Tekijät: Karel Tagel ja Jani Bieck

1. ALKUJOHDANTO

Jokainen meistä on erilainen ja kaikilla on omia näkemyksiä kommunikaation toimivuudesta sekä ihmisten käsittelystä. Erilaisuuden ymmärtämiseksi on laadittu monipuolisesti erilaisia käyttäytymismalleja ja menetelmiä oman ja muiden toiminnan tulkitsemiseksi. Esimerkiksi idiootit ympärilläni kirjan kirjoittanut Thomas Erikson on käyttäytymistieteilijänä perehtynyt asiaan ja laatinut väriteoriat neljälle erilaiselle persoonallisuustyypille. Väriteorioista sininen kuvastaa analyyttisyyttä, punainen hallitsevuutta, vihreä vakautta ja keltainen innostusta. Käyttäytymismallien väreillä on eräänlainen kytkös toisiinsa, sillä on olemassa väripareja, jotka tulevat keskenään paremmin toimeen ja päinvastoin.

Toivomme, että tulevat ajatuksemme auttavat sinua alkuun prosessissa kohti parempaa tiimityötä. Esseen aikana avaamme käyttäytymismalleja tarkemmin ja sen lisäksi käsittelemme roolien merkitystä tiimissä ja tiimityöskentelyssä. Ennen kaikkea tärkeää olisi muistaa se, että pelkästään tiedon opettelu teoreettisesti ei tee kenestäkään huippuviestijää, vaan vasta tiedon käytäntöön vienti erilaisten kokeilujen ja tekojen kautta kehittää toimintaa. (Erikson, 2017. 21)

2. KÄYTTÄYTYMISMALLIT

Jotta ymmärtäisimme miksi ihmiset reagoivat tilanteisiin eri tavalla, on tiedostettava sekä oma, että muiden toimintatavat ja erilaisuus. Vasta sitten on hyvä sopeuttaa omaa käytöstä muihin, kun asia on oikeasti sisäistetty.

2.1 SININEN – Onkohan tämä järkevä ratkaisu?

Käyttäytymismalleista siniseen ryhmään kuuluvat henkilöt ovat usein varovaisia ja hitaasti reagoivia. He eivät pidä asioihin sekaantumisesta ja toimivat yleensä yksin pitämättä ihmissuhteista. Siniset analysoivat ja harkitsevat tekemiään pelisiirtoja tarkkaan ja eivät tee täten nopeita, hätiköityjä päätöksiä. He ovat tietynlaisia asiantuntuntijoita, joilta tarvittaessa löytyy todella paljon annettavaa, mielipiteitä ja asiantuntemusta. (Erikson, 2017. 176)

Esimerkiksi remonttimies, joka kuuluu siniseen ryhmään, palauttaa aina jokaisen käyttämänsä työkalun takaisin paikoilleen, eikä täten mitään pääse katoamaan. (Erikson, 2017. 176-177).

2.2 PUNAINEN – Paljon suuria tavoitteita!

Punaisen ryhmän henkilöitä voisi kuvastaa muun muassa sanoilla äkkipikainen, helposti ärsyyntyvä, aikaansaava ja kunnianhimoinen. (Erikson, 2017, 62-64). Kunnianhimoisuutta kuvastaa hyvin tavoitteiden asettaminen, josta myös tiimiyrityksessämme Value Creativessa olemme muutamaan otteeseen puhunut. Kuulut sitten mihin väriteorian ryhmään tahansa, niin asioiden saavuttaminen ja toteutuminen on helpompaa päätavoitteen ja pienempien välitavoitteiden kautta, jotka johtavat kohti toteutumista.

