Tampere
24 Nov, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Älykkäät sopimukset



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Mitä ovat älykkäät sopimukset

Älykkäät sopimukset ovat automaattisia ohjelmia, jotka rakentuvat koodeille (kryptograafeille). Ne on asetettu lohkoketjuun suorittamaan siihen ohjelmoituja prosesseja. Niitä voi olla olemassa useita erilaisia, joten sopimusoikeudellinen tulkinta vaatii tapauskohtaista tarkastelua. Eli pohjimmiltaan kyse on hajautetusta digitaalisesta “tilikirjasta”, jota on vaikea ja jopa melkein mahdotonta väärentää. Ehdot kuvataan ohjelmakoodiin, joka toteuttaa itse itsensä. Se ei ole sidonnainen fyysisesti tiettyyn paikkaan tai tiettyyn toimijaan tai rekisteriin. Älykkään sopimuksen pystyvät itsenäisesti solmimaan ja toteuttamaan sopimuksia. Se pystyy valvomaan sopimuksen noudattamista sekä asettamaan sanktioita, jos toinen osapuoli ei noudata sopimusta. Se mahdollistaa tiedon varman siirtymisen ilman keskitettyä palvelinta, kuten ulkopuolista yritystä/instituuttia, esimerkiksi pankkia. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Älykkäiden sopimuksien toiminta

Älykkääseen sopimukseen siirretään digitaalisia omaisuuseriä, ja sopimusten ehtojen täyttyessä omaisuuserät siirretään tai jaetaan uudestaan. Tässä vaiheessa sopimukseen voi liittyä toinen osapuoli, joka täyttää ennakkoehdot, jotta pystytään käynnistämään automaatioon perustuva täyttö. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Esimerkiksi, jos logistiikkaketjuissa yritys, joka vastaanottaa lastia. Kun lasti on lähtenyt satamasta, älykäs sopimus saa siitä automaattisesti tiedon, ja maksaa toimittajalle ensimmäisen erän. Kun kuljetusliike kuittaa lastin perille, älykäs sopimus maksaa siinä vaiheessa määritellyn loppuerän automaattisesti. Haasteena on saada älykäs sopimus toimimaan riittävän luotettavasti. Kun perinteisissä, kirjoitetuissa sopimuksissa pidetään tärkeänä lukea pienikin teksti, älykkäissä sopimuksissa voi olla koodissa vika tai virhe, jolloin nousee keskustelua, saako sitä hyödyntää sopimuksessa. Älykkäiden sopimusten käyttö todistusaineistona oikeudellisissa selkkauksissa on myös hyvin kyseenalaista vielä toistaiseksi. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Toinen esimerkki, missä älykästä sopimusta voisi hyödyntää on autokauppa. Kun maksu siirtyy ostajalta myyjälle, älykäs sopimus tarkistaa viranomaisen rekisteristä, että myyjä on oikeasti auton omistaja ja että auton saa myydä. Sen jälkeen se siirtää välittömästi auton omistusoikeuden ostajalle käyttäen rekisteröintivarmennetta ja hankkii vielä autolle liikennevakuutuksen. Lohkoketjuun jää merkintä maksun suorittamisesta, omistusoikeuden siirrosta ja liikennevakuutuksen voimassaolosta. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Fyysinen sopimus vs älykäs sopimus

Sopimus on keskeinen oikeustieteellinen väline yksityisten toimijoiden muuttaessa keskinäisiä oikeussuhteitaan tai ennakoidessaan tulevia tapahtumia. Sopimukset mahdollistavat organisoidun yhteisen toiminnan järjestämisen, ja niillä toteutetaan usein taloudellista toimintaa. Merkityssisältöjä sopimuksella on useita. Se voi viitata itse sopimuksen tekemiseen eli kuvata osapuolten sidonnaisuutta. Toisaalta se voi viitata sopimussuhteiden sisältöön, eli määrittää osapuolten välillä vallitsevia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tai se voi tarkoittaa asiakirjaa, jossa on määritelty sopimuksen ehdot.(Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö on yleensä tahdonvaltaista, eli osapuolet ovat voineet sopimusehdoin syrjäyttää lain normit. Tahdonvaltaisuutta on kuitenkin rajoitettu useista eri syistä lainsäädännöillä. Suomessa on täysi vapaus päättää, tehdäänkö sopimus, kenen kanssa sopimus tehdään ja millä tavoin ja minkä sisältöisenä sopimus tehdään. Lisäksi siihen voidaan liittää erillinen osa, purkusopimus, jolla voidaan sopia sopimuksen purkamisesta. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Älykkäissä sopimuksissa hajautetun rakenteen ansioista kyetään estämään sisäisen logiikan muuttamisen oikeudettomasti. Älykkäät sopimukset ovat rajattuna tällä hetkellä ohjelmiin, joiden tulkinta on rajattu ja ne ovat sopimuksen kaltaisia ja niiden tarkoitus on täydentää tai korvata perinteisiä sopimuksia. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Älykäs sopimus perinteisen sijaan pystyy keräämään dataa ulkopuolisista lähteistä, prosessoimaan sitä sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaan ja tekemään prosessoinnin tuloksien pohjalta toiminnallisia ratkaisuja. Älykäs sopimus -termiä käytetään siis myös sopimuksia muistuttavien ohjelmien lisäksi yleisesti muiden vastaavien lohkoketjussa suoritettavien ohjelmien yhteydessä. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)    

