Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee -onnistu tiimityössä



Kirjoittanut: Emilia Taivainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdanto

 

Millainen on huipputiimi? Huipputiimistä pitää ymmärtää, että tämän kaltaista tiimiä ei luoda yhdessä yössä, ja siihen liittyy monenlaisia eri osa-alueita, mitä ottaa huomioon ja kehittää. Tänä keväänä Proakatemialle siirtyessä ja tiimejä muodostaessa, olikin hyvä lukea kirja tiimiytymisestä. Esseessä paneudutaan esimerkiksi huipputiimin rakenteeseen, tiimintyöskentelyn hyötyihin yksilön kannalta ja yksilöön osana tiimiä.

 

1              Huipputiimi

 

 Huipputiimejä voi olla monella eri alalla tai lajissa, kuten esimerkiksi rakennus- tai kaupanalalla, sekä vaikka jääkiekkojoukkueessa. Huipputiimin kasaaminen on aina suuri haaste. Huipputiimiä ei koota huippuyksilöistä, jotka osaavat tietyltä alalta tai lajista vähän kaikkea. Huipputiimistä löytyy saman alan tai lajin yksilöosaamista alan eri alueilta. Tiimin jäsenet täydentävät toistensa osaamista omalla tietotaidollaan, ja jakavat avoimesti osaamistaan. Se mikä huipputiimin erottaa muista tiimeistä on yhteinen päämäärä, luottamus ja avoin keskustelu omasta ja tiimin kehittymisestä. Todellinen huipputiimi loistaa myös ulospäin. Sen positiivinen työilmapiiri ja tulokset herättävät muissa organisaatioissa mielenkiintoa ja ihailua (ja toki kateuttakin). (Salminen 2014, 31.) Mitä muuta sitten yhteisen päämäärän, luottamuksen ja avoimen keskustelun lisäksi huipputiimistä ilmenee? Tiimillä on kehittynyt yhteinen vastuu tiimin omista asioista, yhteisistä arvoista ja pelisäännöistä. Jokainen on sitoutunut tiimityöhön ja kantavat vastuun tuloksista yhdessä. Tiimissä vallitsee hyvä yhteishenki, jolla hyödynnetään jäsenten erityisominaisuuksia ja -osaamisia. Tiimin jäsenet ovat myös sitoutuneet täysin avoimeen ja rehelliseen palautteeseen, sekä myös antamaan palautetta, joka luo tasa-arvoa tiimin sisälle. Tasa-arvo huipputiimissä on aukotonta. Tiimissä arvostetaan toisten panosta, kehittymishalua ja erilaisuuksia. Positiivinen ilmapiiri tiimissä luo tiimille pohjan parantaa yksilön ja koko tiimin tekemistä ja kehitystä. Erilaisuuden arvostaminen tukee yksilö suoritusten kehittymistä ja rakentaa keskinäistä luottamusta sekä sitoutumista tiimissä kehittymiseen. Huipputiimissä muutoskyky muodostuu myönteisestä suhtautumisesta muutoksiin ja kehittymiseen.

Huipputiimin voima syntyy ongelmanratkaisusta. Ongelmia tarkastellaan ja käsitellään yhdessä. Rakentava näkemyksien ja mielipiteiden käsittely yhdessä tukee päätöksien tekemistä. Mitä selkeämpi tiiminjäsenten yhteinen tavoite on, sen helpompi erilaisia näkökulmia on sovittaa yhteen (Salminen 2014, 34). Ongelmien ratkaisuun voi käyttää systemaattista lähestymistapaa, vaikka Salmisen ehdottamalla kuuden askeleen mallilla, jonka askeleet ovat ongelman määrittely, ongelman analysointi yhdessä, erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen pohdinta yhdessä, ratkaisuvaihtoehtojen arviointi, päätös parhaasta ratkaisusta ja valitun ratkaisun toteutus. Huipputiimissä tunnistetaan vahingollista käyttäytymistä, ja osataan välttää sitä. Tiimissä pyritään karttamaan haitallista käyttäytymistä, mikä haittaa päätöksentekoa. Seuraavanlainen käyttäytyminen on haitallista: tietojen tai osaamisen evääminen muilta, ongelmassa vellominen, ongelman välttely tai vähättely, ratkaisun keksiminen nopeasti, ristiriitojen ottaminen henkilökohtaisesti ja marttyyriksi heittäytyminen, syyllisen etsintä ja asettuminen puolustuskannalle sekä passiivisuus päätöksentekovaiheessa ja jälkiviisastelu. Huipputiimissä ratkaistaan ongelmat ja erimielisyydet avoimesti ja rehellisesti keskustelemalla. Muistetaan aina, että asiat riitelevät ei ihmiset.

