Tampere
26 Nov, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Aikamme esikuvat



Kirjoittanut: Jesse Niemi - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Soluessee: Jesse Niemi ja Arttu Vitikainen

 

Ajatuksena oli kirjoittaa taisteluparin kanssa soluessee helpottamaan kevään kirjapisteiden taakkaa. Tämän pohjalta istuimme alas miettimään meitä yhdistäviä asioita, joista tuon esseen voisi kirjoittaa. Meitä yhdistävänä tekijänä ehkä yksi suurimmista oli halu menestyä ja tehdä elämässään myös sopivasti rahaa. Niinpä päädyimme tutustumaan aikamme suurmiehiin, heihin jotka ovat urallaan saavuttaneet riittävästi päästäkseen kirjojen kansiin.

 

Jethro ”jeti” Roosted on mies, jonka moni on nähnyt televisiossa, josta on tehty lauluja ja joka on myynyt viikossa enemmän asuntoja, kuin moni meistä omistaa elämänsä aikana. Vaikka Jethro tunnetaankin laajalti, ei kyseessä kuitenkaan ole mikään kultalusikka suussa syntynyt suomenruotsalainen, vaan helvetisti hommia elämässään tehnyt Turkulaisen lähiön kasvatti. Kirjassaan Jeti kertoo elämästään yleisesti, mutta mukana on myös paljon hyviä oppeja, joista Rostedt kokee olevan hyötyä bisneksessä ja rahan tekemisessä. Tähän esseeseen onkin kasailtuna näitä Jetin oppeja.

 

Kirjan ensimmäisen luvun vinkki kuuluu: hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, vain siten voit hyväksyä muut. ”Myönnän olevani ylipainoinen. Silti en ole koskaan stressannut kiloistani toisin kuin vaimoni ja vakuutusyhtiöni henkilääkäri” (Raha ratkaisee. s13) Tämän luettuani, ensimmäinen mieleeni heräävä ajatus oli, että tuon kliseen olen kuullut jo kauan sitten. Asiaa paremmin miettiessään havahtuu kuitenkin ajattelemaan itsevarmuuden ja itsensä hyväksymisen merkitystä. Tuskin kukaan ostaisi asuntoa kaverilta, joka anteeksi pyydelle ja vähän kuin omaa olemassa oloaan häveten tulisi myymään sinulle uutta kotia. Pidä siis selkä suorassa ja usko itseesi, sillä ihmiset näkevät sinussa vain ne viat mitä itse haluat heille näyttää.

 

Kirjan kolmannen luvun vinkki kuuluu: Tee itsestäsi tai yrityksestäsi tarina. Sympaattinen tarina tuo kaupankäyntiin herkkyyttä ja tunnetta. Se luo sinusta tai yrityksestäsi brändin. Ilman tarinaa ei ole mitään. Kirjassaan Jeti kertoo ensimmäisestä kosketuksestaan bisnesmaailmaan: ”Oli taas se aika vuodesta, kun partiolaiset aloittivat joulukalenterien myynnin. Jetin partionjohtaja ei liikaa ”alaistensa” myyntihaluja kysellyt ja niinpä Jetille laitettiin kainaloon kolmekymmentä adventtikalenteria.  – Olin tietenkin aivan kusessa, sillä kalenterit piti ensin lunastaa 240 markalla. Voitot tilitettiin vasta myöhemmin. Meillä kotona ei sellaisia rahoja kerta kaikkiaan ollut. Eipä aikaakaan, kun pimpotin jonkun naapurin ovikelloa, aloitin myyntidemonstraation ja kerroin oven avanneelle koko tarinani. Rouva osti koko pinon, siis kaikki kolmekymmentä kalenteria. Hän taisi hieman liikuttua tarinastani” (raha ratkaisee s.18). Tämä kokemus kalentereista vahvistaa hyvin Jetin antamaa oppia, jossa aidolla ja sympaattisella tarinalla pääsee pitkälle ja huippu tarinalla tekee vielä suuren tilin. Ihmiset tarvitsevat jotain mihinkä samaistua ja mistä liikuttua.

