Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Ideointityökalut



Kirjoittanut: Henna Haara - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Soluessee – Ideointityökalut / Aleksi Laakkonen, Anna Vikman ja Henna Haara

 

Johdanto

Tämän esseen tarkoitus on kartoittaa erilaisia ideoinnin työkaluja. Näitä työkaluja sovelletaan Kajon uudessa Bisnesalkemistit-projektissa. Bisnesalkemistien perimmäisenä ajatuksena on ”luoda paskasta kultaa”. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia ratkaisuprojekteja, joissa ideoimme uusia tuotteita tai toteutamme käytännön ratkaisuja yrityksille. Tähän innovointityöskentelyyn on tarkoitus soveltaa hyväksi havaittuja työkaluja.

Essee jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan yllä mainittuja työkaluja ja niiden sovellutuksen kohteita. Lisäksi kuvataan muita ideointityöhön liittyviä tekijöitä kuten ympäristön vaikutusta. Tavoitteena on löytää eri tyyppisiä työkaluja eri tyyppisiin ongelmiin. Hypoteesina on, että ongelmien laatu tai luonne on tärkein eriyttävä tekijä jonka perusteella työkalu tulisi valita. Toisessa osassa tutustutaan ideointiprosessin vaiheisiin ja sen fasilitointiin liittyviin tekijöihin kuten ilmapiiriin. Kolmannessa osassa avataan tuloksia kartoituksessa löydettyjen työkalujen käytännön toimivuudesta. Tämä käytännön kokeilu toteutettiin Kajon omassa pajassa, jonka aiheena oli juuri Bisnesalkemistien konseptin kehittäminen ja selkiyttäminen.

 

Työkalut

Viisi kertaa miksi

Tämän työkalun tarkoitus on löytää ensimmäisenä mieleen tulevan asian sijasta jonkin asian juurisyy ja sen kautta sopivin ratkaisu. Kysytään siis viisi kertaa miksi ja jokainen “miksi?” kyseenalaistaa aina edeltävää kysymystä. (Ideapakka: Perjantai-idea: 5 x Miksi 2011).

Esimerkki:

1. Miksi auto ei käynnisty? -Akku on tyhjä.
2. Miksi akku on tyhjä? -Laturi ei toimi.
3. Miksi laturi ei toimi? -Laturin hihna on rikki.
4. Miksi laturin hihna on rikki? -Hihna olisi pitänyt vaihtaa aiemmin.
5. Miksi hihna olisi pitänyt vaihtaa aiemmin? -Koska auton valmistaja on kehottanut vaihtamaan hihnan tietyin väliajoin.

Näin löydettiin pohjimmainen syy sille, miksei auto käynnistynyt: valmistajan ohjeita ei noudatettu. Ratkaisuna voidaan vaihtaa laturin hihna sen sijaan, että alettaisiin vaihtaa akkua. Se olisi ollut todennäköisin ratkaisu ensimmäisen kysymyksen perusteella, mutta ei olisi pitkällä tähtäimellä ratkaissut ongelmaa auton käynnistymisessä.

 

Järjestösatanen

Tämä työkalu sopii hyvin “out of the box” –ajattelun tueksi. Ilmoille heitetään yksi oleellinen kysymys, johon haetaan useita vaihtoehtoisia ratkaisuja.  Kysymyksen pohjalta heitetään yhteensä sata ideaa. Ne täytyy kirjata ylös, sillä ensimmäiset 70 hylätään automaattisesti, koska ne ovat ensimmäisenä mieleen tulleet eli myös kaikkein itsestäänselvimmät ratkaisut. Näin ollen ne eivät ole vielä riittävän luovia ideoita. “Out of the box” -ajattelun kannalta merkittävimpiä ovat 70. idean jälkeen tulleet vastaukset. Järjestösatasen käytännön toteutukseen suositellaan vapaata tilaa jossa ihmiset mahtuvat liikkumaan. Olennaista on myös määrätä yksi kirjuri joka kerää ideat ja pitää kirjaa niiden lukumäärästä. (Työelämävalmennus Tevere: Järjestösatanen).

