Tampere
14 May, Friday
19° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Brändi



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Brändikäsikirja
Brändi kulmahuoneeseen!
Käytännön markkinointi
Vaikuttamista ja valintoja
Pekka Ruokolainen
Kahri, A.; Kahri, T.; Mäkinen, M.
Sipilä, L.
Heinonen, V.; Kortti, J.
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Tämä soluessee on kirjoitettu yhdessä Johannes Mäkisen ja Vili Karjalaisen kanssa.

Johdanto 

Brändi on yrityksen ja tuotteen a ja o. Tämä on pitkälti syy siihen, miksi aiheen valitsimme. Brändäys on myös tällä hetkellä tiimissämme hyvin ajankohtainen aihe, kun liiketoimintamme on alkanut saavuttamaan pistettä, jossa on luotava jonkinlaista markkinointikulmaa ja tunnettavuutta omalle tuotokselleen. Miten juuri me erotumme kilpailijasta? Mitä annamme asiakkaalle, jota kilpailija ei anna? Mistä brändimme koostuu? Olemmeko tarkkailleet brändiä tarpeeksi useasta ja riittävästä näkökulmasta, sekä olemmeko edes oikealla suunnalla brändäyksen kanssa? Mitä tällä tarkoitamme, on se, että onko tarpeeksi ulkopuolista näkökulmaa käytetty hyväksi kehitysvaiheessa, jotta vältytään putkinäöltä sekä saavutetaan mahdollisimman monen ihmisen näkökulmasta hyvä ja toimiva ratkaisu. 

Tässä esseessä lähestymme erittäin laajaa ja mielipiteitä jakavaa käsitettä monen lähteen ja kirjoittajan kautta, saaden mahdollisimman suuren otannan aiheesta, löytäen mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja pätevän käsityksen siitä, mitä brändäys pitää sisällään sekä mitä kaikkea se merkitsee niin asiakkaalle kuin yritykselle itselleen. Millainen vaikutus brändillä on kuluttajien ostokäyttäytymiseen entä, kuinka me voimme yrityksenä vaikuttaa brändiin? 

Brändi mikä se on? 

Brändillä käsitteenä hyvin pelkistettynä tarkoitetaan yritystä, tuotetta tai merkkiä, jolle on syntynyt tai markkinoinnin avulla luotu kuluttajien keskuuteen tunnettuutta. Yritykselle brändi on sama kuin maine henkilölle eli mitä puhutaan, kun et ole paikalla? Mitä ajatuksia herää, kun ihminen kuulee nimesi? Millaisia mielikuvia muilla on sinusta? Näin syntyy myös yrityksen brändi, joka on summaus siitä, mitä olemme yrityksestä kuulleet tai nähneet, kokemukset ja mielikuvat. Brändi on siis tavallaan kuin maantiedonkirjan luvun tiivistelmä. Siihen kiteytyy lyhyesti ja ytimekkäästi koko tuotteen olemus ja siitä syntyvät mielikuvat hyvin konkreettisen logon tai maun sijaan. (Venäläinen 2019.) 

Applen hohtava valkoinen omena on kenties yksi maailman tunnetuimmista logoista heti Mc Donaldsin ja Coca-Colan jälkeen. Logoon kiteytyy tuotteiden siisti ja elegantti design sekä eräänlainen paremmuus. Jos koet olevasi asiasta eri mieltä, se toki on erittäin mahdollista, koska jokainen määrittelee omien subjektiivisten kokemusten kautta arvon brändille. Hyvästä brändistä ollaan valmiita maksamaan enemmän. Jos ainut kokemuksesi Teliasta on huono aivan kuten läheisilläsikin, on hyvin helppoa piirtää negatiivinen mielikuva tuotteesta tai palvelusta. Tähän brändäyksellä pyritään vaikuttamaan – yksilön käsitykseen ja mielikuvaan palvelusta. 

