Tampere
29 Mar, Friday
1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Opinnäytetyön ensiaskeleet



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Opinnäytetyön ensiaskeleet

Kirjoittajat Juuli Tappura & Hanna Kallio

 

Johdanto

 

“Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Sen laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (op) … Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu koulutuskohtaisesti opettajajohtoista opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Sisällölliset vaatimukset määrittyvät tarkemmin kussakin koulutuksessa.” (TAMK 2017)

 

Opinnäytetyö tuntuu meille toisen vuoden proakatemialaisille vielä niin kaukaiselta, vaikka todellisuudessa jo reilun kolmen kuukauden päästä pitäisi vähintäänkin olla aihe selvillä.  Meille proakatemialaisille on jo annettu alustava aikataulu opinnäytetyön ensiaskeleista; joulukuun puoliväliin mennessä tulisi olla aihe mietittynä ja aihesuunnitelma tulisi palauttaa tammikuussa. Ihannetilanteessa opinnäytetyö olisi valmis toukokuun loppuun mennessä.

 

Hanna suorittaa tällä hetkellä vaihto-opintojaan Hollannissa ja Juulilla riittää kiirettä markkinoinnin ja viestinnän tiimin luotsaamisessa. Kumpikaan ei ehtinyt osallistumaan alkusyksystä järjestettyihin opinnäytetyöpajoihin, joten ainut vaihtoehto oli ottaa asioista itse selvää. Nyt Juulin vieraillessa Hannan luona Hollannissa olikin oiva tilaisuus ottaa yhdessä selvää mistä lähteä liikkeelle opinnäytetyön aloittamisessa ja minkälaisia tavoitteita sen suhteen voisi asettaa.

 

Tämä soluessee avustaa ottamaan ensimmäiset askeleet opinnäytetyöhön, perehtyy hyvän opinnäytetyön tunnusmerkkeihin ja hyötyihin, sekä antaa tukea opinnäytetyöprosessin suunnittelussa, aikataulutuksessa ja tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteenamme on saada yleiskäsitys opinnäytetyöprosessin etenemisestä sekä pohtia aihetta ja henkilökohtaisia tavoitteitamme.

 

Mistä lähteä liikkeelle?

 

Ensimmäinen askel opinnäytetyölle on aiheen valinta.

“Aihe on hyvä silloin, kun se kiinnostaa opiskelijaa, lähtee käytännön tarpeista, liittyy ammattialaan ja sen kehitysnäkymiin, ottaa huomioon opiskelijan valmiudet, on taloudellisesti kiinnostava, ajankohtainen ja ”ajan hermolla”. Rohkeus, luovuus ja omaperäisyys ovat valttia opinnäytetyön aihetta valittaessa.” (TAMK, 2017)

 

Aihe voi lähteä omasta kiinnostuksesta ja oman osaamisen kehittämisen tarpeesta tai mahdollisen toimeksiantajan tarpeesta. Lähtöasetelmia on tyypillisesti kaksi; aihe edellä tai toimeksiantaja edellä. Vaikka toimeksiantajan tarpeet toimisivat lähtökohtana opinnäytetyön aiheelle, aihe kannattaa kuitenkin valita myös omia kiinnostuksen kohteita kuunnellen, jotta laajan tuotoksen toteuttaminen pysyy mahdollisimman mielekkäänä.

 

Opinnäytetyön aiheen valinta on hyvin vapaata varsinkin meillä proakatemialaisilla, sillä opiskelijat erikoistuvat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan hyvin laajalle osaamisalueelle. Opinnäytetyön aiheita voivat olla esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma omalle tulevalle yritykselle, markkinointisuunnitelma jollekin tapahtumalle / tilaisuudelle / yritykselle, asiakastyytyväisyystutkimus, jonkin asian tutkimus- ja kehittämisprojekti tai vaikka uudenlaisen palvelun kehittäminen. (Opparipaja 2017)

Opinnäytetyö voidaan toteuttaa joko yksin tai kaksin. Tämän pohtiminen on myös tärkeä askel opinnäytetyötä aloitellessa. Esimerkiksi yhteisen projektin pohjalta voidaan kirjoittaa yhdessä myös opinnäytetyö. Kaksin toteutettu opinnäytetyö arvioidaan joko yksilö- tai yhteissuorituksena.

