Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee / Opinnäytetyöprosessi



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tämän soluesseen on kirjoittanut Kaisa Mäkinen & Katariina Räisänen

 

SISÄLLYS

1    JOHDANTO.. 3

2    OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN.. 4

3    OPINNÄYTETYÖN RAKENNE JA PROSESSI 6

4    KOKEMUKSET OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA.. 8

5    VINKKEJÄ SEURAAVILLE. 10

 

 

1      JOHDANTO

 

Opinnäytetyö kuuluu osaksi korkeakouluopiskelijoiden opintosuunnitelmaa. Tavallisesti se tehdään viimeisenä työnä ennen valmistumista, kuten myös Räisänen ja Mäkinen tekivät. Tässä työssä tullaan kertomaan opinnäytetyöprosessista, kun kyseessä on tutkimuksen tekeminen osana prosessia. Räisänen ja Mäkinen molemmat toteuttivat opinnäytetyössään tutkimuksen, jonka vuoksi he haluavat nyt kertoa millaisia haasteita ja onnistumisia he siinä kohtasivat.

Räisäsen aihe opinnäytetyössä oli uuden pitopalvelun konseptointi – Catering Studio Soma. Työssä tarkoituksena on selvittää tutkimuksen avulla olisiko uudella pitopalvelukonseptilla asiakkaita Pirkanmaalla. Tavoitteena oli luoda nykyaikaisempi ja asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaava pitopalvelukonsepti, jonka nimeksi on päätetty Catering Studio Soma.

Mäkisen opinnäytetyön aihe oli tehdä markkinatutkimus uuden juhlatilan kehittämiseksi. Opinnäytetyön aihe löytyi tekijän omasta kiinnostuksesta luoda toimiva liiketoiminta juhlatilakonseptin ympärille. Opinnäytetyön tavoitteena on toimia hyödyllisenä tutkimuksena yrittäjäksi ryhdyttäessä ja sen kehittämisessä eteenpäin. Opinnäytetyössä on käytetty monimenetelmäistä tutkimusotetta, eli tutkimuksessa sovelletaan sekä laadullisia että määrällisiä tutkimuksen muotoja. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko uuden juhlatilan luominen kannattavaa ja löytyykö sille tarpeeksi kysyntään Pirkanmaan markkina-alueella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös kartoittaa asiakkaiden toiveita, palveluiden monipuolisuutta sekä hahmottaa kilpailija-analyysin avulla nykyistä markkina-tilannetta.

 

2      OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN

 

Ammattikorkeakoulusta valmistuakseen opiskelijan on tehtävä tutkintonsa suorittaakseen lopputyö, jota usein kutsutaan opinnäytetyöksi. Työn tarkoituksena on, että opiskelija osoittaa kykenevänsä kehittämään valmiuksiaan soveltaa opittuja tietoja ja taitoja. Tavallisesti opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. (Ammattikorkeakouluopinnot.) Mäkinen ja Räisänen ovat opiskelujensa ajan toimineet osana opiskelijaosuuskuntaa. Osuuskunnan ansiosta he ovat olleet koko opintojensa ajan läheisesti tekemisissä työelämän kanssa. Opinnäytetyönsä he toteuttivatkin osuuskunnalle, jossa olivat työskennelleet.

Opinnäytetyössä tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja, kuten tietoutta omasta alasta, analysointi- ja perusteluvalmiuksia ja kriittistä ajattelua. Työn tarkoitus on pohjautua käytännön työelämän ongelmaan ja on työelämän näkökulmasta tutkia ja kehittää ilmeneviä ongelmia. Mahdollisia töitä ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimus, verkkosivujen suunnittelu, työtapojen tai menetelmien tutkiminen tai kehityssuunnitelma. Opinnäytetyö mahdollistaa työnantajalle uusimman ja ajankohtaisimman tiedon saamisen (Ammattikorkeakouluopinnot.)

Opinnäytetyö on ammattikorkeakouluissa yleensä laajuudeltaan 15 opintopistettä, mikä vastaa 2-4 kuukauden työskentelyä. Kyseessä on siis pitkäaikainen prosessi, joka edellyttää opiskelijalta pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Useimmat tekevät opinnäytetyön yksin, mutta sen voi tehdä myös pari- tai ryhmätyönä (Ammattikorkeakouluopinnot.)

Mäkinen ja Räisänen tekivät molemmat omat opinnäytetyönsä itsenäisesti. He kokivat, että itsenäisesti on helpompi työskennellä omien aikataulujen mukaan. Räisänen etenkin mielsi kirjoittamisen luontevammaksi ja helpommaksi, kun tekstiä tuottaa itse eikä yhdessä parin kanssa.