Useimmat päätökset tehdään erilaisissa kokouksissa, joten tätä varten huipputiimi kokoontuu tehokkaasti. Kokoukset suunnitellaan huolellisesti, jotta päätöksenteko on tehokasta, keskustelu on avointa ja rehellistä sekä asioihin paneudutaan ajatuksella, ja jokainen tiimin jäsen on sitoutunut päätöksentekoon. Kun kokouksen suunnittelee huolellisesti tiimin energiataso, motivaatio ja sitoutuminen eivät heikkene. Tehokkaalle kokoukselle on olemassa muutamia helppoja pelisääntöjä, tässä niistä muutama: kokoukset alkavat ajallaan, kokoukseen osallistuvat toimivat aktiivisesti ja tehokkaasti, kokouksella on tärkeä ja selkeästi ilmaistu tavoite, kokoukselle on laadittu täsmällinen esityslista, osallistujat tulevat kokoukseen valmistautuneena, jokainen keskittyy kokoukseen, jokainen kokous tuottaa tuloksia, kokouksesta tehdään muistio, kokousten laatua arvioidaan säännöllisesti.

Tiimin toiminnan arviointia pitää tehdä myös säännöllisesti. Arvioinnilla saavutetaan selkeyttä tiimin onnistumisiin ja epäonnistumisiin sekä vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiin. Kehittämisen varmistamiseksi on tärkeää, että kaikki tiimin jäsenet osallistuvat arviointiin, ja että arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä tiimiin kokonaisuutena, että yksittäisten jäsenten toimintaan (Salminen 2014, 37). Tiimit, joiden jäsenet kykenevät antamaan toisilleen avointa ja kannustavaa, mutta haastavaa palautetta, pystyvät kehittymään aina huipputiimivaiheeseen saakka (Salminen 2014, 37).

Omista kokemuksista ja näkemyksistä sanoisin sen, että huipputiimi ei ole tiimi joka todellakin vain päätetään, vaan rakentuu ajan myötä tiimistä huipputiimiksi. Vaatimuksina huipputiimin syntyyn omasta mielestäni on enemmän, kun vain Salmisen näkemys. Tiimiläiset eivät voi olla pelkästään työkavereita, vaan aitoja ystäviä toisilleen. Tärkeätä olisi ymmärtää minkälaisen matkan tiimiläiset ovat käyneet läpi, ennen kuin päätyivät kyseiseen tiimiin. Lisäksi tiimin jäsenten olisi hyvä olla tietoisia siitä mitä kaikki käyvät läpi omassa yksityiselämässään parasta aikaa. Tämä vaatii isoa luottamusta kaikilta uskoutua toiselle. Kaikkien tiimiläisten taustojen tunteminen edesauttaa varmasti päätöksenteossa tulevaisuudessa, ja toisen ymmärtämisessä miksi hän näkee asian jollain tavalla. Kaikille meille kehittyy vaipoista asti tietynlaista näkemystä eri asioihin, mikä on huipputiimiksi kasvamiseen erittäin tärkeätä saada monia näkemyksiä ja katsomistapoja päätöksentekoon. Vaikka asiat saattaisivat välillä olla vaikeita päättää tiimissä ja keskustelu olisi kiivasta, niin usein kiivastuminen kertoo siitä, että asia on tiimiläiselle henkilökohtaisesti tärkeä.

 

2              Mitä hyötyä tiimistä on sen jäsenille?

 

