Tampere
26 Nov, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Menestyksen ympyrä



Kirjoittanut: Marika Tuominen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Soluessee: Marika Tuominen, Marianne Murto, Jani Bieck

1      JOHDANTO

Aki Hintsa oli ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon erikoistunut lääkäri, jonka tavoitteena oli parantaa kokonaisvaltaisella ja yksilöllisellä tavalla asiakkaidensa henkistä ja fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. Hintsan teoria pohjautuu ajatukseen siitä, että sairauksia tulisi ennaltaehkäistä nykylääketieteen keskittyessä sairauksien hoitamiseen. Ennaltaehkäisyn tavoitteena on myös vähentää sairaanhoidon tarvetta. Hintsan mielestä terveyden määritelmä oli virheellinen, kun terveyttä kuvattiin sairauden puuttumisena. Hintsan teorian mukaan terveys on täydellinen henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ei saavuteta keskittymällä vain yhden osa-alueen, kuten liikunnan tai ravinnon parantamiseen, vaan hyvinvointi saavutetaan tasapainoisesti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin keskittymällä. Aki Hintsa jakaa teoriassaan hyvinvoinnin kuuteen osa-alueeseen, joita ovat yleinen terveys, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo ja henkinen energia. Nämä kaikki osa-alueet ovat riippuvaisia toisistaan. Hyvinvoinnin kuudesta osa-alueesta muodostuu kaiken menestymisen perusta, ja Hintsan teoria tunnetaankin nimellä menestyksen ympyrä.

 

2      MOTIVAATIO VOITTAMISEN TYÖKALUNA

Motivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun puhutaan tavoitteiden ja unelmien saavuttamisesta. Ilman motivaatiota näihin tuskin tullaan koskaan pääsemään, joten meidän jokaisen olisi hyvin tärkeää löytää omat motivaatiotekijät arvojemme pohjalta. Arvoja voivat olla esimerkiksi tavoitteellisuus, toisten auttaminen ja hyvinvointi.

Voittamisesta puhutaan usein etenkin urheilun yhteydessä. Voittavalla urheilijalla tuntuu aina olevan pohjaton motivaatio kehittyä ja voittaa. Parhaimmatkin urheilijat, jotka ovat jopa ylivoimaisia, omaavat varmasti myös paljon lahjakkuutta, mutta fakta on se, että he ovat tehneet kuitenkin työtunteina mitattuna enemmän töitä voittamisen eteen kuin mitä kilpakumppani on saattanut tehdä. Hintsan mukaan urheilijoita tulee osata valmentaa ihmisinä, eikä pelkästään urheilijoina. On tärkeää keskittyä heihin kokonaisvaltaisesti – myös muihinkin tärkeisiin tekijöihin, kuin esimerkiksi ravintoon, harjoitteluun tai uneen. Hinta puhuu henkisestä valmennuksesta ja sen merkityksestä. Urheilijan on löydettävä omat motivaatiotekijänsä menestyäkseen. Sama pätee myös työelämässä menestymiseen. Yritysjohtajista työntekijöihin, motivaatiota tekemiseen on oltava, jotta työ tuntuu merkitykselliseltä. Samalla tavalla kuten urheilussa, tulee työelämässäkin asettaa tavoitteita ja pienempiä välitavoitteita, joita kohti pyrkiä. Tavoitteet auttavat pysymään oikealla reitillä kohti isompaa menestystä. Menestys ei tule hetkessä, kuten ei tule urheilussa maailmanmestaruuskaan. Sen eteen on tehtävä mahdollisesti kymmeniä tuhansia tunteja töitä, mutta kun tekemisestä nauttii, se ei edes tunnu oikeastaan työltä.

2.1       Ulkoinen motivaatio

Motivaatiota on pääasiassa kahdenlaista ja käydään ensimmäisenä sen vähän huonomman motivaationlähteen eli ulkoisen motivaation kimppuun. Ulkoinen motivaatio on sanojensa mukaisesti ulkoista, eikä se tule aidosti sisältä. Se ei yleensä perustu omiin arvoihin ja on esimerkiksi valmentajan tai esimiehen sinulle asettamia tavoitteita, joihin et pahimmassa tapauksessa pysty samaistumaan.

