Millaiset taidot erottavat tulevaisuudessa huippuosaajat perusmassasta työmarkkinoilla? Millaisia taitoja sinulla tulee olla, että varmistat olevasi alasi parhaimmistoa?

Dale Carnegien Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa on yksi niistä teoksista, jotka jokaisen tulisi lukea vähintään kerran elämänsä aikana. Vielä parempi olisi tietenkin, että sen periaatteita ottaisi käyttöön niin monta, kuin mahdollista. Muistan, kun ensimmäistä kertaa kirjan luettuani mietin, että kunpa tämä opus olisi pakollisena lukulistalla lukiossa, kun siellä on omasta mielestäni turhanpäiväisempiäkin teoksia luettavana, kun miettii sitä, millaisia taitoja tarvitsee päivittäisessä elämässä. Mielestäni kirjan opetukset ovat niin perustavanlaatuisen hyviä, että jokaisen tulisi niitä omalla kohdallaan opetella. Pohjimmiltaan kirja on käytännössä käytöstapojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Voisi kuvitella, että mitä paremmin vuorovaikutustaidot ovat hanskassa, sen vähemmän väärinkäsityksiä ja hankaluuksia kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa tulee. Todennäköisesti me olemme tekemisissä ihmisten kanssa päivittäin. Kukapa ei siis haluaisi jokapäiväiseen elämäänsä helpotusta? Hyvät vuorovaikutustaidot ovat kullanarvoisia niin liikeneuvotteluissa, työnhaussa, työpaikalla palkkakeskusteluissa kuin perheen ja ystävienkin kesken.

Metataidot

Substanssiosaamista arvostetaan yli kaiken, ja moni keskittyykin hyvin pitkälti siihen. Opiskellaan koodaamista, valokuvausta ja esiintymistä, mutta monelle ei tule edes mieleen, että arkielämää ja tiimityötä pyöritetään aivan toisenlaisilla taidoilla. Taitavan ja nykyaikaisen johtajan taitoihin liittyvät substanssiosaamisen lisäksi valtavan vahvasti juurikin ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja metataidot.

Metataidot on avainsana, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Oivaltamaan.fi -sivustolla määritellään metataidoiksi muun muassa seuraavat taidot:

1. Paineen- ja epävarmuudensietokyky

1. Yhteistyötaidot

1. Ajattelu- ja tunnetaidot

1. Intuitio

Tulevaisuuden työelämässä nimenomaan nämä metataidot nousevat tärkeään osaan. Taidokkaita tekijöitä on niin paljon, että enää ei kelpaa pelkkä hienolta näyttävä ansioluettelo ja korkeat arvosanat. Jos kaksi yhtä ansioitunutta koodaria hakee samaan työpaikkaa, työpaikan saa se, jonka tiimityö- ja yhteistyötaidot ovat paremmalla tasolla. Kukaan ei enää nykypäivänä halua tiimiinsä puurtajaa, joka lukittautuu omaan henkiseen ja fyysiseen tilaansa, eikä pysty jakamaan osaamistaan ja ideoitaan tiimin kanssa.

Tärkeää ei ole enää muistaa tietoa, vaan osata hakea ja jäsennellä sitä. Keskusteleminen on erinomainen paikka vaihtaa tietoa. Tähän kiteytyy Proakatemian kirjaesseiden ja dialogin välinen yhteys. Luettu tieto jaetaan tiimin kesken, ja tiimiläinen, joka ei ole lukenut kirjoja, jää auttamattomasti jälkeen muista. Hän ei anna tiimille, vain ainoastaan oppii itse. Lisäksi lopulta, jos lukemista ei tapahdu, voi olla vaikea pysyä mukana keskusteluissa. Tällöin omakaan oppiminen ei ole parhaalla mahdollisella tasolla.

Metataidot ja ihmissuhdetaidot ovat täysin opeteltavissa. Itse olin koko elämäni ajatellut, että olen vain syntynyt huonommilla sosiaalisilla taidoilla.

