Soluessee: Nettisivut nousuun
Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Tekijät: Karel Tagel ja Jesse Eskelinen
1 JOHDANTO
Hakukoneoptimointi, joka tunnetaan myös lyhenteestä SEO (Search Engine Optimization) on keino, jolla verkkosivujen näkyvyyttä ja sitä kautta liikennettä saadaan lisättyä niin, että maksettuja mainoksia ei välttämättä tarvita. Optimoinnista saatu taloudellinen hyöty on merkittävä. Länsimaissa optimointi tehdään erityisesti Googlea varten, sillä se on ylivoimaisesti suosituin hakukone tässä osassa maapalloa.
Tiiyrityksemme Value Creativen verkkosivut ovat olleet lähes vuoden ajan murheenkryyni. On tiedetty, että sivut pitäisi saada valmiiksi ja auki, mutta niiden tekeminen on jäänyt roikkumaan muiden projektien vuoksi, vaikka osaamista tiimissämme niiden tekemiseen on riittänyt. Toki riittänyt on myös näkemyksiä, joiden huomioiminen ja vellominen on vaikeuttanut sivujen työstämistä entisestään.
Päätimme lopulta lähteä kahdestaan työstämään sivustoa tehokkaasti. Molemmilla esseen kirjoittajilla on vuosien kokemus web-tuotannon projekteista maksaville asiakkaille. Tämä essee syntyi kuitenkin tarpeeseen, kun ryhdyimme selvittämään, miten saamme uusille sivuillemme liikennettä niiden valmistuttua, ja myös hyödynnettyä tämän liikenteen.
Hakukoneoptimointi pitää sisällään monta huomioon otettavaa asiaa, joten ilman minkäänlaista tietämystä ei tulisi lähteä sohimaan. Käsittelemme seuraavissa kappaleissa hakukoneoptimointia sekä teknisestä, että sisällöllisestä näkökulmasta. Lisäksi perehdymme optimoinnista saataviin hyötyihin ja keinoihin, joilla saamme parhaan konkreettisen tuloksen irti.
2 TEKNINEN NÄKÖKULMA
2.1 Käyttäjäystävällisyys ja latautumisnopeus
Yhä enemmän ja enemmän verkossa tapahtuvasta liikenteestä tehdään mobiililaitteiden kautta. Koska internetin selaaminen on nykyään paikasta riippumatonta, niin aina ei ole nopeaa valokuitu- tai mobiiliyhteyttä saatavilla. Tästä syystä olisi tärkeää, että jokainen verkkosivu latautuisi nopeasti. Käytännössä sivusto ei saisi millään laitteella latautua yli kolmea sekuntia, sillä täten se pudottaa hakukoneen tuloksissa näkyvyyttäsi.
Suurin syy hitaasti latautuviin sivustoihin on yleensä se, että taustalla on ollut teknisesti osaamaton henkilö. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että verkkosivulla käytetyt kuvatiedostot ovat resoluutioltaan ja tiedostokooltaan liian suuria, eli niitä ei ole pakattu millään tavalla. Riittävä resoluutio verkossa julkaistavalle kuvalle on 72dpi. Ihanteellisinta on, jos kuva on juuri sen kokoinen, kuin se tulee myös sivuilla olemaan.
Muita hyviä keinoja nopeasti latautuviin sivuihin on HTML-, CSS- ja JavaScript-tiedostojen minimointi. Tämä toimenpide poistaa koodista kaikki välit, rivinvaihdot, kommentit tai muut turhat merkit, jotka eivät vaikuta toimivuuteen millään tavalla.
Kolmas asia, joka tulisi tehdä, on GZIP-kompression käyttöönotto, joka korvaa usein esiintyvät elementit viittauksin. Palvelimelta lähtevä data pakataan tiiviisti kasaan ja verkon ylitse liikkuva tiedosto aukeaa aiempaan verrattuna selkeästi pienemmin ja nopeammin.