Tällainen ulkoinen motivaattori on usein esimerkiksi raha. Tietysti raha on asia mitä tarvitsemme elääksemme, mutta ei sen tekemisen ole hyvä pohjautua rahan päälle. Myyntityötä tehdessämme olemme huomanneet, että rahatavoite voi toimia esimerkiksi pienempänä välitavoitteena, mutta se ei saa olla syy miksi myyntiä tehdään. Myyntiä tehdessä motivaation tekijänä voi ennemmin olla vaikka se, että myyntiä tekemällä luomme asiakkaillemme parempia digitaalisia ratkaisuja, jotka kehittävät asiakasyrityksemme liiketoimintaa. Mehän siis, jopa autamme myyntiä tekemällä muita!

2.2       Sisäinen motivaatio – core

”Täydellisyyden sijasta olisi pyrittävä kohti tasapainoa ja perfektionismin sijasta kohti tarkoituksenmukaisuutta.” (Saari 2015, 72.) Hintsa puhuu siis siitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä täydellinen lopputulos tavoitteenaan. Asiat voi tehdä myös vähän ”huonommin”, kunhan tekeminen on merkityksellistä. Merkityksellisyyden löytämiseksi Hintsa on kehittänyt core-mallin, jossa motivaatiotekijöitä lähdetään etsimään sisältä ulospäin.

 

3      HENKINEN HYVINVOINTI

3.1       Henkisen hyvinvoinnin ydin

Aki Hintsan teorian mukaan ihmisen henkinen hyvinvointi pohjautuu oman coren eli ytimen tuntemiseen. Core on tapa hahmottaa ihmisen minuutta. Oman ytimen tunteminen on itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa perinpohjaista tuntemista. Coren tunteminen johdattaa tekemään omaa hyvinvointia ja omia arvoja tukevia valintoja.

Core muodostuu vastauksista kysymyksiin; kuka minä olen, mitä minä haluan ja hallitsenko omaa elämääni. Ensimmäinen kysymyksistä hahmottaa ihmisen identiteettiä, toisen kysymyksen tarkoituksena on löytää vastaus elämän tarkoitukseen ja kolmannen kysymyksen tehtävänä on kartoittaa mahdollisia esteitä omien pyrkimysten sekä arvojen mukaiselle elämälle. Itsensä ja tavoitteidensa tunteminen sekä omiin arvoihin pohjautuvien valintojen tekeminen lisäävät hyvinvointia.

3.2       Kuka minä olen?

Aki Hintsan mukaan itsetuntemus on ainoa mahdollinen lähtöruutu kohti parempaa hyvinvointia. Useimmat ihmiset vastaavat kysymykseen omasta minuudesta ulkoisiin seikkoihin nojautuen. Omaa itseä määritellään sosiaalisen statuksen, verkostojen, saavutusten, varallisuuden, asuinpaikan tai ympäröivien olosuhteiden, kuten koulutuksen tai työpaikan kautta. Jos oma identiteetti rakentuu ulkoisten asioiden varaan, se on erittäin herkkä haavoittumaan muutostilanteissa. Jos minäkuva muodostuu esimerkiksi oman ammattiuran ympärille, omalta minuudelta putoaa pohja, jos työpaikka meneekin alta. Vaikka olosuhteet vaikuttavat ihmisen persoonaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, niiden ei pitäisi määritellä ihmisen identiteettiä. Vahvalla pohjalla oleva identiteetti ei voi perustua pelkästään ulkoisiin ominaisuuksiin.

Suomen Olympiakomitean psykologi Hannaleena Ronkaisen mukaan urheilijoiden ammattiuran päätyttyä kokema arvottomuuden tunne liittyy usein siihen, että itseä määritellään saavutusten kautta. Omanarvontunteen pitäisi kuitenkin olla identiteetin pohjalla itseisarvona. Vahva identiteetti perustuu arvoihin – ei ulkoisiin tekijöihin, jotka voidaan ottaa ihmiseltä pois.