 Jari Salmisen (2014, 57) mukaan tiimityö auttaa jäseniä saavuttamaan omia tavoitteitaan. Harvassa ovat asiat, jotka nykymaailmassa voi tehdä yksin. Olemme parhaillaan käynnistämässä Proakatemialla omaa tiimiyritystä ja olen ihastellut, kuinka paljon erilaista osaamista tiimistämme löytyy. Joukostamme löytyy osaamista muun muassa media-alalta, it-alalta ja juridiikasta. Yrityksen perustaminen yksin olisi varmasti hyvin erilaista. En tiedä kaikkia perustamiseen liittyviä asioita, joten en osaisi tehdä niitä yksin, tarvitsisin varmasti ulkopuolista apua ja konsultaatiota monessa asiassa. Uudet asiat ja niistä johtuva sisäistettävä tietomäärä olisi valtava yhdelle ihmiselle. Nyt tiimin jäsenenä voin alkuun rauhassa keskittyä asioihin, jotka minua kiinnostavat, ja missä lahjakkuuteni ehkä näkyvät. Ohessa voin lähteä kokeilemaan ja tutustumaan myös yrityksen muihin tehtäviin. Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, tiimin voima pohjautuu erikoistumiseen. Jokaisen jäsenen ei tarvitse osata kaikkea. Jäsen voi luottaa, että toinen tiimin jäsen hoitaa tehtävän ammattimaisesti. Oma tehtävä tulee nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. (Salminen 2014,57.) Itselläni oli pitkään käsitys, että elämässä on hyvä pärjätä yksin. Avun pyytämisen mielsin heikkoudeksi. Tähän vaikutti aiempi elämänkokemukseni sekä lisäksi suomessa vallitseva individualistinen kulttuuri. Yksin pärjäämistä arvostetaan.

Muutaman viime vuoden aikana olen saanut huomata muussakin elämässä tiimin voiman. Hyvänä esimerkkinä voin mainita, kun ensi kerran sain ajatuksen hakea opiskelemaan Proakatemille. En uskonut omiin mahdollisuuksiini. Taustalla ei ole aiempaa kokemusta korkeakouluopinnoista. Yrittäjyys kuitenkin kiehtoi. Halusin vaikuttaa ja tehdä työtä, jolla kokisin merkitystä. Pohdin mitä se tulisi vaatimaan, olisiko minusta siihen? Opiskelemaan lähteminen pelotti. Vieroksun esimerkiksi myyntiä todella paljon, en varmasti osaisi myydä mitään -ajattelin. Jätin kuitenkin ajatuksen hautumaan ja kerroin ideani muille ihmisille. Rupesin saamaan positiivista palautetta ja minua kannustettiin hakemaan kouluun. Jos olisin asiaa yksin pyöritellyt päässäni kertomatta tästä kenellekään, en varmasti nyt kirjoittaisi tätä ensimmäistä esseetäni Proakatemian esseepankkiin. Tiimin tuki ja kannustus sai minut ryhtymään toimeen ja tavoittelemaan unelmiani. Tähän liittyy myös hyvänlainen sosiaalinen paine. Kertoessani ihmisille mitä haluan saavuttaa, on asioiden saavuttamiseen liittyvä toiminta paljon vaikeampaa jättää toteuttamatta. En halua elää pelkästään puhujan maineessa, hiukan on hyvä olla ylpeyttä. Aito tiimi tukee ja kannustaa jäseniään jatkamaan, silloin kun tiimin jäsenen voimat ovat tilapäisesti lopussa (Salminen 2014, 66).

 

3              Tiimin jäsenen tehtävät ja vastuut

 

Tiimin menestyksen kannalta on tärkeää, että kaikki jäsenet antavat tiimille täyden työpanoksensa ja ovat motivoituneita työskentelemään tiimin yhteisien tavoitteiden eteen. Jos vain osa tiimin jäsenistä tekevät työnsä kunnolla, ryhmä ei ole aito tiimi. Jokaisen tiimin jäsenen tulee hoitaa oma tonttinsa ja rutiinin omaiset tehtävät huolellisesti ja olla itse vastuusta esimerkiksi omien opintojen etenemisestä. Tiimin jäseneltä voidaan kuitenkin rutiinitehtävien lisäksi edellyttää vastuuta koko tiimin toiminnasta, sisäisestä yhteistyöstä ja kehittymisestä. Lisäksi tiimissä voidaan valita erikseen vastuuhenkilöitä hoitamaan tiettyjä tehtäviä. (Salminen, 71) Itse henkilökohtaisesti koen vastuuhenkilöiden valitsemisen tärkeäksi, sillä se nopeuttaa päätöksentekoa ja selkeyttää tiimin toimintaa huomattavasti.