 

Seuraavat esiin nostettavat vinkit kuuluvat: Aseta tavoite, se piiskaa yleensä parempaan suoritukseen. Sekä mene sieltä, missä aita on matalin. Varsinkin tuo ”mene sieltä mistä aita on matalin” katsotaan usein laiskotteluksi ja vastuun välttelyksi, mutta miksi se mielletään aina juuri siten? Elämämme maan päällä on loppujen lopuksi todella lyhyt aika, niin miksi se pitäisi käyttää tehden asioista itselleen vaikeampia, kuin niiden tarvitsee olla. Kuka esimerkiksi käyttää enää tietosanakirjaa, kun google osaa kertoa saman asian huomattavasti nopeammin ja helpommin. Eikö tämä ole ennemmin järjenkäyttöä, kuin asian välttelyä. Kehittyvä tekniikka pyrkii madaltamaan aitoja ympärillämme, miksi emme siis menisi paikoin juuri siitä alimmasta kohdasta.

 

Seuraava vinkki jakaa varmasti mielipiteitä enemmänkin, sillä osa ihmisistä ei tunnu haluavan maailman pyörivän pienien piirien vetämänä. Seuraava vinkki kuuluukin siis: Bisneksessä kannattaa muistaa suhteiden merkitys. Hakeudu piireihin, joissa tiedät olevan rahaa ja suhteita tarjolla. Suuret kalat kutevat syvissä vesissä, mutta miljonäärien lapsoset yleensä trendikkäimmissä baareissa. On toisaalta ikävää huomata kuinka paljon nykymaailmassa menestymiseen vaikuttaa se, että tuntee oikeat ihmiset. On käytännössä mahdotonta lähteä tekemään tulosta ilman verkostoja. Toisaalta taas varsinkin pienten paikkakuntien elämää seuratessa huomaa miten valtaisan hyödyn nämä verkostot tuovat. Ihmiset tuntevat toisensa ja voivat usein luottaa lähes jokaiseen ihmiseen kenen kanssa asioivat ja ovat tekemisissä. Tämä helpottaa asioita huomattavasti kaataen myös osaltaan byrokratian ja epäilyn aitoja, jättäen näin enemmän aikaa asioiden eteenpäin viemiselle.

 

Viimeinen vinkki, joka nousee tähän esseeseen, on myös yksi työnteon filosofiassa usein käytetty ajatus: Älä tuhlaa aikaa. Älä omaasi, yrityksen tai ylipäätään kenenkään. Jos ala ei ole sinua varten, ota lopputili. Tämä näkyy usein kaupungin bussikuskeissa ja muissa työhönsä kyllästyneissä ihmisissä. Miksi tehdä mitään, mikä ei aiheuta sinussa paloa sen tekemiseen? Nykymaailmassa on ihan luonnollista myöhemmälläkin iällä vaihtaa vielä työpaikkaa. Kysy siis itseltäsi, mikä on sinun syysi herätä uuteen työpäivään?

 

Jeti ei siis todellakaan ole pelkästään tosi-tv ohjelmasta toiseen kiertävä hassuttelija, vaan todella kovan työn tehnyt menestyjä. Kun rahaa ei ollut, niin sitä piti tehdä. Lopuksi on silti hyvä muistaa tämän maailmaa nähneen bisnesmiehen tärkein oppi: Ystävyys on kultaakin kalliimpaa.

 

 

Myös Jari Sarasvuo on lähtöisin pienituloisesta perheestä. Jarin isä hylkäsi perheensä, Jarin ollessa vielä nuori. Yrittäjänä rakennusalalla toiminut isä jäi pojalleen tunnepuolella etäiseksi, mutta opetti tälle jo hyvin nuorena työnteon mallin. Töitä tehtiin niin paljoin kuin mahdollista. Myös perheen äiti teki erittäin paljon töitä pystyäkseen elättämään perheensä yksin. Sarasvuon isä kuoli lopulta aikaisessa iässä puhjenneeseen Alzheimerin tautiin hänen yrityksensä mentyä konkurssiin.