3.3       Mitä minä haluan?

Merkityksellisyyden kokeminen omassa elämässä on hyvinvoinnin peruspilari. Jos ihminen ei koe merkityksellisyyttä, elämältä katoaa selkeä suunta ja epämääräinen ajelehtiminen aiheuttaa ennen pitkää tyhjän olon. Oman suunnan tulee tukea tavoitteita, ja jos suuntaa ei ole, ei ole myöskään mahdollisuutta päästä tavoitteisiin. Jos taas ei ole tavoitteita mihin tähdätä, ei ole suuntaakaan. Tavoitteita kohti kulkeminen ja niihin pääseminen luo merkityksellisyyden kokemuksen.

Tavoitteiden hahmottamisessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  1. Olenko tyytyväinen siihen, mihin käytän aikani?
  2. Ovatko tavoitteeni pysyviä, vai vaihtuvatko ne tiuhaan?
  3. Vaikuttavatko muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiini?
  4. Tiedänkö, mikä on seuraava askel elämässäni?

Omien arvojen ja tavoitteiden välinen ristiriita aiheuttaa identiteettikriisin, jossa ihminen ei enää tiedä kuka on tai mitä haluaa. Tavoitteiden tulisi perustua arvoihin, eikä toisin päin. Vain käytännön tekeminen luo arvoille merkityksen ja mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen. Arvoista tulee totta vasta päivittäisten valintojen, tekojen ja tekemättä jättämisten seurauksena. Tavoitteellisessa toiminnassa arvot konkretisoituvat.

On myös tärkeää oppia nauttimaan matkasta kohti tavoitteita ja elämään hetkessä, sillä onnellisuuden tila on vaikea saavuttaa, jos on jatkuvasti henkisesti kiinni tulevaisuuden tavoitteiden saavuttelussa. Hyvinvointi saavutetaan parhaiten, kun intohimo ajaa eteenpäin, arvot ohjaavat valintoja ja tyytyväisyys elämään tasapainottaa kokonaisuutta.

3.4       Hallitsenko omaa elämääni?

Aki Hintsan konseptin ydin on omista perusarvoista tavoitteita kohti ponnistava toiminta. Joskus omien periaatteiden mukaan eläminen voi olla olosuhteiden tai sosiaalisten paineiden vuoksi vaikeaa. Arvojen ja tavoitteiden sekä oman tekemisen ristiriita aiheuttaa henkisen hyvinvoinnin järkkymistä. Esimerkiksi liiallinen työnteko voi syödä aikaa perheeltä ja ystäviltä. Perinteisen sanonnan mukaan ”pitää takoa, kun rauta on kuumaa”, mutta joskus rautoja voi olla tulessa niin paljon, että omat arvot eivät enää toteudu. Omien arvojen mukaan eläminen vaatii uhrauksia, kompromisseja ja priorisointia. Jari Sarasvuon sanoin: ”jos arvosi eivät maksa sinulle mitään, ne eivät ole arvoja vaan mielipiteitä”. Arvovalinnat edellyttävät asioiden arvon punnitsemista ja vertailua sekä joistakin tärkeistä asioista luopumista suuremman hyvän tavoittamiseksi. Jos olosuhteet estävät omien arvojen mukaisten valintojen ja päätösten tekemisen elämänlaatua heikentäen, on syytä miettiä, voiko olosuhteisiin vaikuttaa jotenkin.

Arvovalintojen taustalla on henkilökohtainen maailmankatsomus ja moraali. Päätöksenteko muodostuu helpommaksi, kun ihminen oppii tunnistamaan omat arvonsa sekä sen, mihin arvoihin omat valinnat perustuvat. Arvot ovat omien päätösten ankkureita ja arvoihin pohjautuvat päätökset ovat kestävän motivaation salaisuus. Kun ihminen tiedostaa, mihin oma päätös perustuu, miksi sen on tehnyt ja mitä sillä tavoittelee, päätös kestää todennäköisemmin silloinkin, kun siitä kiinni pitäminen on haastavaa. Psykologinen pääoma kuvastaa ihmisen toiveikkuutta, optimismia, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä ja arvomaailmansa, sitä enemmän hänellä on myös psykologista pääomaa, joka tulee tarpeeseen erityisesti vaikeuksia kohdatessa ja kriisejä käsitellessä.