Älykkäiden sopimuksien muoto perustuu automatioon. Niinkuin esimerkiksi myyntiautomaatti, kun se ottaa vastaan kolikot, palauttaa vaihtorahan automaatiomekanismillaan ja lopulta luovuttaa myytävän hyödykkeen. Automaatti siis täytäntöönpanee itsestään toiminnan, kun sopimuksen ehdot täyttyvät, eli riittävä määrä rahaa on siirretty automaatin hallintaan. Kuka tahansa, kenellä on tarvittava määrä rahaa ja tahtoa hankkia hyödykkeitä, kykenee ryhtymään tällaisen toiminnan sopimusosapuoleksi. Sillä on myös kyky valvoa, että sopimuksen sisältöä ei pystytä muuttamaan oikeudettomasti. Älykkäiden sopimuksien myötä luotettujen kolmansien osapuolien rooli, sopimuksien oikeellisuuden täytäntöönpanon varmistajana saattaa poistua. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Historiaa

Luonnos älykkäiden sopimuksien konseptista on esitelty ensimmäisen kerran lehtiartikkelissa vuonna 1994, amerikkalaisen kryptografin Nick Szabon toimesta. Szabo määritteli älykkäät sopimukset koneellisesti luettaviksi transaktioprotokolliksi, jotka toteuttavat sopimuksissa ennalta määritellyt ehdot. Tällöin tietotekniset infrastruktuurit, olivat huomattavasti teoria tasoa jäljessä, jonka myötä älykkäät sopimukset jäivät teoria tasolle yli kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 2008 esiteltiin ensimmäinen artikkeli toimivasta lohkoketju konseptista, joka oli tällöin nykyisin globaalissa tietoisuudessa oleva kryptovaluutta Bitcoin. Artikkelin tekijänä oli lohkoketjun isäksi tituleerattu henkilö/ryhmä Satoshi Nakamoto. (Jeff Reed, Smart Contracts, toinen (2) kappale)  

 

Älykkäät sopimukset ja lainsäädäntö

Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kasvanut kiinnostus on siis asettanut painetta tarkastella lohkoketjuteknologian suhdetta vallitsevaan lainsäädäntöympäristöön ja sen hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tämä onkin herättänyt keskustelua mahdollisen uuden oikeusalan, krypto-oikeuden synnystä. Älykkäiden sopimusten on ennustettu tulleen jäädäkseen, joten tutkimus näin uudella alalla on tärkeää, jotta lainsäädäntö pystyy vastaamaan alan tuomiin haasteisiin. Teknologian nopean kehityksen myötä älykkäiden sopimusten suhde suomen sopimuslainsäädäntöön herättää myös paljon kysymyksiä. Kehityksen mennessä eteenpäin niin hurjaa vauhtia, ei suomen sopimuslainsäädäntö ole edennyt samaa vauhtia ja vaatii lisää laaja-alaista perehtymistä. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Älykkäät sopimukset ja suomalainen sopimusoikeus