Tiimin jäsenten vastuut voidaan määritellä yhteisesti laaditussa tiimisopimuksessa. Tiimisopimuksen sisältö voi olla seuraava: tiimin päämäärät ja tavoitteet, toimintaperiaatteet, pelisäännöt, vastuualueet, erityistehtävät, jäsenten valtuudet toimia tiimin nimissä sekä tiimi toiminnan kehittämisen periaatteet. Tiimisopimuksen luominen voi auttaa välttämään epäselvyyksiä ja ristiriitoja, samalla se luo muille tiimin jäsenille pohjan vaatia toiminnan muuttamista silloin, kun joku tiimistä ei toimi yhteisten pelisääntöjen mukaisella tavalla. Tiimisopimus auttaa tiimin jäseniä muistamaan tiimin toimintaperiaatteet ja mahdollistaa tiimitoiminnan sujuvuuden. Tiimin pelisäännöt sen sijaan voi Salmisen mukaan sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:

  1. Tiimin jäsenet ovat saman arvoisia
  2. Tiimin jäsenen kohtelevat toisiaan kunnioitettavasti
  3. Jokaisen tiimin jäsenen mielipiteet ovat arvokkaita ja ansaitsevat huomioimisen ja huolellisen tarkastelun
  4. Jokainen tiimin jäsen vastaa siitä, että sovitut asiat tulevat tehdyksi aikataulussa
  5. Jokaisen tiiminjäsenen vastuulla on seurata kunnioittavatko muut tiimin jäsenet tiimille antamiaan sitoumuksia
  6. Jokainen tiimin jäsen on vastuussa tiimin työilmapiiristä
  7. Tiimin jäsenet suhtautuvat tiimiin ja toisiinsa myönteisesti ha antavat kiitosta toisilleen tiimin hyväksi tehdystä työstä.
  8. Tiimin toimintaa ja tiimin jäseniä koskevat valitukset käsitellään tiimissä
  9. Tiimin jäsenistä ei puhuta pahaa ”selän takana”
    (Salminen, 78)

 

4              Hyvän tiimin jäsenen ominaisuuksia

  

  1. On rehellinen ja avoin
  2. On luotettava ja hoitaa tehtävänsä laadukkaasti
  3. On reilu
  4. Täydentää muiden tiimin jäsenten osaamista
  5. Omaa hyvät vuorovaikutustaidot
  6. Hyvä tiimin jäsen on aktiivinen tiedon hankkija
  7. Viljelee positiivista ”onnistuu”- asennetta
  8. Vaikuttaa muihin tiimin jäseniin esimerkin voimalla
  9. Asettaa tiimin etusijalle
  10. Sitoutuu tiimin toimintaan ja kehittämiseen
  11. Pitää muita tiimin jäseniä vastuunalaisina tiimin menestyksessä
  12. On nöyrä, mutta ei nöyristele
  13. On kärsivällinen ja kestää vastoinkäymisiä
  14. Osaa ratkaista ristiriitoja rakentavasti
  15. Ei syytä muita omista vaikeuksistaan
  16. Tukee muiden tiimin jäsenten ajatuksia ja ideoita
  17. Jakaa omaa osaamistaan ja omia verkostojaan avoimesti
  18. Hallitsee suunnitelmallisen toimintatavan ja osaa käyttää työkalujaan tehokkaasti
    (Salminen, 73-76)

Omiksi vahvuuksiksi tiimityöskentelijänä koen rehellisyyden. Tykkään sanoa omat mielipiteeni suoraan ja olla tiimille avoin oma itseni. En koe tarvetta esittää mitään mitä en ole. Toisena vahvuutenani koen hyvän fiiliksen ja tsemppaavan asenteen viljelemisen tiimin sisällä. Innostun helposti uusista asioista ja koen, että osaan myös myötä innostua toisten uusista ideoista ja projektihaaveista. Lisäksi koen, että omien henkilökohtaisen koulutöiden yhdistäminen tiimin yhteiseen toimintaan ei tule tuottamaan minulle hankaluuksia. Olen vuosien myötä oppinut suunnittelemaan aikataulujani hyvin ja löytämään aikaa sopivasti kaikkeen.