Itsensä tuntemisen merkityksen voi kiteyttää viiden kohdan ajatusketjuun:

  1. Vain motivoitunut ihminen pystyy muuttamaan edes pieniä asioita elämässään pysyvästi.
  2. Aito motivaatio ei voi koskaan tulla ulkoa, vaan se lähtee aina sisältä, ihmisestä itsestään.
  3. Jotta voi motivoitua aidosti, pitää tietää, mitä oikeasti haluaa.
  4. Jotta tietäisi, mitä haluaa, on tunnettava itsensä ja perusarvonsa.
  5. Jotta voi tavoitella haluamaansa, pitää itse kontrolloida elämäänsä.

3.5       Henkinen energia

Henkinen energia koostuu ihmissuhteiden, työn, elämänarvojen ja elämäntapojen, kuten unen, liikunnan ja ravinnon, tasapainosta. Henkinen energia kuvaa jaksamista, elinvoimaisuutta ja energisyyttä. Sen määrää on vaikea mitata, ennen kuin se loppuu. Loppuun palaminen onkin kiirettä ja tehokkuutta korostavassa nyky-yhteiskunnassa äärimmäisen korostunut ilmiö, joka on näkynyt yliedustettuna myös lääkäri Aki Hintsan vastaanotolla.

Henkisen energian perusajatuksena on, että sitä pitää ladata enemmän kuin sitä kuluttaa. Hintsan teoriassa henkistä energiaa voidaan kuvata kolmikerroksisella pyramidilla. Pyramidin pohjakerros eli kaiken perusta rakentuu läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeää huomata, ketkä ovat omassa elämässä läheisimpiä ihmisiä ja panostaa heihin. Kuten Shawn Achor toteaa Big Potential -kirjassaan, yksikään tähti ei voi loistaa yksin ilman omaa tähtikuviotaan. Läheiset ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Oma läheisten ihmisten verkosto mahdollistaa menestyksen. Yhteenkuuluvuuden, välittämisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat ihmisen inhimillisiä perustarpeita. Läheisyyden ja rakkauden tarve on mainittu jo psykologian klassikoihin lukeutuvassa Maslow’n tarvehierarkiassa. Niitä ennen tulevat vain fyysiset perusedellytykset, kuten uni ja ravinto sekä turvallisuuden tarve. Ihmissuhteiden yhteys onnellisuuteen on kiistaton, ja onnellisuuden kokeminen mahdollistaa motivaation sekä energisyyden päivittäisessä tekemisessä.

Energiapyramidin keskikerros kuvaa työtä. Parhaimmillaan työ tuo ihmiselle energiaa, eikä vie sitä. Aina ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä työtä, josta nauttisi. Onkin tärkeää löytää positiivisia puolia työstään, vaikka kokonaisuutena se ei olisikaan omia unelmia ja toiveita vastaavaa. Positiivinen psykologia mahdollistaa merkityksen löytämisen työstä kuin työstä. Tärkeintä on oma suhtautuminen. Esimerkiksi työhönsä kyllästynyt roskakuski voi muuttaa ajattelutapaansa ja ajatella omalla panoksellaan olevansa mukana pelastamassa maailmaa ja säilyttämässä planeettaamme seuraavalle sukupolvelle. Jokaisella on tiettyyn pisteeseen asti mahdollisuuksia vaikuttaa työasioihinsa niin, että pyrkii vahvistamaan positiivisia ja heikentämään negatiivisia seikkoja.