Älykkäiden sopimusten yleistyessä käsitys sopimuksesta joudutaan uudistamaan. Koodi muotoon kirjoitetut autonomiset sopimukset tuovat uuden sopimusmuodon, joten on vielä epäselvää voiko kirjallisille tai suullisille sopimuksille kirjoitettu lainsäädäntöä soveltaa älykkäiden sopimuksien tulkitsemiseen. Erityisesti haasteita tuo niiden oikeudellisen luonteen määrittäminen; onko älykäs sopimus sopimus tämän hetkisen suomen lainsäädännön näkökulmasta, vai onko kyse vain hajautetusti suoritettavasta tietokoneohjelmasta. Siksi tutkitaan paljon, voidaanko oikeustoimia tehdä älykkään sopimuksen muodossa ja täten synnyttää osapuolille oikeuksia ja velvollisuuksia. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Älykäs sopimus on eräänlainen koodille rakentuva automaattinen ohjelma, joka on asetettu lohkoketjuun suorittamaan siihen ohjelmoituja prosesseja. Siksi se kyseenalaistaa sen, voiko älykkäillä sopimuksilla tehdä oikeustoimia. Kuitenkin oikeustoimeen kuuluu tahto, tahdonilmaisu ja tarkoitus siitä, että tahto tulee toisen tietoon. Tahdonilmaisulla viitataan osapuolten tahdon ilmenemiseen sopimuksen synnyn edellytyksenä. Kumpikin osapuolista on vapaa päättämään halustaan ja tavastaan velvoittautua. Mikäli sopimuksesta siis ilmenee velvoittumistahto, tukee se ajatusta soveltaa suomen sopimusoikeutta älykkäisiin sopimuksiin. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Oikeuskirjallisuudessakin tunnustettu, tahdonilmaisu, joka johtaa sopimuksen syntymiseen, voidaan antaa suoraan suorituksia vaihtamalla. Älykkäiden sopimuksien kannalta yksi keskeisimpiä sopimuksen syntytapoja onkin tarjous‒ vastaus -mekanismi joka on lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL) sääntelemä perinteinen sopimuksen syntytapa missä OikTL 1§:n perusteella tarjous sopimuksen tekemisestä ja siihen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa. Samankaltaista, transaktioon liittyvää tulkintaa on hahmoteltu myös älykkäiden sopimuksien osalta, joten on mahdollista tulkita asia siten, että älykäs sopimus voi syntyä osapuolten tahdonilmaisuihin perustuen ja se tukee ajatusta siitä, että älykkäillä sopimuksilla voi tehdä oikeustoimia. Älykkäät sopimukset sisältävät myös teoreettisella tasolla samankaltaista logiikkaa ja piirteitä kuin tavanomaiset sopimukset. Muut älykkäiden sopimusten kannalta tärkeät sopimusten syntytavat ovat perustavat tosiseikat sekä konkludenttinen sopimus. Lisäksi älykkäät sopimukset saattavat sisältää piirteitä reaalisopimuksista jonka sitovuus edellyttää tosiasiallista suoritusta. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Sopimuksen perustavilla tosiseikoilla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimuksen katsotaan syntyvän ilman nimenomaisten tahdonilmaisujen vaihtoa vakiintuneen sosiaalisen käytännön perusteella. Sopimus syntyy siis tällöin tosiasiallisen toimenpiteen johdosta, ilman että osapuolet olisivat vaihtaneet keskenään suullisia tai kirjallisia ilmauksia velvoittautumisesta. Konkludenttista eli hiljaista sopimusta voidaan myös soveltaa älykkäisiin sopimuksiin.Tällöin älykkään sopimuksen ”laatija” ilmoittaa haluavansa tehdä sopimuksia rakentamalla lohkoketjuun älykkään sopimuksen ja siirtämällä siihen esimerkiksi tietyn yksilöitävän omaisuuserän. Toinen älykkään sopimuksen osapuoli ilmaisee velvoittautumistahtonsa tekemällä sopimuksen ehdoissa määritellyn suorituksen tai muun toimen ja täten hyväksymällä sopimuksen ilman erillistä, nimenomaista tahdonilmaisua. Lopulta älykkään sopimuksen sisällössä määriteltyjen ehtojen täyttyessä, sopimus täytäntöönpanee itsensä automaattisesti ja esimerkiksi jakaa uudelleen sen hallintaan siirretyt digitaaliset omaisuuserät tai täytäntöönpanee muut sille määritellyt tehtävät, jolloin sopimuksen voitaneen katsoa tulleen päätetyksi. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Älykkäiden sopimusten monimuotoisuudestaan johtuen sopimusten tulkinta on vielä haastavaa ja saattavat aiheuttaa erilaisia oikeudellisia ongelmia, joiden aiheuttamien vaikutusten arvioiminen saattaa olla vielä tässä vaiheessa haastavaa. On myös mahdollista, että älykkäitä sopimuksia tullaan käyttämään toisinaan vain koneellisena sopimuksentekovälineenä eli automatisoimaan sopimusvelvoitteiden täyttymistä. Tällöin osapuolten välinen todellinen sopimus tuleekin olla suullinen tai kirjallinen ja älykäs sopimus laadittuna vain tämän pohjalta. Älykkäiden sopimusten muoto mahdollistaa myös perinteisen sopimuksen lisäämisen lohkoketjuun riippuvuussuhteita kuvaavana prosessikaaviona: ”jos X, niin Y, muuten Z”. Näin lisätyt perinteiset sopimukset varmasti vähentävät sopimusten tulkinta tarvetta. Älykkäät sopimukset arvioidaan koko ajan enemmän ja enemmän oikeudellisesti päteväksi toiminnaksi, mutta todennäköisesti vaativat vielä paljon tapauskohtaista tarkastelua. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Älykkäillä sopimuksilla oikeustoimia ja hyödyntäminen