“Opinnäytetyö tehdään kahden henkilön yhteistyönä tai yksilötyönä tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen. Yhdessä tehdyssä opinnäytetyössä tulee ala- tai opinnäytetyökohtaisen tarpeen mukaan voida osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen osuus. Silloin myös arviointi annetaan erikseen. Monialaiset kahden tai useamman koulutuksen väliset opinnäytetyöt ovat myös mahdollisia.” (TAMK 2017)

 

Opinnäytetyön ensimmäinen konkreettinen osa on yksinkertainen aihesuunnitelma, joka hyväksytetään vastaavalla opettajalla/valmentajalla. Suunnitelma vastaa seuraaviin kysymyksiin:

 

  • Kenelle teet työsi?
  • Mikä on opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus?
  • Millaisia menetelmiä aiot käyttää?
  • Mitä teorioita aiot hyödyntää?
  • Alustava sisällysluettelo opparillesi?
  • Mikä on alustava aikataulu työllesi?

(Opparipaja 2017)

 

Aihesuunnitelman jälkeen jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäytetyön ohjaaja, jonka kanssa opinnäytetyölle määritellään tavoitteet, esimerkiksi arvosanatavoite, ja aihetta voidaan vielä mahdollisesti rajata. Tavoitteiden asettaminen antaa suunnan resurssien ja aikataulun hahmottamisessa, auttaa opinnäytetyön ohjaajaa tukemaan opiskelijan työskentelyä oikealla tavalla ja useimmiten kasvattaa myös motivaatiota ja lisää työnteon mielekkyyttä.

 

Opinnäytetyö on prosessi, joka koostuu monesta eri osa-alueesta ja vaiheesta (Kuva 1, Opparipaja 2017). Tässä esseessä syvennymme opinnäytetyön aloittamiseen ja ensiaskeleisiin proakatemialaisen näkökulmasta, mutta koko prosessi ja sen vaiheet on kuitenkin hyvä tiedostaa ja pitää mielessä jo heti alusta lähtien.

 

Kuva 1. Opparipaja 2017.

 

Miten opinnäytetyöstä voi hyötyä?

 

Jos haaveissa siintävät jatko-opinnot, hyvällä arvosanalla suoritettu opinnäytetyö voi helpottaa huomattavasti jatko-opintoihin hakeutumista. Proakatemialta valmistuneille potentiaalisia jatkokoulutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi Tampereen yliopiston Kauppatieteiden maisterin opinnot tai Tampereen ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Yrittäjyyden YAMK-tutkinnon hakukelpoisuusvaatimuksia ovat suoritettu korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Valintaperusteissa painavat kuitenkin eniten ennakkotehtävä ja haastattelu. (Opintopolku, 2017)

 

Puolestaan Tampereen yliopiston Kauppatieteiden maisterin koulutusohjelmaan on mahdollista hakeutua suoritettuaan kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon, tradenomitutkinnon tai muun soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla. (Tampereen yliopisto, 2017) Tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneille hyväksymisen edellytyksenä ovat seuraavat minimivalintakriteerit ovat tradenomitutkinto, joka on soveltuva suhteessa haettavaan maisteriopintosuuntaan, hakija on osoittanut erinomaista opintomenestystä (4-5) sekä hakijalla on perustellut syyt. (Opintopolku, 2017)

 

Hyvällä arvosanalla arvioitu opinnäytetyö voi siis edistää huomattavastikin maisteriopintoihin hyväksymistä, etenkin kun Proakatemialla opintosuorituksia harvemmin arvioidaan numeerisesti.

 

Jos jatko-opintojen sijaan tavoitteena on valmistumisen jälkeen työllistyä mahdollisimman pian opinnäytetyö voi toimia apukeinona myös sen suhteen. Tällöin opinnäytetyölle kannattaa etsiä toimeksiantaja, jolla voisi tulevaisuudessa kuvitella työskentelevänsä. Olemme keskustelleet useiden Proakatemialta valmistuneiden opiskelijoiden kanssa ja kuulleet kokemuksia opinnäytetyön toteuttamisesta nykyiselle työnantajalle. Opinnäytetyö on loistava keino antaa näyte omasta osaamisesta käytännössä.

 

Toimeksiantajalle toteutettava opinnäytetyö antaa myös hyvät mahdollisuudet verkostoitumiselle vaikka työpaikkaa ei toimeksiantajalla olisikaan tarjota. Esimerkiksi tutkimuksia ja haastatteluja tehdessä tapaa paljon ihmisiä, joihin tutustumisesta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Ei pidä myöskään unohtaa mahdollisuutta rahalliseen korvaukseen toimeksiantajalta.

 

Yrittäjyyden tutkintoa Proakatemialla opiskellessa useilla on myös varmasti haaveita omasta yritystoiminnasta. Opinnäytetyö omistettuna oman liiketoiminnan ideoinnille ja kehittämiselle on varmasti hyvin motivoivaa ja antaa hyvän startin tulevalle yritykselle.