Punaisten asettamat tavoitteet ovat yleensä korkealentoisia ja sellaisia, joiden saavuttaminen saattaa tuntua lähes mahdottomalta. He pyrkivät aina toiminnassaan nopeasti eteenpäin ollessaan sinnikkäitä. Sinnikkyys näkyy hyvin siinä, että punaiset eivät halua luovuttaa juuri koskaan. (Erikson, 2017. 64)

2.3 VIHREÄ – Kaikkien muiden värien keskiarvo

Värityypeistä ehdottomasti yleisin on vihreä ja tästä syystä tähän ryhmään kuuluvia henkilöitä voisikin sanoa tavallisiksi tallaajiksi. Parhaita avainsanoja kuvastamaan vihreää henkilöä ovat esimerkiksi luotettavuus, kärsivällisyys, ystävällisyys ja huomaavaisuus.

Kun mietitään vaikkapa tiimiä, ryhmää tai perhettä, niin vihreälle he ovat aina yksittäisen ihmisen yläpuolella. Teorian mukaan ystävää ei jätetä pulaan ja soittaa voi milloin tahansa. Tästä syystä vihreät ovat taitavia ja yleensä tiimissä avainroolissa olevia joukkuepelaajia. (Erikson, 2017. 146-148)

2.4 KELTAINEN – Optimistinen ja elämänmyönteinen asenne

“Aurinko paistaa aina jossain”. Suora lainaus kirjasta, joka mielestämme oli hyvin kiteytetty keltaisen henkilön optimistisesta ja valoisasta elämänasenteesta. Keltaiset ovat täynnä innostusta ja tästä syystä asioista on helppo innostua sekä innostaa muita. Kaikki asiat tuntuvat kiinnostavilta ainakin jossain määrin. Keltaisen luovuutta ja viestinnällisiä taitoja ei tule vähätellä ja ulospäinsuuntautuneisuuden vuoksi he ovat myös hyviä puhumaan.

Keltaisten on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, sillä he haluavat koko ajan tehdä jotain uutta. Voisi sanoa, että keltaiselle ei ole väliä, kuinka panostetusti jokin asia tehdään, tärkeintä on se, että on hauskaa. (Erikson, 2017. 115-117)

2.5 KUINKA TULLA TOIMEEN ERILAISTEN PERSOONIEN KANSSA?

Punaisten kanssa tulet parhaiten toimeen menemällä suoraan asiaan turhaan kiertelemättä. Punaiset vihaavat turhaa jaarittelua, joten älä lähde turhasta jauhamaan. Etenkin omia mielipiteitä esittäessä sinun täytyy olla päättäväinen ja rohkea, koska punainen saattaa olla hyvinkin skeptinen muita näkökulmia kohtaan. Yhteistyötä tehdessä sinun kannattaa olla mahdollisimman tehokas ja ahkera, koska nämä ovat piirteitä, joita punainen rakastaa.

Keltaisen kanssa sinun kannattaa kyseisen persoonan antaa olla huomion keskipisteenä, koska hän todella nauttii siitä. Älä siis liikaa rajoita tai vie keltaiselta tilaa, koska sitä hän todella tarvitsee. Keltainen saattaa myös helposti ottaa palautteesta itseensä, joten muista olla varovainen sitä hänelle antaessasi.

Vihreän persoonan kanssa sinun on tärkeä olla ymmärtäväinen, koska he ovat usein herkkiä. Turha jyrkkyys ja kriittisyys ei siis vihreän kanssa kovin hyvin toimi. Muista antaa vihreälle myös aikaa ja tilaa esittää omat mielipiteensä, heillä on tapana pureksia asioita hieman pidempään mielessään ja tarvitsevat siksi aikaa niiden esittämiseen.

Sinisten kanssa sinun täytyy olla faktapohjainen, koska he analysoivat aikalailla kaikkea. He eivät halua kuulla mitään mututuntumalla heitettyä, vaan teoriaan painottuvaa faktaa. Sinun on myös tärkeää kyetä perustelemaan mielipiteesi juurikin edellä mainitusta syystä. Siniselle ei myös kannata alkaa viisastelemaan, koska todennäköisesti löydät itsesi väittelystä hänen kanssaan.

