Tampere
07 Dec, Tuesday
-15° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Mikä ihmeen sisäinen viestintä?



Kirjoittanut: Auri Saarelainen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Soluessee, kirjoittajat Kattelus Outi, Lampinen Aune, Saarelainen Auri

1. JOHDANTO

Viestintä nousi keskusteluissamme jatkuvasti pinnalle ja tämän vuoksi päätimme tehdä asiasta soluesseen. Viestintä on myös puhututtanut tiimiyrityksessämme Evisionissa viime aikoina hyvin paljon. Viestintä on tärkeä ja ajankohtainen aihe myös etätyöskentelyn takia. Me kolme muodostamme tiimimme johtoryhmän tällä hetkellä, ja harjoittelemme viestintää niin tiimille kuin sen ulkopuolellekin päivittäin. Tässä soluesseessä käsittelemme niin yrityksen ulkoista, kuin sisäistäkin viestintää, sisäisen viestinnän sudenkuoppia sekä tiimimme haasteita ja onnistumisia viestinnässä.

2. VIESTINTÄ

Viestintä on asia, mikä koskettaa meitä kaikkia ja yleensä viestintätaitoihin ymmärtää kiinnittää huomiota vasta, kun taitoja ei ole tai viestintä on muuten puutteellista. Viitasalon (n.d.) kirjoittamassa artikkelissa viestintä kiteytetään seuraavasti:

Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista joko yhden tai usean               ihmisen kanssa. Organisaatiomaailmassa viestinnällä on lähtökohtaisesti aina myös    tavoite, joka on sidottu organisaation tavoitteisiin. Tyypillisesti tavoite liittyy          jonkinlaisen muutoksen aikaansaamiseen: tieto, tunne tai toiminta muuttuu.                           (Viitasalo n.d.)

Viestintää on monenlaista ja siihen liittyy erilaisia tunnuksia. Viestintä voi olla sekä sanallista, että sanatonta, minkä lisäksi sisäistä tai ulkoista. Nämä kaikki pitävät sisällään erilaisia viestinnän muotoja. Viestinnän eri tunnuksia ovat esimerkiksi kehonkieli, ilmeet ja eleet. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten henkilö tai yritys viestii ja minkälaisen reaktion viesti herättää vastaanottajassaan. Meistä jokainen on harjoitellut viestintää pienestä pitäen, ihan huomaamattakin. Eri kokemukset ja näkemyksemme vaikuttavat siihen, millaisia viestijöitä tänä päivänä olemme. Oman ja yrityksen viestinnän lisäksi tärkeää on myös viestien vastaanottaminen, millaisia kuuntelijoita me olemme. Vaikka viesti olisi kuinka hyvä ja se tavoittaisi toisen osapuolen, on myös hänen vastuullaan kuunnella ja tarkastella viestiä, jotta oikea asia menee perille. Hyvin toimiva viestintä on siis osaltaan myös dialogia.

Viestintä on osa jokapäiväistä elämäämme, se on jatkuvaa. Viestinnän kanavat, tavat, strategiat ja suunnitelmat kehittyvät jatkuvasti, ja niiden tarkastelukulmat muuttuvat. Tavoitellessaan hyviä tuloksia yritysten on tärkeää kiinnittää huomiota omaan viestintäänsä, niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin. Yrityksissä tärkeää on mitata viestinnän tuottamaa arvoa. Sitä ennen on kuitenkin hyvä tarkastella yrityksen sisäistä viestintää, joka on suoraa vaikutuksessa sen työyhteisöön ja yksilöiden motivaatioon sekä merkityksellisyyden tunteeseen. Hyvin toteutetulla viestinnällä on vaikutusta niin yrityksen työntekijöihin kuin johtoonkin. Lisäksi viestintä vaikuttaa yrityksen tulokseen ja maineeseen.

2.1. Sisäinen viestintä

 

Sisäinen viestintä on koko yrityksen viestinnän ydin ja se näkyy myös ulospäin. Näin ollen se muokkaa kuvaa yrityksestä, sen tuotteista ja palveluista. Sen tehtävä on liittää kaikki organisaation jäsenet toimivaksi kokonaisuudeksi ja samalla kehittää yrityksen identiteettiä ja edesauttaa yrityksen tavoitteiden saavuttamista. (Isohookana 2007, 221.) Sisäisen viestinnän merkitystä ei voi väheksyä, olipa yritys minkä kokoinen tahansa. Pienissä yrityksissä sisäinen viestintä on todennäköisemmin helpompaa, kun huomioon otettavia asioita ei välttämättä ole niin paljon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pienenkään yrityksen sisäinen viestintä onnistuisi automaattisesti, vaan myös sen eteen on tehtävä töitä. Organisaatiotasolta toiselle viestiminen on kuitenkin pienissä yrityksissä asia, jonka voi oletettavasti jättää sisäisestä viestinnästä pois, joka puolestaan tarkoittaa vähemmän viestinnällisiä haasteita. Yrityksen sisäiseen viestintään kannattaa kuitenkin kiinnittää jatkuvasti huomiota, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja toistuvilta kysymyksiltä.