 

Kuusi mietintämyssyä

Mietintämyssyjä on hyvä käyttää silloin, kun kyseessä on yksi asia (esim. projekti), joka voidaan nähdä monella eri tavalla ja se voi herättää erilaisia tunteita. Myös päinvastaisessa tilanteessa mietintämyssy toimii, kun asiat nähdään vain yhdeltä kantilta, eikä osata ajatella muita vaihtoehtoja. Mietintämyssytyökalun tarkoitus on tarkastella kyseessä olevaa asiaa useasta eri näkökulmasta. Tämän voi toteuttaa kahdella tavalla:

  1. Ryhmässä/tiimissä jokainen ottaa itselleen yhden värin, jonka näkökulmasta asiaa tarkastelee.
  2. Ryhmä/tiimi pohtii asiaa aina yhden värin osalta kerrallaan, jonka jälkeen siirtyy seuraavaan väriin ja tarkastelee asiaa sen näkökulmasta.

Värit:
Valkoinen: keskittyy faktoihin ja on objektiivinen
Punainen: korostaa tunteitaan ja on intuitiivinen
Musta: pohtii riskejä ja on loogisessa mielessä negatiivinen
Keltainen: miettii etuja ja on positiivinen sekä optimistinen
Vihreä: ehdottaa uusia ideoita ja on luova
Sininen: tarkkailee ja reflektoi keskusteluprosessia, toimii kirjurina. (Työelämävalmennus Tevere: De Bonon kuusi ajatteluhattua (Six Thinking Hats)).

 

Idearuutu

Idearuutu on nelikenttä, jonka tarkoitus on auttaa selventämään ideoiden käyttökelpoisuutta ja ideoimaan toimivampia lopputuloksia.

Miksi?

Miten?
Ketä?

Mitä?

Idearuutu on hyödyllinen työkalu esimerkiksi silloin, kun suunnitteilla on uusi tuote tai palvelu. Vastaamalla nelikentän jokaiseen kohtaan, varmistutaan paremmin siitä, että tuotetta tai palvelua kannattaa ylipäätään lähteä kehittämään. Pelkästään se, että jokin tuote tai palvelu halutaan kehittää ei riitä. Nelikenttä auttaa miettimään miten se toteutetaan, mihin tarkoitukseen ja onko sille edes kysyntää.

 

Lootuskukka

Lootuskukan tarkoitus on jalostaa hyviksi koettuja ideoita eteenpäin. Kukan keskelle laitetaan ideointitehtävä ja sen ympärille kootaan kahdeksan erilaista ideaa aiheesta. Näistä kahdeksasta ideasta valitaan paras ja se kirjoitetaan uuden lootuskukan keskelle. Siitä jalostetaan taas kahdeksan uutta ideaa ja niistä valitaan paras jne. Kunnes ideoiden katsotaan olevan riittävän hyviä/ideoita on tarpeeksi. (Ideapakka: Perjantai-idea: Lootuskukka 2011).

Idea 1

Idea 2 Idea 3

Idea 8

Tarkastelun kohde

Idea 4

Idea 7 Idea 6

Idea 5

Brainstorming

Brainstorming on yleisin ideointikeino ryhmissä/tiimeissä. Onnistuakseen halutulla tavalla, brainstorming-menetelmää käytettäessa kannattaa huomioida seuraavat ideointiin liittyvät seikat:

  1. Määrä korvaa laadun
  2. Pidättäydy kritiikistä
  3. Suosi villejä ideoita
  4. Yhdistä ja kehitä

Brainstormingissa saattaa käydä helposti myös niin, että ensimmäisenä ääneen sanotut ideat saattavat johdatella koko ideointituokion ajan tiettyyn suuntaan. Siksi alkuideat olisi hyvä kirjoittaa esim. post it –lapulle ja käydä ne sillä tavalla läpi. On tutkittu, että kirjoittamalla saadaan 20% enemmän ideoita. (Saraceno, Boyajian. 2015.)

 

 Miellekartta

Miellekartan tarkoituksena on hahmottaa kokonaisuuksien jakautumista osiin ja näiden osien keskinäisiä suhteita. Miellekarttoja esitetään sovellettavaksi hyvin monenlaisiin ongelmiin eri konteksteissa. Miellekarttaa määrittää yleisesti yksi keskeinen aihe jonka ympärille aletaan kuvaamaan tähän kytkeytyviä asioita, aiheita tai ilmiöitä ja niiden välisiä hierarkioita. (Elmansy. 2018.)

 

Ideoinnin fasilitointi

Maria Haapaniemen ja Janita Saarisen Idea-Guidesta luetun tiedon perusteella ideointiprosessissa on hyvä hyödyntää kolmea eri segmenttiä. Prosessi alkaa lämmittelyllä, jota seuraa varsinainen ideointi, minkä jälkeen päädytään ideoiden jalostamiseen. Ideoinnin organisoinnista vastaavan henkilön kannattaa ottaa huomioon osallistujat, aihe, suunnittelu ja miljöö. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 10).