Loppujen lopuksi tärkein vaikuttava tekijä nopeuteen on webhotellin palveluntarjoaja. Jos Suomen markkinoille toteutettu sivusto on majoitettu tehottomaan, muutaman euron kuussa maksavaan palvelimeen esimerkiksi Havaijille, niin odotuksia nopeuden suhteen on turha asettaa korkealle.
(Kuivaniemi, 2013.)
2.2 Responsiivisuus
Tutkimuksien mukaan vuodesta 2015 lähtien Googlessa on tehty enemmän hakuja mobiililaitteilla verrattuna perinteisiin tietokoneisiin. Tästä johtuen tämä suuri hakukonejätti suosii sivustoja, jotka ovat responsiivisia, eli skaalautuvia resoluution mukaan jokaiselle kodin laitteelle, joilla on suinkin mahdollista selata internetiä. Responsiivisten sivustojen suosiminen näkyy hakutuloksissa: jos sivu ei skaalaudu, niin se sijoittuu käyttäjien hakutuloksissa alemmas verrattuna skaalautuviin sivustoihin. (Sullivan, 2015.)
Internetin mobiilikäyttö on tullut jäädäkseen ja se kasvaa kasvamistaan. Vuoden 2016-2017 vaihde oli historiallinen, sillä silloin mobiilikäyttäjät menivät vihdoin internetiä tietokoneella selaavista käyttäjistä prosentuaalisesti ohi. Prosentit jakautuivat luvuin 55-45. (Titcomb, 2016.) Kasvu on hidasta, mutta sitä kuitenkin tapahtuu noin +1-2 % vuosivauhdilla. (Enge, 2017.)
2.3 SSL
Monille lienee olevan tuttu osoiterivin vieressä oleva vihreä lukkokuvake, joka on saattanut tulla vastaan vaikkapa verkkopankissa. Tämä symboli tarkoittaa sitä, että sivustolla on käytössä SSL-sertifikaatti. Kun SSL on otettu käyttöön, niin sivuston ja sen kävijöiden välinen liikenne on turvattu. Salatut sivustot käyttävät HTTPS-protokollaa, joka ilmenee https:// etuliitteenä. Salaamattomat sivut käyttävät taas HTTP-protokollaa, jonka tunnistaa http:// etuliitteestä.
SSL-salaus ei takaa pelkästään turvattua liikennettä, vaan siitä on myös monia muita hyötyjä. Yksi merkittävä etu on se, että SSL-salatuilla sivuilla palvelimet pystyvät hyödyntämään HTTP/2-teknologiaa, joka on huomattavasti nopeampi aiempaan HTTP/1.1 teknologiaan verrattuna. Selaimet käyttävät automaattisesti tätä uusinta teknologiaa, jos web-palveluntarjoajasi tukee sitä ja sivusto on suojattu SSL-sertifikaatilla.
Vielä yksi varteenotettava syy SSL-salauksen käyttöönottoon on Google, sillä se kannustaa sivustoja tähän toimenpiteeseen nostamalla salattujen sivustojen sijoitusta hakutuloksissa salaamattomien edelle. (Maksimainen, 2016.)
2.3 Tärkeitä seikkoja
2.3.1 Otsikot
Hakukoneoptimoinnissa yksi oleellisin työvaihe on otsikointi. Jokaiselle sivulle tulisi määrittää oma otsikko. Sivun otsikko, näkyy muun muassa selaimen yläpalkissa ja hakutuloksien otsikoissa. Tämä toimenpide auttaa jälleen kerran hakukoneita ymmärtämään paremmin sisältösivuilla olevaa tietoa parantaen myös niiden löydettävyyttä.
Yksi oleellinen ja fiksu paikka avainsanoille on otsikot, joten jokaisen sisältösivun otsikkoon voisi miettiä yhden, mutta erilaisen avainsanan. (Raittila. 2018.)
