. 2016. Sisäinen viestintä sitouttaa, motivoi ja tuo tuloksia. Julkaistu 27.6.2016. Luettu 17.5.2019 

https://www.reco.fi/sisainen-viestinta-sitouttaa-motivoi-ja-tuo-tuloksia/ 

Parnila, K. 2017. Työsuhde tutuksi-Esimiehen selviytymisopas. Viro. Helsingin kauppakamari 

Suomen vakuutusyritykset vertailussa. N.d. Luettu 16.5.2019.
http://www.vakuutusfakta.com/vakuutusyhtiot/