“Your brand. It’s not what you think it is. It’s what people think it is.“ – Marty Neumeier 

Puhuttaessa henkilöbrändistä, tarkoitetaan useimmiten yksilön ympärille luotua “merkkiä“. Esimerkiksi artisti Petri Nygård omaa täysin erilaisen henkilöbrändin roisina naistenmiehenä, joka ei kaihda keinoja tai sanoja, kun taas vaikkapa pääministeri Sanna Marinin henkilöbrändi, joka nojaa täysin edustukseen, johtajuuteen ja asiallisuuteen. 

“Your brand is what people say about you, when you’re not in the room.“ – Jeff Bezos 

Brändin merkitys 

Brändäyksen merkitys on kasvaa koko ajan, sillä myös kilpailu erilaisten yritysten välillä on suurentunut. Samalla houkutus käyttää toisen brändin tuotteita tai palveluita korostuu. Markkinoinnin avulla pyritään usein luomaan kuvaa omasta tuotteesta tai palvelusta laaturyhmän ”ykkösenä” tai laadukkaana, kuten paras juomapeli Soossi tai vaikkapa energiatehokas pesukone. Kun tuotteesta ja yrityksestä saatua mielikuvaa vahvistetaan, luodaan brändiä. (Virtanen 2020, 82.) 

Hyvä brändi tuottaa kohderyhmälleen merkityksellisiä kokemuksia ja aitoa hyötyä. Yleensä jo yrityksen, asiantuntijan tai tuotteen nimi herättää mielikuvia, vaikka asiakkaalle kyseinen brändi ei olisi tuttu tai brändäystä tehty tietoisesti. Yrityksen kannattaa miettiä, mikä on heidän brändinsä kohderyhmä eli useimmiten tuotteen tai palvelun loppukäyttäjä tai esimerkiksi tapahtumaan osallistuja ja mikä on hänelle tärkeää. Miten yrityksen brändi voi tuottaa asiakkaalle hyötyä? Millaisia tunteita brändin halutaan herättävän? Brändi voi miettiä, helpottaako se kuluttajan arkea esimerkiksi säästämällä tämän aikaa tai rahaa. (Kallis 2014.) 

Brändejä hyödynnetään myös siirtymällä tunnetusta tuotteesta johonkin johdettuun tuotteeseen tai täysin uusille markkinoille, mutta voiko esimerkiksi tuotesegmentin laajentaminen johtaa harhaan uusien tuotteiden laadusta? Mitä mielikuvia esimerkiksi Applen valmistama vasara herättäisi? Olisiko se automaattisesti arvostettu tuote Applen kuluttajien keskuudessa? (Virtanen 2020, 82.) 

Brändin merkitys vastaa kysymykseen miksi. Se on samalla sekä jaettu, että subjektiivinen kokemus siitä, että brändi on esimerkiksi turvallinen ja terveellinen, kuten Jungle Juice Bar. Kuluttajat odottavat brändeiltä aitoutta ja merkityksellisyyttä. Koska kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut monikanavaiseksi, asiakkaalle tehty arvonluonti brändimarkkinoinnissa on elintärkeä erottautumisen keino. Kokemuksista on tullut monimuotoisempia, sillä brändikokemusta muovaavat niin omat kokemukset, digitalisaatio sekä sosiaalinen media. Tunteet ovat pelissä, kun rakennetaan merkityksellistä brändiä. (Saraniemi 2021) 

Brändin rakentaminen 

Brändin rakentamisessa on hyvä ottaa huomioon, mihin ei voi itse vaikuttaa, kuten markkinaan liittyvät seikat – kilpailukenttä valitaan itse, mutta muihin samalla kentällä pelaajiin ei voi vaikuttaa. Myös trendit sekä asiakkaiden tarpeet ja toiveet sekä niiden kautta syntyvät mielikuvat ja asenteet ovat asioita, joihin yritys voi pyrkiä vaikuttamaan, mutta ne tulevat niin sanotusti annettuina, joten yrityksellä ei ole niihin mittavaa sananvaltaa. Onneksi on myös paljon asioita, jotka ovat yrityksen omissa käsissä ja joita voidaan hallita, kuten yrityksen tarkoitus eli olemassaolon syy, arvolupaus, yrityskulttuuri, äänensävy (tone of voice), yrityksen tarina, ihanteellisen asiakkaan määritelmä (ICP) sekä visuaalinen identiteetti. (Venäläinen 2019.) 