2.3.2 Kuvien nimet
Hyvin yksinkertainen keino tehostaa optimointia on antaa kuville osuva tiedostonimi. Esimerkiksi jos verkkokaupassa myydään punaista kaulahuivia, niin kuvatiedoston nimen tulisi olla vaikkapa punainen_kaulahuivi.jpg. Usein törmää siihen, että tiedostonimi on vaikka gdsgds.jpg
Tiedostonimien lisäksi kuvilla pitäisi olla alt-atribuutti html-koodissa. Tämä johtuu siitä, että hakukone ei osaa muuten tulkita kuvia. Tämän takia alt-atribuutin tärkeyttä ei tulisi missään nimessä vähätellä. Alt-atribuutti tarkoittaa vaihtoehtoista tekstiä, joka kuvailee hakukoneille kuvan sisällön. Tässä toimenpiteessä oleellisintä ei ole kertoa suoraan mitä kuvasta ilmenee, vaan pikemminkin viestiä sen sanoma. Alt-atribuuttiin kannattaa lisätä avainsana. (Raittila. 2018.)
2.3.3 Metatiedot
Metatietoja ovat esimerkiksi meta-description, joka sijoitetaan sivuston <head>-tagien väliin. Metakuvauksen tulee olla houkutteleva, sillä se näkyy käyttäjille hakutuloksissa. Maksimi pituus metakuvaukselle on 300 merkkiä, myös välilyönnit mukaan laskettuna. Kuvauksen tulisi viestiä sivun tärkein informaatio, sekä siitä tulisi ilmetä luontevasti yksi tai useampi avainsana. Avainsanoista ei saa missään nimessä tehdä listausta. (Raittila. 2018.)
2.3.4 Domain & URL
Mitä uudempi www-osoite, eli domain on käytössä, sitä huonommin sivusto nousee Googlen hakutuloksissa esille. Tämä johtuu siitä, että tuoreet osoitteet, eivät ole Googlen silmissä vielä saavuttaneet hyviä luottamuspisteitä. (Suvioja, 2017.)
Sivuston www-osoitteen, toisin sanoen URL’in tulisi olla helppolukuinen ja kompakti, sillä silloin sijoitus hakutuloksissa nousee. Osoitteesta tulisi ilmetä oleellisin tieto sivuston sisällöstä, joten siihen kannattaa sijoittaa myös jokin fokusavainsana. Julkaisujärjestelmistä esimerkiksi WordPress käyttää yleensä oletuksena rumia ja kryptisiä osoitteita, kuten vaikkapa http://www.esimerkki.com/?p=889. Hakukoneet inhoavat tämän tyylisiä URL-osoitteita, sillä ne eivät ymmärrä niitä kunnolla. (Tappura. 2017)
3 SISÄLLÖN OPTIMOINTI
3.1 Laatu ja kiinnostavuus
Olennaisin osa hakukoneoptimointia on sisältö. Sivuille tuotettavan sisällön on oltava sellaista, että se vetoaa ja tuo aitoa lisäarvoa kohderyhmälle. Tämän vuoksi onkin siis lähdettävä liikkeelle aivan markkinoinnin perusteista, eli määritettävä kohderyhmä, johon halutaan vedota sisällöllä. Tällöin ihmiset tulevat sivuille herkästi esimerkiksi sosiaalisen median kautta, viettävät siellä aikaa ja jakavat sisältöä myös tuttavilleen. Tämä jakaminen on tärkeää, sillä kaikki linkkaukset ulkopuolisilta sivuilta omille sivuille parantavat näkyvyyttä merkittävästi, sillä Google päättelee tällöin sisällön luotettavaksi ja kiinnostavaksi. Linkkejä ei kuitenkaan kannata hankkia kieroin keinon, kuten luomalla itse sivuja, joihin tekee linkkauksia, sillä Google arvioi myös linkkaajasivuja, eikä huomioi tällaisia kepulikonsteja. Olennaista on myös miettiä, minkä verran sivuille halutaan laittaa sieltä pois vieviä linkkejä. Onko sivujen tarkoitus ja tavoite siis saada yleisöä johonkin tietylle kohteelle, vai itse sivuille tai verkkokauppaan? Google huomaa web-sivut, joilla ihmiset viihtyvät ja kuluttavat aikaa, ja palkitsee ne lisänäkyvyydellä myös hakutuloksissa. (Tappura. 2017.)