2.6 PARHAAT VÄRIPARIT

Mitkä värit sitten toimivat parhaiten yhdessä? Voidaan todeta, että parhaimmat parit muodostavat punainen/sininen ja keltainen/vihreä. Tämä johtuu siitä, että nämä värit täydentävät parhaiten toisiaan. Punaisen suorittaminen saa tukea sinisen analysoinnista ja toisinpäin. Keltaisen rakettimainen innostus ja sosiaalisuus saavat taas rauhalliselta vihreältä tyypiltä tasapainoa. Tietysti muutkin persoonallisuustyypit voivat muodostaa toimivia pareja, mutta nämä ovat näin yksinkertaistettuna Eriksonin mielestä ne toimivimmat.

3. ROOLIEN MERKITYS TIIMISSÄ

Kuten aiemmin mainittu, meitä on moneksi ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän erilaisia ihmisiä. Tästä syystä etenkin tiimityössä on erittäin tärkeää saada roolit ja yhteistyö toimimaan mahdollisimman hyvin. Tähän roolitukseen on olemassa monia työkaluja, joista monille ehkä tutuin saattaa olla Belbinin tiimiroolitesti. Siinä erilaisiin kysymyksiin vastaamalla meistä tehdään oma henkilökohtainen analyysi, siitä minkälainen olet ihmisenä ja tiimipelaajana. Roolitukseen voi hyvin käyttää apuna myös tätä Eriksonin laatimaa väriteoriaa, jossa ihmiset lokeroidaan neljään erilaiseen ryhmään käyttäytymisensä perusteella. Lokeroiminen saattaa kuulostaa ehkä ikävältä, mutta niin se vain tuntuu enemmän tai vähemmän pitävän paikkaansa.

Meistä molemmista tämän esseen kirjoittajasta löytyy piirteitä, jotka ovat vastuuntuntoisuus, käytännöllisyys ja realistisuus. Hyvin tästä itsemme tunnistamme, joten kannattaa ihmeessä muidenkin tehdä kyseinen testi, niin tietää vähän enemmän itsestään.

Tiimiä muodostaessa on siis tärkeää, että tiimissä on mahdollisimman montaa erilaista roolia. Yksi esimerkki on, että näitä olisi vähintään yksi jokaisesta roolista. Näin roolit pääsevät parhaalla tavalla täydentämään toisiaan, jolloin ajatukset ja toiminta on rikkaampaa ja monipuolisempaa. (Kuntola, Leppänen, 2017. 10) Turhaan sitä tiimiä on sillä tavalla lähteä rakentamaan, että kaikki ovat pahimmassa tapauksessa samanlaisia. Silloin työskentely olisi ehkä mukavinta, mutta olisiko se tiimin kannalta kannattavinta? Kaiken A ja O on se, että saadaan mahdollisimman paljon erilaisia ajatuksia saman keskustelupöydän ääreen.

Meidän tiimiyrityksessämme Value Creativessa on paljon erilaisia persoonia ja rooleja. Roolien monipuolisuuden huomaa, joten on selvää, että tiimiä muodostaessa näitä Belbinin testituloksia on käytetty hyödyksi. Alkuun oli ehkä hieman vaikeaa oppia tulemaan toimeen kaikkien niin erilaisten ihmisten kanssa, mutta ajan kanssa on kyllä huomannut sen pelkästään rikkaudeksi. On esimerkiksi hienoa, että henkilöille, jotka tykkäävät ryhtyä tuumasta toimeen on olemassa myös vastapainoksi tiimikaveri, jotka hieman jarruttavat tällä tavalla toimivien toimintaa. Tällöin myös toiminta on paljon harkitumpaa.

3.1 ESIMERKKINÄ URHEILU

Urheilu on asia, jota pystyy rooleista puhuttaessa käyttämään helposti hyvänä esimerkkinä havainnollistamaan asian tärkeyttä. Kuvitellaan esimerkiksi jalkapallojoukkue, jossa kaikki ovat hyviä hyökkäämään ja tekemään maaleja. Tällainen joukkue pelaisi varmasti viihdyttävää jalkapalloa, mutta riittäisikö se otteluissa voittoon, jos puolustaminen unohtuisi kokonaan? Sanotaanko näin, että voittoja ei tulisi pelkästään hyökkäämällä. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että joukkueessa on monenlaisia pelaajia, jotka täydentävät toisiaan. Pitää olla hyökkääjiä, laitureita, keskikenttäpelaajia, puolustajia, maalivahti ja valmentajat. Heidän jokaisen on tiedettävä roolinsa ja pelipaikkansa, jolloin tekeminen on määrätietoista ja johdonmukaista. Valmentajat toimivat kapellimestareina, maalivahti ja puolustus pitää oman pään puhtaana, keskikenttä rakentaa tilanteita ja hyökkääjät laittavat pallon maaliin.