Älykkäät sopimukset muodostuvat eräänlaisiksi sopimuksentekoinstrumentiksi kansallisen lainsäädännön puitteissa. Sitä voidaan hyödyntää välineellisesti sopimuksia tehtäessä. Oikeudellinen asema olisi ratkaistavissa vallitsevien sopimusoikeudellisten normien perusteella osassa tapauksissa riippuen niiden muotoilusta ja osapuolten tahdonilmaisuiden ilmenemisestä. Osapuolten tahdon ilmentyessä tosiseikkojen perusteella, edes osalla älykkäillä sopimuksilla pitäisi pystyä tekemään oikeustoimia. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

90-luvun alussa Oikeustoimilakitoimikunta totesi automaattisen tietojenkäsittelyn aiheuttamia sopimusoikeudellisia ongelmia analysoitaessa, että automaatin kanssa tehtävät oikeustoimet voivat muodostua ongelmaksi. Tarvetta ei ole nähty muuttaa lakia teknologiakehityksen johdosta, vaan sitä voidaan soveltaa eri keinoin näihin tilanteisiin. Automaatti-esimerkki näyttäisi olevan sovellettava myös älykkäisiin sopimuksiin analogisesti teoreettisesta samankaltaisesta luonteesta johtuen. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

Sopimuksen voimassaoloaika on yksi tulevaisuuden haasteista, mihin kehitetään, niin sanottuja kaksoisintegraatio tai eräänlaisille älykkäille mallisopimuspohjille perustuvia järjestelmiä. Kaksoisintegraatio perustuu ratkaisuun millä pyritään varmistamaan älykkään sopimuksen syntymisen lisäksi, että sopimus syntyy myös oikeudellisessa mielessä. Tällä voidaan auttaa todistelua tai edesauttaa sellaisia joustavia sopimusehtoja, joita ei voida kirjata koodikielellä. Menetelmällä sopimus laaditaan älykkäänä sopimuksena, mutta järjestelmällä tehtäessä älykkään sopimuksen lisäksi menetelmä tuottaa myös tavallisen sopimusasiakirjan fyysisellä kielellä. Paperisella sopimuksella pystytään todistamaan sopimukseen liittyvät tahdonilmaisut varmemmalla tavalla ja sopimaan erillisin ehdoin mahdollisesti aiheutuvien riita- tai ongelmatilanteiden osalta. Kuitenkin taas älykkäällä sopimuksella voidaan taata sopimuksen tehokkuus, automaattisen täytäntöönpanon ansiosta. Älykkäiden sopimuksien syntymistä ja niiden oikeudellista asemaa on mahdollista tulkita analogisesti muiden sopimusoikeudellisten syntymekanismien kautta. Kuitenkin ajan näyttäessä muodostuu kuva, millä tavoin älykkäitä sopimuksia tullaan hyödyntämään ja miten ongelmatilanteita koodimuodossa oleviin sopimusehtoihin tuomioistuimet tulevat suhtautumaan. (Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä)

 

Tulevaisuus

Älykkäiden sopimuksien käytössä tullaan näkemään merkittävä kasvu lähitulevaisuudessa, monilla toimialoilla, esimerkiksi verkkokaupoissa ja muissa online-ostoissa, sekä logistiikassa. Sitä todistaa monien globaalien organisaatioiden kiinnostus niitä kohtaan, kuten Tesla. Tämä asettaa painetta lohkoketjuteknologiaa kohtaan tarkastella sen suhdetta valitsevaan lainsäädäntöympäristöön. (Jeff Reed, Smart Contracts, viides (5) kappale)

 

Pohdinta

Älykkäistä sopimuksista löytyy vielä vähän tietoa, koska ne ovat niin uusia ja niitä tutkitaan vielä paljon. Entuudestaan älykkäät sopimukset olivat tuntemattomia, ja juuri siksi haaste vaikutti sopivan isolta. Liiketalouden opiskelijana on tärkeää pysyä ajan hermoilla ja ottaa selvää ajankohtaisista asioista. Jatkuva kehitys monella alalla takaa sen, ettei ainakaan tylsää tule. Tulevaisuudessa älykkäät sopimukset tulevat varmasti olemaan isossa roolissa teknologian kehittyessä, kun sopimuksia käsitellään ja automatisoinnin hyödyt tulevan kehittymään sekä konkretisoitumaan.

LÄHTEET

Jeff Reed – Smart contracts 

https://www.amazon.com/Smart-Contracts-Essential-Blockchain-Cryptocurrency-ebook/dp/B01LXGO7GH/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1522506904&sr=8-1&keywords=jeff+reed+smart+contract 

Lauslahti Kristian, Mattila Juri, Seppälä Timo, tutkimus, Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä 

https://www.etla.fi/julkaisut/alykas-sopimus-miten-blockchain-muuttaa-sopimuskaytantoja/ 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close