Koronan aikaansaama muutos on herättänyt yritykset sisäiselle viestinnälle ja vasta nyt sen merkitys yrityksen menestykselle on todella ymmärretty. Myös suurten mullistusten edessä on priorisoitava työntekijät ja mahdollistettava dialogi, esimerkkiä tästä on näyttänyt Ikean konsernijohtaja. Sisäisellä viestinnällä rikotaan raja-aitoja, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja nostetaan työntekijöiden arvostusta omasta panoksestaan. Sisäisen viestinnän tehtävä onkin inspiroida ja tukea työntekijöitä. Tuottavuuteen, motivaatioon ja hyvinvointiin on helppo vaikuttaa mahdollistamalla dialogi, jonka toimiva viestintä tarjoaa. (Eskola 2020.) Pelkästään mahdollistamalla dialogi työntekijät kokevat jo tulleensa kuulluiksi, vaikka eivät tätä mahdollisuutta käyttäisikään. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi muutostilanteissa dialogia myös syntyisi, sillä pohdituttavia asioita löytyy varmasti aina. Tähän onkin avainroolissa työyhteisön aito kuunteleminen, mutta erityisesti myös kysyminen. Sen avulla on mahdollista käydä dialogia, vaikka mitään ei olisikaan ”mielen päällä”.

Sisäinen viestintä on paljon muutakin kuin kanavavalintoja ja yhdensuuntaista tiedottamista. Yritysten viestinnästä vastaavat ovat pyrkineet vaikuttamaan tähän jo vuosia, mutta vasta koronan myötä yritykset ovat oikeasti heränneet siihen, että viestijät on saatava samoihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Koronan myötä myös uusia viestinnän keinoja on lähdetty rohkeasti kokeilemaan ja vuorovaikutus yrityksissä onkin nähty entistä merkityksellisempänä. (Eskola 2020.) Korona, mutta myös jatkuvasti kehittyvä teknologia sysäävät yrityksiä etsimään jatkuvasti uusia keinoja sisäiseen viestintään, sillä fyysiset kohtaamiset tulevat väistämättä vähenemään tulevaisuudessa etätöiden muodostuessa entistäkin normaalimmaksi tavaksi työskennellä. Työmatkat tulevat vähenemään ja yritykset saattavat jopa luopua toimitiloistaan luodessaan etätyökulttuuria. Tämä vaatii viestinnän ammattilaisilta ammattitaitoa, sillä sisäinen viestintä etänä ja fyysisesti paikan päällä ovat taatusti erilaisia.

Viestijöiden rooli on vihdoin muuttunut taka-alalta näkyväksi osaksi yritystä. Heiltä kaivataan apua muun muassa oikean sävyn löytämiseksi, luottamuksen herättämiseksi ja siihen, miten työntekijöihin saadaan pidettyä yhteys. Muutoksen aikaansaamiseksi tärkein työkalu on kommunikaatio. (Eskola 2020.) Jokaisen organisaation jäsenen on tiedostettava oma merkityksensä sisäisessä viestinnässä. Niin henkilökohtaisilla kuin ryhmäviestintätaidoillakin on suuri vaikutus esimerkiksi työhyvinvointiin. (Isohookana 2007, 222.) Kuten edellä mainittiin, fyysiset tapaamiset työyhteisön kesken tulevat vähenemään. Vaikka viestijöiden rooli onkin kasvanut ja varmasti tulee edelleen kasvamaan, panostusta sisäiseen viestintään tullaan vaatimaan jokaiselta työntekijältä entistä enemmän. Sisäisen viestinnän on muututtava entistä enemmän kaksisuuntaiseksi ja kynnys viestimiseen koko organisaation sisällä täytyy olla todella matala. Ei siis enää riitä, että yrityksestä löytyy muutamia, jotka tietävät millaista viestinnän tulee olla. Päätöksentekopöydistä viestinnän ammattilaisten on selkeästi siirryttävä myös konsultoimaan ja tuomaan sisäisen viestinnän merkitystä näkyväksi kaikille yrityksen jäsenille.