Heidän opintosuunnitelmaa opinnäytetyölle ei ole varattu aikaa puhtaasi opinnäytetyön tekemiseen, toisin kuin monessa muussa opintosuunnitelmassa on. Työ on tehtävä muun opiskelun ohessa ja sille on osattava itse järjestää aikaa. Mäkinen ja Räisänen aloittivat opinnäytetyön tekemisen hyvissä ajoin ennen valmistumista, eli reilu puoli vuotta aikaisemmin. Molemmilla kuitenkin prosessi venyi tavoiteaikataulusta ja opinnäytetyö oli tekeillä puoli vuotta, vaikka sen sanottiin vastaavan 2-4 kuukauden työskentelyä.

Jokaisessa oppinaineessa määritellään erikseen kriteerit opinnäytetyölle. Aihe voidaan kuitenkin räätälöidä tilaajan tarpeen mukaan, kunhan se edelleen vastaa opinnäytetöiden tavoitteita ja opintosuunnitelmaa. Pääsääntöisesti opinnäytetyöt tehdään tilaustyönä jollekin organisaatiolle. Opiskelija osoittaa kykenevänsä soveltamaan esimerkiksi tutkimustietoa ongelmien ratkaisussa. Työskentelyä ohjaa korkeakouluopettaja. Työn sujuvuuden kannalta tilaajaorganisaatiosta nimetään myös yhteyshenkilö. Osapuolet sopivat yhdessä työn rajauksesta, aikataulusta, raportointitavasta ja tutkimustulosten käytöstä (Ammattikorkeakouluopinnot.)

Opinnäytetyö arvioidaan korkeakoulussa sovittujen yleisten kriteerien mukaisesti. Työnantaja saattaa myös antaa lausunnon arviointia varten. Lisäksi käytössä voi olla alakohtaisia arviointikriteerejä. Työ arvioidaan asteikolla 1 (välttävä) – 5 (erinomainen). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti aiheen ja lähestymistavan valintaan ja teoreettisiin lähtökohtiin, toteutukseen, tuloksiin sekä johtopäätöksiin että raportointiin (Ammattikorkeakouluopinnot.)

 

3      OPINNÄYTETYÖN RAKENNE JA PROSESSI

 

Opinnäytetöissä noudatetaan tavallisesti kolmijakoista jäsentelyä, joka lähtee liikkeelle alkuostaa, jossa orientoidutaan aiheeseen. Runko-osa sisältää työn toteutuksen kuvauksen ja tulosten analyysin ja loppuosaan sijoittuu työhön liittyvä muu tieto. Tekstin jäsentely kuvastaa kirjoittajan näkemystä työn kokonaisrakenteesta.

Alkuosa:

Nimiö eli kansilehti

Tiivistelmä

Englanninkielinen tiivistelmä (Abstract)

Sisällys

Runko-osa:

Tekstiosa (Johdanto, asian käsittely, tulokset, pohdinta ja johtopäätökset) 

Loppuosa:

Lähteet

Mahdolliset liitteet (Virikko 2017, 10.)

Hyvänä ohjeistuksena opinnäytetyön rakenteesta on tiimalasin muoto: 10% johdanto, 80% teoria ja 10% analysointi ja pohdinta. Tämä auttaa opinnäytetyön tekijää miettimään, millaisessa suhteessa materiaalia tulee olla opinnäytetyössään.

Kansisivun jälkeen ensimmäisenä tulee tiivistelmä sekä englanninkielinen versio abstrakti. Tiivistelmä on selkeästi muodostettu ja korkeintaan yksisivuinen kooste opinnäytetyöstä. Tiivistelmän tulee olla helposti ymmärrettävissä ja johdonmukainen kokonaisuus. Tiivistelmän avulla lukija saa kokonaisvaltaisen kuvan opinnäytetyöstä ja tämän luettuaan hän voi päättää, haluaako tutustua työhön tarkemmin. Tiivistelmän tyyli on toteavaa ja passiivimuotoista, aikamuotona on imperfekti. Yleispätevien tulosten tai johtopäätösten kohdalla käytetään kuitenkin preesensiä (Virikko 2017, 2, 11.)

Tiivistelmän jälkeen tulee sisällysluettelo, jonka jälkeen työn ensimmäinen kappale johdanto. Johdannon tehtävä on virittää lukijan kiinnostus aihetta kohtaan ja antaa alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannossa esitellään opinnäytetyön tausta, tarkoitus, tavoite sekä aiheen ja otsikon rajaus. Tiivistelmän, sisällysluettelon ja johdannon perusteella lukijan pitää pystyä muodostamaan selkeä kuva opinnäytetyön päämääristä, kulusta ja tuloksista (Virikko 2017, 15.) Johdannon jälkeen siirrytään opinnäytetyön teoriaosuuteen, jossa opinnäytetyön tekijä avaa työhönsä liittyviä aiheita ja avaa niitä.