Mikä on brändin ydin? Kiteytä, miten juuri sinun toimintasi eroaa kilpailijoistasi. Mikä on yrityksesi olemassaolon juurisyy, tarkoitus? Entä tavoite tai visio? Miksi yrityksesi on olemassa, mikä on sen tehtävä, entä missio? Mikä on se suunnitelma, jolla yrityksesi tavoitteet saavutetaan? Keitä asiakkaasi ovat? Entä kilpailijasi? Mikä erottaa yrityksesi kilpailijoistaan asiakkaan näkökulmasta katsottuna? Ja lopuksi: mitä voimme luvata asiakkaalle? (Ruokolainen 2020.) 

Kun yrityksen tekemisen kivijalka on kiteytetty, on huomattavasti helpompaa erottautua kilpailijoista. Mikäli yrityksen sielu uupuu, on todella vaikeaa muodostaa brändiä sen ympärille. Tällöin yritys on vain yksi toimija muiden joukossa, joka ei puhuttele ketään valitsemaan tämän palveluja. Mieti hetki S-ryhmää ja Keskoa. Vertaile näitä toimijoita keskenään. S-ryhmä on hyvin kasvoton toimija, joka nojaa täysin halpoihin hintoihin ja tasapaksuuteen, kun taas Kesko nojaa kauppiaisiin ja kasvojen antamiseen, jossa ennen kaikkea tuet yksittäisiä toimijoita suuren yrityksen sijaan. 

Brändin muotoilu. Tämä vaihe pitää sisällään fyysisen ilmeen, joka brändille annetaan. Sitä lähestytään seuraavin keinoin: 

  1. Yrityksen tarina & hissipuhe. Tarina tuo yrityksen strategian sellaiseen muotoon, että se on helppo muistaa ja ymmärtää. Tyypillisesti se sisältää yrityksen tarkoituksen sekä sen mihin se on menossa (visio ja missio.) Mistä Ramin ja Karin nakkikioski sai alkunsa, mihin yritys uskoo, miten se toimii ja mitä se tekee? Hissipuhe on typistetty tiivistelmä, jolla esitellään yrityksen arvot, toiminta, sekä miten arvot näkyvät arjessa.
  2. Logo & liikemerkki, värit & typografia. Visuaalisesti kiihottava tapa sitouttaa yrityksesi fonttiin, logoon, kirjoitustapaan ja asuun. Esimerkiksi suoraviivainen tapa esittää viesti selvällä suomen kielellä, verrattuna vaikkapa tietynlaiseen tapaan käyttää aina samanlaisia tuotteelle tai palvelulle sopivia adjektiiveja viestinnässä, kuten vaikkapa “makeaa/kirpeää/sokerista päivää tai “kimaltavaa/kirskahtelevaa/kiiltävää perjantaita.“ 
  3. Kuvamaailma. Millaisia kuvia yritys toiminnastaan julkaisee? Onko niissä jokin teema? Ollaanko kuvissa aina kasvot näkyvillä hymyillen? Perustuuko kuvien ainutlaatuisuus siihen, ettei kasvot näy lainkaan? (Ruokolainen 2020.)