“Melkein jätin hakematta Proakatemiaan, sillä ajattelin, että ei minunlaiseni IT-alan ihminen voisi mitenkään pärjätä kaikkien ulospäinsuuntautuneiden tyyppien kanssa. Alku olikin selvästi hankalaa, mutta olen yllättänyt sekä itseni että tiimikaverini sillä matkalla, jonka olen ensimmäisen lukuvuoden aikana tehnyt. Keskusteleminen, dialogi ja ihan yleinen small talk sujuvat huomattavasti paremmin. Itsensä johtamiset taidot ovat kasvaneet, ja tunnetaidot edenneet roimasti. Seura tekee kaltaisekseen, ja kun aktiivisesti kiinnittää huomiota siihen, että opettelee oikeita taitoja, voi parantaa omaa ansioluetteloaan huimasti.“

-Aune

On lohdullinen tieto, että keskustelemista, toisten tunteden tunnistamista ja positiivisuutta voi opetella. Kaikki lähtee tavoista ja uusista rutiineista. Kun ensinnäkin tiedostaa omat kehityskohtansa, ollaan jo hyvässä vauhdissa. Sitten tarvitaan vain tilanteita, joissa pääsee aktiivisesti harjoittelemaan sekä pitkäjänteisyyttä, koska tulokset tuskin tulevat yhdessä yössä.  Edistyminen on usein melko hidasta ja ehkä poukkoilevaakin. Kyseessä on kuitenkin taidot, joita arjessa hyödynnetään sen suuremmin ajattelematta ja järkeilemättä. Siksi ei kannata turhautua, jos vanhat toimintatavat kirjaimellisesti lipsahtavat käytännössä ärsyttävänkin usein esiin. On aivan luonnollista, että uusien tapojen opetteleminen on etenkin alussa haastavaa. Siispä on tärkeää, että muutokselle antaa reilusti aikaa. Näissä taidoissa kehitytään itseasiassa käytännössä koko elämän ajan! Voin ainakin taata sen, että parannusta harvoin tulee itsekseen ja vahingossa. Kehittyminen vaatii töitä, mutta voin myöskin luvata, että se on kaiken vaivan arvoista.

Kuinka näitä ihmissuhde-  ja metataitoja sitten käytännössä oikein harjoitellaan?  Aktiivinen ja tietoinen harjoittelu aina mahdollisuuden tullen on avainasemassa. Kuitenkin kannattaa rajata harjoituksia siten, että valitsee itselleen yhden kehityskohteen tai aihealueen kerrallaan ja harjoittelee vain tiettyjä asioita esimerkiksi kuukauden verran, ennen kuin ottaa uutta aluevaltausta käsittelyyn.  Luonnollisesti huomioiden oman aktiivisuuden ja harjoituskertojen määrän, voi aika olla paljon pidempikin. Aki Hintsa sanoo kirjassa Voittamisen anatomia, että vain kolmea elintapaa voi muuttaa kerrallaan. Ydinsanomana on se, että jos yrittää korjata kaiken kerralla, tulee muutoksesta valtavan raskas ylläpidettävä.  Silloin on hyvin mahdollista, että totaalinen luovuttaminen ja vanhoihin tapoihin palaaminen on todennäköisempää, kuin loppuelämän kannalta käänteentekevä pienin askelin tapahtuva edistyminen.

1.Paineen- ja epävarmuudensietokykyä voi parantaa päivittäisillä rentoutumis- ja tietoisuusharjoituksilla. Kaikilla on elämässään epävarmuutta ja stressiä aika-ajoin. Monesti paineen ja epävarmuuden sietämisen juju piileekin nimenomaan siinä, että koituva stressi osataan purkaa, ei siitä, etteikö näitä tuntemuksia koettaisi ollenkaan. Kaikkialla kaivataan tehokasta suorittamista. Vastapainoksi tarvitaan taitoja, joilla päivän aikana koettu kuormitus saadaan purettua.