Jääkiekon MM-kisat lähestyvät ja usein Leijonista kuulee sanottavan heidän olevan oikea joukkue. Mistä se johtuu, että Leijonien joukkue on mahdollisesti jopa parempi kuin jokin toinen? Suurin syy lienee olevan se, että valmennus on tehnyt järkyttävän määrän töitä sen eteen, että he löytävän jokaiseen rooliin ja pelipaikalle siihen parhaiten sopivan pelaajan. Ei välttämättä sitä taitavinta, vaan persoonana siihen sopivimman. Jokainen pelaaja tietää joukkueessa paikkansa ja tavoite on tietenkin maailmanmestaruus. Asetettu tavoite on täten kaikille pelaajille erittäin selkeä. Sen eteen tehdään yhdessä tiiminä töitä. Ilman tiimin tukea sitä ei voi saavuttaa!

3.2 KUINKA TOIMIA TIIMISSÄ

Tiimissä toimiminen vaatii tietysti meiltä jokaiselta myös yksilönä taitoja. Näitä taitoja ovat esimerkiksi kärsivällisyys, rehellisyys ja avoimuus. Kärsivällisyyttä vaaditaan toisten erilaisuuden ymmärtämisessä, rehellisyyttä ja avoimuutta taas luottamuksen rakentamisessa ja asioiden pitämisessä läpinäkyvänä. Nämä kyvyt parantavat huomattavasti kommunikaation taitoa ja se onkin kaikessa tiimityöskentelyssä ratkaisevaa. Huonoon kommunikaatioon voi kaatua mikä tahansa projekti, mutta hyvällä kommunikaatiolla on taas taivas niin sanotusti rajana. Muistetaan siis kommunikoida kavereiden kanssa ja puhua asioista asioiden nimellä!

4. Pohdintaa

Jos ei tule toimeen tai ymmärrä toisia, on helppoa yleistäen sanoa muita idiooteiksi. Tästä muodostuu myös Eriksonin kirjan nimi “Idiootit ympärilläni”. Tämän kaiken idiotismin ymmärtämiseksi meiltä täytyy löytyä ymmärrystä ihmispersooniin ja erilaisuuteen. Kirja toimii erinomaisena työkaluna tämän ymmärtämiseksi ja mielestämme persoonien jaottelu käyttäytymisen perusteella neljään erilaiseen ryhmään auttaa ymmärtämään muita ihmisiä paremmin.

Tiedämme, että monet erilaiset persoonat tiimissä ovat rikkaus ja heiltä meillä on eniten opittavaa. Eikö olisi tylsää, jos kaikki olisivat samanlaisia, eikä uutta opittavaa enää olisi? Voitaneen todeta, että toisten erilaisuuden ymmärtäminen on viisautta ja jos tätä kykyä ei halua edes opetella, niin silloin idiootti saa katsoa itseään peilistä.

Yksi hyvä kirjassa mainittu “tarinan opetus” oli se, että minkä tahansa kommunikointityylin valitsemme, niin yksilöinä tulemme olemaan aina vähemmistössä. Miten ikinä siis tulet käyttäytymään, niin enemmistö käyttäytyy aina eri tavalla.

Lähteet:

Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni.

Kuntola, H. Leppänen T. 2017. Markkinoinnin opiskelun kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö. Luettu 2.5.2018
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129174/Opinnaytetyo%20Kuntola%20-%20Leppanen%202017.pdf?sequence=1&isAllowed=y