2.2. Ulkoinen viestintä

Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan sellaista viestintää, joka on suunnattu yrityksen ulkopuolelle eri sidosryhmille. Sillä luodaan mielikuvia yrityksestä, sen tuotteista tai palveluista ja nämä mielikuvat vaikuttavat esimerkiksi palveluiden ostamiseen ja käyttämiseen. (Ulkoinen viestintä 2020.) Ulkoisella viestinnällä on suuri rooli toimittaessa uutisoinnin ja median parissa. (Lohtaja & Kaihovirta 2012, 14.) Yksinkertaisesti sanottuna ulkoinen viestintä on siis viestintää, joka on tarkoitettu muille kuin yrityksen työntekijöille ja ulkoinen viestintä onkin olennainen osa jokaisen yrityksen toimintaa (TJS-Opintokeskus n.d.). Oikein ja tehokkaasti viestiminen ovat ulkoisessa viestinnässäkin avainroolissa (Yrittäjät.fi 2016). Kuten aiemmassa kappaleessa kerroimme – viestinnälle on usein luotu suunnitelma, joka johtaa tavoitteeseen. “Strategia ja suunnitelma koskevat toki kaikkea viestintää, mutta niiden rooli on ehkä tärkein ulkoisessa viestinnässä.” (Toimeksi.fi, 2021.)

Ulkoinen viestintä on merkityksellistä siinä mielessä, että se todella näkyy aina ulospäin. Itsessään sosiaalisen median kanavat, nettisivut tai tiedotteet eivät riitä hyvään ulkoiseen viestintään. Ne vaativat suunnitelmia, sisältöä, kannanottoja sekä kohderyhmiä kiinnostavaa sisältöä. Ulkoisen viestinnän ei tarvitse kuitenkaan olla mediatiedote tai suuri mainos valtakunnallisesti suurimman päivälehden etusivulla. Se voi olla myös toimitilojen pihassa liehuva lippu ja jo ainoastaan lipun kunto kertoo näkijälleen yrityksestä enemmän kuin ollaan ehkä valmiita edes ymmärtämään. Haalistunut ja repsottava lippu yrityksen logolla kertoo ohikulkijoille paljon siitä, millaisena yritys haluaa itsensä nähtävän, se luo mielikuvan, joka ei välttämättä ole samassa linjassa muun ulkoisen viestinnän kanssa. Kerran luotua negatiivista mielikuvaa voi kutenkin olla hankala lähteä muuttamaan.

Ulkoisen viestinnän peruskulmakiviä ovat mm. rehellisyys, toisto sekä vuorovaikutus. On siis tärkeää, että yritys on ulkoisessa viestinnässään rehellinen yrityksen ulkopuolilla toimiville henkilöille. Se ei tarkoita, että jokaista asiaa tulee kertoa, mutta kaiken kerrottavan tulee olla totta. Rehellinen ulkoinen viestintä kasvattaa luottamusta yritystä kohtaan. Toinen kulmakivistä on toisto. Vaikka ulkoinen viestintä toteutettaisiin suunnitelmallisesti eri kanavissa, on aina tahoja, joita viesti ei tavoita. On siis turha ajatella, kannattaako joistakin asioista viestiä uudelleen. Vaikka sama viesti tavoittaisi saman tahon jo toiseen kertaan, ei se vahingoita yritystä. Kolmantena kulmakivenä on vuorovaikutus. Minkälaisen kuvan antaa yritys, joka ei esimerkiksi vastaa heille lähetettyihin viesteihin tai kommentteihin, mutta avaa ne? (Kansallinen sivistysliitto)

Viestinnän saavutettavuuden edistäminen on noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi 2000-luvulla (Hirvonen & Kinnunen 2020). Nykypäivänä ihmiset janoavat tietoa ja informaatiota eri yrityksiltä. Ei siis riitä, että yritys viestii vain haluamistaan asioista, vaan yrityksen on otettava jo strategiassaan huomioon, mitä ihmiset tahtovat, ja viestiä niistä asioista ulospäin. Eri viestinnän kanavat ja nykypäivän osaaminen mahdollistavat yrityksille sen, että varsinkin ulkoista viestintää pystytään tekemään suuremmalle kohderyhmälle, yli kieli- ja viestintärajojen. Se avaa myös uusia ovia hankkia asiakkaita ja kasvattaa yrityksen imagoa, kun keskiössä ei ole vain pieni osa ihmisistä, vaan erilaiset tarpeet on otettu huomioon.