Monilla on olemassa jo nyt keinoja rentoutumiselle. Harrastukset ja mielenkiinnonkohteet tarjoavat mahdollisuuden stressinpurkuun. Kuitenkin nyt puhutaan myös harjoituksista, jotka auttavat aivojamme kehittymään, kuten meditatiiviset harjoitukset tekevät. Tutkimusten mukaan säännöllisesti harjoitettu meditaatio muuttaa aivojen rakennetta fyysisesti aivan samaan tapaan, kuin lihakset kehittyvät salilla. Meditoijien aivot siis vahvistuvat muun muassa stressinkäsittely- ja keskittymiskykyä vaativissa alueissa. Treenatut aivot kykenevät siis toisin sanoen kantamaan raskaampia stressitaakkoja, aivan kuten treenatut lihakset kykenevät kantamaan raskaampia painoja.

Rentoutumisharjoituksia voi helpoiten poimia käyttöön vaikkapa äänitemuodossa Youtubesta. Ongelmana ei ole siis se, etteikö ratkaisuja olisi saatavilla. Ratkaiseva tekijä on se, että kertakaikkiaan ryhtyy muodostamaan itselleen uudenlaisen rutiinin rentoutumiselle erityisesti sellaisina päivinä, kun omille harrastuksille ei ole aikaa.

2. Yhteistyö– ja vuorovaikutustaitojen parantaminen on mahdollista nimenomaan näitä taitoja tarvittavissa tilanteissa. Dale Carnegien kirja on pullollaan käytännön vinkkejä, kuinka voi tulla paremmaksi tässä. Esimerkiksi kirjan ensimmäiset periaatteet ihmisen käsittelystä ovat: Älä arvostele, tuomitse tai valita, anna rehellistä ja vilpitöntä kannustusta ja herätä toisessa innokas halu. Nämä eivät mielestäni kuulosta hassummalta tarkistuslistalta, jos tuntuu, että keskustelu ei mennyt nappiin. Ihmisen perustavanlaatuisen tarpeen ohittaminen asiassa “tulla kuulluksi ja hyväksytyksi” on syy yllättävän moneen ristiriitaan tai ongelmaan päivittäisessä kanssakäymisessä tai asiakasneuvottelussa.

Kuten aiemmin mainittu, vuorovaikutustaitoja voi parantaa vain vuorovaikutustilanteissa olemalla. Yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes uudet tavat ovat muuttuneet tutuiksi tavoiksi.

3. Ajattelu– ja tunnetaitojen kehittäminen vaatii halua rehelliseen itseanalyysiin ja kykyä tarkkailla omia ajattelu- tunne- ja toimintamalleja. Lopulta näihin tulisi pystyä myös tehdä tarvittavia muutoksia. Jos tähän haluaa ryhtyä tähän työhön toden teolla, voi olla hyödyllistä kirjallisuuden lukemisen lisäksi käydä aiheeseen liittyvällä kurssilla tai ottaa itselleen valmentaja tai mentori. Ulkopuolinen ammattilainen tai asiaan perehtynyt voi olla tehokas apu ensinnäkin pääsemään kärryille omista kaavoistaan, mutta mitä vielä enemmän, nimenomaan apu ja tuki saada muutosta aikaan pysyvästi ja pitkällä tähtäimellä.
4. Intuitiota voi kehittää keskittymällä käsillä oleviin kehon tuntemuksiin, harjaannuttamalla havaintokykyä keskittymällä ympäristön tai toisen antamiin vihjeisiin ja tunteisiin ja opettelemalla katkaisemaan ylenpalttista järkeilyä.  Voisin kuvitella, että intuitiota voi parhaiten vahvistaa edellisten askeleiden toteuttamisen avulla. Ajatus kulkee seuraavanlaisesti. Meditaatiota harjoittamalla (kohta 1.) on tarkoitus saada rentoutunut mieli ja vahva yhteys fyysiseen kehoonsa. Toisin sanoen kun keho ja mieli on työstetty, kyky vastaanottaa omia fyysisiä tuntemuksia on parantunut. Sen jälkeen harjoitellaan tunnistamaan omia ajatus- ja toimintamalleja (kohta 3.), jotta kykenee näkemään itsensä mahdollisimman objektiivisesti ja tyhjältä taululta. Kun nämä askeleet on tehty, henkilö kykenee olemaan todennäköisesti ympäristön ja oman kehonsa viesteille avoin ja käsittelemään viestejä tunnepuolella aivan eri tasolla. Toisin sanoen tässä vaiheessa on kyennyt saamaan “kanavan auki” ja pystyy ehkä vastaanottamaan näitä ympäristön ja kehon vihjeitä, joita liiallinen järkeily ohittaa.

