Tampere
26 Nov, Thursday
5° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Keinoäly ja ohjelmistorajapinnat



Kirjoittanut: Removed User

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kirjoittajat: Karel Tagel, Jesse Eskelinen, Jyri Lempinen

 

1. JOHDANTO

Tietotekniikka on kehittynyt viime vuosikymmeninä valtavin harppauksin. Tietokoneet, internet, mobiililaitteet… Viimeisin sen saavutuksista on keinoäly, jota kehitetään jatkuvasti mukailemaan entistä enemmän ihmisaivojen toimintaa ja suoriutumaan entistä monimutkaisemmista tehtävistä. Tekoälyn kehitystyö on vielä isosti kesken, mutta sitä pystytään jo hyödyntämään monissa paikoissa, esimerkiksi liikenteessä ja sosiaalisen median algoritmeissa. Siihen liittyy myös uhkakuvia, jotka pelottavat ihmisiä, kuten kaikki muutkin uudet asiat usein tekevät. Esseessämme lähdimme selvittämään, mitä keinoäly käytännössä tarkoittaa, miten sitä hyödynnetään nyt ja tulevaisuudessa ja miten kehitys näkyy liiketoiminnassa ja yritysorganisaatioiden toiminnassa.

 

2. MITÄ KEINOÄLY ON?

Keinoäly rakentuu älykkäistä ohjelmistoista, millä on dataan perustuva ongelmanratkaisukyky. Keinoälyyn liitetään muun muassa koneoppiminen ja erilaisten alustojen keräämä data sekä älylle asetetaan tavoite ja tarkoitus.

Nämä ovat käsitteiltään niin sanottuja heikkoja keinoälyjä mitä käytetään nykypäivänä aktiivisesti erilaisissa ohjelmistoissa. Keinoälylle on asetettu erilaisia tasoja mitä voidaan verrata teknologian eri kehitysvaiheisiin. Keinoälyä aloitettiin kehittämään alun perin saavuttamalla robotti, joka voi käsitellä yhtä monimutkaisia asioita kuin ihmismieli.

Todellinen tarve on kehittynyt, jotta erilaisia työtehtäviä voitaisiin tehostaa, ja tehdä tarkemmin kuin mihin ihminen pystyy. Alkeellinen keinoäly rakennetaan matemaattisten algoritmien avulla, joissa on useita muuttujia ja ehdot rakennetaan käyttötarkoituksen mukaan. Voidaan kuvitella, sinulle annetaan tietynlainen työtehtävä ja saat rangaistuksen, jos sormellakaan kosket toisiin työtehtäviin. (tekoäly.info. Luettu 16.5.2019.)

 

2.1 Heikko keinoäly (artificial narrow intelligence, ANI)

Heikko keinoäly on nykypäiväistä ja sitä käytetään yritysten aplikaatioissa aktiivisesti. Näihin kuuluvat puheentunnistus ja tekstin tunnistaminen sekä videomateriaalisesta matemaattisesti tunnistettava informaatio, kuten kasvot ja liikennemerkit. Tyypillisiä käyttökohteita edellä mainituissa aiheissa on ajoneuvot sekä plagiointityökalut yliopistoissa. (Marr. 2018.)

2.2 Yleinen keinoäly (artificial general intelligence, AGI)

Yleinen keinoäly mielletään usein ihmistyyliseksi älyksi. Yleinen keinoäly pystyy jäsentelemään saatavilla olevaa tietoa monimutkaisen ajattelun tavalla. Tämä on keinoälyistä se perinteisin ajattelutapa ja se kykenee samaan mihin ihminenkin. (Marr. 2018.)

2.3 Tehokeinoäly (artificial super intelligence, ASI)

Tehokeinoäly on korkein taso ja se pystyy ajattelemaan huomattavasti monimutkaisempia asioita kuin mihin ihminen pystyy. Tehokeinoäly oletetaan syntyvän koneoppimisen tuloksena. Tällä keinoälyllä on pääsy kaikkiin maailmassa olevaan tietoon ja näin ollen se pystyy laskemaan huomattavasti tarkempia todennäköisyyksiä kuin kukaan muu. Tähän liittyvät muun muassa kauhukuvat keinoälystä ja maailmaa hallitsevasta kaikkitietävästä. Tämä pelko on myös estänyt joidenkin keinoälyjen liittämistä esimerkiksi suoraan internetiin. (Marr. 2018.)

