Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Lepääminen on taitolaji



Kirjoittanut: Ville Pajala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Esseen kirjoittajat Ville Pajala ja Jasmeet Saini

 

Lepo on niin itsestään selvä asia, ettei siihen aina edes kiinnitä tarpeeksi huomiota. Ihminen tarvitsisi keskimäärin 7-8 tuntia lepoa vuorokaudessa mutta sen saavuttaminen tuntuu olevan hyvinkin vaikeaa suurelle osalle nykyihmisistä. Myös meillä itsellämme on ajoittain vaikeuksia saada levättyä tarpeeksi ja tämän takia lähdimmekin tutkimaan lepoa aiheena hieman tarkemmin.

Tutkimusten mukaan suomalaisten uniongelmat ovat kaksinkertaistuneet 1970-lukuun verrattuna. Mikä tähän sitten on syynä? Yksi selitys löytyy työn luonteen muuttumisesta. Ennen vanhaan työ oli enemmän suorittavaa lihastyötä, joka laittoi lähinnä kropan koetukselle. Tällaisen fyysisen työn tekijä tarvitsi lepoa lähinnä saadakseen lihaksensa palautettua työpäivien välissä. Nykyään työ on sen sijaan yhä useammin enemmänkin ajattelua vaativaa aivotyötä. Vaikka voisi kuvitella, että tällainen kevyt, ei fyysinen työ, olisi vähemmän kuluttavaa on asia juuri päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että haastavaa ajattelua vaativa aivotyö luo aivoihin ylivirittyneen tilan, josta ihmisten on vaikea irrottautua työn ulkopuolellakaan. Työtä on vaikea olla ajattelematta työpaikan ulkopuolella, jolloin sen aiheuttama stressitila seuraa myös kotiin asti. Työt ovat siis ihmisen elämässä läsnä paljon useammin kuin ennen ainakin mielen tasolla. Myös työntekoon ja vapaa-aikaan nykyään oleellisesti liittyvät digilaitteet kuormittavat aivoja kellon ympäri.

Ihmisillä tuntuu olevan myös enemmän kunnianhimoa menestyä kuin ennen. Ja klassinen esimerkki menestyjästä on henkilö, joka on valmis uhraamaan koko elämänsä työlleen. Erityisesti nuoret ihmiset luulevat olevansa kuolemattomia ja töitä tehdään usein oman terveyden kustannuksella. Tuntuu, että monilla ei ole kunnollista ymmärrystä kuinka tärkeä palanen riittävä lepo on myös menestymisen kannalta. Yleinen luotu asenne on, että väsymyksestä ja levon tarpeesta huolimatta työtä vain painetaan lisää ja lisää ennen kuin törmätään seinään.

Ylipäänsä länsimaihin on syntynyt kulttuuri, jossa ihmiset suorittavat päivästä toiseen. Kiire on noussut jonkinlaiseksi trendiksi, jolla korostetaan ihmisen aktiivisuutta. Siitä on tullut jopa jonkinasteinen normi. Sosiaalisessa mediassa julkaistaan postauksia, joilla ylläpidetään kuvaa aktiivisesta elämäntyylistä. Nykyihminen kokee helposti ulkopuolista painetta olla suoriutuja, koska hän vertaa itseään muihin ja muiden tekemisiin. Ajatus siitä, että pitäisi kokea ja nähdä mahdollisimman paljon, erityisesti nuorena, ajaa ihmisiä elämysten hamstraamiseen. Tämän takia ihminen ei ole itse tyytyväinen siihen mitä on kokenut vaan uusia kokemuksia etsitään jatkuvasti ja niitä haalitaan lisää jopa levon kustannuksella. Maailman houkutukset ovat nykyisen kaltaisessa digimaailmassa tarjolla meille 24/7.

 

Miten käytät aikasi?

Kevään mittaan tiimissämme Kajosssa oli alkanut näkyä loppuun palamisen merkkejä useammankin henkilön kohdalla. Oli selvästi havaittavissa, että osa porukasta tulisi samalla työkuormalla jatkaessaan ajamaan itsensä loppuun ennemmin tai myöhemmin. Päätimme siksi, että on kriittinen tarve pitää paja aiheesta lepo. Oli tärkeää ottaa keskusteluun aiheeksi levon merkitys ja se, että elämä ei saisi olla pelkkää suorittamista vaan levollekin pitää järjestää erikseen aikaa.

Pajassa jokainen sai vuorotellen kertoa, miten oman aikansa jaottelee työn, tärkeiden ihmisten ja oman hyvinvoinnin suhteen. Monen tiimin jäsenen vastauksesta huomasi, että erityisesti omasta hyvinvoinnista ja kiinnostuksen kohteista oltiin nipistetty aikaa työnteon kustannuksella. Työhön käytetyt prosenttiosuudet valveillaolo ajastamme vaihtelivat n. 40-70 prosentin välillä. Alla on jaoteltuna esimerkki siitä, miten ajankäyttö olisi hyvä jaotella, jotta tasapaino kaikkien osa-alueiden välillä säilyisi.

