Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Hola!



Kirjoittanut: Henna Haara - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tekijät: Henna Haara ja Johanna Lamberg

Johdanto

Haemin Sunimin kirja ”Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa” antaa neuvoja siitä, miten voi tavoittaa mielenrauhan kiireen keskellä. Kirja opettaa, miten helpottaa stressiä ja ahdistusta sillä, kun vain alkaa ajatella asioista eri tavalla. Tätä käsitellään muun muassa ihmissuhteiden, tietoisen läsnäolon, levon ja tulevaisuuden kautta. Kirjailija on toiminut professorina humanististen aineiden korkeakoulussa ja nykyisin hän auttaa ihmisiä elämän haasteissa yksinkertaisilla ja suorasukaisilla neuvoilla esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Me molemmat olemme olleet uupuneita ja kasanneet itsellemme paljon erilaisia töitä tälle syksylle, ja olimme todellakin pienen irtioton tarpeessa normaalista arjesta, joten varasimme äkkilähdön Kanarian saarille Fuerteventuralle. Ajattelimme heti matkan alussa, että Haemin Sunimin teos sopisi loistavasti luettavaksi tälle matkalle. Lomalla ollessamme huomasimme, että pystyimme katsomaan asioita täysin eri tavalla kuin kiireisen arjen keskellä ja ehdimme molemmat miettimään omaa tulevaisuuttamme. Olimme päättäneet unohtaa työstressin kokonaan ja sopineet, että ainut kouluun liittyvä asia mitä lomalla teemme, on tämä essee. Täysin emme pystyneet kaikista töistä luopumaan loman ajaksi, koska Suomesta tuli erilaisia asioita hoidettavaksi, mutta tavoitteen asettaminen auttoi meitä karsimaan kaikki vähemmän kiireelliset työt pois mielestä. Pystyimme ottamaan lomasta kaiken hyödyn irti ja tuntui taas mukavalta palata Proakatemialle ja normaaliin arkeen.

Kielitaidon kehittyminen

Jo ennen reissuun lähtöä useat kaverimme miettivät, että miten nämä lähes kielitaidottomat naiset tulevat kahdestaan pärjäämään viikon englannin kielellä. Me havahduimme miettimään tätä vasta noustessamme lentokoneeseen, kun lentoemäntä tervehti meitä sanomalla: ”good morning!” ja me vastasimme hänelle yhdestä suusta, että ”moi!”. Siinä vaiheessa syntyi päätös, että nyt jos koskaan on tilaisuus tehdä asialle jotain. Reissun loppupuolella olimme todella hämmästyneitä siitä, miten paljon olimme pystyneet ihmisten kanssa englanniksi juttelemaan, eikä kyse ollutkaan vain muutamista yksittäisistä lauseista, kuten matkan alussa olimme pelänneet. Kun vain uskaltauduimme puhumaan virheistä huolimatta, tajusimme että kyllä me molemmat saamme asiamme sanottua niin, että vastapuoli ymmärtää, vaikkei se ihan kielioppisääntöjen mukaan menisikään. Oikeastaan me jopa innostuimme siitä niin, että hakeuduimme tietoisesti ulkomaalaisten seuraan voidaksemme puhua muutakin kuin suomea. Sen vuoksi saimme myös uusia kavereita muun muassa Skotlannista, Englannista ja Kanadasta, joiden kanssa tuli myös kirjoittamista harjoiteltua WhatsAppin kautta, kun sovimme, että missä milloinkin tavataan ja mitä tehdään. Tällaisten tapaamisten jälkeen havahduimme myös useamman kerran siihen, että puhuimme täysin vahingossa myös keskenämme englantia, vaikkei paikalla ollut enää muita.

Haasteilta emme tietenkään täysin voineet välttyä, kun molempien kielitaito on sitä luokkaa, että kurssit on läpäisty rimaa hipoen ja välillä vasta uusintatenteissä. Eniten arvelutti varmasti siinä vaiheessa, kun olimme vuokraamassa skootteria, maksoimme 200 euron pantin ja Henna laittoi nimensä paperiin, jonka ehdoista kumpikaan ei ymmärtänyt oikeastaan mitään. Täytyy siis ainakin juridisen puolen sanavarastoa vähän vielä kehittää. Toki skootteri tuli palautettua ehjänä ja ajallaan ja pantti saatiin takaisin, että kai sekin lopulta ihan nappiin meni.