Yksi hyvä ja konkreettinen keino luoda sivujen sisällöllä lisäarvoa on blogin pitäminen. Blogin ei tarvitse olla perinteistä päiväkirjaa, vaan hyödyllisempi se onkin, jos sisältö koostuu esimerkiksi lyhyistä vinkeistä, top-listoista, oppaista tai muusta viihdyttävästä tai hyödyllisestä sisällöstä, josta yrityksen kohderyhmä potentiaalisesti voisi kiinnostua. On kuitenkin muistettava, että sisällön pitää myös liittyä yritykseen tai toimialaan edes jollakin tavalla ja olla laadukasta. Muuten vierailija ei jää sivuille pidemmäksi aikaa, vaan lukee haluamansa blogitekstin ja poistuu paikalta. Olennaista on, että maksuton sisältö toimii niin sanotusti sisäänheittäjänä yleisölle, ja saa ihmiset kuluttamaan sivuilla aikaa ja siten parantaa suosiota ja näkyvyyttä hakukoneissa.
Leipäteksteissä kannattaa kiinnittää huomiota tekstin silmäiltävyyteen. Sivuja tarkastellaan yleensä silmäilemällä, jolloin hyvin esillä olevat asiat jäävät mieleen. Tämän takia nasevan otsikoinnin lisäksi kannattaa suosia leipätekstissä erilaisia listoja, aina kun mahdollista (Raittila. 2018.)
3.2 Avainsanat
Sisällön viihdyttävyys ei tietenkään yksistään riitä, vaan lisäksi sitä luodessa pitää muistaa hyödyntää myös avainsanoja eri tavoin. Usein ja oikein sivuille sijoitellut avainsanat parantavat näkyvyyttä, minkä lisäksi ne myös kohdistavat sivuja halutulle kohderyhmälle. Avainsanoiksi ei kannata latoa yrityksen nimeä, vaan hakusanoja, joilla voisi kuvitella potentiaalisen ostajan hakevan tarvitsemaansa tuotetta ja palvelua. Tällaisia ovat esimerkiksi ongelmat tai kuvaukset kaivatusta tuotteesta. Hakusanojen analysointiin on olemassa erilaisia, myös maksuttomia työkaluja.
Hakusanoja kannattaa käyttää ainakin sivuston ykköstason (h1) otsikoissa, yleensä niiden alussa. Jokaisella alasivulla pitäisi myös olla h1-otsikko, joita kuitenkaan ei voi olla yhtä enempää. Tämä vaikuttaa myös suoraan lukijaan. Isosti esillä olevat ja silmille pomppaavat sanat ja asiat jäävät helpommin mieleen. Myös leipätekstiosioiden alkuun avainsanoja kannattaa sijoitella.
Vaikka avainsanojen runsas käyttö on suotavaa, ei niitä pidä silti ”spämmätä” tekstiin niin, että laatu ja luettavuus kärsivät. Googlen algoritmit osaavat suodattaa tällaisen hakusanojen pakottamisen pois, sillä nykyään tekstin laadulla on jatkuvasti enemmän väliä. Joskus sivujen tekijät ovat menneet jopa sellaisiin äärimmäisyyksiin, että ovat piilottaneet sivun taustan täyteen avainsanoja, mutta myöskään tämä ei nykyisin toimi, vaan tulkitaan turhaksi spämmiksi, ja siitä rangaistaan näkyvyyden vähentymisellä. Hyvä nyrkkisääntö on, että leipätekstin sisällöstä maksimissaan viisi prosenttia saisi koostua avainsanoista. Näitä kannattaa korvata esimerkiksi sanojen synonyymeilla, jolloin otetaan myös huomioon verkon käyttäjät, jotka eivät hae yleisimmillä hakusanoilla. (Raittila. 2018.)
3.3 Käyttökokemus
Google huomioi nykyisin myös käyttäjien kokemuksen sivuista. Tämä arviointi perustuu oikeille ihmisille tehtäviin kyselyihin.