Pohdinnan tarkoitus on muodostaa työstä kokonaisuus, jossa vedetään yhteen työn tulokset ja pohditaan niitä suhteessa opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin. Pohdintaosassa otetaan kantaa työn luotettavuuteen ja eettisiin näkökohtiin. Lisäksi arvioidaan työn onnistumista, laaditaan työn tulosten perusteella kehittämisehdotuksia työn tilaajalle tai kohderyhmälle ja esitetään jatkotutkimusaiheita. Pohdintaosa toimii ikään kuin johdannon parina ja sen tulee vastata johdannossa asetettuihin kysymyksiin (Virikko 2017, 15.)

Opinnäytetyön prosessi alkaa aiheen kartoittamisella: mitä teet, kenelle ja miksi? Seuraavaksi aihe rajataan ja määritellään tavoitteet työlle. Tämän jälkeen opiskelijoiden ohjaajat valitaan ja suoritetaan ensimmäinen ohjauskeskustelu oman ohjaajan kanssa. Keskustelussa suunnitellaan työn etenemistä sekä aikataulua. Itse kirjoitusprosessi lähtee liikkeelle sisällysluettelon tekemisestä, tavoitteen ja tarkoituksen kirkastamisesta sekä lähteiden hankinnasta teoria osuuteen. Tämän jälkeen kirjoitetaan teoria, toteutetaan tutkimus, analysoidaan tulokset ja viimeisenä kirjoitetaan pohdinta työstä.

Työn edetessä ohjaajan kanssa sovitaan muutamia ohjauskeskusteluita ja luetutetaan opinnäytetyö ohjaajalla. Opinnäytetyön prosessin lopussa on hyvä varata noin 3 viikkoa arvioinneille sekä ohjaajalta että toimeksiantajalta. Abstrakti toimitetaan englanninkielen opettajalle tarkastukseen, johon on hyvä varata noin viikko. Tämän jälkeen työ voidaan lähettää plagioinninestojärjestelmään Urkundiin. Opinnäytetyöstä tulee jokaisen kirjoittaa vielä erillinen kypsyysnäyte, jonka voi suorittaa esimerkiksi tenttiterraariossa tamkilla. Kypsyysnäytteen arviointi on hyväksytty/hylätty.

 

4      KOKEMUKSET OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA

 

Kokonaisuutena opinnäytetyötä pidettiin opettavaisena prosessina. Räisänen ja Mäkinen tekivät ensimmäistä kertaa opinnäytetyönsä, jonka vuoksi esimerkiksi muotosoikkoihin ja lähdemerkintöihin tottuminen vei oman aikansa. Rakenteen täytyi noudattaa tiettyä kaavaa, jonka vuoksi oli oltava tarkkana, että kaikki tulee tehtyä oikein. Tutkimuksen toteuttamisesta kummallakaan ei ollut kovin suurta kokemusta, joten aiheeseen oli tutustuttava perusteellisesti.

Opinnäytetyössään Räisänen pitää suurimmassa roolissa toteuttamaansa yhdistelmätutkimusta, jossa oli osana kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Yhdistelmätutkimuksessa haettiin isoa otantaa sähköisen lomakekyselyn avulla ja syvällisempää aineistoa haastattelujen kautta. Tutkimus osoittautui hieman pettymykseksi pieneksi jääneen tutkimusotannan vuoksi. Lomakekyselyssä tavoiteltiin sataa vastausta, mutta lopullinen vastaajamäärä jäi 23. Haastatteluissa tyydyttiin neljään kuuden sijaan.

Räisänen arvelee syiden olleen ensinnäkin huolimattomasti laadituissa saateviesteissä, jotka eivät olleet tarpeeksi myyviä etenkin lomakekyselyn kohdalla. Lomakekyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavissa ja kohderyhmien sisäisen viestinnän kanavissa. Lomakkeen olisi täytynyt tavoittaa tuhansia ihmisiä. Lisäksi lomakkeen pituus on saattanut keskeyttää joidenkin vastaamisen. Haastatteluissa tapahtui peruuntumisia, jotka saattoivat johtua alkaneesta kesäsesongista. Haastatteluja olisi varmasti ollut mahdollista saada enemmän, jos peruuntumisten jälkeen motivaatiota uusien etsimiseen olisi ollut enemmän.

Räisäselle opinnäytetyössä tyypillisen teoriaosion kirjoittaminen ei tuottanut ongelmia. Tietoa oli saatavilla helposti konseptoinnista, palvelun teoriasta, palvelumuotoilusta ja tutkimuksista, joita työssä hyödynnettiin. Teoriatiedon kirjoittaminen omin sanoin oli luontevaa eikä vienyt paljoa aikaa koko prosessiin nähden.