 

3. KEINOÄLYN VAIKUTUS IHMISKUNTAAN

3.1 Mitä ongelmia tekoäly ratkaisee

Tekoäly tulee, se on jo väistämätöntä. Kyseessä on äärimmäisen laaja kokonaisuus, jossa piilee vielä paljon tunnistamatontakin potentiaalia. Olisi typerää jättää nämä mahdollisuudet hyödyntämättä, sillä onhan tietokone jo nyt monissa asioissa ihmistä parempi. (Jääskeläinen. 2019.)

Tekoäly ei ole vielä kovin älykästä, mutta pystyy suorittamaan rutiininomaisia tehtäviä automaattisesti, tunnistamaan säännönmukaisuuksia ja auttamaan ihmisiä päätöksenteossa. Näin ollen se toimii apuvälineenä, mutta ei kykene vielä itsenäisesti toimimaan isojen kokonaisuuksien parissa. (Jääskeläinen. 2019.)

Tulevaisuudessa tekoäly kehittyy entisestään ja paineet sen kehittämiseen ovat kovat, ei pelkästään isojen ja rikkaiden teollisuuskorporaatioiden puolesta, vaan myös koko maapallon ympäristön suojelemiseksi. Tekoälyn myötä kuluttamisen määrän ja tavan muutoksen ei välttämättä tarvitse olla niin suuri, kuin yleisesti puhutaan, vaan sen avulla voidaan tehostaa esimerkiksi liikennettä ja teollisuutta. Älykkäät sähköverkot pystyvät varastoimaan sähköä esimerkiksi sähköautojen tarpeisiin, asunnot käyttävät analytiikkaa, jolloin sähköä tuotetaan vain tarpeeseen ja liikenne mullistuu. Tästä esimerkkinä ovat jo laajalti käytössä olevat julkisen liikenteen sovellukset, joilla pystyy tarkistamaan bussiaikataulut, pysäkkien sijainnin ja jopa sen, missä bussi sillä hetkellä menee ja paljonko se on myöhässä. Sovellukset toimivat ympäri maailmaa, jolloin ne helpottavat julkisen liikenteen käyttöä ja vähentävät näin myös päästöjä. Samoin tekoälyä voidaan käyttää liikenteenohjauksen automatisoimiseksi, jolloin autojen turha seisoskelu liikennevaloissa vähentyy, matkanteko tehostuu ja näin myös päästöt vähenevät. (Jääskeläinen. 2019.)

 

3.2 Mitä uhkia siihen liittyy

Tekoälystä puhuttaessa esiin nousee usein pelko siitä, miten se kehittyy liian älykkääksi ja nappaa lopulta vallan ihmiskunnalta. Ero on kuitenkin inhimillisyydessä, ymmärryksessä ja tietoisuudessa. Jos tekoälyllä olisi tällaiset ominaisuudet, puhuttaisi “yleisestä tekoälystä”, joka on toistaiseksi vielä saavuttamattomissa. On myös epäselvää, voidaanko sitä edes saavuttaa koskaan. (Jääskeläinen. 2019.)

Lisäksi ympäri maailmaa on kauhisteltu sitä, viekö tekoäly ja robotiikka kaikki työpaikat ihmisiltä. Kauhuskenaarioissa omistava porras rikastuisi äärimmilleen automatiikan ansiosta ja samalla työttömyyden myötä kaikki muut köyhtyisivät, jolloin koko markkinatalous romahtaisi. (Jääskeläinen. 2019.)