Energiapyramidin kärkikerroksena on ihminen itse. Omasta itsestä huolehtiminen on hyvinvoinnin keskeisin tekijä. Kun ihminen lepää riittävästi, harrastaa mieluisia asioita ja viettää aikaa läheistensä kanssa, muuttuu myös energiapyramidin keskikerros eli työ tehokkaammaksi. Työhön käytettävän ajan vähentäminen ja oman hyvinvoinnin tukemiseen käytettävän ajan lisääminen tekee itse työstä tuottavampaa. Näennäisesti vähemmän on siis absoluuttisesti enemmän. Työtehon parantuminen, sairauspäivien vähentyminen ja uupumisen ehkäiseminen ovat myös työnantajan etu. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös motivaatiota työntekoa kohtaan ja ennen pitkää positiivinen kierre alkaa ruokkia itseään.

Energiapyramidin kerrokset muodostavat kokonaisvaltaisen henkisen hyvinvoinnin, mutta kerrosten välinen suhde vaihtelee yksilöllisesti. Pyramidin kerrosten välistä suhdetta ei voi mitata pelkästään ajassa, vaan tärkein mittari on henkisen energian jakautuminen kerrosten välille. Usein työhön käytetään vielä enemmän energiaa kuin aikaa, kun työt seuraavat toimistolta kotiin asti. Silloin energiaa kuluu yhä energiapyramidin keskikerrokseen, vaikka sitä tulisi käyttää energiapyramidin pohjakerrokseen eli läheisiin ihmissuhteisiin. Energiapanostus liittyy läsnäolon käsitteeseen. On tärkeää opetella olemaan henkisesti läsnä juuri siinä hetkessä, jossa on. Hetkessä eläminen on onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Parhaimmillaan energiapyramidin jokaisesta kerroksesta saa voimia. Jos omat voimat ovat lopussa, ei myöskään energiapyramidin kerroksille riitä niitä jaettavaksi. Silloin ihminen alkaa laiminlyödä itseään, ihmissuhteitaan sekä työntekoaan ja läsnäolo käy mahdottomaksi. Oman identiteetin rajat hämärtyvät, kun voimat loppuvat. Elämänhallinta tulisi Hintsan teorian mukaan rakentaa coren eli ytimen ympärille, jotta energiatasapaino säilyy ja hyvinvoinnin tila voidaan saavuttaa.

Hintsan mukaan uupumisen voi välttää seuraavien 4 ohjeen avulla:

  1. Tiedosta, ketkä ovat tärkeimmät ihmiset elämässäsi. Anna heille aikaasi ja ole heille läsnä.
  2. Huolehdi, että saat energiaa myös työstäsi.
  3. Järjestä itsellesi omaa aikaa.
  4. Määritä omat perusarvosi ja elä niiden mukaan joka päivä.

 

4      LIIKUNTA

Liikunnan terveyshyödyt tiedetään yleisesti hyvin ja jokainen tietää riittävällä liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia omaan terveydentilaan ja jaksamiseen. Liikunta on myös erittäin tehokas keino useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tämän päivän työ ei useinkaan ole yhtä ruumiillista kuin historiassa ja useat työtehtävät suoritetaan toimistossa, tietokoneella istuen. Useiden tuntien istuminen päivässä vaikuttaa kokonaisaktiivisuuteemme jopa niin paljon, että sen haittavaikutuksia ei välttämättä pystytä kumoamaan keskimääräiselläkään liikuntamäärällä työajan ulkopuolella.

Kun nykypäivänä puhutaan aktiivisesta ihmisestä, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen henkilö, joka käyttää vapaa-ajallaan paljon aikaa liikunnan parissa. Hän saattaa treenata tavoitteellisesti ja monipuolisesti ja on näin ollen fyysisesti hyvässä kunnossa. Työ saattaa kuitenkin tällaisellakin ihmisellä tarkoittaa kahdeksaa tuntia tietokoneen ääressä istumista, pahimmillaan pitkiä aikoja ilman minkäänlaista jaloittelutaukoa. Valitettavasti istumisen ja yleisen passiivisuuden haitoilta ei täysin voi välttyä, vaikka vapaa-aikana treenaisikin useasti viikossa. Tulee siis poistaa passiivisuuden ongelma niistä hetkistä, jolloin sitä pahimmillaan syntyy.