Huvittaviakin juttuja sattui kielitaidon puutteellisuuden vuoksi. Eräänä iltana yhdessä ravintolassa halusimme kokeilla jotain uutta ja erikoisempaa ruokaa, jotain paikallista, joten ajattelimme koota meille yhteisen tapaslautasen. Siinä aikamme mietimme mitä siihen otamme, ja lopputulos johon päädyimme, kuulostikin oikein hyvältä. Kun sitten hetken päästä saimme ruoan pöytään, tajusimme saman tien, ettei kummallakaan oikeasti ollut mitään hajua siitä mitä olimme tilanneet ja että sinä iltana tulisimme syömään illallisella nähtävästi pelkkää juustoa. Usko omaan kielitaitoon oli kadota myös toisessa ravintolassa, kun tilasimme vettä ja tarjoilija toi pöytään kaksi snapsilasillista hunajarommia. Selvisi kuitenkin myöhemmin, että useissa ravintoloissa Fuerteventuralla on käytössä paikallinen tapa eli ruokailun jälkeen tarjotaan asiakkaille snapsit. Vettä emme siinä ravintolassa kuitenkaan ikinä saaneet.

Ja mitä vielä? Yhtenä iltana kysyimme paikallisilta suosituksia hyvistä ravintoloista ja he neuvoivat suunnan mihin menisimme. Ihmettelimme, miksi tutustuimme kyseissä paikassa pelkästään skotlantilaisiin. Kummastelimme ääneen ravintolan DJ:lle, että eikö tällä saarella ole muita kuin skotlantilaisia turisteja, kunnes hän nauraen osoitti useampaa eri kylttiä ympärillämme, joissa luki ravintolan nimi ”Flower of Scotland”. Kyllä siinä hetken tuijotimme toisiamme silmät pyöreinä, eikä naurulta voinut välttyä.

Ajatusten selkeytyminen

Ennen reissuun lähtöä huomasimme molemmat olevamme stressaantuneita ja olimme hankkineet syksylle monenlaisia töitä. Kesä oli takana, eikä silloinkaan ehtinyt töiden vuoksi pitämään kunnon lomaa. Sunim kertoo kirjassaan siitä, kuinka on todella tärkeää hidastaa edes hetkeksi. Nämä yksittäiset pienet rauhoittumisen hetket voivat parantaa stressitasoa todella merkittävästi. Pieni hetki voi tarkoittaa jokaiselle ihmisille eri pituista aikaa. Joillekin se on muutama tunti, joillekin päiviä, mutta meille se tarkoitti tällä kertaa viikon reissua. Nyt tuntuukin, että viikon pituinen loma sai ihmeitä aikaan stressin lievittämisen osalta. Huomasimme myös, että kehomme alkoivat viikon jälkeen tuntumaan terveemmiltä. Toisella meistä on ollut syksyn aikana vatsaoireita ja muitakin fyysisiä oireita pelkän stressin takia. Tämäkin oli yksi varoitusmerkki siitä, että nyt on todellakin ajateltava omaa hyvinvointiaan ja tiesimme, että yksi keinoista vaikuttaa siihen on pysähtyminen hetkeksi.

