Tampere
27 Nov, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Mitä menestys tarkoittaa ja kuinka siihen päästään?



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

”Ken uskovi toteen, ken unelmaan,

viis siitä, kun täysin sä uskot vaan,

sun uskos se suurin on totuutes –

usko, poikani, unehes!”

– Eino Leino

 

Yritys on käytännöllisesti katsoen pienillä teoilla pystyssä, mutta ainoastaan oikeilla toimintatavoilla yritykselle voidaan tehdä räjäyttävää tulosta. Kasvun tavoitteluun ei riitä ainoastaan hyvä idea, jos toteutus ja sinnikkyys puuttuvat. Kaikessa yksinkertaisuudessaan menestyvä yritys tarvitsee hyvää myyntityötä. Tulemme käsittelemään tässä esseessä juurikin näitä keinoja, joilla yrityksen saa kasvuun poikkeuksellisen erottuvasti ja kasvusuhdanteisesti, sekä jopa sitä, mitä kaikkea kulisseissa voikaan tapahtua. Lisäksi käsittelemme kahta eri yritystarinaa, jotka kertovat tosielämän tapahtumia siitä, miten eri tavoilla menestyksen voi kokea yritysmaailmassa.

 

Yrittäminen on myyntiä, mikä tarkoittaakin sitä, että kun puhumme yrittämisestä, puhumme myynnistä. Yksinkertainen fakta on se, että yrittämistä ei kovin pitkään tehdä ilman myyntiä. Tämän vuoksi emme varsinaisesti lähde erottamaan yrittäjyyden ja myynnin merkitystä tässä esseessä.

 

Myynnillä menestykseen

 

Herranen (2011) aloittaa kirjansa ensimmäisen kappaleen hyvinkin täsmällisesti ja menee suoraan asiaan. Hän toteaa, että levätä saa ja pitää, mutta kun tehdään, niin tehdään täysillä. Työn ja levon välille on hyvä löytää toimiva balanssi. Myös verkostojen tärkeys nostetaan kirjan alussa. Kun ihmiset, joiden kanssa homma luistaa, ovat löytyneet, on helpompi lähteä tosi toimiin. Se ei välttämättä tarkoita lähimpiä ystäviä tai yhtiökumppaneita, vaan verkostot on hyvä löytää nimenomaan täysin oman aiheen ulkopuolelta. Usein mitä vähemmän toinen tuntee autettavaa asiaa, sitä luovempia ratkaisut ovat. (Herranen 2011, 11-12.)

 

Yrittäjyyden alkutaipaleella puhutaan usein fiiliksestä. Moni liikeidea lähtee siitä, että joku on saanut hyvän fiiliksen oivaltaessaan uuden asian tarpeellisuuden yhteiskunnassamme. Tämä usein on juurikin se syy, miksi yrityksiä ylipäätään perustetaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että fiilis kannattaa kantaa mukanaan koko matkan ajan. Ilon ja menestyksen hetkistä kannattaa nauttia ja ottaa ilo irti. Kun onnistumiset jakaa muiden kanssa, dominoefekti lähtee nopeasti liikkeelle ja hyvä fiilis saa muissakin tuloksia aikaan. On aiheellista miettiä jopa valmiiksi keinoja, miten onnistumisista viestitään parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tilanne toisin päin käännettynä on se, että jollakin työntekijällä on huono päivä ja fiilis, eikä homma tahdo luistaa. Näissä tilanteissa ei pitäisi koskaan saastuttaa yleistä ilmapiiriä. Onkin todettu, että huono mieli tarttuu helpommin kuin hyvä. Jokaisen kannattaa miettiä ne omat henkilökohtaiset keinot, joilla pääsee parhaiten pois kurjasta fiiliksestä omalla tavallaan. Näitä tuntemuksia kannattaa myös opetella tunnistamaan, jotta niitä voisi parhaimmillaan ennakoida ja ennaltaehkäistä. (Herranen 2011, 33-34.)