Verkostoidu

Omat ihmissuhde- ja metataidot tulevat parhaiten käyttöön silloin, kun lähdetään ulos kaveripiiristä ja verkostoitumaan. Verkostoitumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Paraskin ammattilainen jää yksin taitojensa kanssa, ilman verkostoja.

Suhtaudu jokaiseen tilanteeseen verkostoitumistilanteena. Tämä voi tuntua karulta ajatukselta. Pitäisikö siis aivan kokoajan edustaa ja näyttää parhaimmiltaan? Eikö saa lähteä ulos verkkareissa? Laura Swartchin kirja Syö, juo ja menesty neuvoo juuri näin. Et voi koskaan tietää, missä tapaat seuraavan asiakkaasi, kollegasi tai pomosi.

“Kuitenkin toisaalta, elämmekö elämäämme itseämme, vai muita varten? Jos haluaa elää elämäänsä itseään varten, oma persoona ja inhimillisyys saa ja pitää säilyä ja näkyä vapaa-ajalla. Mietin asiaa siten, että jos mahdollinen yhteistyökumppani ei kestä nähdä minua arkisemmassakin lookissa, haluanko työskennellä etenkään läheisesti sellaisen kanssa, jolle joutuisin pitämään kulissia koko ajan? Tässä tarkoitan siis sitä, että jos vapaa-ajallakaan oleminen ei tunnu omalta itseltä ja on ristiriidassa esimerkiksi oman persoonallisuuden kanssa, niin silloin se on väärällä tavalla kuormittava tekijä. Ei ole sen arvoista, että menettää oman persoonallisuuden edustuksen nimissä. Kuitenkin ymmärrän sen, että siinä kohtaa voi olla kirjaimellisesti peiliinkatsomisen ja kasvun paikka, jos vaikkapa ihan perustasoisen siisteyden toteuttaminen ei ennen julkisille paikoille astumista toteudu perusoletuksena.“

-Mona

Omaan ulkoiseen habitukseen kuuluu myös se, minkälaisella asenteella liikumme. Jos käyttäydymme negatiivisesti tai kiukkuisesti, ihmiset huomaavat sen. Aina ei voi olla hyvä päivä, mutta se, millä tavalla ilmaisemme itseämme kertoo paljon meistä ihmisenä. Kohteliaisuus ja positiivisuus huomataan kyllä. Vaikka kukaan ei puhuisi kasvotusten kanssasi, ulkonäkösi ja käytöksesi toimii silti käyntikorttinasi.

Tärkein oppi on se, että mennessäsi tilaisuuteen, jossa on uusia ihmisiä pidä silmät ja korvat avoinna. Älä lukkiinnu omiin tuttuihin porukoihin, piileskele juomasi takana tai näprää kännykkää. Ihmisten on paljon helpompi tulla juttelemaan kanssasi, kun kannat itsesi itsevarmasti, katsot silmiin ja hymyilet. Yleensä kontaktin luominen ei vaadi sen enempää kuin tämän. Ainakin ihmiset muistavat sinut helpommin.