Kuten Voittamisen anatomia -kirjassakin sanotaan, Aki Hintsa piti tärkeimpänä muutoksena nimenomaan arkiliikunnan lisäämistä. Useat hänen asiakkaistaan kamppailivat tilanteen kanssa, jossa arjessa ei ole tarpeeksi aikaa erillisille liikuntasuorituksille esimerkiksi vaativan työn ja sen tuoman matkustelun vuoksi. Aki Hintsa keskittyikin näiden ihmisten kanssa arkiaktiivisuuden lisäämiseen; taukojumppiin toimistolla ja päivittäisten askelmäärien lisäämiseen. Tämän kaltaisella aktiivisuustason nostamisella on merkittäviä vaikutuksia yleiseen terveyteen, eikä se vaadi mittavia muutoksia aikatauluun. Aktiivisen arjen tulisikin olla jokaisen ihmisen tavoite siitä huolimatta, onko sen lisäksi aikaa erillisiin liikuntasuorituksiin. Kirjan mukaan liikumme keskimäärin vain 5000-6000 askelta päivässä, vaikka tavoite olisi noin 10000; tuon eron kiinni kurominen ei ole vaikea tehtävä pienillä päivittäisillä muutoksilla. Toki yleisen aktiivisuuden nostamisenkin lisäksi olisi tarpeellista harrastaa säännöllisesti myös liikuntaa, joka laittaa hengästymään ja tuo hien pintaan.

Aki Hintsan kolmen askeleen ohjeet parempaan kuntoon pääsemiseen ovat kuitenkin yksinkertaiset ja mahdollista toteuttaa jokaisen elämässä:

  1. Huolehdi, että saat riittävästi perusliikuntaa – kyseessä on juuri arjen muuttaminen aktiivisemmaksi.
  2. Tee aktiivisuudesta tapa – liiku säännöllisesti. Tämän askeleen seuraaminen on helpompaa, kun askel yksi on suoritettu ja energiatasot ovat aiempaa korkeammalla. Aktiivisuudesta on saanut osan arkea ja sen tuomat hyödyt halutaan ottaa entistä enemmän osaksi elämää ja omaa jaksamista.
  3. Liiku monipuolisesti ja elät pidempään – jokaiselle löytyy varmasti omat mieluiset liikuntamuodot ja niiden muodostaminen tavoiksi ja rutiineiksi mahdollistaa paremman kokonaisterveyden ja elämänlaadun.

 

5      RAVINTO

Ravinto tuntuu olevan nykyään lähes yhtä arka puheenaihe kuin uskonto tai politiikka. Jokaisella on oma näkemyksensä terveellisestä ruokavaliosta ja ne vaihtelevat ihmisten kesken hyvinkin paljon. Mediasta tulee joka viikko uusia ”faktoja” liittyen siihen mikä on hyväksi ja mikä ei –  sen jälkeen niitä noudatetaan orjallisesti siihen asti, kunnes tutkimustiedot todistetaan virheellisiksi tai uusi trendi kumoaa edellisen. Tietotulvassa on vaikea muodostaa omaa mielipidettä siitä, mitä on tarpeeksi terveellinen ja monipuolinen ravinto.

Kun tarkoituksena on parantaa kuntoa ja terveyttä ylipäätään, on pääroolissa pysyvyys. Mitkä ovat sellaisia valintoja nykyisten tilalle, jotka on mahdollista luoda tavoiksi ja kuljettaa mukana koko loppuelämän? Liian radikaalit muutokset liian nopeassa aikataulussa ovat usein pääsyy epäonnistumiselle ja johtavat vanhoihin tapoihin palaamiseen. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla, sillä muutos on aina vaikeaa ja vaatii näin ollen totuttelua. Jos omissa elämäntavoissa on monta asiaa, jotka vaativat muutosta, on hyvä aloittaa yhdestä tai kahdesta. Ravinnossa suurimpia ongelmia, jotka johtavat yleisimpiin elintapasairauksiin, ovat liiallinen energiansaanti ja sen koostumus. Tämä energiansaanti koostuu useimmiten lähteistä, joita elimistö ei pysty käyttämään hyödyksi – esimerkiksi sokerista ja kovista rasvoista. Ne sisältävät myös paljon energiaa, mutta todellisuudessa ihmisellä saattaa olla energiavajetta, sillä elimistö ei saa tarvitsemiaan suoja-aineita ja ravintoa, jota voisi käyttää hyödykseen.