Ajan käyttö silloin kun on valveilla:

 

Tämä on täydellinen tapa jaotella aika, sekä miettiä onko elämässä sellainen tilanne, että kaikki nuo toteutuvat. Tietenkin ihmisillä on erilaiset tarpeet ja itseään kuuntelemalla kannattaa mennä tässäkin, mutta tuo on yleisin mitä ihmiset tykkäävät käyttää. Hetkellisesti voi olla ihan harmitonta, jos vaikka jonkin projektin takia työ vie aikaa esimerkiksi tärkeiden ihmisten näkemiseltä, mutta epätasapaino ei saisi milloinkaan olla pitkittynyt tila. Joskus toisinaan voi käydä niin että nuo kaikki sekoittuvat keskenään, joka ei ole huono asia. Sehän vain tarkoittaa, että on oikeassa paikassa, sillä harva menee töihin ja ajattelee sitä niin, ettei se ole töitä ja että tärkeät ihmiset löytyvät työpaikalta. Tämä on se tilanne mitä me itse ja varmasti moni muukin elämässään tavoittelisi, koska tällöin oma työ olisi suuri nautinnon lähde ja se jo itsessään olisi yksi väsymystä ja stressiä lievittävä asia.

 

Unen tärkeys

Kuten jo aivan alussa sanoimme, unen tärkeys on itsestään selvyys. Kai se sen takia unohtuu? Pitkittyneellä univajeella voi olla vakavia seurauksia. Aivot tarvitsevat unta, jotta ne voisivat korjata päivän aikana tapahtuneet vauriot sekä tyhjentää aivoihin muodostunutta myrkkyä joka puolestaan aiheuttaa Alzheimer tautia. Unessa aivot korjausten yhteydessä skannaavat aivot sekä pelastavat päivän ajalta unohdetut asiat ja poistavat vanhat tarpeettomat muistit. Eri asteiset unet vaikuttavat eri muisteihin.  On tärkeää, että kerkeää käymään kaikissa univaiheissa. Univaje voi myös vanhentaa kymmenen vuotta, vaikuttaa verenpaineeseen, heikentää henkistä suorituskykyä, heikentää vastustuskykyä ja sokerinsietokykyä, sekä se myös altistaa syövälle.

Univaje johtaa stressiin, ylipainoon, tapaturmiin, muistin, tarkkaavaisuuden ja päättelykyvyn heikentymiseen, ärtymykseen sekä mieliala vaihteluun.  Se myös lisää riskiä sairastaa seuraavia tauteja:

  • Alzheimer
  • Syöpä
  • Ylipaino
  • Sydänsairaudet
  • Diabetes
  • Aivoverenkierronhäiriöön
  • Verenpaine
  • Hermoston toiminnan heikkenemiseen
  • Aineenvaihdunnan ongelmiin

Riittävän pitkien yöunien saaminen on monesti vain järjestely kysymys. Meidän pitäisi yksinkertaisesti vain varata nukkumiselle aikaa kalenterista, jos muuten ei onnistu nukkumaan sitä 8 tuntia yöllä. Ainakaan työnteko ei saisi säännöllisesti olla se tekijä, joka karsii uneen käytetyn ajan määrää. Kuulostaa kyllä oudolta, mutta sitten kun tottuu siihen 8-tunnin unirytmiin niin ei sitä enää tarvitse kalenteriin merkitä. Pitää muistaa myös pyrkiä säännöllistämään unta ja mennä viikonloppunakin maksimissaan tunnin myöhemmin nukkumaan, jotta ei mene unirytmi sekaisin.  Säännöllinen unirytmi ehkäisee uniongelmia tehokkaasti.

 

Lepääminen on muutakin kuin nukkumista

Lepäämisessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että se on myös muutakin kuin ne tunnit mitä vietetään sängyssä yöllä. Mieli ja ruumis voivat levätä myös valveilla ollessa. Levosta puhuttaessa pitäisi huomiota suunnata ennen kaikkea levon ja rasituksen oikeanlaiseen rytmiin. Professori Tiina Paunio tiivistää asian näin: ”Meidän pitäisi ennemmin kiinnittää huomiota levon ja aktiivisuuden oikeaan suhteeseen, kuin puhua levosta megatrendinä. Yksilön pitäisi löytää sopiva unen, levon ja aktiivisuuden rytmi”. Ideaalitilanteessa ihminen nukkuu riittävästi oikeaan aikaan ja, hänellä on valveillaolon aikana mielekästä fyysistä ja henkistä tekemistä.