Shwartz puhuu kirjassaan siltojen luomisesta. Kun pääset jutulle uuden ihmisen kanssa, selvitä teidän yhteiset kosketuspintanne. Pienessä kaupungissa teillä on varmasti yhteisiä tuttuja, mielenkiinnon kohteita tai ammattialoja. Kysele rohkeasti ja kuuntele aktiivisesti. Toinen huomaa kyllä, jos olet aidosti kiinnostunut.

Hyvä taustatutkimus auttaa tutustumisessa. On täysin hyväksyttävää kysyä, tunteeko joku kyseisen henkilön tai kurkata hänen tietonsa sosiaalisesta mediasta. Ihmiset pitävät imartelusta ja jos tiedät kenen kanssa olet menossa jutulle, saat varmasti positiivisen vastaanoton. Etsi rohkeasti yhteisiä juttuja ja kiinnostuksen kohteita.

Kirjan mukaan paras tapa lähestyä toisia on miettiä sitä, mitä minä voin tehdä toisen hyväksi. On vanhanaikainen ja kyyninen tapa suhtautua asiakassuhteisiin pelkkänä toispuoleisena hyötymisenä. Asiakkuudet ja kumppanuudet rakentuvat parhaiten pyytteettömistä lähtökohdista, joissa olet aidosti kiinnostunut toisen tarpeista. Jos hyvin käy, voitte löytää yhteistä kosketuspintaa, ja voit tarjota apuasi. Ehkä tästä hyvästä eleestä muodostuu vastavuoroinen suhde tulevaisuudessa.

Siltojen rakentamisella tarkoitetaan myös sitä, kuinka voit saattaa yhteen jo tuntemiasi ihmisiä. Toisen tarvitsemaan ongelmaan voi löytyä apu yllättävästäkin suunnasta.

Lopuksi

Tulevaisuuden trendi on yhä enemmän yhdessä muiden kanssa toiminen. Yksinäisenä puurtajana ei enää pärjää alati muuttuvassa yrityselämässä. Sosiaalisiin taitoihin tulee suhtautua samala tavalla kehtettävinä taitoina kun mihin tahansa muuhun. Ulospäinsuuntautunut luonne voi auttaa näiden taitojen hankkimisessa. Sosiaalisten ihmistenkin on hyvä muistaa, että kuunteleminen on verkostoitumisen ydin ja hyvä tunneäly ei ole pelkästään sitä, että ei ujostele mennä jutulle.

Tiimitaitoja voi soveltaa Proakatemialla myös arkisiin pajatilanteisiin. Dialogin käyminen vaatii tarkkaa silmää, jotta osaa tulkita toisten ajatuksia ja tunteita. Metataidot näkyvät nimenomaan jokapäiväisissä tilanteissa ja tiimityö sujuu parhaiten sellaisten ihmisten kesken, jotka hallitsevat nämä taidot. Ristiriidoilta ei hankalissa ja monimutkaisissa projekteissa voi välttyä, joten jos kaikki tiimin jäsenet ovat samalla viivalla taitojensa kanssa, he voivat keskittyä itse asioihin sen sijaan, että aikaa menisi epäselvyyksien selvittämiseen.

Hyvät sosiaaliset taidot johtavat hyviin verkostoihin ja hyvien verkostojen avulla on mahdollista saavuttaa mitä vain. Kaikki me tarvitsemme osaavan tiimin ympärillemme ja hyvin siltojen avulla voimme löytää aina ne ihmiset ja taidot mitä kullakin hetkellä tarvitsemme.

Lähteet:

Carnegie, 1936. Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Simon & Schuster.

Schwartz, 2010. Syö, juo ja menesty. Keskisuomalainen Oyj Aikakausilehtiryhmä.

https://oivaltamaan.fi/metataidoilla-hyvinvointiin-ja-menestykseen/

http://tieku.fi/ihminen/aivot/meditointi-voi-muuttaa-aivojasi