Käyttökokemukseen vaikuttavia elementtejä ovat esimerkiksi mainokset, jotka eivät saa olla häiritseviä, eikä niitä saa olla liikaa. Tämä ei ole nykyisin muutenkaan erityisen kannattavaa, sillä yhä useammat ihmiset käyttävät mainoksenesto-ohjelmia selaimillaan.
Sisällön pitää olla sellaista, ettei se toistu liikaa useilla eri sivuilla. (Raittila. 2018.) Sivujen sisällön pitäisi olla myös sellaista, että käyttäjä tahtoo palata sivuille yhä useamman kerran. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että staattinen sisältö on niin hyödyllistä, että sama käyttäjä tahtoo palata, tai sitten sivuille ilmestyy säännöllisesti uutta, tuoretta sisältöä. Tällöin käyttäjiä voidaan sitouttaa myös esimerkiksi tilaamaan uutisvahdin tai –kirjeen, tai seuraamaan yritystä sosiaalisen median kanavissa, jotta tämä pysyy kartalla viimeisimmistä kuulumisista. (Tappura. 2017.)
4 MITEN OPTIMOINTIA HYÖDYNNETÄÄN?
Optimointia ei tietenkään tehdä vain optimoinnin ilosta, sillä se on varsinkin ulkoistettuna yleensä yrityksille suhteellisen kallista. Siksi siitä pitääkin saada irti näkyvää ja konkreettisia hyötyjä. Myöskään itse optimointi ei ole kerran projektiluontoisesti tehtävä toimenpide, vaan sen tuloksia, dataa ja kehittymistä on tarkasteltava jatkuvasti, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä. (Tappura. 2017.)
4.1 Datan analysointi
Google julkaisee muutoksia algoritmeihinsa muutamien kuukausien välein, ja usein ne ovat vaikeasti ennustettavissa. Kaikkea algoritmeista ei myöskään tiedetä, vaikka aihetta on tutkittu ja analysoitu asiantuntijoiden toimesta.
Oikeastaan ainoa tapa pysyä muuttuvien algoritmien vauhdissa, on seurata omien sivujen liikennettä tarkasti. Mitkä asiat sivuilla vetävät eniten liikennettä? Millaisina ajankohtina sivuilla käydään paljon? Mikä puolestaan ei toimi? Tärkeää on myös seurata, miten vastaukset edellisiin kysymyksiin muuttuvat ajan kuluessa. Hyvä työkalu tähän on esimerkiksi sivuille asennettava Googlen maksuton Analytics-palvelu. Raa’an datan lisäksi pitäisi pystyä näkemään myös lukujen taakse, löytää toimintojen ja analytiikan välisiä yhteyksiä ja pyrkiä tekemään sivuille tehtävät muutostoimenpiteet tätä kautta. Luonnollisesti analytiikan seuraaminen auttaa myös hyödyn ottamiseen irti sivuista, esimerkiksi verkkopolun suunnittelussa ja siinä, että saadaan ohjattua asiakkaat halutulle sivulle, yleensä tekemään ostopäätöstä. (Tappura. 2017.)