 

Tässä kohtaa on hyvä väli miettiä hetki huippumyyjän ominaisuuksia. Huippumyyjä on pienten osien kokonaisuus, eikä jokainen huippumyyjä ole samanlainen. Toisinaan puhutaan luonnonlahjakkuuksista tässäkin yhteydessä, mutta lopulta on ehkä mahdoton ajatus, että kukaan syntyisi menestyjäksi. Keinoja huippumyyjäksi tulemiseen voi kuitenkin treenata tietoisesti. Herranen (2011) nostaa kolme tärkeintä ominaisuutta, joihin kannattaa kiinnittää huomio. Ensimmäinen on tuotetietous. Huippumyyjän tulee tuntea tuote tai palvelu siinä määrin riittävän hyvin, ettei puutteet taidoissa estä kaupan tekemistä. Toisena kirjassa nousee myymisen taidot, joihin sisältyy sekä tekniset taidot että käytännöt, prosessit ja ajankäyttö. Kolmas ominaisuus on asenne. Oikealla asenteella on helpompi korjata aiempien puutteet. Tässä ydinajatuksena onkin se, että myyjä lähtökohtaisesti tarjoaa mahdollisimman hyvää ratkaisua nimenomaan ostajan odotuksiin nähden. Kun ostaja painottaa puheessaan esimerkiksi tuotteen tai palvelun tiettyihin ominaisuuksiin, joita arvostaa, kannattaa myyjän niihin myös panostaa. (Herranen 2011, 44-45.)

 

Mielenkiintoisena ajatuksena Herranen (2011) nostaa kirjassaan rutiinit. Hän kokee, että rutiineja ei kannata vihata, koska niistä ei kukaan helpolla tule koskaan eroon pääsemään. Tämä on helppo allekirjoittaa etenkin siinä määrin, että asiat tulevat mahdollisesti helpommin hoidetuiksi ja tehokkuus tekemisessä säilyy. Työnteko ilman rutiineja jää helposti haihatteluksi ilman päämäärää, koska rutiinit omalla tavallaan luovat myös priorisointiamme. Vaikka rutiineja ei kannata unohtaa, niitä kannattaa kuitenkin tarkastella ja kehittää. Vanhoilla rutiineilla eteneminen ajaa helposti tilanteeseen, joka junnaa paikallaan. Rutiineja on toisinaan hyvä kyseenalaistaa ja sitä kautta ehostaa. (Herranen 2011, 60-61.)

 

Näin joulun alla on hyvä aika miettiä hetki lomalta paluuta ja sitä, mitä sitten tapahtuu. Puhtaalta pöydältä on aina helpompi lähteä kuin levälleen jätetyltä. Kalenteri kannattaa päivittää jo ennen lomaa, jotta se on ensimmäisestä päivästä alkaen täynnä tekemistä loman jälkeen. On helppo tehdä päätös asioiden lykkäämisestä loman jälkeiseen aikaan, mutta enemmän tulosta tehdään sillä, että kalenterissa on jo tiedossa tapaamiset ja palaverit heti, eikä vasta seuraavalle kuulle. Jos hommaa on paljon, on asiat hyvä muistaa priorisoida ja siirtää ainoastaan pakolliset hommat vasta tulevaan. Näin voi paremmalla omallatunnolla jäädä hetkeksi täysin lepovaihteelle. (Herranen 2011, 82-84.)

 

Menestystarinat

 

Terho Puustisen ja Mika Mäkeläisen kirja Taivas + Helvetti kertoo takakansitekstinsä mukaan ”suomalaisten yrittäjien elämästä iloisemmin, kipeämmin ja avoimemmin kuin koskaan”. Ja toden totta, kirja on täynnä toinen toistaan avoimempia ja vaikuttavampia menestystarinoita, mutta myös tarinoita epäonnistumisista.