Jääskeläisen kirjassa tuotiin esiin myös esimerkki, jossa lentoyhtiö käytti tekoälyä hinnoittelussaan siten, että kasvanut kysyntä tiettyyn kohteeseen tiettynä aikana nosti hintoja automaattisesti. Sitten sattui kuitenkin iso kriisi, ja ihmiset varasivat lennot välittömästi täyteen yrittäessään paeta kriisialueelta. Algoritmiin ei oltu asetettu minkäänlaisia poikkeavuuksia ja 500 dollarin hinnat nousivat äkkiä yli 3000 dollariin. Tämä nosti tietenkin valtavan someraivon ja puhuttiin jopa humanitäärisestä kriisistä. (Jääskeläinen. 2019)

 

 3.2.1 Miten uhkia voidaan hallita

On selvää, että työelämä tulee tekoälyn yleistymisen myötä muuttumaan ja joitakin ammatteja katoamaan kokonaan. Ihmisten työvoimaa tarvitaan kuitenkin tekoälystä huolimatta, kun se luo puolestaan uusia ammatteja. Tällöin ihmisten resursseja vapautuu rutiininomaisista töistä enemmän luovuutta ja ajattelua vaativiin työtehtäviin. Esimerkiksi Suomen koulutustasolla ja erityisesti tietoteknisellä osaamisella ei työpaikoista globaalisti tule olemaan pulaa tulevaisuudessakaan. Aikaisemminkin esimerkiksi tietokoneet, internet ja mobiiliteknologia ovat mullistaneet maailmaa, ja tekoäly jatkaa vain samaa kehityskulkua. Ihmisten on siis vain opittava uusi tapa työskennellä siten, että tekoälyä hyödynnetään työnteossa apuna. (Jääskeläinen. 2019.)

Tekoäly vaatii paljon työntekoa esimerkiksi algoritmiensa kanssa. Algoritmit eivät ole koskaan valmiita, vaan vaativat jatkuvaa kehittämistä niin, että kilpailijat eivät runno ohi. Edellä mainitussa lentoyhtiöesimerkissä systeemin suunnittelussa ei oltu huomioitu ennalta-arvaamattomia poikkeustilanteita mitenkään. Juuri näiden seikkojen huomioiminen ja tekoälylle opettaminen onkin ensiarvoisen tärkeä osa kehitystyötä. (Jääskeläinen. 2019.)

 

3.3 Tekoäly työelämässä

Talouskasvu edellyttää joka tapauksessa jossain muodossa tuhoa, jonkalainen ilmiö nähtiin 90-luvun laman jälkeen, kun Suomen talous lähti nousuun laman jälkeen. Käytännössä siis kehitys ja kasvu edellyttävät vanhasta luopumista. Ihmisten ja yritysten osana kehityksessä on sopeutua tilanteeseen, ne jotka eivät sopeudu, tuhoutuvat. (Jääskeläinen. 2019.)

Ihmiskunta tuottaa uuden teknologian myötä entistä enemmän kerättävää dataa. Data on liiketoiminnallisesti kullan arvoista, mutta vain oikein käytettynä. “Tehokkain tekoälyn mahdollisuuksien tappaja on data, joka on siiloutuneena vain organisaation eri osien käytössä (Jääskeläinen. 2019.).” Koko organisaation käytössä oleva data on kaikkein hyödyllisintä, menestystä ei voi tulla, jos tieto ei kulje eri osastojen välillä saumattomasti. Myös tekoälyprojektien pitäisi siis palvella koko organisaatiota, eikä vain yhtä osastoa. Tämä on työlästä, mutta palkinto on sitäkin suurempi ja luo isompaa kilpailuetua. (Jääskeläinen. 2019.)

 

 

4. API, OHJELMISTORAJAPINNAT

Alustatalous on nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti skaalautuvissa palvelukokonaisuuksissa. Alustatalouden yleistymisen ansiosta monet organisaatiot joutuvat miettimään ja uudistamaan omia vanhoja, osittain pinttyneitä toimintatapojaan. Jos tarkastellaan alustataloutta niin sanotusti konepellin alta, voidaan todeta, että sieltä löytyy digitaalinen alusta, joka koostuu tiedosta, eli datasta. Tähän tietoon päästään käsiksi etukäteen määritellyin tavoin. Tiedon luokse päästään tiettyä väylää pitkin, jota kutsutaan ohjelmistorajapinnaksi eli API:ksi. Tämän rajapinnan avulla eri sovellukset voivat jakaa tietoa, toiminnallisuutta ja muita resursseja toistensa kanssa. Kyseessä on teknologia, joka vaikuttaa eri liiketoimintamalleihin, muuttaen yritysten liiketoimintaa merkittävästi. Se perustuu tekoälyn hyödyntämiseen, alustatalouteen ja internetiin.
(op.media. Luettu 16.5.2019)