Hyvän tiimin jäsenen ominaisuuksista itselleni kehityskohteeksi nousee ehdottomasti taito olla kärsivällinen ja kestää vastoinkäymisiä. Edeltäneiden viikkojen aikana olen huomannut itsessäni kärsimättömyyttä ja närkästymistä, kun asiat eivät olekaan edenneet niin nopeasti kuin olin itse kuvitellut. Mutta tämähän on ihan normaalia, mietitään että meitä on päättämässä yhdeksäntoista ihmistä, joilla ei ole keskenään vielä selkeitä pelisääntöjä verraten siihen, että tekisin päätöksiä yksin tai muutaman ihmisen kanssa. Minun täytyy myös kehittää itsessäni ajatusta siitä, että ei tässä ole mihinkään kiire, enhän vielä edes tiedä mihin olen itse menossa, saati mihin suuntaan meidän tiimi alkaa kehittyä ja millaisia yhteisiä tavoitteita tulemme asettamaan.

 

5              Erilaisuuden voima

 

Tiimeihin tarvitaan erilaisia ihmisiä, joiden osaaminen ja kokemustausta tukevat toisiaan. Jokaisella meistä on ainutlaatuinen kokemushistoria, koulutus ja kasvatus. Jokaisella meistä on synnynnäisiä sekä fyysisiä että psyykkisiä ominaisuuksia, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia yksilöitä ja tärkeitä omanlaisiamme tiimin jäseniä. Aidoista tiimeistä löytyykin monenlaisia ihmisiä aina hiljaisemmista tarkkailijoista, luoviin ideoijiin ja tunnollisiin puurtajiin. (Salminen, 83)

Temperamentti on yksi merkittävä ihmisiä erotteleva tekijä. Jotkut kokevat ja ilmaisevat tunteita voimakkaasti, toiset hillitysti tai pienieleisesti. Erot ihmisten tunnekäyttäytymisessä ovat ehdottomasti inhimillistä rikkautta, mutta aiheuttavat myös ristiriitoja ja väärinkäsityksiä tiimissä. Mielestäni väärinkäsityksiä voidaan minimoida sillä, että heti tiimin perustamisen alkuvaiheesta lähtien tiimiläiset tutustuvat toisiinsa mahdollisimman perinpohjaisesti. Onneksi temperamenttimme ei kuitenkaan määrää kaikesta vaan tunteiden ilmaisua voi oppia aikuisenakin. Kiihkeän temperamentin omaava tiimin jäsen tarvitsee harjoittelua tunteiden sääntelyssä ja kontrollissa, kun taas varautunut ihminen tarvitsee tukea tunteiden ilmaisussa.

 

5.1                Ihmisten erilaiset psykologiset ominaisuudet

 

Salminen esittää kirjassaan maailmalla laajasti käytössä olevaa MBTI-arviointia, jonka mukaan ihmisiä voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin psykologisten ominaisuuksiensa perusteella. Ryhmät joita Salminen avaa kirjassaan ovat; introvertit, ekstrovertit, vaikuttajat, tarkkailijat, aistipainotteiset-, intuitiiviset-, analyyttiset- ja tunnevaltaiset ihmiset. Itse koen olevani sekoitus kolmea edellä mainittua ryhmää. Koen kuuluvani ekstrovertteihin, sillä olen ulospäin suuntautunut, saan energiaa muista ihmisistä ja arvioin omaa käytöstäni ekstroverteille tyypillisellä tavalla eli muiden ihmisten palautteen kautta. Lisäksi uskon, että olen osittain myös aistipainotteinen ihminen, eli kerään tietoa aistieni avulla. Pidän käytännön toiminnasta ja siitä että saadaan jotain konkreettisia asioita aikaan. Salmisen mukaan kärjistetysti voidaan sanoa, että vain asiat, jotka voidaan havaita aistien avulla, ovat aistipainotteisille ihmisille totta. Kolmantena itselleni ominaisena ryhmänä pidän vaikuttajia. Pyrin vaikuttajille ominaisella tavalla saattamaan asiat päätökseen mahdollisimman tehokkaasti ja etenemään suunnitelman mukaan. (Salminen, 83-86)

Henkilökohtaisesti uskon, että psykologisia rooleja voi myös oppi samoin kuin tunteiden ilmaisua. Itse haluaisin oppia tekemään päätöksiä omien ja muiden ihmisten tunteiden perusteella. Haluaisin kehittyä paremmin huomioimaan muiden ihmisten tunteita päätöksentekotilanteessa tunnevaltaisten ihmisten tavoin. Lisäksi haluaisin välillä oppia asettumaan tarkkailijan rooliin, keskittyä pelkästään kuuntelemaan toisten keskustelua ja ratkaisuehdotuksia ja esittää mielipiteeni vasta sitten kun se on tarkkaan harkittu ja koen sille sopivan ajankohdan. (Salminen, 85-86)