Luin kirjasta kaksi täysin erilaista tarinaa: Jari Sarasvuon Toukka-tarinan ja Jude Njilan Varajakaja-tarinan. Jo kahdesta tarinasta ilmenee hyvin, miten eri kulttuureista ja lähtökohdista tulevat ihmiset näkevät menestyksen eri tavalla. Mielestäni oli mielenkiintoista huomata, että oikeastaan kummassakaan tarinassa menestystä ei juuri rinnastettu rahaan.

 

Toukka – Jari Sarasvuo

 

Sarasvuon tarina kertoo siitä, kuinka loistavan uran tehnyt yritys kompuroi inhimillisiin, joskin huolimattomiin virheisiin, putosi korkealta ja kovaa ja yrittää nyt rakentaa pohjaa uudelle tulemiselle, uudelle nousukiidolle. Jari Sarasvuo on Suomen tunnetuin yritysvalmentaja ja pörssiyhtiö Trainer’s Housen suuromistaja. Hänen mielestään moni kunnianhimoinen yrittäjä hakee kompensaatiota ja hyvitystä jostakin. Hän sanoo, että on riskinhakuisia ja turvallisuushakuisia ihmisiä. Riskihakuiset luovat tilanteita ja turvallisuushakuiset siivoavat sotkut.

 

Sarasvuo teki läpimurron alkaessaan valmentaa muiden yritysten myyjiä. Sitä ennen hänen yrityksensä oli ollut lähinnä markkinointitoimisto ja tuottanut myös esimerkiksi elokuvien erikoistehosteita. Valmentamiskeikat myivät hyvin, ja Sarasvuo pystyi nostamaan liksaansa tasaiseen tahtiin, niinkin nopeasti, että häntä omien sanojensa mukaan jossain vaiheessa jopa hävetti.

 

Trainer’s Housen menestys kasvoi entisestään, kun Sarasvuon ensimmäisestä kirjasta, Sisäisestä sankarista, tuli yksi Suomen myydyimmistä bisneskirjoista. Kääntöpuolena yrityksen menestykselle oli kilpailijoiden suunnaton viha ja vähättely, jonka mukaan Trainer’s House oli täynnä ”25-vuotiaita siilitukkia, kavereita jotka lupaavat asiakkaalleen mitä vain ja nauravat makeasti matkalla pankkiin”. Sarasvuon onneksi kilpailijoiden viha vain kasvatti yrityksen suosiota.

 

Sarasvuo mainitsee yhdeksi virheistään sen, että hän uskoi sokeasti olevansa oman alansa paras, ja että kukaan ei koskaan yltäisi hänen tasolleen. Hän ei uskaltanut luottaa alaisiinsa, jotka toimivat valmentajina, vaikka valmentajia tarvittiin suosion nousun takia koko ajan lisää. Lopulta Sarasvuo kuitenkin ymmärsi tekemänsä virheen, ja alkoi jakaa vastuuta jakamalla lahjakkaimmille työntekijöilleen neljäsosan yhtiön osakkeista, näin sitouttaen heidät tiukemmin yritykseen. Tämän jälkeen alkoi tapahtua, ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Trainer’s House teki 40 miljoonaa euroa voittoa.

 

Vaikka Sarasvuon valmennukset ovat saavuttaneet valtavan yleisön, ja Trainer’s House on valmentanut satoja tuhansia suomalaisten yritysten työntekijöitä, hänen työtään on aina arvosteltu häikäilemättä internetin keskustelupalstoilla. Häntä syytetään huijariksi, mieheksi, jonka opit edustavat skientologiaa, natsismia ja ”hengellistä huuhaata”. Sarasvuo mainitsee, että päivittäin toistakymmentä ihmistä lähestyy häntä vain kertoakseen, että on yllättynyt siitä, että tällä on oikeasti joku pointti puheissaan. Monilla on Sarasvuosta todella huono vaikutelma.

 

Toinen Sarasvuon mainitsema virhe, joka ajoi hänen yrityksensä taloudelliseen kaaokseen, oli Trainer’s Housen ja Satama Interactiven fuusio. Se toteutettiin 1.1.2008, ja pian Sarasvuo tajusi tehneensä virheen. Hän oli ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hänen alaisensa sättivät häntä.

