Tampere
04 Dec, Saturday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Miten olen paras?



Kirjoittanut: Fanni Sillanpää - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paras
Erik Bertrand Larssen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Erik Bertrand Larssen tiivistää kirjassaan Paras itsestään selviä asioita jokaisen lukijan elämästä. Onko niitä tullut päivittäin ajateltua, onkin kirjan kääntöpuoli. Larssen kertoo kirjassaan paljon tarinoita omista mentaalivalmennettavistaan huippu-urheilun saralla ja heidän matkastaan menestymiseen. On epätoivoa, ylimielisyyttä, uran lopettamista ja huipulle pääsemistä ilman elämän mittaista harjoittelua. Näistä on menestyskirja koottu. 

 

Tunne itsesi 

 

Luulet tuntevasi itsesi, luulet tietäväsi menestymisestä kaiken, mutta Paras saa ajattelusi nollaantumaan heti kirjan alussa. Et ajattele mitään, tahdot luoda itsesi uudestaan. Niin syntyy tarina menestymiseen ja tavoitteisiin pääsemiseen, täytyy luoda uusi näkökulma elämään (Bertrand Larssen 2014, 49). 

     Meille jokaiselle on tyypillistä olla tyytymättömiä itseemme, ainakin jollain elämän osa-alueella. Mistä tällainen ajattelu on meille syntynyt? Siitäkö, että naapurin Kalle on ollut aina menestyvä lääkäri ja olet seurannut vierestä, kuinka tullaan hienolla autolla pihaan. Kuinka Kallella menee hyvin ja Kalle toteuttaa elämää, jota haluaisit itse elää. Miksi täytyy verrata itseään päivittäin muihinMitä kauemmin katselee toisen menestystä vierestä, sitä vaikeampi omaa menestystä on luoda. Rupeaa luomaan itselleen pelkokuvia, että ei tule ikinä olemaan yhtä hyvä, kuin naapurin Kalle. Meidän on niin vaikeaa jättää toiset omaan arvoonsa ja haastaa itseämme. Siitähän menestymisessä on kyse. Ei haaveilulla ja kadehtimisella menesty, jokainen on tehnyt töitä menestymisen eteen ja ennen kaikkea haastanut itseään, olkoon sitten maailmanmestari tai huippu lääkäri. Jos naapurin Kalle on päässyt menestyväksi lääkäriksi, pääset sinäkin oman alasi mestariksi, kunhan lopetat itsesi vertailemisen muihin. Vertaa Kallen sijasta itseäsi itseesi. Mieti omaa työpäivääsi, miten teet huomisesta työpäivästäsi paremman. Miten sinun täytyy parantaa suorituksiasi, että olet huomenna parempi kuin tänään? Tätä kaavaa toistamalla tulet olemaan työssäsi paras. Tavoittele parasta versiota itsestäsi, älä parempaa versiota jostain toisesta henkilöstä. 

 

Arvot 

 

Kun lähdetään luomaan parasta versiota itsestämme, luomme uuden näkökulman elämään. Luomme tarpeet ja arvomme uudelleen. Larssen kertoo, että hän kohtaa vastaavia asiakkaita useasti. Hän lähtee liikkeelle yksinkertaisilla ja itsestään selvillä kysymyksillä (Bertrand Larssen 2014, 52): 

  • Kuka sinä olet? 
  • Miten äitisi luonnehtisi sinua? 
  • Entä paras ystäväsi? 
  • Millainen identiteetti sinulla on? 

Näiden pohjalta jokainen löytää omat tarpeensa ja arvonsa. Jos vallitsevimmaksi tarpeeksi ja arvoksi nousee esimerkiksi turvallisuus, lähde etsimään omaa alaasi sen pohjalta. Tässä tapauksessa yrittäjyys tuskin tulee olemaan vaihtoehdoissasi. Yrittäjyys on itsessään jo iso riski ja tuottaa paljon epävarmuutta, mitä jos kaikki menee alta?” (Bertrand Larssen 2014, 53).  