 

Opinnäytetyö kehittää myös taitoja, joita lähes jokainen tulee (työ)elämässä tarvitsemaan, kuten tekstin tuottamisen, lähdekriittisyyden, tiedonhaun ja tutkimusmenetelmien taitoja.

 

Millainen on hyvä opinnäytetyö?

 

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1-5 käyttämällä TAMKin yhteisiä arviointikriteerejä ja arviointilomaketta. Kaikista arvioitavista osa-alueista tulee saada arvosanaksi vähintään 1, jotta työ olisi hyväksytty. (TAMK 2017)

 

Arviointikriteereihin on tärkeää tutustua jo etukäteen, jolloin omiin resursseihin peilaten pystyy asettamaan realistisen arvosanatavoitteen. Erityisesti jatko-opintoihin suunnatessa on tärkeää sisäistää arviointikriteerit, jotta on mahdollista tavoitella tarpeeksi hyvää arvosanaa.

 

Opinnäytetyö arvioidaan viidessä eri osa-alueessa:

  1. Aihevalinta sekä opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
  2. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat ja lähteiden käyttö
  3. Menetelmät / toteutustapa ja opinnäytetyön tekeminen / opinnäytetyö- prosessi sekä eettisyys ja luotettavuus
  4. Tulokset ja johtopäätökset/ tuotos sekä pohdinta
  5. Opinnäytetyön esittäminen ja kirjallinen raportti

(TAMK 2017)

 

Ensimmäisellä osa-alueella (aihevalinta sekä opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus) kiitettävässä arvosanassa painotetaan aiheen työelämälähtöisyyttä ja ajankohtaisuutta sekä opiskelijan osaamisen kehittämistä, ammattitaitoista vuoropuhelua työelämän edustajien kanssa ja opinnäytetyön tavoitteellisuutta.

 

Toisella osa-alueella (opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat ja lähteiden käyttö) kiitettävä suoritus syntyy kattavasta määrästä alkuperäisiä, luotettavia, kansainvälisiä ja ajankohtaisia lähteitä sekä keskeisten käsitteiden kattavasta määrittelystä.

 

Kolmas osa-alue (menetelmät/toteutustapa ja opinnäytetyön tekeminen sekä eettisyys ja luotettavuus) on kaikkein laajin. Siinä kiitettävän arvosanan kriteerejä ovat mm. toteutustavan ja menetelmien valinta ja perustelu, opinnäytetyöprosessin eteneminen suunnitellussa aikataulussa, opiskelijan itsenäisyys ja innovatiivisuus sekä tutkimusetiikan ja luotettavuuden periaatteiden pohtiminen ja niiden toteuttaminen.

 

Neljännessä osa-alueessa (tulokset ja johtopäätökset / tuotos sekä pohdinta) kiitettävän arvosanan edellytyksiä ovat johtopäätösten esittäminen ja perustelu tarkastellen niitä suhteessa teoreettisiin lähtökohtiin ja aiempaan tietoon, uuden tiedon tai lisäarvon (toimeksiantajalle) tuottaminen, tulosten innovatiivisuus, kriittisyys ja omaperäisyys, monipuolinen pohdinta ja mahdolliset kehitys- tai jatkotutkimusehdotukset sekä realistinen itsearviointi.

 

Viidennen osa-alueen (opinnäytetyön esittäminen ja kirjallinen raportti) kiitettävän arvosanan salaisuus piilee opinnäytetyön esittämisessä osoitetussa ammatillisessa kypsyydessä ja laajassa pohdinnassa, opinnäytetyön ehjässä ja viimeistellyssä rakenteessa, oikeaoppisessa ja selkeässä raportissa, sujuvassa vieraskielisessä esittelyssä ja tietenkin yhteistyökumppanin hyväksymisessä.

(TAMK 2017)

 

Vaikka opinnäytetyön arviointikriteereihin on hyvä tutustua, eivät ne kuitenkaan ole yksin koko totuus. Tärkeää on myös pitää mielessä omat tavoitteet ja esimerkiksi toimeksiantajalle opinnäytetyötä toteuttaessa meidän mielestämme kaikkein tärkeintä on toimeksiantajan tyytyväisyys ja hänelle tarjottu merkittävä lisäarvo. Kuitenkin esimerkiksi jatko-koulutukseen hakeutuessa arvosana on tärkeimmässä osassa, jolloin arviointikriteerejä ja niiden toteutumista on syytä seurata tarkasti.