Ruokavalion muuttaminen terveellisempään suuntaan ei kuitenkaan ole rakettitiedettä, vaan se voidaan tehdä pienin askelin – sokerin saannin vähentämisellä, ateriarytmin tasapainottamisella ja oikean ravinnon lisäämisellä. Usein sokerin kaipuukin vähenee, kun tilalle tulee kunnollista, terveellistä ruokaa, jota keho käyttää polttoaineenaan. Ruokavalion parantamisen hyödyt ovat havaittavissa hyvin nopeasti omassa jaksamisessaan, jolloin positiivinen kierre lisääntyy. Ruuasta saa oikeanlaista energiaa arkeen, sitä myötä jaksaa paremmin työn lisäksi olla aktiivinen myös vapaa-ajalla ja kokonaisolemus on virkeämpi. Sallivuus on kuitenkin tässäkin osa-alueessa tärkeää – – totaalikieltäytyminen ei ole toivottua, eikä edes tarpeellista. Usein jonkin asian kokonaan kieltäminen saa vain himoitsemaan sitä entistä enemmän ja jälleen mennään kauemmaksi pysyvistä muutoksista. Ruokavalion ei tulisi aiheuttaa stressiä ja aiheuttaa jatkuvaa painetta, vaan ainoastaan parantaa olotilaa. Kun nämä asiat saa paremmalle mallille, on seuraavan askeleen aika kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

 

6      UNI

Uni on palautumisemme ja kehityksemme kannalta erittäin tärkeässä roolissa. Valitettavan usein nykyisessä hektisessä elämässä juuri uni on se mistä tingimme. Joidenkin mielestä se on jopa hukkaan heitettyä aikaa – pois kaikelta tehokkaalta toiminnalta. Tosiasiassa uni on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää toimintakykymme kannalta. Liian pitkään jatkunut liian vähäinen unensaanti johtaa monenlaisiin ongelmiin – sellaisiin, joita useimmat vähän nukkuvat eivät itse tiedosta. ”Pitkään jatkunut univaje lisää kroonisten sairauksien, kuten liikalihavuuden, sydänsairauksien, diabeteksen ja joiden syöpäsairauksien riskiä. Esimerkiksi kuusi tuntia tai vähemmän nukkuvien keskuudessa on todettu jopa kaksin- tai kolminkertainen määrä aikuistyypin diabetesta sairastavia verrattuna kahdeksan tuntia yössä nukkuviin.” (Saari. WSOY 2015. s. 109) Unesta tinkimisen terveysriskit ovat siis mittavia, eikä niitä tulisi aliarvioida.

Aki Hintsa esittelee kirjassa asiakkaitaan, jotka omien sanomistensa mukaan tulevat toimeen muutaman tunnin yöunilla. He ovat suurten yhtiöiden johtajia, jotka uskovat unen olevan välttämätön paha ja käyttävät tuon ajan mieluummin tehokkaaseen tulosten tekemiseen. Onko totta, että osa ihmisistä ei tarvitse unta niin paljon? Aki Hintsan mukaan tällaisia tapauksia on vain muutama prosentti väestöstä, kun taas valtaosa ihmisistä vaatii unta 7,5 – 8 tuntia yössä. Hänen mielestään ne, jotka väittävät tulevansa toimeen lyhyemmillä yöunilla, huomaavat eron siinä vaiheessa, kun nukkuvat muutamana yönä pidemmät yöunet. Kuten ravinnon ja liikunnankin osalta, nämäkin vaikutukset huomataan yleensä hyvin nopeasti. Kun mielelle ja keholle annetaan mahdollisuus palautua, näkyy se myös työn tuloksissa ja yleisessä jaksamisessa. Onhan jokaisen mielestä varmasti ihannetilanne herätä virkeänä ja energiaa täynnä uuteen päivään – ei siis kannata tinkiä ajasta, jolloin tämä mahdollistetaan.