     Usein luodaan tavoitteita, mutta ei mietitä omia arvoja niiden pohjalle ollenkaan. Olisi tärkeää jokaiselle miettiä ensin arvot, sitten tavoitteet niiden pohjalta, sillä arvot ovat pysyvämpiä kuin tavoitteet. Arvojen miettiminen on myös uuden näkökulman luomisen kannalta tärkeää. Arvoista pitää olla tietoinen, niiden tulee olla takaraivossa jokaisena päivänä. Elätkö todellisuudessa arvojesi mukaisesti? Larssenin tekstit saa näinkin pienillä ja yksinkertaisilla kysymyksillä lukijan ajattelemaan ja luomaan itseään uudelleen.   

 

Tavoite 

 

”Pyri kuuhun. Jos osut harhaan, putoat keskelle tähtiä.” 

 

Tavoite on helppo löytää, kun on valmiiksi miettinyt mitkä ovat omat arvot ja tarpeesi. Tavoitteen avulla pystyt suuntaamaan energiasi oikeaan suuntaan, kun tiedät mitä kohti mennä. Kun tavoite yksi tai useampi on löytynyt, mikään ei estä, etteikö niitä matkalla voisi muuttaa tai jopa kokonaan vaihtaa. Tavoitteen pystyy helpommin sisäistämään, kun sen on johonkin kirjannut itselleen ylös. Yksi tärkeä pointti tavoitteen miettimisessä on, ettei tavoite saa vaikuttaa tunteisiin tai olla tunteisiin sidonnainen. Hyvä tavoite saa motivoituneemmaksi tekemään asian eteen töitä päivittäisessä arjessa. 

 

Miksi tavoite on tärkeä? 

 

”Jos et tiedä minne olet menossa, päädyt luultavasti johonkin muualle.” 

 

Yritysten on pakko asettaa todellisia tavoitteita itselleen, jotta he osaavat käyttää oikean määrän resursseja ja budjetoida tekemisensä. Yritysten tavoitteita voivat olla muun muassa liikevaihto, kasvuprosentti, voitto- tai markkinaosuus. Kun yrityksellä on selkeät tavoitteet ja ne menevät myös työntekijöiden korviin ja miksei myös näkökentälle, ne saavat motivoimaan työntekijöiden työskentelytapoja alitajuntaisesti. Näillä voi myös olla negatiivinen vaikutus, jos yrityksen johto muistuttaa koko ajan kulujen leikkaamisesta, se voi ajan myötä alkaa myös näkymään tulojen hankkimisessa, koska työntekijät alkavat näkemään kaikissa tilanteissa hirveästi erilaisia kuluja. ”Sitä mitä ajattelee, saa yhä enemmän.” (Kjell Inge Rokke, 2014, 75). On monia huippu-urheilijoita kellä ei ole ollenkaan tavoitteita tai tavoitteet ovat vääränlaiset nähden heidän tilanteeseen. Monesti myös ns. normaalit ihmiset ei laadi minkäänlaisia tavoitteita, vaan ajelehtii massan mukana, emmekä pääse urallamme tai arjessamme yhtään eteenpäin. 

 

Millainen tavoitteen tulisi olla? 

 

”Miksi kiipesit Mount Everestin huipulle? -Koska se on olemassa.” 

 

Hyvä ja oikea tavoite sinulle on sellainen, että huomaat sen ”vahingossa” vaikuttavan sinuun. Huomaat, kun ajattelet tavoitettasi, saat siitä todella paljon energiaa ja innostut menemään vielä vahvemmin määränpäätä kohti. Sen kuuluu olla arjessasi työkalu, pystyt tarttumaan siihen helposti arjen pienissä tai suurissa askareissa. Tavoitteeseen oiva miete on ”Sinun täytyy rakastaa sitä mitä teet, jos aiot olla paras” (Bertrand Larssen, 2014, 76). Matkalla tavoitteeseen tulee varmasti olemaan monenlaisia haasteita, mutta jos tavoite on oikeasti sellainen, jonne haluat päästä, haasteiden yli pääseminen on palkitseva tunne. On helpompaa, että henkisesti valmistautuu tavoitteen matkan olevan vaikea kulkuinen. Silloin lopputulos on todennäköisesti upeampi ja olet saanut enemmän aikaan. Jos koet jo uutta tavoitetta miettiessä matka olevan helppo, kannattaako siihen edes ryhtyä? Älä sekoita tavoitetta ja haaveita, ne ovat kaksi täysin eriasiaa. Haaveet ovat usein korkealentoisia, epärealistisia ja hataria kuvitelmia, kun taas tavoitteet ovat konkreettisia, jotka pystyt toteuttamaan, se saa ihon kihelmöimään ja saa vaikuttaa helposti tunteisiin. Suunnittele tavoite niin hyvin kuin mahdollista ja, kun jo aikaisemmin on mainittu, mieluiten kirjallisesti. Tee itsesi kanssa sopimus tavoitteesta, mieti millaisia välivaiheita se pitää sisällään. Kun on hyvin suunniteltu tavoite, jokainen arkipäivä, jokainen hetki saa suuremman merkityksen tavoitteen päämäärään saavuttamiseksi. 