Brändin hallinta ja ylläpitäminen 

Yrityksen brändin hallinnassa on tärkeää ottaa huomioon niin kuluttajat, sijoittajat kuin muut yrityksen sidosryhmät, sillä se, mitä he puhuvat = yrityksen brändi. Tästä syystä brändin hallinta ei enää ole vain yrityksen omissa käsissä, vaan edellä mainitut ryhmät ovat tärkeitä osallistujia ja vaikuttajia. Se, mitä muut yrityksestä, tuotteesta tai henkilöstä ajattelevat voi parhaimmillaan viedä brändin arvon nousuun, mutta pahimmillaan syöstä sen suohon, sillä negatiiviset vaikutukset ovat usein nopeita ja lopullisia. (Kaario 2019) 

Otetaan tähän väliin esimerkki, joka oli pitkän aikaa pinnalla. H&M jäi kiinni lapsityövoiman käytöstä, jonka takia moni mieltää yrityksen epäeettiseksi, vaikka yritys on tehnyt tämän jälkeen parempia valintoja ja pyrkinyt muovaamaan tuotteitaan enemmän kestävän kehityksen ja eettisyyden suuntaan. Tästä huolimatta moni pitää yritystä edelleen halpana pikamuotiyrityksenä eivätkä ne ihmiset, jotka kestävää kehitystä ja eettisyyttä kannattavat edes katso sinne päin. Toisaalta voidaan pohtia, ovatko he yrityksen kohderyhmää. Luultavasti ei, sillä iso osa kuluttajista edelleen luottaa yritykseen. 

Brändipääoma asiakkaan vinkkelistä 

Brändi on yritykselle arvokas pääoma, joka muodostuu, kun brändistä vähennetään tuote. Selkeämmin sanottuna, kun Coca-Cola brändistä vähennetään itse kolatuote, mitä jää jäljelle? Brändipääoma on mielikuvia, jotka ovat osa Coca-Colan brändipääomaa, olivat mielikuvat sitten positiivisia tai negatiivisia. Asiakkaiden brändiuskollisuuden voidaan nähdä olevan brändipääoman keskeisin elementti, sillä se toimii ikään kuin suojana kilpailijoiden hyökkäyksiä vastaan. Brändipääomaa tarkastellessa tulee erottaa kolme erillistä aluetta; 1. brändipääoma asiakkaiden näkökulmasta, 2. työntekijäbrändäys ja 3. brändin rahallinen arvostus. (Puuranen n.d.) 

Brändipääoman selvittämiseen asiakkaiden näkökulmasta kannattaa käyttää asiakaskyselyitä kohderyhmälle. Kyselyiden tulisi selvittää kaksi asiaa, mikä on brändi tunnettuus ja millainen on brändi-imago? Brändin tunnettuuden kannalta hyvä tavoite on mahdollisimman suuri tunnettuus, jota voidaan tarkkailla antamalla valmiita vastausvaihtoehtoja, kysymällä avoimia kysymyksiä tai selvittämällä asiakkaiden Top of Mind Awareness (TOMA) brändit eli mitkä kolme brändiä tulevat mieleen ensimmäisenä. Esimerkiksi Soossi juomapelin kannalta voitaisiin selvittää, mitkä kolme juomapeli brändiä nousevat ensimmäisenä mieleen. (Puuranen n.d.) 

Brändi-imagon kannalta tärkeää on se, mitä ihmiset ajattelevat ja tuntevat miettiessään yrityksen brändiä. Millaisia mielikuvia brändiin liitetään? Ovatko mielikuvat positiivisia vai negatiivisia? Tavoitteena tulisi olla brändin rakentaminen niin, että kuluttajat ajattelevat yrityksen brändistä toivotulla tavalla. (Puuranen n.d.) 

Täytyy kuitenkin muistaa, että kuluttaja positioi brändit omassa mielessään eikä yritys voi määritellä brändi-imagoaan. Soossin halutun brändi-imagon kannalta on tärkeää ottaa huomioon, ettemme kannusta ihmisiä käyttämään alkoholia vaan juomapelin takana on kaksi opiskelijamimmiä, jotka haluavat yhdistää ihmisiä ja tuoda hauskanpitoa illanviettoihin ilman, että älylaitteet vievät huomion. Positiivista on se, että meillä on selkeä kohderyhmä, jonka tavoittaa helposti esimerkiksi TikTokissa. Lisäksi toimme suomenkielisten mobiiliapplikaatioiden rinnalle juomapelin, joka on käsinkosketeltavissa ja tuotteemme Suomessa valmistettu. Toisaalta haasteemme on se, että kyseessä on kuitenkin juomapeli, joka tuotteena herättää hyvin erilaisia mielikuvia asiakkaille. 