Ennen äkkilähdön varaamista hälytyskellot soivat molempien päässä, että nyt on jotain tehtävä, ennen kuin olisi liian myöhäistä. Etenkin toisella meistä oli ollut sen verran vaikea ja stressaava syksy, että tällä saatettiin parhaassa tapauksessa välttyä jopa mahdolliselta työuupumukselta. Se on suomalaisilla nykyisin yksi yleisimmistä sairausloman syistä. Siinä vaiheessa kun työuupumus iskee, se voi kestää pitkänkin aikaa, joten tällaiset asiat on syytä ottaa vakavasti. Mitä jos ihmisille annettaisiin useammin vapaus lähteä pitämään pieni irtiotto? Voisivatko sairauslomat ja poissaolot työpaikalta vähentyä merkittävästi sen myötä? Meidän onneksemme Proakatemia mahdollistaa meille lomien pitämisen, kunhan vähän osaa etukäteen suunnitella omia aikataulujaan ja tehtäviään mahdollista reissua silmällä pitäen. On vain osattava itse tajuta ajoissa, milloin irtiottoa todella tarvitsee, niin silloin se on täysin mahdollista toteuttaa.

Aamulehden artikkelissa “Työuupumuksen syyt eivät usein löydykään työpaikalta vaan omasta arjesta, sanoo asiantuntija” pohditaan myös sitä, miten tärkeää on erottaa työuupumus ja arkiuupumus toisistaan. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa. Näiden ero on karkeasti sanottuna siinä, johtuuko uupumus todella työstä, jota tekee vai onko oma arki vain niin rankkaa, että se vaikuttaa omaan työntekoon. Proakatemiallakin käytetään usein sanaa työuupumus, vaikka monesti tarkoitetaan arkiuupumusta. Me nautimme siitä, että akatemialla saa ja voi tehdä asioita, joita oikeasti haluaa. Siksi uupumuksen syyt voivat monesti johtua siitä, että akatemialla tulee vietettyä huomaamattaan liian paljon aikaa, koska saa tehdä asioita joista pitää ja on sen vuoksi väsynyt tai muut asiat on joutunut laittamaan syrjään koulukiireiden takia.

Sunim kehottaa kirjassaan kokoamaan oman huomionsa nykyhetkeen ja vetämään syvään henkeä. Mitä kuulet? Miltä kehosi tuntuu? Miltä taivas näyttää? Kirjaa lukiessamme tajusimme, että huomiomme ei ollut täysin nykyhetkessä. Ajatukset harhailevat helposti menneissä asioissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa. Yritimme ajatuksen kanssa keskittää huomiomme nykyhetkeen. Kuulimme lentokoneiden laskeutuvan uima-altaamme yläpuolella, eläkeläisten kuorsaavan viereisissä aurinkotuoleissa ja altaalla soivan musiikin. Oivalsimme, että välillä on oikeasti hyvä yrittää tietoisesti siirtää ajatuksiaan nykyhetkeen. Silloin ei voi murehtia menneisyyttä tai keskittyä liikaa tulevaan, sillä ihminen ei voi ajatella montaa asiaa samanaikaisesti. Jo viikossa olimme saaneet ajatuksia järjestykseen ja stressistä ei ollut tietoakaan. Vaikka emme voineet kaikkia kouluasioita täysin unohtaa viikon ajaksi, saimme lepyteltyä ajatusten juoksua ja levättyä. Todennäköisesti tuo kyseinen viikko ei olisi ollut lähellekkään niin tehokas rentoutumisen, stressittömyyden ja irtioton kannalta, jos olisimme pitäneet viikon loman Suomen syksyn pimeydessä ja tutussa ympäristössä.

Yrityskulttuuri ja projektit

Niin kuin sanottu, kouluun liittyviä asioitakin tuli jonkin verran mietittyä. Fuerteventuralla ollessamme emme voineet välttyä keskusteluilta, kuinka yrityskulttuuri eroaa Suomen yrityskulttuurista. Fuerteventura on suosittu matkailukohde eurooppalaisten keskuudessa ja siellä on paljon turisteja, joten ravintolat ja hotellit työllistävät suuren osan paikallisesta väestöstä. Koska opiskelemme yrittäjyyden ja tiimijohtamisen linjalla Proakatemiassa, aiempaa useammin huomio kiinnittyy yrityksen pyörittämiseen liittyviin asioihin. Juttelimme joka päivä useista erilaisista asioista, joista olimme tehneet huomioita, että Fuerteventuran yrityksissä toimitaan erilailla kuin Suomalaisissa yrityksissä. Välillä oli puhetta erilaisen sään tarjoamista mahdollisuuksista ja välillä esimerkiksi markkinoinnin toisenlaisesta toteutuksesta tai ylipäätään siitä, tarvitseeko heidän välttämättä edes mainostaa samalla tavalla kuin Suomessa, koska niin pienessä paikassa turistit löysivät joka tapauksessa alueen yritykset helposti, eikä kilpailua ollut liikaa.