2.3. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän rajapinta

Sosiaalisen median vuoksi sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja-aidat ovat hälventyneet. Työntekijät käyvät organisaation ulkopuolella keskusteluja yrityksestä, jossa toimivat. Siinä hetkessä sisäisen viestintä tulee osaksi ulkoista viestintää. (Lohtaja & Kaihovirta 2012, 14–15.) Myös esimerkiksi yritysten johtajat ovat alkaneet käyttämään sosiaalista mediaa enenevissä määrin yritykseen liittyen, jolloin nämä kanavat toimivat henkilöstölle myös sisäisen viestinnän kanavina. Myös perinteisen median edustajat seuraavat aktiivisesti yritysten ja johtajien sosiaalisia medioita ja nostavat sieltä otsikoihin (Saksi 2019.) Erityisesti LinkedIn on yritysten viestinnässä kovassa ja käytössä. Se on loistava väylä tuoda yritystä lähestyttävämmäksi ja näkyvämmäksi. Se on kannattavaa muun muassa verkostojen, yhteistyökumppanuuksien ja asiakassuhteiden solmimisen vuoksi.

3. SISÄISEN VIESTINNÄN MAHDOLLISUUDET

Käytännössä viestintä, niin sisäinen kuin ulkoinenkin, on yksinkertaisuudessaan asiakaspalvelua, missä asiakkaana toimii viestinnän kohde tai kohteet. Hyvä, ketterä ja ymmärrettävä asiakaspalvelu on monesti osa yrityksen arvoja ja sitä kautta myös kilpailuetu. Hyvä asiakaspalvelu mahdollistaa yrityksen kasvun, asiakastyytyväisyyden ja työntekijöiden viihtyvyyden. Jos viestintä yksinkertaistettuna on asiakaspalvelua, parhaimmillaan sisäisen viestinnän toimivuus sekä viestintätaidot toimivat siis ihan samalla tavalla yrityksen kilpailuetuna. Lisäksi yrityksen strategiatyössä, vision toteuttamisessa ja tavoitteisiin pääsemisessä on ensiarvoisen tärkeää osata viestiä asioista myös sisäisesti. Hyvä sisäinen viestintä helpottaa siis myös yrityksen tavoitteen toteuttamisessa sekä yrityksen kehittämisen.

Sen lisäksi, että hyvä sisäinen viestintä helpottaa yrityksen tavoitteen toteuttamisessa, rakennetaan sillä vahvaa brändiä (Nousiainen 2021). Brändin vahvuus ei ole mitattavissa vain siinä, miten brändi koetaan yrityksen ulkopuolella, vaan rakennustyö vaatii sisäistä markkinointia ja tämä on erityisesti sisäisen viestinnän onnistumisesta kiinni. Puhelinhaastattelussa Nousiainen (2021) korosti erityisesti viestintää koskien henkilöstön roolia, viestimällä selkeästi siitä, mitä henkilöstöltä halutaan ja miten, otetaan tärkeitä askelia kohti ehjää brändikokonaisuutta. Esimerkiksi yrityksissä, kunnissa ja missä hyvänsä organisaatioissa täytyy osata perusviesti ja siihen suhtautumisen täytyy olla myönteistä. Hyvä perusviesti on kuin hissipuhe ja se ei voi olla kielteinen. (Nousiainen 2021.)

4. SISÄISEN VIESTINNÄN SUDENKUOPAT

Kun sisäinen viestintä toimii, se myös sitouttaa ja motivoi työntekijöitä (Meltwater 2021). Sisäisen viestinnän toimimattomuus heijastuu siis suoraan esimerkiksi työntekijöiden työmotivaatioon ja sitä kautta esimerkiksi työtehtävien laiminlyönteihin. Mikäli laiminlyönnit ovat seurausta huonosta sisäisestä viestinnästä, voi motivaation puutteen lisäksi syy olla myös se, ettei tieto ole yksinkertaisesti välittynyt perille.

Sisäisen viestinnän puuttuminen näkyy väärien asioiden tekemisenä, väärään aikaan tekemisenä, väärin tekemisenä, ristiriitoina ja työhyvinvoinnin puuttumisena (Isohookana 2007, 223). Puute heijastuu myös perusviestin ymmärtämiseen, tai sen ymmärtämättömyyteen, jolloin pahimmillaan osa henkilöstöstä potkii palloa niin sanotusti omaan maaliin mustaamalla oman organisaation mainetta ulkopuolisille tai viestimällä vastoin yrityksen perusviestin vastaisesti. (Nousiainen 2021.)