Kuluttajan ostokäyttäytyminen 

Yritysten tulevaisuudenkin kannalta on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja siihen, miten kuluttajat näkevät brändimme juuri sellaisena kuin olemme sen halunneet nähtävän. Vasta silloin brändimme pystyy todelliseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa, kun se edustaa selkeästi samoja arvoja kuin kuluttajalla on. (Sipilä 2008, 51.). Nykypäivänä kuluttajat pyrkivät toistuvaan vuorovaikuttamiseen brändin kanssa. He haluavat tulla tunnetuiksi brändin kannattajina ja olla osana sitä ja sen rakentumista. Kuluttajan rooli korostuukin entisestään, kun ymmärrämme, että yritys ei omista yksin brändiä, vaan sen omistavat sen kuluttajat ja asiakkaat, jotka muodostavat päässään mielikuvan siitä. Kun brändi ei vaikuta kuluttajaan, se ei menesty tai sitä ei ole lainkaan olemassa. (Sipilä 2008, 51.) 

Perinteisesti kuluttajan on ajateltu toimivan henkilökohtaisin ja yksilöllisin perustein, tavaroiden ja palveluiden ostajana. Kuluttajasosiologi Kaj Ilmonen lokeroi kuluttajan kuitenkin tiukkoihin raameihin ja kuvailee kuluttajia lokeroidulla tavalla. Hän ei pidä kuluttajaa yksilönä vaan perustelee kantaansa massatarjonnalla ja sillä, kuinka kasvanut tarjonta hävittää kuluttajan omat yksilölliset ominaisuudet. Ilmonen pitää kuluttajia lähinnä tilastollisina, apaattisina asiakkaina ja lähes yhtenäisenä ryhmänä, jolla on yhteiset kiinnostuksen kohteet kuluttamiseen johtavissa rooleissa. Ilmosen kriittiseen näkökulma voidaan kyseenalaistaa. Joissakin rajatuissa tilanteissa kuluttajia voidaan tarkastella ryhmänä. Toisaalta varsin usein yksilö-, tilanne- ja erilaiset niin sanotut ”väliin tulevat” tekijät erottavat kuluttajia toisistaan.  Tällaisia muokkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi asenteet, uskomukset, tarpeet ja roolit. (Heinonen & Kortti 2007, 22.) 

Ostopäätösten taustalla vaikuttavat tekijät 

Asiakkaan ostopäätöksien takana seisoo lukuisia erinäisiä syitä, tarpeita ja mielikuvia. Kaiken keskiössä kuitenkin makaa itse brändi. Kuluttaja tekee kaikki ostopäätöksensä brändin perusteella: ”Ihmiset eivät osta tuotetta tai palvelua itse tuotteen tai palvelun takia. Tuote tai palvelu tuo aina ratkaisun johonkin olemassa olevaan ongelmaan tai tarpeeseen”. (Mäkinen 2010, 45)  

Jokainen tekemämme kauppa puhtaasti myös tehdään tai jätetään kokonaan tekemättä brändin perusteella. Brändi vaikuttaa myös suoraan siihen, minkälainen katteen saamme tuotteestamme ja ennen kaikkea siihen, harkitseeko kuluttaja edes tuotteen ostamista. Kun asiakkaalle synnytetään oikealla tavalla tarve, aloittaa hän itse tiedon keräämisen. Ensisijaisesti kerätään tietoa niiden yritysten tuotteista ja palveluista, joiden kuluttaja tietää varmuudella tarjoavan ratkaisuja tarpeeseensa. 