 

Kirjassa painotetaan muutamia erilaisia lähtökohtia ja avainasioita, jotka Sarasvuon mielestä ohjaavat ihmisen kohtaloa ja menestystä elämänsä varrella. Heti kirjan alussa puhutaan paljon siitä, kuinka ihmisen tulisi tuntea oma itsensä läpikotaisin ja oppia ymmärtämään omaan ajatusmaailmaansa malleja, voidakseen todella kehittää toimintaansa. Koska lapsen elämä on varsinkin alkuvaiheessa hyvin vahvasti vanhempien ohjailemaa ja vaikutusvallan alla olevaa, on oman itsensä tuntemiseksi tunnettava myös vanhempiaan. Omien vanhempien elämän sudenkuopat ja turbulenssit vaikuttavat tahtomattammekin omaan elämänkatsomukseemme ja toimintaamme. Tästä ensimmäisenä esimerkkinä toimii juuri Jarin isä, jonka oma isä ei koko elämänsä aikana tunnustanut esikoispoikansa olemassaoloa. Tämän voidaan nähdä vaikuttaneen myös Jari Sarasvuon isän päätökseen irrottautua perheestään.

 

”Hämmästyttävästi jokseenkin kaikki, mikä koetteli isääni, kaikuu eri tavoin myös minun elämäni vaiheissa ja valinnoissa. Vanhempien elämätön elämä periytyy lasten työstettäväksi. Yhä uudestaan käy selväksi, että vanhempien kohtalon tutkiminen kirkastaa ymmärrystä omasta kohtalosta. Omaan tarinaan vaikuttavia voimia on hankala syvällisesti ymmärtää ilman, että tajuaa vanhempiensa ja heidän vanhempiensa elämäntarinan siementämiä malleja.” (Sarasvuo 2015, s. 30,31)

 

Oman itsensä tunteminen ja omien ajatustensa havainnointi ja hallinta ovat menestyksen kannalta erityisen tärkeitä asioita. Esimerkiksi ennakkoluulot erilaisia ihmisryhmiä tai etnisiä taustoja kohtaan voi olla syvälle juurtunut jo varhaisen kasvatuksen vaiheista, eivätkä ne nykymaailmassa varmasti auta menestymään. Toinen hyvä esimerkki on sellainen lapsi, jonka vanhemmille on syvään juurtunut asenne, että menestyminen on vain muita varten. Jos vanhemmat ovat esimerkiksi tehneet koko ikänsä samaa työtä saamatta siitä kunnon palkkiota ja ylenemismahdollisuuksia, voi muiden menestyksen seuraaminen sivusta helposti aiheuttaa reaktion, jossa menestystä ei omalla kohdalla enää pidetä mahdollisena. Tällainen ajatusmaailma omista mahdollisuuksista ja siitä, että menestyvä tai varakas ihminen on aina saanut rahansa ”tuurilla tai kepulikonsteilla” juurtuu helposti myös lapseen.

 

Sarasvuon kirjan luku kolme ”Rakkauden kulkukoiran viisi onnen lajia”, herätti paljon ajatuksia myös Proakatemialla työskentelyyn. ”Maailma tuottaa taukoamatta satunnaisuuksia. Menestyjä tarttuu näihin ja onnistuu hyödyntämään tilaisuutensa. Tietenkin unelmilla ja kovalla työllä on ratkaiseva merkityksensä, mutta ne eivät ole yhteensä yhtä merkittäviä kuin kyky hyödyntää onnekkuutta.” (Sarasvuo 2015, s. 35)

 