Yksi sisäisen viestinnän sudenkuopista on myös se, ettei viestijä välttämättä lopulta tiedä, onko viestin sanoma tai ylipäätään koko viesti tavoittanut heidät, joiden tulisi asioista olla tietoisia. Luottamus on tässä avainasemassa, mutta välillä käytäntö näyttää aivan muuta. Vastuu viestinnän seuraamisesta on yksilöillä, mutta motivointi siihen on välillä haastavaa. Kenenkään kurkusta ei kuitenkaan voi kaataa viestejä alas enempää kuin ollaan valmiita vastaanottamaan. Dialogia ei kaikista asioista synny, mikäli viestintä on enemmän tiedotusluonteista. Tätä viestinnän häiriötä kutsutaan torjunnaksi, jolloin koetaan, että asialla ei ole merkitystä tai asenne viestin sisältöön on huono (Wiio 1994). Eräs tiimistämme kuvasikin tätä osuvasti siten, että heitetään viesti pullopostilla veteen ja toivotaan, että se nähdään.

5. VIESTINTÄ EVISIONISSA

Käytämme tiimissämme paljon sanontaa ”Viestintä onnistuu vain vahingossa” ja syystäkin, koska suurimmat konfliktimme ovat aina liittyneet viestintään tavalla tai toisella, erityisesti nyt etäaikana. Teamsien ja erilaisten teknisten sovellusten ja ohjelmien välityksellä viestiminen on aivan oma tarinansa ja olemme päässeet opettelemaan tätä ihan eri tavalla, kuin aiemmat vuosikurssit. Evisionin sisällä mahdollisuudet viestien väärinymmärtämiseen ovat lisääntyneet, kun viestintään olennaisesti liittyvä kehon kieli ja sanaton viestintä puuttuvat vuorovaikuttamisesta käytännössä kokonaan. Tämä aiheuttaa turhaan yhteentörmäyksiä. Tämä tulisi tiedostaa ja pyrkiä helpottamaan kanssakäymistä esimerkiksi asettautumalla niin kameran eteen, että kasvot näkyvät. Jo ilmeiden näkeminen tuo varmuutta viestinviejälle, sekä vastaanottajalle.

Etäopiskelun myötä aikaisemmin normaalit käytäväkeskustelut ovat jääneet kokonaan pois. Tiimissämme tämä on tarkoittanut samalla sitä, että sellaiset asiat, jotka normaalisti oli ”tiedotettu” kahviossa tai käytävillä käydyissä keskusteluissa esimerkiksi taukojen aikana, ovat nyt jääneet käytännössä kokonaan informoimatta. Niitä ei ole välttämättä pidetty merkityksellisinä tai oikeaa hetkeä asioista kertomiseen ei ole ollut. Nyt olemmekin luoneet kanavan Teamsiin, jossa tällaisia tiedotteita voi tehdä. Kanava ei ole lähtenyt lentoon, mutta selkeä paikka tällaisille viesteille on osoitettu. Paikkaa suurempana haasteena taitaa kuitenkin olla se, että ei ole selkeästi tiedossa millaisista asioista viestintää kaivataan. Käytännössä tämä on aina tarkoittanut sitä, että erhe on jo sattunut, kun asia on tullut tietoon. Selkeästi siis liian myöhään.

Positiivista tiimimme viestinässä on kuitenkin se, että alusta alkaen tiimillämme on ollut selkeät kanavat, joissa viestiä. Poiketen esimerkiksi eräästä toisesta ammattikorkeakoulusta, jossa viestinnän kanavia on luotu vasta, kun opiskelijat ovat siirtyneet etäopiskeluun. Eräänä viestinnän kanavana käytössämme on ollut aikaisemmin Whatsapp, josta siirryimme Telegramin käyttöön. Molemmissa kanavissa on kaksi eri ryhmää, joista toinen on tarkoitettu vain informaatiolle ja tiedotteille, eikä kyseiseen ryhmään saa vastata, jotta tiedot eivät huku viestitulvaan. Toinen ryhmä on sen sijaan tarkoitettu juuri tiedotteista heränneille kysymyksille, sekä yleiselle viestinnälle tiimimme kesken. Hankaluutta näissä kanavissa on tuottanut kuitenkin aika, jolloin viestitään. On ymmärrettävää, että tiedotteita jää huomaamatta, jos ne lähetetään Telegramiin esimerkiksi lauantai iltana kymmeneltä. Emme voi olettaa, että ihmiset lukevat työasioista viikonloppuna. Tiimien olisi siis hyvä olla samalla sivulla siitä, milloin viestitään ja onko vastuu vastaanottajalla ottaa selvää esimerkiksi viikonloppuna lähetetyistä informaatioista.