Meidän eli markkinoijan kannalta siis ensimmäinen brändeihin liittyvä haaste keskittyy tunnettavuuteen: Brändi on tehtävä yksinkertaisesti kuluttajalleen niin tutuksi, että potentiaaliset asiakkaat kääntyvät yrityksen puoleen etsiessään itse ratkaisua ongelmaansa”. (Mäkinen 2010, 47-49.) Tässä näemme suurimman haasteen myös Wauren luomien brändien osalta. Tuotteemme eivät ole vielä saavuttaneet sellaista mainetta Suomessa, että suurin osa suomalaisista osaisi yhdistää tuotteemme ratkaisuksi ongelmaansa. 

Lukuisten ostopäätösten takana on myös tiedostamattomia motiiveja ja tarpeita. Parhaimmassa tapauksessa asiakas muodostuu tuotteelle tai palvelulle lojaaliksi ja brändiuskolliseksi. Tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun asiakas on tyytyväinen ostamaansa tuotteeseen tai jos tuote ylittää asiakkaan omat odotukset. (Mäkinen. 2010, 47-48.) 

Brändäys tulevaisuudessa 

Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n ja T-Media Oy:n yhteistyössä toteuttaman Kansan arvot 2018-kyselyn mukaan peräti 95 % 15-74vuotiaista suomalaisista kokee ympäristöstä huolehtimisen tärkeäksi (Eskelinen 2019.) 

Tulevaisuuden trendeistä voidaan nyt jo päätellä suurien tuttujen vuosien saatossa päätään nostavien megatrendien määrittävän brändikenttää. Näistä ylivoimaisesti suurimmat ja eniten palstatilaa saavat ovat ekologisuus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen. Ilmastonmuutos on vuosien saatossa siirtynyt niin suureksi huolenaiheeksi, ettei yksikään ole säästynyt informaatiotulvasta tähän liittyen, joka puolestaan on hitaasti muokannut ihmisten kollektiivista suhtautumista luonnonkulutukseen. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia mitä tulee ympäristö- ja ilmastokysymyksiin, sekä ovat halukkaita jopa maksamaan enemmän tuotteista ja palveluistaan, mikäli nämä yritykset palvelevat ympäristöä palveluillaan valitsemalla tapoja, jotka kuluttavat ympäristöä vähemmän.  

On lähes itsestäänselvyys, että jatkuvasti ekologisempaan siirtyvässä maailmassa yritykset, jotka eivät kykene pysymään tässä kelkassa mukana, tippuvat kehityksen kelkasta ja jäävät ilman suurta asiakaspintaa. Kenties tälle luontoa enemmän kuormittavalle palvelumuodolle on yhä jatkossakin konservatiivisemmissa piireissä kysyntää, varmaksi on vaikea tietää. Mutta merkit ovat selvät jatkon suhteen, sekä ne viittovat jatkuvasti vihreämpään suuntaa nyt jo suurten yritysten ollessa murroksessa. (Eskelinen 2019.) 

Koska teknologia sulautuu tänä päivänä kaikkeen, kuten yritykseltä asiakkaalle ja asiakkaalta yritykselle viestimiseen ja sidosryhmiin, myös verkostomainen valta voimistuu. (Sitra n.d.) 5G-teknologia tuo uusia tapoja tavoittaa kohderyhmiä ja vaikuttaa. Tämä mahdollistaa monisuuntaisen vuorovaikutuksen, jonka myötä kohderyhmien on helpompi päästä osaksi asioihin, joita he pitävät tärkeinä. Brändin näkökulmasta tämä tarkoittaa kasvavaa mahdollisuutta viestiä brändistä sekä datan avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten kehittää brändiä. (Eskelinen 2019.) 