 

5.2                Erilaiset tiimiroolit

 

Tiimityössä täytyy erottaa työtehtävät ja tiimiroolit toisistaan. Työtehtävän määrittelemiseen käytetään yleisesti toimenkuvia. Tiimirooli sen sijaan tarkoittaa sitä tapaa, miten ihminen toimii tiimissä ja vaikuttaa sen toimintaan. Salminen jakaa kirjassaan tiimin jäsenet yhdeksään eri tiimirooliin: ideoija, vauhdittaja, verkostoituja, viimeistelijä, toteuttaja, tiimivalmentaja, sovittelija, asiantuntija ja arvioija. Tiimiroolien tunnistaminen on hyödyllistä siinä mielessä, että tiimiin saadaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä ja monenlaisia tiimirooleja. (Salminen, 87) Tiimi jossa on pelkästään ideoijia saa tuskin koskaan tehtyä mitään loppuun asti, kun taas päinvastoin tapahtuu tiimissä jossa olisi pelkästään viimeistelijöitä, syntyisikö siellä uusia mullistavia ideoita lainkaan?’

 

6              Itsensä johtaminen tiimissä

 

Salmisen (2014, 117) mukaan voidaksemme johtaa itseämme, meidän on hyvä tuntea omat arvomme ja päämäärämme. Olen itse ollut joskus hukassa, en tiennyt kuka olen, tai mitä haluaisin tehdä. Lähdin kuitenkin tutustumaan itseeni ja tämä on muuttanut elämäni suunnan täysin. Tähän liittyi myös aiemmin mainitsemani oivallus, että tarvitsen muita ihmisiä elämääni (kts. kohta 2. Mitä hyötyä tiimistä on sen jäsenille?). Yhdessä olemme vahvempia. Olen saanut opetella myös tekemään rohkeampia valintoja elämässäni. Usein olen jättänyt asioita tekemättä pelon pohjalta. Nykyään haluan joka päivä tehdä valinnan olla rohkea. Aina en tässä toki onnistu, mutta pyrin siihen. Nämä valinnat ovat aina konkreettisia ja edellyttävät jonkin asteista toimintaa. Esimerkkinä voin mainita tämän esseen kirjoittamisen. Olen ajatellut, että en osaa kirjoittaa. Mitä muut ajattelevat kirjoituksistani? Haluan kuitenkin olla rohkea ja kirjoittaa esseen tästä huolimatta. En halua enää jättää asioita kesken. Salminen vahvistaa (2014, 119), että kaiken menestyksen takana on aina määrätietoisuutta ja valintoja. Olen myös huomannut, että aikani ei riitä kaikkiin asioihin, joita haluaisin tehdä. Tässä olen saanut harjoitella priorisointia sekä kalenterin käyttöä. Voin esimerkiksi harrastaa jotakin urheilulajia vain kesäisin ja keskittyä muut vuodenajat muihin asioihin. Se, että päätät tehdä jotain, tarkoittaa sitä, ettet ehdi tehdä jotakin muuta (Salminen 2014, 119).

Moni pitää itsensä johtamista kaikkein vaikeimpana johtamisen lajina (Salminen 2014, 120). Tutut opitut rutiinit hallitsevat helposti elämää, ja itsensä haastaminen unohtuu. Omalla mukavuusalueella on helppo elää. Kuitenkin kaikki se varsinainen elämä ja kehittyminen tapahtuvat tämän alueen ulkopuolella (Salminen 2014, 121). Tämän takia on tärkeää, että tiimi rohkaisee jäseniään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Ilmapiirin tulee olla kannustava. Olen itse saanut paljon harjoitella aloittamisen taitoa. Aloittamiseen kuluukin usein enemmän aikaa, kuin itse tekemiseen (Salminen 2014, 128). Tänä aamuna herätessäni mielessäni vaihtoehtoina oli katsoa HBO-nettipalvelusta sarjoja tai kirjoittaa essee Proakatemian esseepankkiin. Tänään onnistuin välttämään mukavuusalueen ja valitsemaan esseen kirjoittamisen. Sosiaalisella paineella oli myös osansa. Oma osuus soluesseestä on kirjoitettava.

 

Lähteet

Salminen, J. 2014. Onnistu tiimityössä – Tiimin jäsenen kirja. 2. painos. Helsinki: Multiprint Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close