     Erik Bertrand Larssenille tuli valmennettavaksi maajoukkueurheilija, joka oli päättänyt olla paras urheilija omassa lajissaan ja aikoo voittaa olympiakultaa. Hän oli ollut todella innoissaan kertoessaan tavoitteestaan ja oli sanonut, ettei ole koskaan tuntenut näin minkään tavoitteen suhteen. Hän oli pari päivää ainoastaan miettinyt tavoitetta, ja jo se oli muuttanut hänen päivittäistä tekemistä kohti tavoitetta. Puoli vuotta tavoitteen määrittämisestä urheilija voitti MM-mitalin ja seuraavaksi hän päätti olympialaisissa voittaa kirkkaimman. 

 

Kuinka tavoite määritellään? 

 

Missä hetkessä sinusta tuntui hienolta? Millainen se tilanne oli? Tuliko sinulle voittaja olo? Muistojen ja aikaisempien tilanteiden kautta pystyt miettimään minkä tyylinen tavoitteen haluaisit olevan. Tavoite alussa voi tuntua kaukaiselta, mutta ajan mittaan sen täytyy alkaa olemaan mielessäsi realistinen, jotta pystyt uskomaan siihen täysillä. Mitä epärealistisempi tavoite alussa on, sitä paremmalta tavoitteen pääseminen lopussa tuntuu. Urheilijan tavoitteet ovat usein röyhkeämpiä, koska he haluavat olla maailmanparhaita. Yritysmaailmassa koetaan usein urheilijoiden ja heidän olevan täysin erilaisia tavoitteiden suhteen. Yritysmaailmassa olevat eivät uskalla tehdä niin suuria tavoitteita, he kokevat, ettei pysty. Kaikkeen pystyy, mutta tavoitteen matka voi olla vain paria mutkaa pidempi kuin urheilijoiden. 

     ”Asiakas voi usein kysyä minulta: -Mitä teen, jos saavutan tavoitteeni? Vastaan hänelle: -Sitten asetat itsellesi uuden tavoitteen.” Larssen tokaisee.  

Tavoitteen saavuttaminen voi tuntua raskaalta, jos joutuu monesti olemaan matkan varrella epämukavuusalueen ulkopuolella. Se varmasti sillä hetkellä voi tuntua uuvuttavalta, mutta kun tavoitteeseen on päässyt, se tuntuu enemmän kuin palkitsevalta ja se myös opettaa sekä rohkaisee seuraaviin haasteisiin. Isommat tavoitteet yleensä vaativat enemmän aikaa, täytyy miettiä mistä on valmis sitä aikaa ottamaan. Tavoitteiden suunnittelu ja toteuttaminen on kuin palapelin pelaamista. Isojen tavoitteiden takia voi joskus joutua polttamaan takana siltojaan, jotta pystyy pääsemään sinne, minne haluaa. Täytyy kuitenkin muistaa; aina voi pyrkiä menestymään omassa työssään paremmin, eikä aina tarvitse valita täysin uusia reittejä.  

Tavoitteet voivat tehdä riippuvaiseksi. On paljon urheilijoita, jotka ovat päättäneet panostaa urheiluun 100 prosenttisesti, eivätkä esimerkiksi ota vastaan heille tarjottavaa opiskelupaikkaa. He tulevat enemmän riippuvaiseksi urheilun tuomista tuloista, mikä tuo lisäpainetta urheiluntuloksiin. Jotkut voivat päättää, etteivät halua sitoutua parisuhteeseen tai sen tuomaan perhe-elämään, sillä se voisi estää heidän tavoitteiden saavuttamista. Ne ovat uhrautumisia, mutta ne parantavat merkittävästi mahdollisuuksia tavoitteen onnistumiseksi.  