Mäkisen opinnäyteyön prosessi oli erittäin opettavainen ja mielenkiintoinen, sillä kiinnostus aiheeseen tuli opinnäytetyön tekijän omasta liikeideasta. Oman liikeidean pohjalta oli mieluista tehdä markkinatutkimusta ja tulokset kiinnostivat opinnäytetyön tekijää todella paljon ja niistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Tutkimuksen tekemisen eri vaiheet toivat opinnäytetyön tekijälle laajemman kuvan oman yrityksensä visiosta ja sen eteenpäin viemisestä. Tämä markkinatutkimus oli opinnäytetyöntekijän ensimmäinen varsinainen tutkimus ja aiheeseen tuli tutustuttua hyvin laajasti. Seuraavan mahdollisen tutkimuksen tekeminen tulee varmasti olemaan paljon selkeämpää ja ajallisesti sujuvampaa, kun suurin selvitystyö tutkimuksen toteutuksesta on takanapäin.

Mäkisen opinnäytetyön eteneminen kesti turhan kauan, mikä johtui osittain siitä, ettei opinnäytetyön tekijä saanut tarpeeksi nopeasti vaadittavia vastauksia kyselyynsä. Alkuperäinen tarkoitus oli saada opinnäytetyö valmiiksi toukokuuhun mennessä. Seuraavaa tutkimusta tehdessä on tärkeää saada tutkimustulokset hyvissä ajoin analysoitavaksi. Henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi tutkimuksen tekeminen oli paikoitellen erittäin haastavaa ja sopivaa aikaa tutkimuksen tekemiselle oli vaikea löytää.

 

5      VINKKEJÄ SEURAAVILLE

 

Ehdottomasti yhtenä merkittävämpänä asiana Räisänen haluaa vinkata tuleville opinnäytetyön tekijöille, että tehkää työ kerralla alusta loppuun. Älä pitkitä työtä, jos ei ole pakko. Räisäsellä ja Mäkisellä oli molemmilla ensimmäinen tavoiteaikataulu, jolloin opinnäytetyön oli tarkoitus valmistua reilussa kuukaudessa. Erinäisistä syistä kuitenkin prosessi pitkittyi. Mikään ei ole inhottavampaa, kuin jatkuva tunne siitä, että täytyisi olla tekemässä opinnäytetyötäRäisänen esimerkiksi koko kesän ajan tehdessä muita töitä ja etenkin viettäessä vapaa-aikaa mietti alitajuisesti, että kuinka sekin aika olisi käytettävä opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyön tekemiseen Räisänen käytti kokonaisuudessaan ehkä kuukauden verran työaikaa, mutta nyt se venytettiin puoleksi vuodeksi. Loput viisi kuukautta saatiin vain potea huonoa omaatuntoa tekeillä olevasta työstä.

Toisena vinkkinä Räisänen kertoo, että jos tarkoituksena on haastatella yrittäjiä, sesonkiaika ei välttämättä ole siihen kaikkein otollisin. Kannattaa valita jokin vähemmän hektinen tai lomasesongin ulkopuolella oleva ajankohta.

Räisänen lisää myös tutkimuksen tekemisestä oppineena, että kun aloittaa tekemään tutkimusta, rajaa tutkimusongelma selkeästi. Räisänen arvelee jälkeenpäin haastattelujen ja lomakekyselyiden osalta, että tarkemmin rajatulla tutkimusongelmalla olisi saanut paremmat tutkimustulokset.

Mäkinen kehottaa opinnäyteyön tekijöitä panostamaan ennalta tehtyyn taustatyöhön opinnäytetyön rakenteesta ja raportoinnista. Tämä helpottaa opinnäytetyön etenemistä. Mäkinen suosittelee tutustumaan muiden opinnäytetöihin ja miettimään tarkasti, mitä haluaa opinnäytetyöllään saavuttaa. Merkityksen löytäminen työn tekemiseen on suuri motivaation lähde, oli kyseessä sitten huippu arvosana, rahallinen korvaus toimeksiantajalta tai vaikka oman liikeidean kehittämien. Tamkin intrasta löytyy loistavat ohjeet kirjallisen raportoinnin tekemiseen ja ne kannattaa vaikka tulostaa itselleen heti prosessin alussa.

 

LÄHTEET

Opinnäytetyö. Ammattikorkeakouluoppin.fi. Luettu 8.11.2018 https://www.ammattikorkeakouluopinnot.fi/Opinnaeytetyoe__d8082.html

Virikko, H. 2017. Kirjallisen raportoinnin ohje. Tamk intra. Luettu 13.11.2018. https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/opinnaytetyon-raportointiohjeet

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close