 

Loppusanat

 

Opinnäytetyöprosessiin perehtyessämme suoritus ei tuntunut enää niin kaukaiselta ja ymmärsimme, että asian eteen on alettava jo vähintäänkin käymään tehokasta ajatusprosessia. Ensimmäinen kysymys on tietenkin aihe; mistä me tahdomme kirjoittaa?

 

Juulilla on selkeä kiinnostus ja intohimo markkinointiin, joten hän toivoo löytävänsä aiheen opinnäytetyölle siihen liittyen. Toimeksiantajana esimerkiksi mainostoimisto voisi olla potentiaalinen ja tarjota mahdollisesti samalla työllistymismahdollisuuden valmistumisen jälkeen. Juuli on pohtinut myös yritykselle toteutettavaa markkinointisuunnitelmaa opinnäytetyönsä aiheena. Hän aikoo nyt ottaa selvää yritysten tarpeista markkinointiin liittyen ja samalla listata häntä itseään kaikkein eniten kiinnostavia markkinoinnin osa-alueita.

 

Hanna puolestaan on kiinnostunut myynnistä ja haluaisi mielellään toimeksiantajan, koska hän uskoo sen motivoivan häntä enemmän ja auttaa häntä asettamaan kunnianhimoisemmat tavoitteet. Toinen mitä hän on pohtinut on projektin ja opinnäytetyön yhdistäminen, jolloin tekemällä oppiminen ja teoreettisen opin vieminen käytäntöön toteutuisi konkreettisesti. Hanna lähtee liikkeelle vaihdosta saavuttuaan ottamalla yhteyttä entiseen työnantajaansa liittyen mahdolliseen toimeksiantoon ja myös projektiin sen rinnalla.

 

Tämä soluessee auttoi meitä hahmottamaan prosessia kokonaisuutena ja ymmärtään opinnäytetyön merkitykset ja mahdolliset hyödyt. Koemme, että meillä on nyt valmiudet asettaa tavoitteet opinnäytetyöllemme ja ottaa ensimmäiset askeleet aihesuunnitelmaa ja/tai toimeksiantoa kohti.

 

Vaikka opinnäytetyö hieman ahdistaa ja jopa pelottaa, tulimme yhteiseen johtopäätökseen: “Luota prosessiin”.

 


 

Lähteet

 

Heinonen, L. valmentaja. 2017. Opparipaja materiaalit. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

 

Ketola, A. Leivo, M. Suojärvi, P. 2016. Ohjeita Proakatemialta valmistuvalle. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Soluessee.

 

Opintopolku. 2017. Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyyden koulutus. Luettu 14.10.2017. https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.82982158543

 

Opintopolku. 2017. Yrityksen johtamisen opintosuunta, kauppatieteiden maisterikoulutus. Luettu 14.10.2017. https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.22844460471

 

Tampereen ammattikorkeakoulu. 2017. Ohje opinnäytetyön tekemiseen. Luettu 09.10.2017. https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/ohje-opinnaytetyon-tekemiseen

 

Tampereen yliopisto. 2017. Kauppatieteiden maisteriin tutkintoon johtava koulutus. Luettu 13.10.2017. http://www.uta.fi/jkk/opiskelijaksi/kauppatieteet/maisteriohjelmat.html

Tampereen yliopisto. 2017. Kauppatieteiden opiskelijaksi Tampereelle!. Luettu 13.10.2017. http://www.uta.fi/jkk/opiskelijaksi/kauppatieteet.html

Kommentit
  • Reetta Koivula

    Hienoa että perehdytte oppariprosessiin jo ennen siihen hyppäämistä. Teillä on todella samanlainen tyyli kirjoittaa, essee on eheä kokonaisuus joka on miellyttävää luettavaa.
    Itsellä oppariprosessi alkaa olla miltein lopussa. Prosessi on pitkä ja vaativa, ja välillä epätoivo ui puseroon. Tässäkin täytyy aina muistaa luottaa prosessiin, sillä jos alkaa turhaan miettimään prosessin seuraavia vaihteita edellisen ollessa käynnissä, tulee sekaannus kehiin.
    Jos jonkun vinkin voin teille antaa, se on mieluummin aiemmin kuin myöhemmin, mutta tunnustakaa itsellenne myös se, että aivot kaipaavat lomaa. Siksi itselläni kesän ajalta oppariin ei tullut uusia sivuja, rankan kevään jälkeen vain tarvitsee lomaa. Tsemppiä oppariprosessiin molemmille!

    1.11.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close