 

Pidä tavoite mielessä 

 

Kun sinulla on mielessä tavoitteesi, tulet katsomaan elämääsi usein uudesta näkökulmasta. Tavoite on se syy miksi pääset vaikeiden aikojen yli. ”Se voittaa, kuka uskaltaa” (Special Air Service, 107). Jos et pidä tavoitetta matkalla mielessä, ajaudut helposti takaisin siihen ns. mukavaan elämään. Tarvitset paljon kärsivällisyyttä tällä matkallasi. Vastoinkäymisistä selviää helpommin, kun niihin on varautunut. 80% huomiosta tulee suunnata menestykseen, mutta se loppuosa on varattu vaikeuksille. Vuosi voi aluksi tuntua todella pitkältä ajalta, mutta jälkeenpäin huomaat, kuinka nopeasti 10 vuotta meni. On monia urheilijoita, jotka ovat lopettaneet uransa riittämättömän kärsivällisyyden takia. 

     Toyotalla on ollut pitkään tunnuslause ”Yhä paremmaksi”. Se sopii niin yritysmaailmassa kuin yksittäisille ihmisille, jatkuva kehittyminen motivoi tuplasti enemmän koko elämän ajan. Itsensä haastaminen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle meno on juuri sitä jatkuvaa kehittymistä, mitä jokaisella ihmisille suositellaan. 

 

Elätkö niin kuin haluaisit elää? 

 

Ajattelemmeko tätä kysymystä tarpeeksi usein? Voivottelemme vain jälkeenpäin, kun mikään ei mennyt niin kuin ajatteli. Miksi näin on? Emme välttämättä ole tarpeeksi vahvoja ajattelemaan elämäämme tarpeeksi usein. Emme ainakaan ajattelemaan jatkuvasti uutta näkökulmaa elämään. Täytyisi osata muistuttaa itselleen viikoittain, kuka on ja mihin on matkalla. Tällä ajattelulla pääsemme tavoitteisiin, voimme olla ylpeitä itsestämme, eikä tarvitse surra kaikkea pilalle mennyttä jälkeenpäin. 

     Applen perustaja Steve Jobs piti puheen Stanfordin yliopistolla valmistuville opiskelijoille. Puheessa merkittävimpänä nousee Jobsin suhtautuminen elämään, joka varmasti ajaisi jokaista meistä huippusuorituksiin. ”Jos elät jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi, olet lopulta oikeassa”, oli puheen pää kiteytys. Silloin, kun Jobs oli vastannut useana päivänä ”ei” kysymykseen ”jos tämä olisi elämäni viimeinen päivä, tuntuisiko oikealta tehdä se mitä olen aikonut tehdä tänään?”, hän tiesi, että on aika muutokselle (Bertrand Larssen 2014, 59). Elämän lyhyyteen viittaus toimii usealle, kun luo uutta näkökulmaa. Sehän on täysin tieteellä todistettu, kuinka lyhyen ajan vietämme tällä planeetalla. On itsestä kiinni, haluaako sen ajan viettää niin, että jättää jälkeensä jäljen itsestään vai elelemällä kuin 7 miljardia muuta asukasta. On myös itsestä kiinni elääkö päivänsä niin, että olisi itsestään ylpeä, jos kuolisi päivän päätteeksi. 

 

Matkalla 

 

”Motivaatio saa aloittamaan, oikeat tavat saavat jatkamaan.” 

 

Henkinen valmentaja Erik Larssen kertoi hänen yhdestä merkittävimmästä asiakkaastaan.  