Viikon aikana, kun istuimme ravintoloissa tai otimme aurinkoa rannalla, keksimme monia uusia projekti-ideoita Suomeen tuotavaksi. Välillä heitimme vitsillä, että pitäisikö toteuttaa jokin aivan uskomaton idea. Välillä jotkut ajatukset kaatuivat heti ja välillä niitä mietittiin monta tuntia. Aiomme varmasti vielä toteuttaa niistä jonkun tai ehkä jopa useampia ja testata, miten ne toimisivat täällä kotimaassa, joten eiköhän Proakatemiakin tule sitä kautta vielä saamaan oman osansa Fuerteventuraa.

Tulevaisuuden suunnitelmat

“Unelmoi isosti, mutta aloita pienestä. Pienillä korjauksilla on suuri vaikutus elämääsi. Jos esimerkiksi haluat olla onnellisempi, aloita menemällä puoli tuntia aikaisemmin nukkumaan. Jos on saatettava tärkeä projekti päätökseen, aloita järjestämällä työpöytäsi.”

Sunim kehottaa kirjassaan ajattelemaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Hän haastaa lukijansa miettimään kumpi on tärkeämpää: raha vai vapaus?

Aloimme loman aikana miettimään asiaa. Olemme sitä mieltä, että vapaus on todellakin meille se tärkeämpi. Raha on yleensä vain väline, joka mahdollistaa erilaisia asioita, eikä se itsessään ole niin tärkeää, vaan se mitä rahalla saa. Raha voi tietysti mahdollistaa erilaisen valinnanvapauden, mutta se ei itsessään ole asia, joka mahdollistaa onnellisuuden. Emme halua, että hyvinvointimme kärsii siihen pisteeseen asti, että uupuminen on lähellä. On osattava ottaa aikaa itselleen siinä tilanteessa kun sitä tarvitsee. Jos hälytyskellot alkavat soimaan päässä, on pysähdyttävä hetkeksi miettimään omaa tilannettaan. Mitä todella haluan?

Yksi keinoista miettiä asiaa on kirjoittaa ylös omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Ajattelimme lomaviikon aikana, että nyt on aika alkaa itsekin miettimään asiaa ajatuksen kanssa ja kirjata unelmansa paperille. Meidän molempien tulevaisuuden haaveisiin ja suunnitelmiin kuuluu matkailu. Tavoitteena on reissata paikkoihin, joissa emme ole koskaan käyneet, nähdä eri kulttuureita ja saada niistä inspiraatioita omaan elämään, kehittää englannin kielen taitoa paremmaksi ja verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa haluamme huolehtia hyvinvoinnistamme, koska se on avain onnellisuuteen. Pieni stressi on hyvästä ja se ajaa ihmisiä saavuttamaan asioita tehokkaammin, mutta kokemuksesta tiedämme, ettemme halua tuntea niin suurta stressiä, että keho alkaa reagoimaan siihen negatiivisesti. Paras keino todellakin on pysähtyminen hetkeksi. Lähde ulkomaille. Ota viikon loma. Nauti auringosta.

Gracias!

Lähteet

Haemin Sunim. 2017. Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa – Miten tavoittaa mielenrauha kiireen keskellä?

Pekka Järvinen. Työuupumuksen syyt eivät usein löydykään työpaikalta vaan omasta arjesta, sanoo asiantuntija. Luettu 4.12.2017.
https://www.aamulehti.fi/ihmiset/tyouupumuksen-syyt-eivat-usein-loydykaan-tyopaikalta-vaan-omasta-arjesta-sanoo-asiantuntija-24436244/,

Suomienglantisanakirja.fi. Luettu 4.12.2017.
https://www.suomienglantisanakirja.fi/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close