 

7      YHTEENVETO

Kokonaisvaltaista hyvinvointia rakentaessa tulee ottaa huomioon kaikki hyvinvoinnin osa-alueet, mutta liian radikaaleja muutoksia ei kannata tehdä kerralla pysyvän muutoksen saavuttamiseksi. Yleisimmät virheet elämäntapamuutoksissa liittyvätkin useimmiten liian nopeisiin ja hetkellisiksi jääviin muutoksiin. Pysyvät tulokset hyvinvoinnin parantamisessa ovat mahdollisia vain silloin, kun ihminen on löytänyt ulkoisten tekijöiden sijaan motivaatioon sisältään, omasta itsestään. Omien arvojen ja tavoitteiden tunnistaminen on elämänhallinnan perusta

Uusien tapojen ja toimintamallien opetteleminen vaatii aikaa. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ei saavuteta päivässä, vaan sen rakentaminen ja ylläpitäminen on koko elämän mittainen prosessi. Liiallinen ehdottomuus ja täydellisyyden tavoittelu muutosten tekemisessä ei rakenna kokonaisvaltaista hyvinvointia ja onnellisuutta, vaan onnellisuus edellyttää armollisuutta ja lempeyttä itseä kohtaan. Nyky-yhteiskunta tarjoaa nopeita ja tehokkaita ratkaisuja elämäntapamuutoksiin, mutta äärimmäistä kontrollia vaativat pikadieetit eivät ole kauaskantoisia ja kestäviä muutoksia. Uusien elämäntapojen opettelussa tulisi päästä eroon ”kaikki heti nyt” -ajattelusta ja opetella uusia tapoja pienin askelin. Hintsan mukaan toimiva ohjenuora on toimia 80 % ajasta oikein ja loput 20 % voi hyvällä omallatunnolla ottaa rennommin. Joustaminen ei tarkoita elämänhallinnasta lipsumista, vaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista.

Näemme tärkeänä, että jokainen yksilö ottaa itse vastuuta sairauksien ennaltaehkäisystä ja oman hyvinvoinnin rakentamisesta. Nyky-yhteiskunnassa usein tuudittaudutaan siihen, että sairauksia hoidetaan siinä vaiheessa, kun ne puhkeavat. Elintapasairauksien perimmäiset ongelmat eivät kuitenkaan liity sairauksien oireisiin, vaan todelliset ongelmat ovat paljon syvemmällä ja niihin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa saattaisi jopa täysin estää sairauden puhkeamisen. Usein myös siinä vaiheessa, kun oireita hoidetaan sairaanhoidon kautta, ei keskitytä perimmäiseen ongelmaan ja sen poistamiseen, vaan oireiden hallintaan aiheuttaen kierteen, jossa sairaus saattaa puhjeta myöhemmin uudelleen. Ennaltaehkäisevän ajattelun kautta ongelmat voitaisiin korjata viimeistään siinä vaiheessa, kun vastaanotolle saavuttaisiin oireiden kanssa, ja näin estettäisiin sairauksien uusiminen myöhemmin.

Vaikka elämme hyvinvointivaltiossa ja meille tarjotaan huikeat puitteet sairauksien hoitamiseen, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sairauksien ennaltaehkäisy on kuitenkin jokaisen yksilön vastuulla.

 

 

LÄHTEET

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. WSOY. E-kirja.

Achor, S. 2018. Big Potential: How Transforming the Pursuit of Success Raises Our Achievement, Happiness, and Well-Being. Currency.

Mettälä, M. 2014. Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ravintoterapeutti.fi. Luettu 3.5.2018.

http://www.ravintoterapeutti.fi/kokonaisvaltainen-hyvinvointi/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close