Hedda Berntsen aloitti huippu-urheilun mäkihypyn saralla jo todella nuorena, hän alkoi vähitellen siirtymään telemark-hiihtoon. Telemark-hiihdossa hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1997. Kaudesta 1999/2000 hän alkoi osallistumaan alppihiihdon maailmancuppiin, jossa hän sijoittui kuudesti kymmenen parhaan joukkoon. Talvella 2001 hän sijoittui MM-pronssille, mikä oli todella hieno suoritus. Myöhemmin hän vaihtoi vielä lajiaan skicrossiin. Ensimmäisen hopea mitalin hän otti X Games -tapahtumassa 2008 ja myös hopeaa tuli Vancouverin olympialaisissa 2010. Maailmacupin voitto tuli 2009 ja taas uusi hopea X Gamesissa 2012. Näiden kaikkien lisäksi hän on ollut mitalisijoilla myös kansallisissa vesilautailun ja vesihiihdon mestaruuskisoissa.  

     Berntsen kertoo hänellä olleen ennen Larssenia muita henkisiä valmentajia, mutta heidän kanssaan puheet eivät ole olleet samansuuntaisia. Aikaisemmat valmentajat ovat puhuneet tavoitteista ja niiden saavuttamisista, mutta eivät ole antaneet minkäänlaista energiaa niiden saavuttamiseksi. Toisin Larssen korosti, että tavoitteen täytyy olla ymmärrettävä ja siihen täytyy saada positiivista energiaa.  

     Berntsenilla oli olympiakisoja edeltävän syksyn vaivannut niskavamma. Olympiajoukkueen johto antoi neljä viikkoa enne kisoja kaiken tuen kisoihin valmistautumisen suhteen. Viikko ennen kisoja kaikki olivat täysin varmoja, että Berntsen saa kisoista mitalin, paitsi itse Berntsen, hän ei uskonut ollenkaan siihen. Hän sain viime hetkillä kuulla Larssenista ja hän kertoi 20 minuutin ajan siitä kuinka keho toimii, kun psyykkaus on huippussaanLarssen sain Berntseniin paljon itseluottamusta ja ymmärsi puheiden aitouden. Sen jälkeen Berntsen päätti, että Vancouverista tulee mitali kotiin hänen ansiostaan.  

     Lopputulos oli se, että Larssen avasi 20 minuutissa HEDDA-koodin. Hän siinä lyhyessä ajassa pystyi täysin samaistumaan Berntsen tilanteeseen ja sai hänet uudelleen uskomaan itseensä. 

 

Milloin olet parhaimmillasi? 

 

Selvittämällä oma päiväsi huippu hetki päästään pitkälle suoriutumisessa. Oletko aamuvirkku ja keskittymisesi on parhaimmillaan Aamulehteä lukiessa? Vai oletko iltavirkku ja työpäivänä et malta pysyä hereillä, mutta töiden jälkeen salilla keksit parhaimmat ideasi uuteen projektiin? On tärkeää tiedostaa oma päivärytmisi. Miksi sovit innovointi palaverin aamupäivälle, mikäli et edes tahtoisi nousta silloin. Ihmisen täytyy onnistuessaan saada itsestään paras mahdollinen irti, tällöin olemme parhaita. Tiedosta oma rytmisi ja ala elämään sen mukaisesti. Voit löytää itsesi päivän parhaan hetken esimerkiksi kronotyyppi testillä. Erityisesti päivinä, joina on tärkeä suoritustilanne, jolloin sinun täytyy olla parhaimmillasi, sinun täytyy voittaa jännityksesi. Pystytkö siihen? Et, mikäli toimit rytmisi vastaisesti.  

     Moodi, on tilanne missä olet suoritustilanteessa. Moodiin ei oikeastaan voi vaikuttaa, mutta voit vaikuttaa lopputulokseen. Paras moodi syntyy, kun saavutat parhaan mahdollisen suoritustilanteenMeillä jokaisella on erilainen moodi, jolla pääsemme huippusuoritukseen. Esimerkiksi nyrkkeilijä Mike Tyson on parhaimmillaan olemalla aggressiivinen, kun taas Muhammed Ali on huomannut olevansa parhaimmillaan ollessaan rento ja leikkisä (Bertrand Larssen 2014, 227). On tärkeää, että tiedostat parhaimmassa moodissasi olevasi paras. Etenkin urheilijoilla tämä on tärkeää saavuttaakseen haluamansa, mutta myös yritysmaailmassa. 

 

Lähteet: 

 

Bertrand Larssen, E. 2014. Paras. 1. taskukirjapainos. Liettua: Scandbook UAB. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close