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Vaikka viestintä on jatkuvasti pinnalla, ei sen hyötyjä ja siitä aiheutuvia vaurioita osata nähdä aina kokonaiskuvassa. Viestintä on todella laaja käsite, jonka osa-alueet kehittyvät jatkuvasti. Siksi meidän, niin ihmisten kuin yritystenkin, tulisi jatkuvasti tarkastella sitä, millaisia viestijöitä me olemme. Viestintä saattaa kaatua pienimpiinkin asioihin, joita emme osaa huomioida, jos emme zoomaa välillä kokonaiskuvasta lähelle ja taas takaisin.

Viestinnällä, niin sisäisellä kuin ulkoisellakin, on valtava vaikutus työyhteisöissä ja sen ulkopuolella. Sitä ei kuitenkaan voi pudottaa vain yhden henkilön harteille vaan viestintä on jokaisen vastuulla. Omassa tiimissämme olemme päässeet viestinnässä niin sanotusti asian ytimeen ja tarkastelemaan viestintää myös muutoskohdissa. Tiiminä olemme löytäneet niin tiimin kuin myös yksilöidenkin kehityskohteita viestinnässä ja uskon meidän kehittävän viestinnän kulttuuria koko ajan parempaan suuntaan. Meillä kaikilla riittää vielä harjoiteltavaa oman viestijäminän kehittämisessä.

LÄHTEET

Eskola, K. 2020. Sisäinen viestintä moukaroi siilot ja luo työlle merkityksen. Verkkosivu. Julkaistu 28.5.2020. Luettu 21.4.2021. https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/sisainen-viestinta-moukaroi-siilot-ja-luo-tyolle-merkityksen/

Hirvonen, M. & Kinnunen T. 2020. Saavutettava viestintä, yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.

Isohookana, H. 2007. Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki: WSOYpro.

Lohtaja, S. & Kaihovirta, M. 2012. Tehoa työelämän viestintään. 2. uud. painos. Helsinki: WSOYpro.

Nousiainen M. Tohtoriopiskelija, viestintätieteet ja informaatiotutkimus. 2021. Haastattelu 21.4.2021. Haastattelija Saarelainen, A. Litteroitu. Puhelinhaastattelu.

Saksi, J. 2019. Johtaja somessa – Sisäinen ja ulkoinen viestintä. YouTube-video. Julkaistu 25.10.2019. Viitattu 21.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=ZMLqoHPXhlE&t=300s

TJS-Opintokeskus, n.d. Ulkoinen viestintä. Verkkosivu. Julkaistu n.d. Luettu 21.4.2021. https://www.tjs-opintokeskus.fi/opas-yhdistyksille/viestinta/ulkoinen-viestinta

Ulkoinen viestintä, 2020. Verkkosivu. Julkaistu 29.2.2020. Luettu 21.4.2021. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/jaahyprojekti/2020/02/29/ulkoinen-viestinta/

Ulkoinen viestintä, 2021. Verkkosivu. Julkaistu 02.02.2021. Luettu 22.4.2021. https://www.toimeksi.fi/kansalais-ja-yhdistystoimijoille/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistoiminnan-viestinta/ulkoinen-viestinta/

Ulkoinen viestintä. Verkkosivu. Luettu 22.4.2021. https://jarjestotoiminta.kansio.fi/ulkoinen-viestinta/

Viitasalo, M. 8 taitoa mitä viestinnän ammattilainen tarvitsee. Verkkosivu. Luettu 16.4.2021. https://www.meltwater.com/fi/blog/10-taitoa-mita-viestinnan-ammattilainen-tarvitsee

Wiio, O. 1994. Johdatus viestintään. Porvoo: Weilin & Göös.

Yrittäjät.fi. 2016. Viestintää tarvitaan joka organisaatiossa. Verkkosivu. Julkaistu 2.11.2016. Luettu 21.4.2021. https://www.yrittajat.fi/paakaupunkiseudun-yrittajat/vantaan-yrittajat/a/blogit/yrittajat-yhdessa-laurean-kanssa/viestintaa-tarvitaan-joka-organisaatiossa

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close