4.2 Mitä hyötyä optimoinnista on?
Yksinkertaisesti: sivut näkyvät paremmin ja ylempänä Googlen hakutuloksissa. Tavoite riippuu toki yrityksestä itsestään; tarkoitus voi olla esimerkiksi saada aikaan myyntiä verkkokaupasta, mainostaa tapahtumaa, kerätä liidejä, lisätä tietoisuutta ilmiöstä tai asiasta tai vaikka houkutella uusia ihmisiä ryhmäliikuntatunneille. Onnistuneella optimoinnilla sivuille saadaan liikennettä, mieluiten vieläpä halutusta kohderyhmästä. Tämä ei luonnollisesti tuo vielä pennosia kirstuun, vaan käyttäjät pitää saada ohjattua hyvin suunnitellun ja toteutetun verkkopolun avulla haluttuun toimenpiteeseen. Kun optimoinnin taitaa ja ymmärtää, on tämä kaikki helpompaa, ja verkkosivuista saadaan revittyä kaikki potentiaali irti. Usein yritysten, varsinkin B2B-kauppaa tekevien, verkkosivut on tarkoitettu liidien keräämiseen. Tähän hyvä lisäosa on esimerkiksi LeadFeeder, joka näyttää, ketä sivuilla käy, mitä kautta he sinne tulevat ja mikä heitä siellä kiinnostaa. (Tappura. 2017)
5. POHDINTA
Essee, ja siihen käytettyyn lähdemateriaaliin tutustuminen antoivat jopa meille paatuneille koodareille joitakin hyviä ja tärkeitä vinkkejä käytettäväksi omien sivujemme optimoinnissa. Se auttoi meitä myös tiimitasolla hahmottamaan toimialaamme ja palveluja, joita tahdomme tiiminä markkinoida, kun meidän piti pohtia osuvia hakusanoja optimointiin.
Usein hakukoneoptimoinnista puhuttaessa monet uskovat sen olevan monimutkainen prosessi, mutta periaatteessa jokainen aiheeseen perehtyvä onnistuu hakukoneoptimoimaan nettisivut. On tietenkin eri asia, että osaako optimoida sivut niin sisällöllisesti kuin myös teknisesti. Usein sellaisia tekijöitä, jotka handlaavat myös teknisen puolen, ei ole kovinkaan paljon.
Valuen verkkosivuilla otamme käyttöön muun muassa YoastSEO-liitännäisen, joka on suosittu ja tehokas apuväline verkkosivun sisällön optimointiin, erityisesti aloittelevalle optimoijalle se kertoo arvokkaita vinkkejä optimoinnin aikana.
Hakukoneessa sijoittuminen on lopulta monien osien summa. Sitä, kuinka nopeasti oma web-sivusi nousee Googlessa kärkisijoille, on mahdotonta sanoa tarkkaan. Googlen hakukone koostuu useista algoritmeista, joita kukaan ei tarkkaan tiedä.
LÄHTEET
Kuivaniemi, J. 2013. www-tekniikat. Ammattikoulun kurssi.
Raittila, A. 2018. Hakukoneoptimointi lyhyesti. Nettibisnes.Info. Luettu 29.4.2018.
http://nettibisnes.info/hakukoneoptimointi/#hakukoneoptimointi_on
Tappura, J. 2017. Hakukoneoptimoinnin alkeet. Paja. 29.11.2017.
Sullivan, D. 2015. Worldwide, More Than Half Of Google’s Searches Happen On Mobile. Searchengineland.com. Luettu 30.4.2018
https://searchengineland.com/half-of-google-search-is-mobile-232994
Titcomb, J. 2016. Mobile web usage overtakes desktop for first time. Telegraph.co.uk. Luettu 30.4.2018
https://www.telegraph.co.uk/technology/2016/11/01/mobile-web-usage-overtakes-desktop-for-first-time/
Enge, E. 2017. Mobile vs Desktop Usage: Mobile Grows But Desktop Still a Big Player in 2017. Stonetemple.com. Luettu 30.4.2018
https://www.stonetemple.com/mobile-vs-desktop-usage-mobile-grows-but-desktop-still-a-big-player-in-2017/
Maksimainen, O. 2016. Parempaa hakukonenäkyvyyttä ja tietoturvaa https-yhteyksillä. Crasman.fi. Luettu 30.4.2018
https://blog.crasman.fi/parempaa-hakukonen%C3%A4kyvyytt%C3%A4-ja-tietoturvaa-https-yhteyksill%C3%A4
Suvioja, R. 2017. Kuinka kauan kestää sijoittua Googlessa? Domainin ikä SEO-työssä. Quru-analytics.com. Luettu 30.4.2018
https://quru-analytics.com/fi/kuinka-kauan-kestaa-sijoittua-googlessa-domainin-ika-seo-tyossa/
Tunnetilasi esseen jälkeen
Kommentoi