 

Satama Interactiven ammattitaito ja voitontahto ei ollut vaaditulla tasolla, mutta Sarasvuo uskoi ja toivoi, että Trainer’s Housen kulttuuri voisi parantaa Sataman kulttuurin. Sarasvuo piti itseään taikurina, mutta kuinka ollakaan, teki vielä kolmannenkin virheen: tappoi Sataman oman brändin ja näin loukkasi yrityksen kulttuuria ja sai sen epälojaalisuuden osakseen.

 

Uusi Trainer’s House on tehnyt tappiota jo monia vuosia. Se on supistanut henkilöstöään kolmannekseen parhaista ajoistaan, ja myynti on surkastunut samassa suhteessa. Tappio ja huono taloudellinen menestys on syönyt Sarasvuon itsetuntoa ammattilaisena ja työnantajana. Hän tuntee itsensä sekä syylliseksi että uhriksi, ja on jo pitkään yrittänyt parantaa oloaan esimerkiksi tekemällä töitä ilman palkkaa. Hän on myös laittanut yhtiön vakuuttamiseen kymmenen miljoonaa perheensä rahoja, jotta voisi suojella työkavereitaan.

 

Sarasvuo tiivistää ajatuksensa menestyksestä niin, että taloudellinen menestys ei tuo rauhaa. Haasteiden ja rahan perässä on hänen mielestään hyvä juosta, mutta siinä on vaarana se, että ihminen kadottaa itsensä, eikä löydä takaisin kotiin. Nykyään Sarasvuo etsii rauhaa mm. meditoinnista, kirjallisuudesta, keskustelusta, hyväntekeväisyydestä ja omasta saarestaan. Hän pitää nykyajan nuorten yrittäjien tulevaisuutta upeana ja toteaa Suomen elävän nyt uuden kulta-ajan sarastusta. Sarasvuon mukaan nuoret ihmiset ovat nälkäisiä ja pelottomia ja luottavat itseensä kuin kallioon. Se ei kuitenkaan hänen mukaansa ole ”samanlaista hörhöilyä” kuin 2000-luvun alun it-kuplassa.

 

Sarasvuo on yrittänyt nuorille yrittäjille selittää, että raha ei ole tunnotonta, ja että jokaisella eurolla on hermot, jokainen niistä parkuu joutuessaan eroon isästään. Sarasvuon mukaan useimmilla start up -yrityksillä on liian korkea käsitys omasta arvostaan. Hän kuitenkin sanoo myös, että on itse aikanaan uskonut mahdottomaan, joten näitä nuoria, hulluja ja kunnianhimoisia yrittäjiä ei käy moittiminen.

 

Varajakaja – Jude Njila

 

Toinen lukemani tarina poikkeaa paljon edellisestä. Se kertoo siitä, miten menestys voi tarkoittaa kaikkea muuta kuin rahaa ja suurta valtaa. Henkilökohtaisesti tämä tarina kosketti minua enemmän, sillä sen käsittelemä aihe on arkipäivää monelle Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle.

 

Jude Njila opiskeli kotimaassaan, Kamerunissa, kauppatieteitä ja muutti Suomeen – tarkemmin sanottuna Vaasan yliopistoon – alun perin opiskelijavaihtoon vuonna 1996. Hän rakastui Suomeen saman tien. Njila rakastui maamme vahvaan talouteen, puhtaaseen luontoon ja rehellisiin ihmisiin. Hän nautti myös suuresti siitä, että voi ensimmäistä kertaa elämässään hankkia oman polkupyörän. Kamerunissa polkupyörillä ajavat vain erittäin köyhät ihmiset.