Osallistujien kohdalla on hyvä pohtia sitä, minkälaisia ihmisiä ideointiin osallistuu? Kuinka monta henkilöä ideointiin osallistuu? Tuntevatko he toisensa jo entuudestaan? (Haapaniemi, Saarinen 2011, 11).

Aihetta on hyvä miettiä etukäteen. Onko aihe jo tuttu osallistujille? On hyödyllistä käydä läpi aiheen pääkohdat yhdessä ennen varsinaista ideointivaihetta. On myös hyödyllistä kirjoittaa tai tuoda aihe esille siten, että kaikki tarvittaessa näkevät sen. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 11).

Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua erilaisiin ideointityökaluihin ja valita niistä etukäteen kuhunkin aiheeseen sopivat työkalut. On suositeltavaa pohtia mahdollista tarvetta jakaa osallistujat pienempiin ryhmiin ja suunnitella mitä kukin ryhmä tekee. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 11).

On hyvä muistaa, että ensimmäinen ideointikerta ei välttämättä toteudu juuri siten kuin sen on suunnitellut. Moni asia saattaa epäonnistua täysin organisoinnista vastaavasta henkilöstä riippumatta. Kun ideointiprosessista aletaan kerryttää kokemusta, niin opitaan käyttämään sopivimpia ideointityökaluja ja tapoja hyödyntää niitä eri tilanteissa. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 11).

 

Lämmittely

Lämmittelyn tarkoituksena on saada osallistujat rentoutumaan ja vapauttamaan mielensä. Lämmittelytehtävät auttavat osallistujia unohtamaan kaikki päivän aikana aikaisemmin tehdyt työtehtävät sekä erilaiset työhön liittyvät häiriötekijät. Ne toimivat myös hyödyllisinä ajattelun avartamisen työkaluina. On usein hankalaa aloittaa ideointiprosessi kesken työpäivän, johtuen työhön liittyvästä stressistä ja kiireestä. Sen takia lämmittelyn merkitys on todella suuri. Lämmittelyssä voi käyttää lähes mitä tahansa hauskaa aktiviteettia, jota osallistujat voivat tehdä kaikki yhdessä tai vaihtoehtoisesti pareissa. Lämmittelyt eivät nimittäin vielä liity itse ideoinnin aiheeseen. Lämmittelytehtävät voivat olla hyödyllisiä myös tilanteessa, jossa ideointi on jostain syystä kohdannut esteen. Niiden avulla on mahdollista päästä takaisin aiheeseen. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 15).

 

Ideointivaihe

Sen jälkeen, kun lämmittely on tehty ja ajatukset on tuotu nykyhetkeen, päästään itse ideointivaiheeseen. Tärkein asia tässä vaiheessa on antaa tilaa luovalle ajattelulle ja kieltää kritisointi, arvostelu ja kaikki kielteiset mielipiteet. Arvostelu ja kriittinen arviointi ovat tietenkin tärkeitä ideointiprosessin osia, mutta ne pitäisi jättää ideoiden jalostamisvaiheeseen. Jos joku kritisoi tai tuomitsee jonkun toisen ideat heti alusta lähtien, voi se vaikuttaa negatiivisesti koko tunnelmaan. Kritisointi myös vaikeuttaa ja hidastaa uusien ideoiden kehittämistä.

Ennen aloittamista on hyvä määritellä aihe, mitä ideointi koskee. Jos osallistujat eivät tunne aihetta entuudestaan, he eivät voi keksiä sille ratkaisua. Ideointityökaluja voidaan käyttää vasta kun kaikilla osallistujilla on tiedossa ideoinnin tavoite ja tarkoitus. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 29).

 

Ideoiden jalostaminen

Ideointiprosessin viimeisessä vaiheessa päästään ideoiden jalostamiseen. Tämän vaiheen tarkoitus on arvioida ideoita sekä ideoinnin ympärille rakennettuja kokonaisuuksia. Jalostamisvaiheessa myös karsitaan ideoita, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Karsinnan avulla saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset ja valitaan jatkoon kaikkien osallistujien mielestä toimivimmat ideat. (Haapaniemi, Saarinen 2011, 41).