Pienet rentoutumisen hetket kesken päivän ovat erittäin tärkeitä jaksamisen ja vireyden ylläpitämisen kannalta. Olisi tärkeää oppia pitämään irtautumisia työnteosta kesken työpäivän. Aivot on tarpeellista saada ikään kuin offline tilalle siitä mitä on milloinkin työstämässä. Moni tekee taukojensa kanssa sen virheen, että ne samat ajatukset mitä työstää työpöydällä läppärin ääressä vie myös kahvipöytään tauolle. Tällöin ei oikeastaan edes pidetä taukoa eikä mieli pääse kunnolla irtautumaan työstettävästä asiasta ja siten rentoutumaan. Hyötynä kunnollisesta rentoutumisesta olisi muun muassa se, että omiin tekemisiinsä saa lisää hyviä ideoita helpommin, kun pitää täydellisen tauon työstä esim. kahviautomaatilla ajatellen jotain aivan muuta kuin työtään.

Sama pätee myös rentoutumiseen työn ulkopuolella. Olisi tärkeää löytää vaikkapa jonkin harrastuksen kautta hyvä vastapaino omalle työlle. Mitä erilaisempi harrastus olisi kuin oma työ sitä parempi. Jos vaikka päivät pitkät viettää tietokoneen ääressä näppäillen Exceliä, voisi hyvä vastapaino olla vaikkapa jokin ulkona suoritettava liikunta-aktiviteetti. Liikunta ylipäänsä on kaikissa muodoissaan loistava rentoutumistapa ja sen fyysisten terveyshyötyjen lisäksi sillä on erittäin positiivinen vaikutus myös mielen hyvinvointiin. Jokaisen olisikin hyvä löytää itselleen edes jokin mieluinen liikuntamuoto, jonka parissa voisi viettää aikaa säännöllisin väliajoin. Myös muut klassiset rentoutumiskeinot kuten musiikin kuuntelu tai kirjojen lukeminen pitäisi pyrkiä pitämään päivittäisinä aktiviteetteina. Rentoutuminen on hyvin yksilöllinen kokemus ja jokaiselle on tärkeää löytää se itselleen parhaalta tuntuva rentoutumistapa. Nimenomaan tällainen päivittäinen rentoutuminen on ratkaisevan tärkeää jatkuvan hyvinvoinnin kannalta. On tärkeää osata levätä myös arjessa eikä vain silloin kun levolle on järjestetty omaa erillistä aikaansa esimerkiksi loman muodossa. Tämä on korostuneen tärkeää etenkin yrittäjillä, joilla säännöllisiä lomia ei aina ole mahdollista pitää samalla lailla kuin palkkatyössä.

 

Pohdintaa

Niin kuin aiemmin jo totesimme, olemme tässä viimeisen vuoden aikana huomanneet mitenkä väsyneitä sekä stressaantuneita meidän tiimin jäsenet ovat. Se ei näy edes meidän tiimissä pelkästään vaan yleisesti koko Proakatemialla. Ihmiset tuntuvat menemän tapaamisesta toiseen täyteen ahdetun kalenterinsa perässä. Tämä ilmiö tuntuu osuvan hyvin yhteen yleisen kiireen ihannoimisen kanssa koko yhteiskunnassa. On toki hyvä, että on tekemistä ja monesti varmasti mielekästäkin tekemistä, mutta onko se pakollista, että sitä on liikaa? Me ihmiset aiheutamme itsellemme turhaa stressiä. Monen ongelmana tuntuu olevan, ettei tehtäviä asioita osata priorisoida ja mielenkiintoisille asioille on hyvin vaikea sanoa ei. Yksi erittäin tärkeä taito onkin nimenomaan se, että osaa sanoa EI edes joillekin asioille ja siten keventää omaa ylikuormitustilaansa. Kaikkea ei yksinkertaisesti vaan voi nähdä ja kokea vaikka kuinka kiinnostaisi.

Kaiken kaikkiaan levosta huolehtiminen on yhä tärkeämpi työelämätaito. On tärkeä taito osata hallita omaa ajankäyttöään ja miettiä mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei, jottei menisi vain sokeasti laput silmillä eteenpäin sata lasissa. Myös itsensä vertaileminen toisiin on täysin turhaa. Jokaisen tulisi elää omaa elämäänsä sellaisella elämänrytmillä mikä itselleen tuntuu parhaalta ja auttaa rentoutumaankin säännöllisesti. Joskus kiirettä toki aiheuttaa ihmisestä itsestä riippumattomat ulkoiset tekijät, mutta pääsääntöisesti ihminen pystyy itse vaikuttamaan oman leponsa ja rentoutumisensa määrään aikataulunsa fiksulla hallinnalla. Sen hallitseminen on taito, joka vaatii harjoitusta, mutta on mahdollista kenen tahansa oppia.

 

Lähteet:

Kajon lepopaja 19.3.2018

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/24/lepo-seuraava-megatrendi-vai-elava-tasapaino-unen-levon-ja-aktiivisuuden

”Lepääminen on taitolaji” -podcast   https://areena.yle.fi/1-4109734

https://www.hs.fi/elama/art-2000002926202.html

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close