 

Njila löysi Suomesta namibialaisen vaimon, ja heillä on nyt kolme lasta. Njila on omien sanojensa mukaan todella onnellinen mies. Hänellä on perhe, hyvä koti, ja hän sai vuonna 2012 Vuoden maahanmuuttaja -tittelin. Hän viimeistelee töiden ohella myös ekonomin opintoja Hankenilla.

 

Mitä Jude Njila sitten tekee työkseen? Hän on toiminut yli kymmenen vuotta varajakajana. Se tarkoittaa sitä, että kun joku vakituisista postinjakajista sairastuu tai ei muuten pääse töihin, hän hyppää puikkoihin ja sijaistaa muita. Hän saa omien sanojensa mukaan tehdä työtään vuodesta toiseen, koska on luotettava ja tehokas. Hän tienaa parhaina öinään 120 euroa.

 

Lehtien jakamisen – Njilan päätyön – lisäksi hän on perustanut vuonna 2007 oman yrityksen, Muuttopalvelun. Muuttopalvelu on juuri sitä, mitä nimi antaa ymmärtää: se tarjoaa apua kuljetukseen muutoissa kodista tai toimistosta toiseen. Njilan mukaan se ei ole hyvä bisnes. Muuttopalvelu voisi kasvaa, jos Njila saisi pitkäaikaisen jakelusopimuksen jonkun yrityksen kanssa. Kasvu kuitenkin vaatii luottamusta, ja hyvästä asiakaspalautteesta huolimatta Njila ei taustansa takia saa sitä yhtä paljon kuin kilpailijat.

 

Njilan kahdeksanvuotias tytär opettaa hänelle suomea. Njila seuraa Suomessa rasismiin liittyvää keskustelua, mutta muuten hän pitäytyy omissa oloissaan. Rasismia Njila kohtaa nykyään paljon vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Hän kiteyttää asian niin, että tilanne paranee, kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa. Edellytyksenä huutelulle ja uhkailulle on kuitenkin se, että maahanmuuttaja pitää itsestään matalaa profiilia: täytyy ottaa iisisti, pitää etäisyyttä ja välttää viemästä mitään tilannetta äärimmäisyyksiin.

 

Njila uskoo voivansa saada elämässään vielä paljon aikaiseksi. Hän haluaa panostaa varsinkin lapsiinsa. Maahanmuuttajilta kestää kauan voittaa suomalaisten luottamus, ja menestyksen saaminen kestää usein todella kauan, mutta Njila uskoo lastensa pärjäävän vielä paljon paremmin kuin hän on pärjännyt.

 

Raha tai omaisuuden hankkiminen eivät Njilaa kiinnosta. Hänelle menestys tarkoittaa onnellisuutta.

 

Lopetus

 

Kuten sanottu, menestys ei ole kaikille sama. Monet toimintatavat vaikuttavat menestykseen, mutta kaikille ne eivät päde samoina faktoina. Toiselle toimii toinen ja toiselle toinen. Yrittäjyyteen kuuluu monta eri osapuolta ja näkökulmaa: raha, maine, onnellisuus, helppous, tunnettavuus ja hyvä fiilis tekemisessä. Mielestämme olisi tärkeää miettiä tasaisin väliajoin, mikä on se menestys, jota kohtaan itse haluaa pyrkiä: onko se hyvä työ, paksu lompakko, suuri perhe, mahdollisuus matkustaa, tunnettu henkilöbrändi… Menestyksen eri laatuja on yhtä monta kuin luojiansa. Meillä on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteemme ja siihen, kuinka hyvin menestymme asioissa, jotka ovat meille tärkeitä. Miten haluamme viedä maailmaa eteenpäin valinnoilla, mitä teemme? Jokaisen on hyvä toisinaan pysähtyä sen kysymyksen ääreen, jotta työ pysyy mielekkäänä ja siihen haluaa herätä joka aamu uudelleen.

 

 

 

Herranen, K. 2011. Kuinka rakensin gaselliyrityksen, myyntijohtajan vuosi. 1. painos. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Puustinen, T. & Mäkeläinen, M. 2013. Taivas + Helvetti. One on One.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close