 

Ideointi Kajon bisnesalkemistipajassa

Ennen pajaa kannettiin hieman huolta siitä, päästäänkö pajan aikana haluttuun lopputulokseen. Lopputulema oli kuitenkin onneksi se, että halutut ratkaisut saatiin määritettyä, eli se, mitä bisnesalkemistit asiakkaalle tarjoaa. Tähän päästiin varmasti ainakin osittain siksi, että pajassa hyödynnettiin kaikkia alussa esiteltyjä ideointityökaluja ja rohkeasti kokeiltiin, mitä milloinkin kannattaisi käyttää.

Proakatemialla on innovointiin erittäin soveltuvia tiloja, mutta koska ne ovat alkaneet käydä tutuiksi, paja pidettiin yhden kajolaisen kotona. Ympäristön vaihtaminen vaikutti omalta osaaltaan siihen, että ideointia tehtiin tavallista enemmän. Ratkaisuun pääsemisen kannalta ehkä jopa merkittävin tekijä oli kuitenkin lopulta “Kymmenen maksimissaan viisi”, joka syntyi ainakin meille täysin uutena ideointityökaluna pajan aikana. ”Kymmenen maksimissaan viisi” toimi pajassa käytännössä niin, että kun muilla ideointimenetelmillä oli saatu tukku ideoita kasaan, alettiin niitä kehittää pienissä ryhmissä viiden minuutin jaksoissa. Tämän jälkeen ryhmät jakoivat jalostetut ideat keskenään ja niistä valittiin eniten kannatusta saavat. Sen jälkeen niitä kehitettiin jälleen pikkuryhmissä viisi minuuttia. Tätä jatkettiin niin kauan, kunnes lopullinen ratkaisu yhteistyön tuloksena oli valmis.

 

Pohdintaa

Esseetä koostettaessa löydettiin useita käyttökelpoisia työkaluja ideoinnin tueksi. Yhtäältä työkalut ovat yksinkertaisia ja niiden käyttäminen on teoriassa helppoa, toisaalta näiden työkalujen soveltaminen onnistuneesti edellyttää oikeanlaista ilmapiiriä ja huolellista valmistelua. Ei voida myöskään osoittaa mitään selkeätä säännönmukaisuutta ongelmien luonteen ja käytettävän työkalun välillä. Innovatiivisesti soveltamalla saadaan todennäköisesti parhaat tulokset aikaiseksi.

Työn tuloksena saatiin hyviä kokemuksia erilaisten ideointityökalujen käytöstä ja kokonaiskuva siitä millaisia työkaluja ylipäätään on olemassa. Näiden työkalujen tuntemuksesta on varmasi hyötyä Bisnesalkemistien toiminnassa.

Eräänlaisena bonuksena innovointipaja tuotti uuden lähestymiskulman Bisnesalkemisteille, kun syntyi idea yrittäjille pidettävistä pajankaltaisista valmennuksista tai koulutuksista. Tämän uuden tulokulman taustalla voidaan suoraan nähdä käytettyjen työkalujen hyödyt.

 

Lähteet:

Haapaniemi, M. & Saarinen, J. 2011. Idea-Guide. Tampere: Idema Inc.

Rehn, A. 2010. Vaaralliset Ideat. Kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi. Helsinki: Talentum.

Ideapakka. 2011. Marjo Huhtala. Perjantai-idea: 5 x Miksi. Luettu 15.11.2018. https://ideapakka.fi/blogi/perjantai-idea-5-x-miksi/

Ideapakka. 2011. Marjo Huhtala. Perjantai-idea: Lootuskukka. Luettu 15.11.2018. https://ideapakka.fi/blogi/perjantai-idea-lootuskukka/

Työelämävalmennus Tevere.  De Bonon kuusi ajatteluhattua (Six Thinking Hats). Luettu 15.11.2018. https://tevere.fi/menetelmat/de-bonon-kuusi-ajatteluhattua-six-thinking-hats/

Työelämävalmennus Tevere. Järjestösatanen. Luettu 15.11.2018 https://tevere.fi/menetelmat/jarjestosatanen/

Elmansy Rafiq. How to Use Mind Mapping for Better Thinking. Designorate. Luettu 15.11.2018. https://www.designorate.com/how-to-use-mind-mapping/

Imarc. 2015. Thomas Saraceno & Allison Boyajian. 100+ ideas in 30 Minutes : The benefits of Brainwriting. Luettu 15.11.2018. https://www.imarc.com/blog/benefits_brainwriting

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close