Kirjassa onnekkuus ja tilaisuuksiin tarttuminen nähdään Sarasvuon ennakkoluulottomuutena hypätä mitä erilaisimpiin työtehtäviin, usein lainkaan epäröimättä. Hän opiskeli vaihtovuonnaan lukioaikana kirjallista viestintää Yhdysvalloissa ja kehittyikin hyväksi kirjoittajaksi. Lopulta hän jakoi oppejaan muutamille tämän päivän arvostetuille suomalaisille kynäniekoille. Varusmiespalveluksen Ruotuväen lehden varusmiestoimittajasta Sarasvuo siirtyi Helsingin teekkareiden ja korkeakoulun opiskelijoiden lehden Contactorin päätoimittajaksi. Hiljalleen uusia kontaktejaan hyödyntäen Sarasvuo pääsi ensin kesätöihin MTV3:lle ja lopulta radio cityn kautta televisioon omaan talk show -ohjelmaan saakka. Ensimmäinen näistä oli nimeltään; Hyvät pahat ja rumat, jota Sarasvuo juonsi parinsa Simo Rantalaisen kanssa. Myöhemmin hän sai myös oman talk show ohjelmansa; Minä ja Sarasvuo.

Kutakin eri median alan ammattiaan Sarasvuo teki yrittäjän päivätyönsä ohella. Montaa tempausta television Talk Show ”Hyvät pahat ja rumat” ohjelmassa Sarasvuo pitää yritystoimintaansa haitanneena.

 

 

Sarasvuo perusti vuonna 1990 ystäviensä kanssa Writers Studio (sittemmin Trainers House) markkinointitoimiston. Toimisto on nostanut monia yrityksiä kilpailussa uudelle tasolle omien uudismielisten menetelmiensä avulla. Trainers House on siis informaatioteknologia, yritysvalmennus ja markkinointiyritys. Erilaiset suuruudenhullutkin markkinointitempaukset ja itsevarmat julistukset olivat Sarasvuon ja kumppaneiden erikoisalaa. Heiltä löytyi röyhkeyttä uudenlaisen bisneskulttuurin viljelemiseen.

 

 

Uusiin asioihin ennakkoluulottomasti lähteminen on auttanut Sarasvuota kasvattamaan verkostoaan. Myös akatemialla on jatkuvasti mahdollisuuksia tarttua erilaisiin mielenkiintoisiin projekteihin uusien ja tuttujen ihmisten kanssa. Kun ympäristö on niin suotuisa onnekkuudelle ja uusille hyville tilaisuuksille, on menestymisen avaimet olemassa.

 

Menestyäkseen ihminen tarvitsee onnekkuutta myös ihmissuhteissaan. Sarasvuon kirjassa kerrotaan, että poikkeuksellisen suuresti taloudellisesti menestyneet ihmiset ovat usein olleet huonon isä, mutta hyvän äitisuhteen omaavia. Onnea tarvitaan äitisuhteen lisäksi myös ystävien, opettajien ja työnantajien parissa. Edellä mainittujen suhteiden ollessa hyvät, on helppoa kehittyä. Viimeinen viidestä onnekkuuden lajista on puoliso-onni, joka on Sarasvuon mielestä jopa tärkein.

 

Kaiken kaikkiaan nämä kaksi Suomen mittapuulla hyvinkin menestynyttä ja näkyvää persoonaa ovat kumpikin raivanneet omalla karismaattisuudellaan tiensä suomalaisten sydämiin. Bisnesmaailmassa he ovat kumpikin ansainneet jalansijansa kovalla työllä ja tahdonvoimalla, jollaista yrittäjänä tarvitaan. Kahtiajako on kummankin kohdalla melko selvä. Sekä Rostedtia että Sarasvuota joko vihataan tai rakastetaan. Tämä on mediassa näkymisen varjopuoli, joka kohtaa kaikkia sen parissa työskennelleitä. Näkyvyys, oli se sitten millaista tahansa, luo kuitenkin aina mahdollisuuden laajentaa omaa reviiriään ja viedä omat ideansa uusille vesille.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close