Johtopäätökset 

Brändäys ei siis ole sama asia kuin yrityksen markkinointi tai myynti. Brändillä tarkoitetaan lopputulosta tai mielikuvaa, jonka asiakas muodostaa päänsä sisällä yrityksestämme. Ilman erottuvaa brändiä kaikki on lähinnä hajutonta ja mautonta”. Millainen on yritys, joka ei saa aikaan minkäänlaisia mielikuvia? Uusia yrityksiä syntyy jatkuvasti lisää ja kilpailu pelikentillä kovenee. Näin myös asiakkaan rooli korostuu entisestään kasvavassa yhteiskunnassamme. Asiakkaat haluavat jatkossakin olla brändiemme ylpeitä edustajia ja lipunkantajia, sekä tuntea itsensä osaksi meitä. 

Kuluttajat muodostavat brändit omassa mielessään, eikä yritys voi määritellä brändi-imagoaan täysin itse. Näin myös mielikuvamarkkinoinnin merkitys kasvaa entisestään. Yritykset voivat luoda asiakkaalle erilaisia polkuja, mutta asiakas itse valitsee mille niistä hän haluaa astua. Usein asiakkaat kuitenkin muodostavat reittinsä itse. Näin myös vuorovaikutuksen rooli asiakkaan ja yrityksen välillä korostuu. Jokainen kauppa, palaute ja ostopäätös tehdään juuri mielikuvan perusteella. 

Uskommekin että vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja asiakkaan vaikutusvalta ovat tulevaisuudessa keskeisiä pelikortteja vahvan brändi-imagon luomiseen. Kasvanut tarjonta on osaltaan vaikuttanut kuluttajan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Pienyritysten tarkalla segmentoinnilla ja personoinnilla pystymmekin luomaan mahdollisesti valtavirrasta poikkeavaa liikettä. Yksilöiden asenteet, uskomukset, tarpeet ja roolit vaikuttavat ostokäyttäytymiseen jo nyt, ja näemme niiden näyttelevän entistä keskeisempää roolia myös tulevaisuudessa.  

Lähteet 

Eskelinen, J. 2019. Brändäyksen trendit 2020-luvulla. Luettu 15.3.2021. 

https://heimofilms.fi/brandayksen-trendit-2020-luvulla/  

Heinonen, V. & Kortti, J. 2007. Vaikuttamista ja valintoja. Monitieteisiä näkökulmia mainontaan ja kulutukseen. Tammer-Paino. Tampere. 

Kaario, K. 2019. Brändin hallinta karkasi yritysten käsistä. Luettu 14.3.2021. 

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/brandin-hallinta-karkasi-yritysten-kasista/0b8d8937-93b6-3e47-bc85-9766764766b3  

Kallis, P. 2014. Brändi on asiakkaan aito kokemus. Luettu 25.3.2021 

https://viestijat.fi/brandi-on-asiakkaan-aito-kokemus/#3846ffb1  

Mäkinen, M., Kahri, A. & Kahri, T. 2010. Brändi kulmahuoneeseen. WS Bookwell Oy. Porvoo. 

Puranen, T.  Ammattijohtaja. N.d. Brändi – Brändipääoma ja sen mittaaminen. Luettu 25.3.2021. 

https://ammattijohtaja.fi/brandi-brandipaaoma-ja-sen-mittaaminen/ 

Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! Kauppakamari. Äänikirja. BookBeat. 

Saraniemi, S. 2021. Brändi on jaettuja merkityksiä ja yhteisiä päämääriä. YouTube. 

https://www.youtube.com/watch?v=mDZHZ-fPHls 

Sipilä, L. 2008. Käytännön markkinointi. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. 

Sitra. N.d. Megatrendit 2020. Luettu 15.3.2021. 

https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2020  

Venäläinen, S. 2019. Mikä brändi on, mistä se muodostuu, ja miksi sillä on merkitystä? Luettu 15.3.2021. 

https://www.advanceb2b.com/fi/blog/mista-brandi-muodostuu  

Virtanen, P. 2020. Markkinoi ja myy oikeinSallitut ja kielletyt markkinointikeinot. Alma Talent Oy.  

https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BAIBHXCTDG#kohta:82  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close