 

Alustatalous pohjautuu seuraaviin periaatteisiin: 

  • Kuluttajat saavat käyttöön alustan tarjoavan yrityksen ulkopuolisia resursseja. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Uber, joka itseasiassa ei omista yhtäkään autoa eikä palkkaa listoillensa kuljettajia.
  • Yrityksen ja teknisten ratkaisujen keskeisenä tehtävänä on luoda säännöt sekä hallinnoida ja parantaa vuorovaikutuksia kuluttajien ja tuottajien välillä.
  • Olemassa olevien resurssien, ideoiden ja liiketoimintamallien yhdistämisellä saadaan luotua arvoa.
  • Alusta, joka pystyy luomaan eniten arvoa kuluttajien ja tuottajien väliseen vuorovaikutukseen, menestyy parhaiten.
  • Joistakin tietyistä alustakäyttäjistä saattaa tulla myös tuottajia. Esimerkiksi kuluttaja saattaa ostaa uuden sohvan tori.fi -alustan välityksellä. Myöhemmin voi käydä niin, että positiivisen mielikuvan alustasta saanut kuluttaja laittaakin sinne vaikkapa vanhoja vaatteita myyntiin, jolloin hän onkin alustaa käyttävä uusi tuottaja.

(Moilanen, Niinioja, Seppänen, Honkanen. 2018, 45.)

 

4.1 Esimerkkicase: KONE

Monelle meistä on varmasti entuudestaan tuttu suomalainen KONE Oyj, joka on tunnettu erityisesti valmistamistaan hisseistä ja liukuportaista. He ovat profiloitumassa entistä enemmän tietotekniikkaan ja tekoälyä hyödyntäviin rajapintoihin. (Moilanen, Niinioja, Seppänen, Honkanen. 2018, 86). Digitaalisuuden yleistymisen ja sen suosion kasvamisen vuoksi Kone on kehittänyt uuden Residential Flow –tekniikan, jonka avulla puhelinta voidaan käyttää kerrostalon hissien ja ovien ohjaamiseen. Modernin tekniikan ansiosta asukas pystyy avaamaan ulko-oven omasta älypuhelimestaan automaattisesti. Samassa tuokiossa puhelin lähettää lähettää käskyn Koneen hissille, joka pyytää sen tulemaan alakertaan ja avaamaan hissin oven asukkaalle valmiiksi.  (Uusiteknologia.fi. Luettu 16.5.2019). Kyseessä on erittäin moderni teknologia ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan tekoälyn kehittyessä, jossa vain taivas näyttää olevan rajana.

 

5. LÄHTEET

Jääskeläinen, A. 2019. Mitä tapahtuu huomenna kun tekoäly poistaa järjettömyydet? Helsinki: WSOY. Äänikirja.

 

Tekoäly.info. Mitä on tekoäly?. Luettu 16.5.2019. https://xn--tekoly-eua.info/mita_tekoaly_on/

 

Marr, B. 2018. The Key Definitions Of Artificial Intelligence (AI) That Explain Its Importance. Forbes.com. Luettu 16.5.2019. https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2018/02/14/the-key-definitions-of-artificial-intelligence-ai-that-explain-its-importance/#4c7126664f5d

 

Moilanen, J., Niinioja M., Seppänen, M., Honkanen, M. 2018. API-Talous 101. Liettua: Alma Talent Oy.

 

Samuli Kotilainen, Alustatalous on paljon enemmän kuin Uber tai Airbnb.

Julkaistu 21.8.2018. Luettu 16.5.2019 https://op.media/chydenius/megatrendit/alustatalous-on-paljon-enemman-kuin-uber-tai-airbnb-cfbfc1b735954f3092688f03320752c6

 

Uusiteknologia.fi. Kännykkä ohjaa Koneen hissiä. Luettu 16.5.2019. https://www.uusiteknologia.fi/2018/10/30/kannykka-ohjaa-koneen-hissia/

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close